Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 Kokousaika 16:15-16:58 Kokouspaikka Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Läsnä Jäsenet Vierikko, Kati Alhojärvi, Lauri Korpela, Timo Marttila, Irma Pyhälahti, Timo Salonen, Tapani Alku, Antero varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen Muut Oker-Blom, Jan D Kansanen, Pekka Kultanen, Leea Pääkkönen, Jari-pekka Forss, Pertti Korkeakoski, Päivi Kiviniemi, Triina Fiskaali, Tiina Moberg, Pirjo kaupunginhallituksen varaedustaja saapui 16:22, poissa: 212, 213, 214 ympäristöjohtaja vs. ympäristöterveyspäällikkö vs. ympäristöpäällikkö ympäristöpäällikkö vs. hallintopäällikkö poissa: 214 tiedottaja vs. ympäristölakimies hallintosihteeri

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 Asia 212 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 213 Yj/2 Ilmoitusasiat 214 Yj/3 Määräaikaisen hoitajan määrääminen toimistopäällikön virkaan 215 Ystp/1 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman seuranta Ystp/2 Helsingin kaupungin meluselvitys Ystp/3 Lausunto kaupunginhallitukselle Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon hoito- ja käyttösuunnitelmasta 218 Yvp/1 Ilmoitusasiat 219 Yvp/2 Suomen Setlementtisäätiön nitraattiasetuksen mukainen valvontailmoitus 220 Yvp/3 Ympäristökeskuksen lausunto kaupunginhallitukselle ja aluehallintovirastolle Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta 221 Yvp/4 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna Yvp/5 Vantaanjoen yhteistarkkailu vuonna Yvp/6 Aluehallintoviraston päätös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen määräajan pidentämisestä 224 Yvp/7 Laivapesu Oy Finnwash:in hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. 225 Yvp/8 Lausunto ja vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Surehand Oy:n ympäristölupa-asiassa 226 Yvp/9 Taulukarin ja Mustakuvun läjitysalueiden vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna Yvp/10 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Länsimetro Oy:n erityisen häiritsevää melua koskevan ilmoituksen johdosta. 228 Ytp/1 Ilmoitusasiat 229 Ytp/2 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2011

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ Ytp/3 Elintarvikelain 13 pykälän mukainen hakemus liha-alan laitoksen toiminnan olennaisesta muutoksesta, Lihakonttori Oy 231 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 232 Yj/4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/1 212 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Korpela (varalla Timo Pyhälahti) ja Tapani Salonen (varalla Lauri Alhojärvi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Korpela (varalla Saara Ilkka) ja Tapani Salonen (varalla Lauri Alhojärvi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/2 213 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdat Tiivistelmä Kaupunginhallituksen kokous Strategiaohjelman valmistelun lähetekeskustelu Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1. merkitä keskustelun tiedoksi ja 2. todeta, että asiasta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille käytettäväksi uuden strategiaohjelman valmistelutyössä /Halke_ _Kvsto_10_Pk/F2E9EA7C-C290-4C61-ADE6-705CD819B63C/Strategiaohjelman_ _valmistelun_lahetekesk.pdf Taka-Töölön tontin 480/4 (Töölön kirkko) ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12059) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 480 tontin nro 4 ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn piirustuksen nro mukaisena /Halke_ _Kvsto_10_Pk/69DA91FD C0C- FFB28AB8FD5F/Taka-Toolon_tontin_480-4_(Toolon_kirkko)_ja_puisto.pdf Taka-Töölön korttelin ja vesi- ym. alueiden (Toivo Kuulanpuisto) asemakaavan muuttaminen (nro 11961)

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/2 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro sekä katu-, puisto-, pysäköinti- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena /Halke_ _Kvsto_10_Pk/EC6CCFFC AC3-8BDB- 5FED7EFF3CC2/Taka-Toolon_korttelin_14490_ja_vesi- _ym_alueiden_(.pdf Länsisataman kortteleiden nro ja ym. alueiden (Lapinlahden sairaalaalue) asemakaavan hyväksyminen ja suojaviheralueen asemakaavan muuttaminen (nro 12046) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama, Lapinlahti, Ruoholahti) korttelien nro ja sekä puisto-, lähivirkistys-, katu- ja vesialueiden asemakaavan ja suojaviheralueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet rakentaa puiston kohdalle meluesteet Länsiväylän liikenteen melun torjumiseksi. (Yrjö Hakanen) 012/Halke_ _Kvsto_10_Pk/E A-47D2-90D8- D704B4E45323/Lansisataman_kortteleiden_nro_20080_ja_20081_ym _al.pdf Oulunkylän kortteleiden nro 28218, 28236, 28237, , 28272, , ja ym. alueiden (Maunulan eteläosa) asemakaavan muuttaminen (nro 12025) Kaupunginhallituksen kokous Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) kortteleiden nro 28218, 28236, 28237, , 28272, , ja asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja ja muutetun piirustuksen nro mukaisena /Halke_ _Kvsto_10_Pk/5F8F6BE2-CD90-41BD-B340-8B05B0CC6839/Oulunkylan_kortteleiden_nro_28218,_28236,_28237,_ 2.pdf

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallituksen kokous Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen V Lauttasaaren tonttien 31134/7 ja 8 asemakaavan muuttaminen (nro 12022) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro tonttien nro 7 ja 8 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/809C9FD3-52A7-4B37-AAC0-99A49B06FAF4/V_Lauttasaaren_tonttien_ _ja_8_asemakaavan_m.pdf V Lauttasaaren tontin 31134/13 asemakaavan muuttaminen (nro11933) V Sörnäisten tunnelin yleissuunnitelma Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro tontin nro 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/07B E-48EB-AF76- AAAA88F5164A/V_Lauttasaaren_tontin_ _asemakaavan_muuttam.pdf Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Sörnäisten tunnelin yleissuunnitelman kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro mukaisena Sörnäisten tunnelin jatkosuunnittelun ja sen asemakaavoituksen pohjaksi. Jatkosuunnittelussa selvitetään läpiajoliikenteen vähentämistä tunnelin vaikutusalueella. Kaupunginhallitus toteaa

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/2 samalla, että Sörnäisten tunnelin toteutettavuus tai kannattavuus ei ole riippuvainen Keskustatunnelista. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/9FF2A278-2A05-4AC6-9B6A- F5A2A5B805D4/V_Sornaistentunnelin_yleissuunnitelma.pdf V Sörnäisten korttelin nro 571 osan ja kortteleiden nro ja ym. alueiden (Kalasataman keskus) asemakaavan muuttaminen (nro 12070) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro osan, kortteleiden nro ja sekä puisto-, rautatie-, katu- ja satama-alueiden (muodostuvat uudet korttelit nro ) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/4B01BA74-83EB-4F6A-88A0-441E965E6882/V_Sornaisten_korttelin_nro_571_osan_ja_kortteleide.p df V Sörnäisten korttelin nro osan ja vesialueen asemakaavan hyväksyminen sekä korttelin nro osan ja puisto- ym. alueiden (Verkkosaaren kelluvat asunnot) asemakaavan muuttaminen (nro11956) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro osan ja vesialueen asemakaavan sekä korttelin nro osan ja puisto-, kalasatama-, venesatama-, erityis-, katu- ja vesialueiden (muodostuvat uudet korttelit ) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/B6281EDD-D52A C8-290E8AC3DF2F/V_Sornaisten_korttelin_nro_10619_osan_ja_vesialue e.pdf V Vallilan katu- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä Hermannin, Vallilan, Toukolan ja Kumpulan puisto- ym. alueiden (Vallilanlaakson joukkoliikennekatu) asemakaavan muuttaminen (nro 11978)

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/2 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 22. kaupunginosan (Vallila) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavan sekä 21. kaupunginosan (Hermanni) katu-, puisto- ja rautatiealueiden, 22. kaupunginosan (Vallila) puisto-, yleisen pysäköinti- ja katualueiden, 23. kaupunginosan (Toukola) puistoalueen ja 24. kaupunginosan (Kumpula) puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/CDD B9-443B F5E5E/V_Vallilan_katu- _ym_alueiden_asemakaavan_hyvaksymi.pdf Kahden viran nimikkeen muuttaminen ympäristökeskuksessa Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen ympäristötutkimuspäällikön viran (vakanssinro ) ja ympäristövalvontapäällikön viran (vakanssinro ) nimikkeen ympäristöpäälliköksi. 2/Halke_ _Khs_21_Pk/C82CC6B5-01AD-48DC-9E88- E95F16F2162F/Kahden_viran_nimikkeen_muuttaminen_ymparistokes kuk.pdf Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/3 214 Määräaikaisen hoitajan määrääminen toimistopäällikön virkaan HEL T Päätös päätti määrätä ympäristökeskuksen hallintoyksikön avoimeksi tulevan toimistopäällikön viran (vak. nro ) määräaikaiseksi hoitajaksi oikeustieteen maisteri, ympäristölakimies Päivi Korkeakosken alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan saakka. Lisäksi ympäristölautakunta päätti määrätä Päivi Korkeakosken tehtäväkohtaiseksi palkaksi 4 071,56 euroa/kk, joka on viran nykyinen palkka. Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Nurro, hallintopäällikkö, puhelin: jorma.nurro(a)hel.fi Otteet Ote HR-asiantuntija Controller Hallintoyksikkö Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee määrätä ympäristökeskuksen hallintoyksikön avoimeksi tulevan toimistopäällikön viran (vak. nro ) määräaikaiseksi hoitajaksi oikeustieteen maisteri, ympäristölakimies Päivi Korkeakosken alkaen aina siihen saakka kunnes virkaan valittu on ryhtynyt hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan saakka. Lisäksi ympäristölautakunta päättänee määrätä Päivi Korkeakosken tehtäväkohtaiseksi palkaksi 4 071,56 euroa/kk, joka on viran nykyinen palkka.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yj/3 Hallintoyksikön toimistopäällikkö varatuomari Jaana Junnila on irtisanoutunut toimistopäällikön virasta alkaen siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen. Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 :n mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Ympäristötoimen johtosäännön 15.3 :n mukaan toimistotasoisen yksikön päällikön valitsee lautakunta. Määräaikainen viranhoitomääräys on tarpeen virantäyttömenettelyn vaatiman ajan vuoksi. Viran hakuilmoitus on tarkoitus julkistaa elokuussa. Ympäristölakimies Päivi Korkeakoski on sijaisena hoitanut toimistopäällikön virkaa lähtien. Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Jorma Nurro, hallintopäällikkö, puhelin: jorma.nurro(a)hel.fi Otteet Ote HR-asiantuntija Controller Hallintoyksikkö Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/1 215 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman seuranta 2011 HEL T Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan ajalta ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. päätti yksimielisesti hyväksyä Timo Pyhälahden vastaehdotuksen: Lisätään (1) kappaleen jälkeen: kiinnittää erityistä huomiota melun leviämisen estämiseksi tehtävien rakenteiden, kuten meluaitojen rakentamisen edistymiseen ja siinä havaittaviin ongelmiin. Vastaehdotus: Timo Pyhälahti: Lisäysehdotus (1) kappaleen jälkeen kiinnittää erityistä huomiota melun leviämisen estämiseksi tehtävien rakenteiden, kuten meluaitojen rakentamisen edistymiseen ja siinä havaittaviin ongelmiin. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: taiju.virtanen(a)hel.fi Liitteet 1 meluntorjunnan toteutuminen 2011.pdf Otteet Ote Kaupunginhallitus Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö Päätösehdotus

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/1 päättänee merkitä tiedoksi meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan ajalta ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistui kesällä 2008 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Meluntorjuntatoimien toteuttamisesta kysytään hallintokunnilta ympäristöraportoinnin yhteydessä. Lainsäädännössä ei ole annettu velvoitteita meluntorjunnan toimintasuunnitelman seurannasta. Toimintasuunnitelmaan on kuitenkin kirjattu, että Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa vuosittain meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista ja seurannasta tehdään lyhyt seurantaraportti. Seurantayhteenveto on meluntorjunnan toimintasuunnitelman seurantaryhmän hyväksymä. Meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein. Toimintasuunnitelman tarkistus on käynnistynyt ja se valmistuu kesällä Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: taiju.virtanen(a)hel.fi Liitteet 1 meluntorjunnan toteutuminen 2011.pdf Otteet Ote Kaupunginhallitus Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/2 216 Helsingin kaupungin meluselvitys 2012 HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin meluselvityksen Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: taiju.virtanen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin meluselvityksen Meluselvityksessä arvioitiin EU:n ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukaisesti eri liikennemuotojen sekä teollisuuden aiheuttamia melutasoja ja melulle altistuvien asukkaiden määriä. Helsingin kaupunki teki EU-direktiivin mukaisen meluselvityksen jo vuonna 2007 ainoana kaupunkina Suomessa. Nyt laadittu meluselvitys kuvaa vuoden 2011 melutilannetta. Liikenteen ja teollisuuslaitosten aiheuttamat melutasot laskettiin ympäristömelun laskentamalleilla. Selvityksissä on tuotettu meluvyöhykekartat sekä raportoitu melulle altistuvien asukkaiden ja meluvyöhykkeillä sijaitsevien hoito- ja oppilaitosten määrät. Altistuvien asukkaiden määrät on esitetty ympäristömeludirektiivin edellyttämillä melusuureilla Lden ja Lyö. Tieliikenteen aiheuttaman melun vuorokausimelutason Lden yli 55 db vyöhykkeillä on Helsingissä asukasta, kun edellisessä selvityksessä asukasmäärä oli Pääosa kasvusta selittyy laskenta-asetuksilla sekä mallinnusperiaatteilla, jotka antavat nyt systemaattisesti aiempaa suurempia tuloksia, osittain syynä on kaupungin lisääntynyt asukasmäärä. Rautateiden vastaavilla meluvyöhykkeillä asuu helsinkiläistä, kun vuonna 2007 heitä oli Melulle altistuvien pienempi määrä johtuu tavaraliikenteen poistumisesta pääradalta satamatoimintojen siirryttyä Vuosaareen vuoden 2007 jälkeen. Uusi junakalusto on myös aiempaa hiljaisempaa.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/2 Raitioliikenteen Lden yli 55 db meluvyöhykkeillä asuu ihmistä, mikä on selvästi enemmän kuin edellisessä selvityksessä, jossa asukasmäärä oli Eron ilmeisiä syitä ovat uusi raitiolinja 9 sekä risteys- ja vaihdekolinan ottaminen mukaan laskentaan. Metron liikennöinnissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana, joten metron osalta ei tehty uusia melulaskelmia. Metroliikenteen Lden yli 55 db meluvyöhykkeillä asuu ihmistä. Helsinki-Malmin lentoaseman vyöhykkeiden asukasmäärä on 569 henkeä. Vuoden 2007 meluselvityksessä Lden yli 55 db meluvyöhykkeen asukasmäärä oli 500. Helsingissä EU:n meludirektiivin mukainen teollisuuden melu koostuu Etelä- ja Länsisataman sekä Helsingin Energian Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten melusta. Yhteen Salmisaaren voimalan lähellä olevaan asuinrakennukseen kohdistuu yli 55 db vuorokausimelutaso Lden. Talossa on 120 asukasta. Yömelutaso Lyö ei ylitä 50 db rajaa. Kummankaan sataman tai Hanasaaren voimalan melu ei leviä asuintaloille tai muihin ns. herkkiin kohteisiin asti. Teollisuuden melu oli nyt mukana selvityksessä ensimmäistä kertaa. Meluselvitys löytyy seuraavista osoitteista: (suomenkielinen). (ruotsinkielinen). Meluselvityksen taustaraportit löytyvät internetistä Helsingin meluselvityssivuilta Meluselvitystä käytetään kesällä 2013 valmistuvan meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen tausta-aineistona. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: taiju.virtanen(a)hel.fi

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/3 217 Lausunto kaupunginhallitukselle Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon hoito- ja käyttösuunnitelmasta HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: toteaa, että Metsähallituksen laatima hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa kaksi erillistä Natura 2000 aluetta: Tulliniemen linnustonsuojelualueen (FI ) ja Bengtsårin lehdon (FI ). Tässä lausunnossa otetaan kantaa vain niihin suunnitelman osiin, jotka koskevat Bengtsårin lehtoa. Helsingin kaupunki ei omista maata Tulliniemen suojelualueella tai sen läheisyydessä. Bengtsårin lehto puolestaan on kokonaan kaupungin omistuksessa. toteaa, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetut tavoitteet tukevat valtakunnallisesti arvokkaan tammivaltaisen lehtokokonaisuuden suojelemista. pitää esitettyjä luonnonsuojelun ja hoidon toimenpiteitä perusteltuina. Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että koska nyt laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma on luonteeltaan yleissuunnitelma, vaatii Bengtsårin lehdon hoito ja käytön ohjaaminen jatkossa tarkempaa suunnittelua. Tästä tulee sopia Metsähallituksen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin kesken. Ympäristökeskus on mielellään mukana näissä keskusteluissa. puoltaa Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Tiia Sten, ympäristötarkastaja, puhelin: tiia.sten(a)hel.fi Liitteet 1 HangonTulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/3 Otteet Päätösehdotus Ote Hallintokeskus Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: toteaa, että Metsähallituksen laatima hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa kaksi erillistä Natura 2000 aluetta: Tulliniemen linnustonsuojelualueen (FI ) ja Bengtsårin lehdon (FI ). Tässä lausunnossa otetaan kantaa vain niihin suunnitelman osiin, jotka koskevat Bengtsårin lehtoa. Helsingin kaupunki ei omista maata Tulliniemen suojelualueella tai sen läheisyydessä. Bengtsårin lehto puolestaan on kokonaan kaupungin omistuksessa. toteaa, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetut tavoitteet tukevat valtakunnallisesti arvokkaan tammivaltaisen lehtokokonaisuuden suojelemista. pitää esitettyjä luonnonsuojelun ja hoidon toimenpiteitä perusteltuina. Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että koska nyt laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma on luonteeltaan yleissuunnitelma, vaatii Bengtsårin lehdon hoito ja käytön ohjaaminen jatkossa tarkempaa suunnittelua. Tästä tulee sopia Metsähallituksen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin kesken. Ympäristökeskus on mielellään mukana näissä keskusteluissa. puoltaa Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä. Hallintokeskus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa Metsähallituksen laatimasta Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Lausunto on pyydetty mennessä. Bengtsårin lehto on 17 hehtaarin kokoinen Natura 2000 alue Bengtsårin saaren eteläosassa, Hankoniemen pohjoispuolella. Se kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuonna Rauhoituksen tarkoituksena

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/3 on valtakunnallisesti arvokkaan tammivaltaisen lehtokokonaisuuden sekä kulttuurimaiseman ja lajiston suojeleminen. Helsingin kaupunki omistaa Bengtsårin saaren, joka toimii nuorisoasiainkeskuksen leirisaarena. Siellä vierailee kesäkaudella noin lasta ja nuorta, ja vuodessa yöpymisvuorokausia kertyy yli Saarella on yhteensä seitsemän leirialuetta, joista kolme sijaitsee Natura 2000 alueella. Rakennusvirasto on vastannut suojelualueen hoidosta vuonna 1993 laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Metsähallitus on nyt laatinut alueelle uuden hoito- ja käyttösuunnitelman, joka kattaa kaksi Natura 2000 aluetta: Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen suunnittelualueiden eri maankäyttömuodot siten, että luontoarvot säilyvät. Metsähallituksen inventoinneissa Bengtsårin lehdosta on löydetty kuusi erilaista Natura 2000 luontotyyppiä, joista lehdot (5,4 ha) ja jalopuumetsät (4,4 ha) muodostavat valtaosan. Alue edustaa hemiboreaalisia lehtoja ja jalopuumetsiä. Siellä kasvaa mm. tammea, saarnea ja vaahteraa. Vanhimmat tammet ovat vuotiaita. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on lueteltu ja analysoitu Bengtsårin lehtoa uhkaavia tekijöitä, joita ovat umpeenkasvu, vieraslajit ja maaston kuluminen. Hoitotoimenpiteiksi on esitetty mm. laidunnusta, niittoa ja pensaiden poistoa. Vieraslajeista pitäisi poistaa terttuseljaa ja siperianhernepensasta. Kävijöiden liikkumista tulisi ohjata niin, että maaston kuluminen vähenisi. Uusi hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen, ja yhteistyöryhmässä on ollut Helsingin kaupungin edustajina kaksi rakennusviraston asiantuntijaa. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Tiia Sten, ympäristötarkastaja, puhelin: tiia.sten(a)hel.fi Liitteet 1 HangonTulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Otteet Ote Hallintokeskus

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/3 Ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Hoito- ja käyttösuunnitelma kattaa kaksi erillistä Natura aluetta: Tulliniemen linnustonsuojelualueen (FI ) ja Bengtsårin lehdon (FI ). Helsingin kaupunki ei omista maata Tulliniemen suojelualueella eikä sen läheisyydessä. Sen sijaan Bengtsårin lehto on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Tämä lausunto ottaa kantaa ainoastaan Bengtsårin lehtoa koskevaan suunnitelman osaan. Metsähallitus vastasi kummastakin Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta. Helsingin kaupungin rakennusviraston edustajat osallistuivat työtä seuranneeseen yhteistyöryhmään. Hoito- ja käyttösuunnitelman sisältö vastaa Bengtsårin lehdon hoidolle asetettuja tavoitteita ja siinä esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat toteutuskelpoisia. Suunnitelma on yleissuunnitelmatasoinen. Siksi se vaatii vielä tarkempaa toimenpiteiden suunnittelua ylläpidon ja käytön ohjaamiseksi. Jatkosuunnittelusta ja toimenpiteiden toteuttamisesta tulee sopia Metsähallituksen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin kesken. Rakennusvirastolla on valmius osallistua jatkosuunnitteluun Bengtsårin lehdon osalta yhdessä muiden Helsingin kaupungin virastojen, Metsähallituksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Bengtsårin lehdon hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kertaluontoiset kustannukset ovat noin euroa. Ylläpidon jatkuvaluonteisia kustannuksia, kuten niittoa, laidunnusta, käytön ohjausta ja vieraslajien torjuntaa, ei ole tässä yhteydessä arvioitu. Nämä toimenpiteet ja kustannukset tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleisten töiden lautakunta puoltaa Tulliniemen linnustonsuojelualueen ja Bengtsårin lehdon Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Ystp/3 Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: tuuli.ylikotila(a)hel.fi Markus Holstein, metsäsuunnittelija, puhelin: markus.holstein(a)hel.fi

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/1 218 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdan 1. ympäristöpäällikkö Pertti Forss Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdan 1. Tiivistelmä 1 Ympäristövalvontapäällikön pöytäkirjat ( ), ( ) ja ( ). YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutus, Korsholmantie 9 Finnish Metal Events Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti, Suvilahden tapahtumakenttä NCC Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhintatyö, Aurorankatu 6 Lemminkäinen Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava tunnelilouhintatyö, Kaartinkaupunginosa Suomen Maansiirto Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttavat louhinta ja murskaus, Karhusaarentie Konevuori Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta, Kyösti Kallion tie 1 Suomen Urheiluliitto ry:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma Stadionin yläpihalla ja Mäntymäen kentällä Lemminkäinen Talo Oy PKS:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ponttaus, Arabiankatu 6 Peab Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava sillankorjaustyö, Tilkan silta Mannerheimintiellä

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/1 Lemminkäinen Talo Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutus- ja pontitustyö, Töölönlahdenkatu 3 Perinnearkku ry:n erityisen häiritsevää mela aiheuttava ulkoilmakonsertti Alppipuistossa Asunto Oy Jäkärläntie 13:n öljysäiliön jättäminen maaperään ympäristöpäällikkö Pertti Forss

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/2 219 Suomen Setlementtisäätiön nitraattiasetuksen mukainen valvontailmoitus HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi Suomen Setlementtisäätiön ilmoituksen hevosen lannan varastointitilavuudesta poikkeamisesta. Samalla ympäristölautakunta päätti, ettei ilmoituksen johdosta tarvitse antaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 85 :n nojalla erikseen määräyksiä. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Leena Terhemaa, ympäristötarkastaja, puhelin: leena.terhemaa(a)hel.fi Liitteet 1 Valvontailmoitus Otteet Ote Suomen Setlementtisäätiö Ympäristövalvontayksikkö Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Suomen Setlementtisäätiön ilmoituksen hevosen lannan varastointitilavuudesta poikkeamisesta. Samalla ympäristölautakunta päättänee, ettei ilmoituksen johdosta tarvitse antaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 85 :n nojalla erikseen määräyksiä. Ilmoitus koskee maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtionneuvoston asetuksen (931/2000) 4 :n mukaista lannan varastointia. Asetuksen mukaan lannan varastointitilan tulee olla niin suuri, että sinne voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Vaaditusta varastointitilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/2 luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle asianmukaisesti varastoitavaksi, välittömään hyötykäyttöön tai lantapatterissa varastoitavaksi. Suomen Setlementtisäätiö on ilmoittanut poikkeamisesta lannan varastointitilavuudesta. Talli sijaitsee Skatan tilalla osoitteessa Uutelantie 30, Helsinki. Ilmoituksen mukaan lanta kerätään tallin yhteydessä olevalle siirtolavalle ja toimitetaan HSY:n Metsäpirtin kompostointialueelle. Tallissa on kahdeksan hevospaikkaa. Ilmoituksen laatimisen aikaan tallissa oli kolme hevosta ja neljä ponia. Kuivikkeena käytetään turvetta. Valvontailmoitukseen saadun täydennyksen mukaan lantaa luovutetaan 130 m³ vuodessa. Metsäpirtin kompostointialue on ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella asianmukainen lannan vastaanottaja. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Leena Terhemaa, ympäristötarkastaja, puhelin: leena.terhemaa(a)hel.fi Liitteet 1 Valvontailmoitus Otteet Ote Suomen Setlementtisäätiö Ympäristövalvontayksikkö Otteen liitteet Esitysteksti

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/3 220 Ympäristökeskuksen lausunto kaupunginhallitukselle ja aluehallintovirastolle Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta HEL T ESAVI/239/04.08/2011 Päätös toteaa, että Riihimäen jätevedenpuhdistamon nykyisen ympäristöluvan lupaehdot ovat vesistökuormituksen osalta samat kuin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Näin ollen lupamääräykset ovat jo varsin tiukat eikä niiden kiristämisellä todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta purkuvesistön tilaan. katsoo, että biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vesistökuormitusta ja puhdistustehoa koskevat lupamääräykset voidaan pitää nykyisellä tasolla. Sen sijaan ongelmia ja lisäkuormitusta Vantaanjokeen on syntynyt rankkasateisiin ja lumensulamiseen liittyvien hetkellisten puhdistamolle tai pumppaamoille tulevien suurten sade- ja hulevesivirtaamien seurauksena. Riihimäellä on lisäksi sekaviemäröintiverkostoa, jonka kautta tulee runsaasti sadevesiä ja lumensulamisvesiä puhdistamolle. Tällöin jätevettä on jouduttu johtamaan ohi biologisen prosessin tai vesistöön suoraan pumppaamoilta tai verkostosta. huomauttaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( ) ponnen, jossa Helsingin kaupungin tuli aloittaa neuvottelut Riihimäen kaupungin ja tarvittaessa muiden kuntien kanssa jätevesipäästöjen lopettamiseksi Vantaanjokeen. Ponnen johdosta Helsingin edustajat ovat ottaneet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kautta asian esille. Ympäristökeskus on puuttunut jätevesipäästöihin vesiensuojeluyhdistyksen vuosikokouksessa Riihimäellä syksyllä Vesiensuojeluyhdistys yhdessä Uudenmaan liiton kanssa on järjestänyt kansanedustajille tutustumismatkan Vantaanjoelle keväällä Kansanedustajat vierailivat myös Riihimäen puhdistamolla ja esittivät huolensa Vantaanjoen jätevesipäästöistä Riihimäen kaupungin edustajille. edelleen toteaa, että laitoksen saneerauksella vuosina pyritäänkin hallitsemaan paremmin puhdistamolle tulevia virtaamahuippuja ja pyritään käsittelemään kaikki laitokselle tuleva jätevesi ilman ohituksia. Laitoksen saneeraus on mittava ja oletettavasti sen seurauksena laitosohitukset vähenevät merkittävästi. pitää erityisen tärkeänä, että puhdistamon

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/3 Käsittely kapasiteettiä lisätään riittävästi ohitusten vähentämiseksi. Kapasiteetintarpeen arviossa ei ole tarpeeksi tarkasteltu sade- ja hulevesien kertymistä ja vaikutuksia huomioiden ilmastonmuutoksen todennäköisesti aiheuttama rankkasateiden määrän kasvu. Laitokselle tulevaa huleveden ja sadeveden määrää tulee edelleenkin pyrkiä tehokkaasti vähentämään verkostosaneerauksilla. Verkoston ylivuotoihin ja vuotovesiin tulee kiinnittää huomiota ja vuotovesiä vähentää. Luvan saajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin hule- ja sulamisvesien vähentämiseksi sekaviemäröintiverkostossa ja lisätä verkoston saneerausta. esittää ympäristöluvan lupaehdoksi toimenpideohjelman laatimista hule- ja sadevesien vähentämiseksi viemäriverkostossa aikatauluineen. Lisäksi ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että laitoksen lupamääräykset tarkistetaan riittävän usein, seuraavan kerran esimerkiksi vuonna Merkittiin, että esittelijä muutti esitystään siten, että Lausunto-osan viimeiseksi virkkeeksi lisätään: Lisäksi ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että laitoksen lupamääräykset tarkistetaan riittävän usein, seuraavan kerran esimerkiksi vuonna Lisäksi merkittiin, että esittelijä otti Timo Pyhälahden vastaehdotuksen esittelyynsä eli ennen viimeistä kappaletta lisätään: Kapasiteetintarpeen arviossa ei ole tarpeeksi tarkasteltu sade- ja hulevesien kertymistä ja vaikutuksia huomioiden ilmastonmuutoksen todennäköisesti aiheuttama rankkasateiden määrän kasvu. Vastaehdotus: Timo Pyhälahti: Lisäys viimeisen kappaleen jälkeen omana kappaleenaan: Lautakunta katsoo, että vedenpuhdistuslaitosten mitoituksissa ei voida pitää hyväksyttävänä esim. nykyisenkaltaista tilannetta, jossa laitosohituksia tapahtuu säännönmukaisesti vuosittain. Mikäli tilanteen ei voida viemäröintijärjestelyiden avulla osoittaa korjaantuvan ympäristöluvan tarkastelujaksolla, on esitettävä vaihtoehtoisia menetelmiä ohitusten välttämiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tilapäiset rajoitukset teollisuuden käsiteltäväksi otettaville jätevesille ennustetun kapasiteettitarpeen mukaan tai erilaiset säätilan ennakointiin perustuvat puhdistusprosessien järjestelyt. Ympäristöluvan ehtona esitetään myös tällaisen toteuttamiskelpoisen suunnitelman esittämistä aikatauluineen ohitusten merkittäväksi vähentämiseksi, mikäli hule- ja sadevesien viemäriverkostosta vähentämisen suunnitelman toteuttamisaikataulut ulottuvat yli vuoden 2021.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/3 Kannattajat: Kati Vierikko, Lauri Alhojärvi 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisäys viimeisen kappaleen jälkeen omana kappaleenaan: Lautakunta katsoo, että vedenpuhdistuslaitosten mitoituksissa ei voida pitää hyväksyttävänä esim. nykyisenkaltaista tilannetta, jossa laitosohituksia tapahtuu säännönmukaisesti vuosittain. Mikäli tilanteen ei voida viemäröintijärjestelyiden avulla osoittaa korjaantuvan ympäristöluvan tarkastelujaksolla, on esitettävä vaihtoehtoisia menetelmiä ohitusten välttämiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tilapäiset rajoitukset teollisuuden käsiteltäväksi otettaville jätevesille ennustetun kapasiteettitarpeen mukaan tai erilaiset säätilan ennakointiin perustuvat puhdistusprosessien järjestelyt. Ympäristöluvan ehtona esitetään myös tällaisen toteuttamiskelpoisen suunnitelman esittämistä aikatauluineen ohitusten merkittäväksi vähentämiseksi, mikäli hule- ja sadevesien viemäriverkostosta vähentämisen suunnitelman toteuttamisaikataulut ulottuvat yli vuoden Jaa-äänet: 4 Antero Alku, Timo Korpela, Irma Marttila, Tapani Salonen Ei-äänet: 3 Lauri Alhojärvi, Timo Pyhälahti, Kati Vierikko Tyhjä: 0 Poissa: 1 Cata Mansikka-aho Todettiin, että äänestyksessä vastaehdotus hylättiin äänin 4-3. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: paula.nurmi(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristölupahakemus, Riihimäen jätevedenpuhdistamo 2 Puhdistamon saneeraussuunnitelma Otteet Ote Etelä-Suomen

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/3 Päätösehdotus aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue Ympäristövalvontayksikkö Riihimäen Vesi toteaa, että Riihimäen jätevedenpuhdistamon nykyisen ympäristöluvan lupaehdot ovat vesistökuormituksen osalta samat kuin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Näin ollen lupamääräykset ovat jo varsin tiukat eikä niiden kiristämisellä todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta purkuvesistön tilaan. katsoo, että biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen vesistökuormitusta ja puhdistustehoa koskevat lupamääräykset voidaan pitää nykyisellä tasolla. Sen sijaan ongelmia ja lisäkuormitusta Vantaanjokeen on syntynyt rankkasateisiin ja lumensulamiseen liittyvien hetkellisten puhdistamolle tai pumppaamoille tulevien suurten sade- ja hulevesivirtaamien seurauksena. Riihimäellä on lisäksi sekaviemäröintiverkostoa, jonka kautta tulee runsaasti sadevesiä ja lumensulamisvesiä puhdistamolle. Tällöin jätevettä on jouduttu johtamaan ohi biologisen prosessin tai vesistöön suoraan pumppaamoilta tai verkostosta. huomauttaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( ) ponnen, jossa Helsingin kaupungin tuli aloittaa neuvottelut Riihimäen kaupungin ja tarvittaessa muiden kuntien kanssa jätevesipäästöjen lopettamiseksi Vantaanjokeen. Ponnen johdosta Helsingin edustajat ovat ottaneet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kautta asian esille. Ympäristökeskus on puuttunut jätevesipäästöihin vesiensuojeluyhdistyksen vuosikokouksessa Riihimäellä syksyllä Vesiensuojeluyhdistys yhdessä Uudenmaan liiton kanssa on järjestänyt kansanedustajille tutustumismatkan Vantaanjoelle keväällä Kansanedustajat vierailivat myös Riihimäen puhdistamolla ja esittivät huolensa Vantaanjoen jätevesipäästöistä Riihimäen kaupungin edustajille. edelleen toteaa, että laitoksen saneerauksella vuosina pyritäänkin hallitsemaan paremmin puhdistamolle tulevia virtaamahuippuja ja pyritään käsittelemään kaikki laitokselle tuleva jätevesi ilman ohituksia. Laitoksen saneeraus on mittava ja oletettavasti sen seurauksena laitosohitukset vähenevät merkittävästi. pitää erityisen tärkeänä, että puhdistamon kapasiteettiä lisätään riittävästi ohitusten vähentämiseksi. Laitokselle tulevaa huleveden ja sadeveden määrää tulee edelleenkin pyrkiä tehokkaasti vähentämään verkostosaneerauksilla. Verkoston

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/3 ylivuotoihin ja vuotovesiin tulee kiinnittää huomiota ja vuotovesiä vähentää. Luvan saajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin hule- ja sulamisvesien vähentämiseksi sekaviemäröintiverkostossa ja lisätä verkoston saneerausta. esittää ympäristöluvan lupaehdoksi toimenpideohjelman laatimista hule- ja sadevesien vähentämiseksi viemäriverkostossa aikatauluineen. Riihimäen Vesi on jättänyt aluehallintovirastolle hakemuksen Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Aluehallintovirasto pyytää asiasta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa mennessä. Riihimäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Riihimäen lisäksi mm. Lopen ja Hausjärven kuntien yhdyskuntajätevesiä sekä useiden teollisuuslaitosten jätevesiä mm. Valio Oy:n jätevesiä. Puhdistamo on rinnakkaissaostuksella toimiva aktiivilietelaitos, joka on saneerattu vuonna Puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamolta Vantaanjokeen. Puhdistamolla syntyvä liete mädätetään, kuivatetaan ja viedään VamBio Oy:n biokaasulaitokselle jatkokäsiteltäväksi. Nykyisen ympäristöluvan lupaehtojen mukaan kuormituksen vesistöön tulee olla biologisen hapenkulutuksen osalta <10 mg/l ja poistotehon >95 %, kemiallisen hapenkulutuksen osalta <60 mg/l ja poistotehon >90 %, kokonaisfosforin osalta <0,3 mg/l ja poistotehon >95 % sekä kokonaistypen osalta poistotehon tulee olla >70 %. Lisäksi vesistöön johdettava ammoniumtyppipitoisuuden tulee olla <4 mg/l ja kiintoaineen <15 mg/l. Vesistöön johdettava puhdistettu jätevesi ei saa myöskään sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai ympäristölle vaarallisia aineita. Lisäksi ympäristöluvassa on melua koskevia määräyksiä. Puhdistamon toiminnan tehostamiseksi on tehty saneeraussuunnitelma, ja saneeraus on tarkoitus toteuttaa vuosina Suunnitelman mukaan tehostetaan jäteveden esikäsittelyä ja typenpoistoa sekä lisätään puhdistamon toimintavarmuutta. Puhdistamoon rakennetaan uusi esikäsittelyosa, korvataan vanha aktiivilieteprosessi uudella kolmilinjaisella aktiivilieteprosessilla ja lisätään prosessiin tertiäärikäsittely (hiekkasuodatus), jolla varmistetaan puhdistamon fosforinpoistokyky poikkeustilanteissa ja sitä käytetään lisäksi ohitusvesien käsittelyyn. Saneerauksessa kasvatetaan myös puhdistamon kykyä vastaanottaa enemmän sakokaivolietteitä. Saneerauksen jälkeen prosessin katsotaan edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Uusi riskienhallintasuunnitelma on laitoksella parhaillaan tekeillä.

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/3 Puhdistamo on toiminut viime vuosina pääsääntöisesti lupaehtojensa mukaisesti. Ongelmia ovat tuottaneet puhdistamolle tulevat sadevedet voimakkaitten sateiden aikana sekä lumensulamisvedet keväisin. Riihimäellä osa jätevesiverkostosta on sekaviemäriverkostoa, johon johdetaan sadevesiä. Runsaat sadevedet tai lumensulamisvedet ovat johtaneet ajoittain joka vuosi pumppaamo-, verkosto- ja puhdistamoohituksiin. Jätevesiviemäriverkostoa on saneerattu noin 14 km ja hulevesiverkostoa noin 11 km. Puhdistettujen jätevesien vaikutus näkyy Vantaanjoen veden laadussa vesialuetta rehevöittävänä tekijänä sekä hygieenisen laadun heikennyksenä Hyvinkäälle asti. Vantaanjoen alajuoksulla veden laatuun vaikuttavat useat kuormittajat ja valuma-alueen hajakuormitus, joten Riihimäen puhdistamon vaikutusta ei pysty erottamaan muusta kuormituksesta. Riihimäen puhdistamon jätevesien vaikutus on näkynyt myös kalaston köyhtymisenä puhdistamon alapuolella. Puhdistamon kuormitus ei todennäköisesti heikennä Vantaanjoen vuollejokisimpukkaa tai sen elinympäristöä. Puhdistamon kuormituksen vaikutuksia Vantaanjokeen tarkkaillaan säännöllisesti Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistyksen toimesta ja koordinoimana. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: paula.nurmi(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristölupahakemus, Riihimäen jätevedenpuhdistamo 2 Puhdistamon saneeraussuunnitelma Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue Ympäristövalvontayksikkö Riihimäen Vesi

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/4 221 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2011 HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan, Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Espoon Rinnekotisäätiön puhdistamoiden vuoden 2011 käyttötarkkailujen yhteenvedot. Samalla ympäristölautakunta päätti, etteivät raportit anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Sini-Pilvi Saarnio, ympäristötarkastaja, puhelin: sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Liitteet 1 Riihimäki vuosiraportti Hyvinkää Kalteva vuosiraportti Kaukas vuosiraportti Ridasjärvi vuosiraportti Nurmijärven kk vuosiraportti Klaukkala vuosiraportti Rinnekoti-Säätiö vuosiraportti 2011 Otteet Ote Otteen saajat Ympäristövalvontayksikkö Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan, Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Espoon Rinnekotisäätiön puhdistamoiden vuoden 2011 käyttötarkkailujen yhteenvedot. Samalla ympäristölautakunta päättänee, etteivät raportit anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on lähettänyt ympäristölautakunnalle tiedoksi Vantaanjokeen tai sen

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/4 Riihimäen puhdistamo sivuhaaroihin jätevesiä johtavien puhdistamoiden käyttötarkkailujen vuosiyhteenvedot vuodelta Vuosi 2011 oli tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Lumien nopea sulaminen ja niiden aiheuttamat vuotovedet nostivat puhdistamoille tulevia vesimääriä korkeiksi huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla. Joulukuu oli runsassateinen. Riihimäen puhdistamossa käsiteltiin vuonna 2011 vuorokaudessa keskimäärin m³ jätevesiä, jotka johdetaan Vantaanjokeen. Riihimäen kaupungin lisäksi puhdistamolle johdetaan jätevesiä Lopen ja Hausjärven kunnista. Suurin yksittäinen teollisuuslaitos puhdistamon piirissä on Valio Oy:n Herajoen meijeri. Verkostossa oli ohituksia m³ ja puhdistamolla m³. Ohitukset tapahtuivat suurten vuotovesimäärien takia pääosin huhti- ja joulukuussa. Puhdistamon käsittelytulos oli keskiarvovaatimusten mukainen kaikilla kolmen kuukauden tarkkailujaksoilla. Kokonaistypen poistoteho oli vuoden aikana 70 %, eli sama kuin luparaja. Lähtevän jäteveden orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ammoniumtypen kohdalla lupavaatimukset täyttyivät. Vuoden 2011 vesistökuormitus laski edellisvuodesta kaikkien parametrien kohdalla. Puhdistamon jäteveden käsittelytuloksen tulee täyttää ympäristöluvan lisäksi myös valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) asetetut vaatimukset. Puhdistamo saavutti asetuksen mukaiset vaatimukset biologisen hapenkulutuksen (BOD7), kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) ja kiintoaineen osalta. Myös kokonaisfosforin ja -typen osalta vaatimukset täyttyivät. Hyvinkään Kaltevan puhdistamo Hyvinkään Kaltevan puhdistamossa käsiteltiin vuonna 2011 vuorokaudessa keskimäärin 9510 m³ jätevesiä, jotka johdetaan Vantaanjokeen. Verkosto-ohituksia oli 182 m³, puhdistamo-ohituksia ei ollut. Tulevan jäteveden määrä oli 13 % edellisvuotta vähäisempi. Neljännesvuosijaksoina laskettu puhdistusteho oli hyvä ja lupaehdot täytettiin kaikilta osin. Puhdistamo saavutti asetuksen (888/2006) mukaiset vaatimukset kaikilta osin. Vuoden 2011 vesistökuormitus laski edellisvuodesta kaikkien parametrien osalta pienemmän jätevesivirtaaman ja hyvän puhdistustuloksen ansiosta. Vuoden 2011 ohitusvesimäärä oli myös pieni. Hyvinkään Kaukasten puhdistamo Hyvinkään Kaukasten pienpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2011 jätevesiä keskimäärin 37 m³ vuorokaudessa, mikä oli 13 % enemmän

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (86) Yvp/4 kuin edellisenä vuonna. Ohituksia oli myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosten takia vuoden aikana yhteensä 20 m³. Jätevedet johdetaan Keravanjokeen. Puhdistamo toimi hyvin. Ympäristöluvan ja valtioneuvoston asetuksen (888/2006) asettamat vaatimukset saavutettiin. Hyvinkään Ridasjärven puhdistamo Hyvinkään Ridasjärven pienpuhdistamon käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli keskimäärin 41 m³ vuorokaudessa, mikä oli 24 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ohituksia ei ollut. Jätevedet johdetaan Keravanjokeen. Puhdistustulos oli hyvä ja lupavaatimuksiin päästiin kaikilta osin. Puhdistamo saavutti myös asetuksen (888/2006) mukaiset vaatimukset kaikilta osin. Vesistökuormitus nousi typen osalta edellisvuodesta. Tämä johtui nitrifikaatio-ongelmista, jotka aiheutuivat kovista pakkasista ja palautuslietteen pumppaushäiriöistä. Vuoden 2011 tulosta voidaan kuitenkin pitää varsin hyvänä pienelle puhdistamolle. Nurmijärven kirkonkylän puhdistamo Nurmijärven kirkonkylän puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä vuonna 2011 keskimäärin 1940 m³ vuorokaudessa. Vettä käsiteltiin 11 % enemmän kuin vuonna Vedet johdetaan Vantaanjokeen. Ohituksia koko vuonna oli yhteensä m³. Puhdistustulos oli lupaehtojen mukainen muiden parametrien, paitsi ammoniumtypen vuosikeskiarvovaatimuksen kohdalla. Merkittävin syy tähän oli kesäkuun tarkkailukerran huono tulos, joka johtui ilmastusremontin valmistelutöistä ja samanaikaisesti laitokselle kuljetetuista suurista sako- ja umpikaivolietemääristä, jotka yhdessä heikensivät prosessin ilmastuskapasiteettia oletettua enemmän. Kokonaistypenpoisto toimi kuitenkin hyvin. Valtioneuvoston päätöksen (888/2006) mukaiset pitoisuus- ja tehovaatimukset täyttyivät kaikilla tarkkailukerroilla. Nurmijärven Klaukkalan puhdistamo Nurmijärven Klaukkalan puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2011 jätevesiä keskimäärin 6350 m³ vuorokaudessa. Klaukkalan puhdistamolle johdetaan myös Rajamäen ja Röykän taajamien jätevedet, joitakin haja-asutusalueiden jätevesiä ja Altia Oyj:n Rajamäen tehdasalueen jätevedet. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli vaatimusten mukainen jaksoilla 1, 3 ja 4. Jaksolla 2 vaatimuksiin ei ylletty biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosfori- ja kiintoainetulosten osalta. Tulokseen vaikutti huhtikuun alun lumen nopea sulaminen ja suuret vuotovesimäärät, joiden takia puhdistamolla jouduttiin tekemään ohituksia. Kylmien