Jätteenpolttolaitos arvioinnista purkuun

Transkriptio

1 Jätteenpolttolaitos arvioinnista purkuun REC-E1060, Yrityksen ympäristöjuridiikka, Tohtorikoulutettava, OTM Kanerva Sunila Luennon aiheita Yleistä taustaa jätehuolto Tavoitteet, etusijajärjestys, periaatteet, vastuu järjestämisestä Päivän projekti YVA:sta rakennuksen purkuun; painotus ympäristöluvassa 2 1

2 Jätehuollon perusteita Valtakunnallinen jätesuunnitelma Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (VALTSU) Jätepolitiikan yleiset tavoitteet ehkäistävä jätteen syntymistä edistettävä jätteiden uudelleenkäyttöä edistettävä jätteiden biologista hyödyntämistä ja materiaalikierrätystä edistettävä kierrätykseen soveltumattoman jätteen energiahyödyntämistä turvattava jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoittaminen Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 (hyväksyttäväksi VN:lle 2017) (Sova-lain (200/2005) mukainen ympäristövaikutusten arviointi) Jätelaki (646/2011)

3 Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 (luonnos) Suomen jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuoteen 2030 on: 1. Jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta. 2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja. 3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. 7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla. 5 Jätelaki (646/2011) Lain tavoite (1 ) Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista Lain soveltamisala (2 ) lakia sovelletaan jätteeseen, jätehuoltoon ja roskaantumiseen sekä tuotteisiin ja toimintaan, joista syntyy jätettä 6 3

4 Määritelmiä (jätelaki 5, 6 ) Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus) Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä 7 Etusijajärjestys (8 ) Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä: 1. Syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Jos jätettä syntyy A) jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten; tai B) toissijaisesti kierrätettävä se 3. Jos kierrätys ei ole mahdollista: A) jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, ml. energiana B) jos hyödyntäminen ei mahdollista, loppukäsiteltävä 8 4

5 Määritelmiä (jätelaki 6 ) Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisellä sellaista toimintaa ennen kuin tuotteesta tulee jätettä, jolla edistetään tuotteen uudelleenkäyttöä, pidennetään sen käyttöikää tai ehkäistään muulla tavoin jätteen syntymistä taikka vähennetään tuotteessa olevien haitallisten aineiden määrää tai syntyvän jätteen haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia; Uudelleenkäytöllä tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu; Uudelleenkäytön valmistelulla jätteen tarkistamiseksi, puhdistamiseksi tai korjaamiseksi toteutettavaa toimintaa, jolla käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistellaan siten, että se voidaan käyttää uudelleen ilman muuta esikäsittelyä; 9 Määritelmiä (jätelaki 6 ) Jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi; Jätteen hyödyntämisellä toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten; Jätteen loppukäsittelyllä jätteen sijoittamista kaatopaikalle, polttoa ilman energian talteenottoa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka ei ole jätteen hyödyntämistä, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten; Jätteen käsittelyllä jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, mukaan lukien hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu; 10 5

6 Etusijajärjestys ammattilaisille Toiminnanharjoittaja, jonka tuotannossa syntyy jätettä tai joka kerää tai käsittelee jätettä, tuottajavastuun piirissä oleva tuottaja tai muu jätehuoltoon osallistuva ammattilainen noudatettava etusijajärjestystä sitovana velvoitteena siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos arvioinnissa otetaan huomioon tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaiset vaikutukset, ympäristönsuojelun varovaisuus- ja huolellisuusperiaate sekä toiminnanharjoittajan tekniset ja taloudelliset edellytykset noudattaa etusijajärjestystä 11 Etusijajärjestys Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Valmisteltava uudelleenkäyttöä varten Kierrätettävä Hyödynnettävä (esim. jätteenpolttolaitoksessa) Loppukäsiteltävä 12 6

7 Jätehuollon periaatteita (20, 21 ) Omavaraisuusperiaate Jätehuollon suunnittelussa ja ohjauksessa tavoitteena, että maassa riittävästi ja tarvetta vastaavasti mahdollisuuksia kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn sekä muun jätteen loppukäsittelyyn Läheisyysperiaate Jäte toimitetaan käsiteltäväksi johonkin lähimmistä tarkoitukseen soveltuvista laitoksista Aiheuttamisperiaate Jätteen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista 13 Jätehuollon järjestäminen Jätelaki 28 Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei 4 luvussa taikka 5 tai 6 luvussa toisin säädetä 5 luku kunnan järjestämä jätehuolto 6 luku tuottajavastuu Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle Jätelaki 30 Jos jäte luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle, jolla on oikeus vastaanottaa jätettä, jätehuollon järjestämisvastuu siirtyy uudelle haltijalle Ks. KHO:2003:51 jätteen haltijan vastuusta (vanha jätelaki) 14 7

8 Kunnan järjestämä jätehuolto Tietyt jätteet kunnan vastuulla (jätelaki 32 ) 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte; 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1 4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä Asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely; maa- ja metsätalouden vaarallinen jäte tietyin edellytyksin Toissijainen järjestämisvastuu, jos jätteen haltija pyytää muun palveluntarjoajan puuttumisen vuoksi (33 ) 15 Tuottajavastuu Tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuotteet ja tuottajat (48 ) ajoneuvojen renkaat, autot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, sanomalehdet, pakkaukset Tuottajan on järjestettävä markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuolto sekä vastattava siitä aiheutuvista kustannuksista Käytöstä poistetut tuotteet velvollisuus koskee tuottajan Suomen markkinoille saattamia tuotteita ja tuottajan markkinaosuuteen nähden kohtuulliseksi katsottavaa osuutta muista vastaavista tuotteista riippumatta tuotteiden markkinoille saattamisen ajankohdasta Tuottajalla ensisijainen oikeus järjestää jätehuolto, muiden tarjoamat palvelut yhteistoiminnassa tuottajan kanssa Uudelleenkäyttöpalveluita saavat tarjota muutkin Kunta voi osana järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää kuljetusta ja vastaanottoa; tuottajan järjestämä jätehuolto 16 8

9 Jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen (13 ) Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen käsittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa, rakentamisessa, käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen tai paikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja maisemaan. Jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. 17 Jätteenpolttolaitos 9

10 Päivän projekti Jätteen käsittely- ja polttolaitos Jätteen vastaanottaminen Käsittely Polttaminen Savukaasujen puhdistaminen Höyry ja jäähdytysvesi Kuva: Westenergy Oy Ab:n ympäristölupa 19 Jätteenpolttolaitos YSL 108 : jätteenpolttolaitoksella tarkoitetaan yksikköä, joka on tarkoitettu jätteiden lämpökäsittelyyn, riippumatta siitä, hyödynnetäänkö poltossa syntyvä lämpö vai ei, siten, että jäte poltetaan hapettamalla tai käytetään pyrolyysiä, kaasutusta tai plasmakäsittelyä taikka muuta lämpökäsittelyä, jos käsittelyssä syntyvät aineet tämän jälkeen poltetaan; Jätteen rinnakkaispolttolaitoksella tarkoitetaan yksikköä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa energiaa tai aineellisia tuotteita ja jossa käytetään jätettä vakinaisena tai lisäpolttoaineena taikka jossa jätettä lämpökäsitellään sen loppukäsittelemiseksi polttamalla jäte hapettamalla tai käyttämällä pyrolyysiä, kaasutusta tai plasmakäsittelyä taikka muuta lämpökäsittelyä, jos käsittelyssä syntyvät aineet tämän jälkeen poltetaan. Jätteenpolttolaitokseen ja jätteen rinnakkaispolttolaitokseen sisältyvät polttolinjat, jätteen vastaanotto- ja varastointitilat ja laitosalueella tehtävään esikäsittelyyn tarkoitetut laitteistot, jäte-, polttoaine- ja ilmansyöttöjärjestelmät, kattilat, savukaasujen käsittelylaitteistot, laitosalueella olevat polttojätteiden ja jäteveden käsittely- ja varastointilaitteistot, piiput sekä polton valvontaan ja poltto-olosuhteiden rekisteröintiin ja seurantaan tarkoitetut laitteet ja järjestelmät. (Jätteenpolttoasetus 2 ) 20 10

11 Soveltuvaa lainsäädäntöä Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Kaavoitus ja rakennuslupa Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) YVA-menettely Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristölupa Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) ja VNA jätteistä (179/2012) Tavoitteena jätteen vähentäminen, etusijajärjestys VNA jätteen polttamisesta (151/2013) Jätteenpolttolaitokset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Vesilaki (587/2011) Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) Terveydensuojelulaki (763/1994) 21 Keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä Kaavoitus Vaikutusten arviointi Luvitus Sijoittaminen (putket, tiet) 22 11

12 YVA-menettely Hankkeet, joihin YVA-menettely soveltuu suoraan (YVA-laki (252/2017), Liite 1) 7) Energian tuotanto a) kattila- tai voimalaitokset, joiden suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia 11) Jätehuolto a) vaarallisen jätteen käsittelylaitokset, joihin vaarallista jätettä otetaan poltettavaksi, käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle vaarallisen jätteen määrälle; b) muiden jätteiden kuin vaarallisen jätteen polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; ELY-keskuksen päätöksellä myös muihin hankkeisiin (YVA-laki 11 ) 23 Ympäristövaikutusten arviointi Arvioidaan esimerkiksi Ilmanlaatu: savukaasupäästöt, liikenteen päästöt, kasvihuonekaasut yms. Terveysvaikutukset, melu, hajuhaitat Liikennemäärät ja turvallisuus Kaavoitustilanne ja maankäyttö Maa- ja kallioperä Maisemavaikutukset Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja eläimistö Suojeltavat ja muut erityiset luontokohteet Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö Elinkeinoelämä ja työllisyys Luonnonvarojen hyödyntäminen Jätehuolto Ympäristöriskit ja häiriötilanteet Yhteisvaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu 24 12

13 Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain mukaan YVA-lain soveltuminen Liitteen 1 hanke ELY-keskuksen päätös Arviointi Arviointiohjelma Arviointi Arvioinnin jälkeen Arviointiselostus ELY-keskuksen perusteltu päätelmä 25 Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen lupa taustaa Lain tarkoitus (1 ) 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja; 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta; 3) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; sekä 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon

14 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Soveltamisala (2 ) Tätä lakia sovelletaan teolliseen ja muuhun toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tätä lakia sovelletaan myös toimintaan, jossa syntyy jätettä, sekä jätteen käsittelyyn. 27 Ympäristöluvan tarve YSL 27 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2, on oltava lupa (ympäristölupa) Jätteiden käsittely jätteenpolttolaitoksissa tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksissa, joiden kapasiteetti muiden kuin vaarallisten jätteiden osalta ylittää 3 tonnia tunnissa ja vaarallisten jätteiden osalta ylittää 10 tonnia vuorokaudessa (taulukko 1) Kiinteää tai nestemäistä jätettä polttava jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, jonka kapasiteetti muiden kuin vaarallisten jätteiden osalta on enintään 3 tonnia tunnissa ja vaarallisten jätteiden osalta enintään 10 tonnia vuorokaudessa (taulukko 2) 28 14

15 Ympäristöluvan tarve YSL 27 Ympäristölupa on lisäksi oltava: 1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta; 2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista; 3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta OBS! Myös luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen (29 ) 29 Lupaharkinta ja -määräykset Yleinen lupaharkinta ja -määräykset (6 luku) Direktiivilaitoksen lupaharkinta (7 luku) Sovelletaan myös 6 lukua (73 ) 30 15

16 YSL 6 luku - Luvan edellytykset Toiminta ei aiheuta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa Terveyshaittaa Merkittävää muuta ympäristön pilaantumista ( 5.1, 2 ) tai sen vaaraa Kiellettyä maaperän, pohjaveden tai meren pilaamista tai dumppaamista (16-18 ), Erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (esim. melua tai hajua) Olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja kolttaalueella. 31 Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvassa tulee asettaa tarvittavat lupamääräykset (52 ) 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; Perustuttava BAT:iin (paras käyttökelpoinen tekniikka) 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi (53 ) 32 16

17 BAT-määritelmä (YSL 5 ) Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan a) mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi b) tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin 33 Jätteisiin liittyvät lupamääräykset YSL Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi 34 17

18 Muita lupamääräyksiä Seuranta- ja tarkkailumääräykset (62 ) Tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta Määräykset jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta jätelain mukaisesti Suunnitelma seurannasta ja tarkkailusta (64 ) Voidaan määrätä Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde (70 ) Lupamääräys voi olla tämän lain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi, jos se on tarpeen: 1) luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi; 2) valtioneuvoston asetuksella säädetyn ympäristönlaatuvaatimuksen turvaamiseksi; 3) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. 35 Teollisuuden päästödirektiivi (2010/75/EU) Tausta direktiivilaitosten sääntelylle Tässä direktiivissä säädetään teollisesta toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä. Siinä säädetään myös ilmaan, veteen ja maaperään kulkeutuvien päästöjen ehkäisemisestä, tai jos se ei ole mahdollista, päästöjen vähentämisestä ja jätteiden syntymisen ehkäisemisestä koko ympäristön suojelun korkean tason saavuttamiseksi. (1 Art) Jätteenpolttolaitoksiin ja jätettä käyttäviin rinnakkaispolttolaitoksiin sovellettavat tekniset säännökset, Liite VI 36 18

19 Teollisuuden päästödirektiivi (2010/75/EU) BAT (best available techniques) BAT:t oikeudellisesti sitoviksi BAT-vertailuasiakirjat (BAT reference documents) BAT-päätelmät Liitteessä III parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelyperusteet 37 YSL 7 luku - määritelmiä Vertailuasiakirja (BREF, eli BAT-vertailuasiakirja) Tietyssä toiminnassa sovelletut tekniikat, päästöt ja kulutustasot Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelemisessä ja sitä koskevien päätelmien laatimisessa huomioon otettavat tekniikat sekä uudet tekniikat Päätelmät (BAT-päätelmät) Euroopan komission päätös, joka sisältää vertailuasiakirjan ne osat, joissa esitetään päätelmät parhaista käyttökelpoisista tekniikoista, näiden tekniikoiden kuvaus ja tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, tekniikkaan liittyvät päästötasot, tarkkailu ja kulutustasot sekä tarvittaessa laitoksen kunnostustoimet Päästötasot Päästöjen vaihteluväliä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa käytettäessä parasta käyttökelpoista tekniikkaa tai tällaisten tekniikoiden yhdistelmää, sellaisena kuin se on kuvattu päätelmissä, ilmaistuna tietyn ajanjakson keskiarvona tietyissä vertailuolosuhteissa 38 19

20 YSL 7 luku - lupaharkinta Direktiivilaitoksen lupamääräysten on perustuttava päätelmiin (75 ) Päästötasoja ei pidä ylittää normaaleissa olosuhteissa Jos päätelmissä ei päästötasoja > luvassa määräykset BAT-tasoa vastaavan tason saavuttamiseksi Jos päätelmissä ei kuvattu käytettävää tekniikkaa, tarkoitetun toiminnan tai tuotantomenetelmän tyyppiä tai niiden kaikkia ympäristövaikutuksia > 53 :n mukainen arviointi (6 luku) Jos päätelmiä ei ole hyväksytty, komission ennen hyväksymiä vertailuasiakirjojen vastaavia osia, lukuun ottamatta päästötasoja, sovelletaan päätelmien tavoin (76 ) 39 YSL 7 luku lupaharkinta Jos päätelmiin perustuvat päästöraja-arvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin, luvassa voidaan määrätä lievemmät päästöraja-arvot (78 ) Jos toimintaan sovelletaan päästökauppalakia (311/2011), ympäristöluvassa ei saa asettaa kasvihuonekaasupäästöille raja-arvoja, ellei tarpeen paikallisen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi (55 ) Luvan tarkastaminen uusien päätelmien vuoksi (80 ) 6 kk kuluessa päätelmien antamisesta toiminnanharjoittaja toimittaa valvontaviranomaiselle selvityksen luvan tarkistamisen tarpeesta Valvontaviranomainen arvioi luvan tarkistamisen tarpeen 40 20

21 Lyhyt kertaus Direktiivilaitosten ympäristölupaharkinnassa ja -määräyksissä sovelletaan sekä YSL 6 lukua että 7 lukua Muiden toimintojen kohdalla ei sovelletaan vain 6 lukua Direktiivilaitosten lupamääräysten tulee perustua BAT-päätelmiin, jotka Euroopan komissio on hyväksynyt 41 Muita syitä ympäristöluvan soveltumiseen Ympäristölupa voisi tulla sovellettavaksi myös muista syistä Jäteveden johtaminen Toiminta pohjavesialueella Melu, haju (kohtuuton rasitus naapureille) Vain yksi ympäristölupaprosessi, jossa otetaan kaikki huomioon Jos samalla toiminta-alueella muuta luvanvaraista toimintaa, jolla tekninen ja toiminnallinen yhteys, haettava samanaikaisesti lupaa (41 ) Eri toiminnoille lupamääräykset ja lupaharkinta erikseen 42 21

22 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) Toiminnan järjestämisen yleiset vaatimukset, 4 Jätteenpolttolaitoksen tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksen toiminnan olennainen muutos, 4 a Jätettä koskevat tiedot, 6 Vaarallisen jätteen vastaanoton vaatimukset, 7 Päästöjen johtaminen ilmaan, 13 Ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot, 14 Mittaukset ilmaan johdettavista päästöistä, 18 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen, 28 Ympäristölupamääräykset voivat olla tiukempia kuin asetuksessa säädetyt, jos tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, ympäristölaatuvaatimuksen noudattamiseksi tai luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi (YSL 70 ) 43 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Sovelletaan mm. vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, varastointiin, siirtoon sekä säilytykseen Ns. kemikaaliturvallisuuslaki Selvilläolovelvollisuus (7 ) Kemikaalien vaaralliset ominaisuudet Valintavelvollisuus (8 ) Silloin kun se on kohtuudella mahdollista, toiminnanharjoittajan valittava olemassa olevista vaihtoehdoista vähiten vaaraa aiheuttava kemikaali, räjähde tai menetelmä Huolehtimisvelvoite (9 ) Riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen ehkäisemiseksi Jos huolimattomasti aiheutettua saastumista, toiminnanharjoittaja vastaa puhdistamisesta 44 22

23 Kemikaaliturvallisuuslain mukainen lupa Laajamittainen vaarallisen kemikaalin teollinen käsittely ja varastointi luvanvaraista (23 ) Vaarallisen kemikaalin vähäinen teollinen käsittely ja varastointi ilmoituksella (24 ) Lupa myönnetään, jos hakija osoittaa toiminnan täyttävän lain 2 luvun turvallisuusvaatimukset (23 a ) Lupaan voidaan liittää ehtoja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) sekä lupaviranomainen että valvova viranomainen 45 Muita mahdollisia luvan tarpeita Johtojen ja kaukolämpöputkien sijoittaminen Lunastuslupa Lentoestelupa savupiipulle Vesilain mukainen lupa Päästökauppalain mukainen lupa Rakennuslupa, purkulupa 46 23