Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Paula Nevalaisen valituksesta koskien kunnanvaltuuston päätöstä "Syytteessä olevien luottamushenkilöiden mahdollinen luottamustoimesta pidättäminen" 47/00.02/2016 Khall (Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh ) Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt hankkimaan Kittilän kun nan val tuus tol ta lausunnon tai, jos se hallituksen johtosäännön mu kaan on mahdollista, antamaan lausunnon Paula Nevalaisen teke män ja lausuntopyynnön liitteenä olevan valituksen johdosta. Kittilän kunnanhallitus on toimivaltainen antamaan hal lin to-oi keu del le lausunnon hallintosäännön 24 :n 14. kohdan mukaisesti. Paula Nevalainen on viitannut valituksensa perusteena siihen, että Kit ti län kunnanvaltuusto on käsitellyt kokouksessaan pykä läs sä 80 luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan kuntalain 85 :n mukaisesti. Nevalainen tuo valituksessaan esille, että asiakoh das sa on käsitelty kaikki luottamushenkilöt yhdessä, vaikka Neva lai nen on vastineessaan kunnanhallitukselle pyytänyt asian kä sitte lyä kunkin kohdalla omana kohtanaan huomioiden luot ta mus hen kilön oikeusturvan. Nevalaisen esittämillä perusteilla päätöksenteon pi täi si tapahtua yksilöllisen arvioinnin kautta. Luottamusmiesten pidättämistä koskevassa asiassa on pyydetty kun ta lain 85.4 :n soveltuvuudesta ko. tilanteeseen asian tun ti ja lausun to oikeustieteen tohtori, varatuomari Tuomas Huplilta ja oi keustie teen tohtori, varatuomari Sakari Melanderilta. Ko. asian tun ti ja lausun nos ta on poimittu hallinto-oikeudelle annettavan vastineen pohjak si olennaisia kohtia, jotka on huomioitava arvioitaessa yksittäisen luot ta mus hen ki lön oikeusturvan toteutumista sekä asian ko ko naishar kin nas sa muutoin: Välttämätön muodollinen edellytys on, että luottamushenkilöä vastaan on vireillä esitutkinta, syyteharkinta tai oikeudenkäynti vir ka rikok ses ta. Näin ollen pidättämismenettelyssä ja -päätöksessä on kysy mys rikosprosessiin kytkeytyvästä ja sitä täydentävästä toi men pitees tä. = = = Merkittävin ero luottamustoimesta pidättämisen ja ri kospro ses su aa lis ten pakkokeinojen välillä on se, että luot ta mus toi mes ta pidättäminen on hallinnollinen ratkaisu, jonka tavoitekin on kun nan hallinnon eli päätöksenteon uskottavuuden ja luo tet ta vuu den turvaaminen. (Hupli & Melander, s. 3.)

2 Luottamustoimesta pidättämisen aineellisia edellytyksiä ar vioi taes sa pidämme lähtökohtana, että epäily tai syyte virkarikoksesta on ai na vakava asia sen luottamustoimen kannalta, jossa väitettyyn ri kokseen on syyllistytty. Näin siitä riippumatta, kuinka ankarasti ran gaista va väitetty teko on. Vakavuusarvostelma perustuu juuri siihen, että kun nan luottamushenkilön tehtävä on julkinen; sitä on hoidettava uskot ta vas ti ja luotettavasti. Aineellisten edellytysten täyttymistä kos kevas sa kokonaisarviossa on lisäksi mielestämme selvää, että luot tamus toi mes ta pidättämisen kynnyksen on oltava alempana kuin syyte kyn nyk sen (jonka mukaan syytteelle on oltava todennäköiset syyt), pu hu mat ta kaan tuomitsemiskynnyksestä (syyllisyydestä ei saa jäädä var teen otet ta vaa epäilyä). Juuri todetusta ilmenee, että luottamustoimesta pidättämisessä ei lain mukaan tarvitse, eikä edes saa, ottaa kantaa luottamushenkilön syyl li syy teen. Syyllisyyskysymyksen selvittäminen ei ylipäänsä kuulu luot ta mus toi mes ta pidättämisen tavoitteisiin, vaan tämä tehtävä kuuluu poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle. Ja koska kysymys ei ole syyl li syys väit teen tutkimisesta, luottamustoimesta pidättäminen ei sisäl lä myöskään painostuselementtiä luottamushenkilöä kohtaan. (Hup li & Melander, s. 8.) Tästä voidaan tehdä lisäksi johtopäätös, ettei luottamustoimesta pidät tä mis tä koskevassa menettelyssä ja päätöksenteossa ole asianmu kais ta muutoinkaan arvioida rikosasian näyttökysymystä. To distus taak ka on syyttäjällä. Näytön riittävyyden ratkaisee lopulta riip puma ton tuomioistuin vapaalla todistusharkinnalla. Näin ollen kun nanval tuus tol le riittää, että rikosprosessi on laillisesti vireillä. (Hupli & Me lan der, s. 9.) Säännöksen (kuntalaki 85.4 ) soveltaminen ensinnäkin edellyttää, et tä luottamushenkilön toimessaan tekemän virkarikoksen osalta on käyn nis sä esitutkinta tai oikeudenkäynti. Esitutkinnan toimittamisen kyn nys on syytä epäillä (esitutkintalaki 3:3.1) ei tarkoita, että käsillä oli si varmuus tai suuri todennäköisyys rikoksen tekemisestä, mutta toi saal ta pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei vielä riitä ylit tä mään esitutkintakynnystä. Syytteen nostaminen rikosasiassa taas edel lyttää oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1:6.1:n mukaan, että on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäil lyn syyllisyyden tueksi. Säännöksessä mainittu todennäköiset syyt pitää sisällään vaatimuksen sekä epäiltynä olevan henkilön syyl lisyy den että syypääksi toteavan tuomion todennäköisyydestä. Syytteen nostamisen kynnys on näin merkittävästi korkeammalla kuin esitutkinnan aloittamista koskeva kynnys, koska syyttäjän on syy tehar kin ta vai hees sa arvioitava epäillyn rikokseen syyllistymisen to dennä köi syyt tä samoin kuin sitä, johtaako asiassa saatavilla oleva näyttö todennäköisesti myös langettavaan tuomioon. (Hupli & Me lan der, s. 9.)

3 Edellä sanottu tarkoittaa, että luottamustoimesta pidättämisen edelly tyk siä on arvioitava osin suhteessa siihen, missä vaiheessa asiaa kos ke va rikostutkinta tai rikosprosessi on. Koska esitutkinnan käynnis tä mi sen kynnys on huomattavasti matalammalla kuin syytteen nos ta mis ta koskeva kynnys, tämä tarkoittaa, että luottamustoimesta pi dät tä mis tä koskevassa harkinnassa rikosepäilylle asetetut vaa timuk set esitutkinnan käynnistämisen jälkeen ovat erilaiset kuin ti lantees sa, jossa asiassa on jo päätetty nostaa syyte. Syytteen nos ta misen jälkeen syyttäjäviranomainen on todennut käsillä olevan to dennä köi siä syitä rikosepäilyn tueksi, mikä merkitsee, että luot ta mus toimes ta pidättämisen osalta ei ole tehtävä niin perusteellista ri kos epäilyn todennäköisyyttä koskevaa harkintaa kuin jos käsillä olisi vas ta käynnistynyt asiaa koskeva esitutkinta. Oikeuskirjallisuudessa vi rantoi mi tuk ses ta pidättämisen osalta on jopa katsottu, että vi ral li sen syyttäjän nostettua rikossyytteen viranomaisella ei ole enää tar vet ta erikseen pohtia virkamiehen virkarikokseen syyllistymisen to den näköi syyt tä ja käsillä olevan todennäköisyyden riittävyyttä vi ran toi mi tukses ta pidättämisen kannalta. (Hupli & Melander, s. 10.) Nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys siitä, että Kittilän kunnan 27 luottamushenkilöä vastaan on nostettu syyte törkeästä vir ka-aseman väärinkäyttämisestä. Kahdeksaa luottamushenkilöä vastaan on nos tet tu syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä ja 14 luot ta mushen ki löä vastaan työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-ase man väärinkäyttämisestä. Syyttäjä on katsonut käsillä olevan to den nä köi siä syitä rikoksesta epäiltyjen syyllisyyden tueksi. Vaikka luot ta mus toi mes ta pidättämistä koskeva päätös ei merkitse kan nanot toa epäiltyjen syyllisyyttä koskevaan kysymykseen, se, että käsillä on syyttäjäviranomaisen näkemyksen mukaan todennäköisiä syitä epäil ty jen syyllisyyden tueksi, luo tietyn olettaman luottamustoimesta pi dät tä mi ses tä. (Hupli & Melander, s. 10.) Toiseksi KuntaL 85.4 :n soveltaminen edellyttää, että luot ta mus toimen tekemäksi epäillyn rikoksen vakavuuden, toistuvuuden ja muiden seikkojen perusteella on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä, että luottamushenkilö pi dä te tään luottamustoimestaan. Säännöksen esitöissä ei tar kem min yksilöidä, mitä rikosepäilyn vakavuudella, toistuvuudella ja muil la seikoilla tarkoitetaan. Selvää säännöksen sanamuodon pe rus teel la kuitenkin on, että kysymys on kokonaisharkinnasta, jossa on otet tava huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, toistuvuus ja muut seikat ar vioi taes sa luottamustoimesta pidättämisen välttämättömyyttä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi. Vii me kädessä siis kysymys on edellä lähemmin tarkastellusta jul kisen edun turvaamisesta, jossa on kiinnitettävä huomiota epäiltyyn rikok seen ja sen vakavuuteen, toistuvuuteen ja muihin seikkoihin. (Hup li & Melander, s )

4 Lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa Kittilän kunnan 27 luot ta mus hen ki löä vastaan on nostettu syyte törkeästä virka-aseman vää rin käyt tä mi ses tä. Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä sää de tään rikoslain 40:8:ssä, ja törkeästä virka-aseman vää rin käyttä mi ses tä voidaan mainitun säännöksen mukaan tuomita van keuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Ran gais tus as teik kon sa perusteella kysymys on edellä esitetyn mukai ses ti vakavasta rikoksesta. Tässä arviossa on myös otettava huomi oon, että virkarikoksia koskeva rikoslain 40 luku sisältää vain kolme törkeää tekomuotoa koskevaa säännöstä, mikä puoltaa tul kin taa, jonka mukaan virkarikosten osalta myös muita kuin törkeitä te komuo to ja voitaisiin katsoa KuntaL 85.4 :ssa tarkoitetuiksi va ka vik si rikoksiksi, koska muuten säännöstä voitaisiin soveltaa vain tör keää lahjuksen ottamista tai törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä koske vaan rikosepäilyyn. (Hupli & Melander, s. 14.) Lausuntopyynnön kohteena olevien rikosepäilyjen vakavuutta ar vioitaes sa on kiinnitettävä huomiota myös epäillyn te ko ko ko nai suu den laajuuteen. Asiassa on nostettu syytteet kaikkiaan useita hen ki löä vastaan ja rikosepäilyt koskevat törkeää virka-aseman vää rin käyt tämis tä, virka-aseman väärinkäyttämistä, työturvallisuusrikosta ja työsyrjintää. Oulun syyttäjänviraston syytteiden nostamista kos ke van tiedotteen mukaan työrikoksissa väitetty menettely tulee ar vioi ta vak si myös virka-aseman väärinkäyttämisenä. Tekokokonaisuus on epäiltyjen lukumäärä huomioon ottaen mittava ja tällä on mer ki tys tä arvioitaessa rikosepäilyjen vakavuutta samoin kuin niiden tois tu vuutta. Se, että epäiltyjä työrikoksia koskeva tulee syyttäjien nä ke myk sen mukaan arvioitavaksi myös virka-aseman vää rin käyt tä mi se nä, on otettava huomioon KuntaL 85.4 :ssa tarkoitettuna muuna seik ka na, joka osaltaan puoltaa luottamustoimesta pidättämisen vält tä mät tömyyt tä. (Hupli & Melander, s. 14.) Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Suloselta on myös pyydetty lau sunto, voidaanko luottamustoimesta pidättämistä koskevaa asiaa kä sitel lä samassa pykälässä vai tulisiko asia käsitellä erillisissä py kä lis sä jokaisen luottamusmiehen kohdalla. Arto Sulonen on vastannut sähkö pos til la antamassaan lausunnossa näin: Tuohon luottamushenkilöiden niputtamiseen käsittelyssä ri kos ni mikkeen perusteella minulla ei ole lisättävää aikaisempaan. Mie les tä ni jokaista luottamushenkilöä ei tarvitse erottaa omaksi py kä läk seen. Kuten aikaisemmin olen todennut, valtuusto ei pi dät tä mis har kin nassaan pohdi syyllisyyskysymyksiä. Vs. kunnanjohtaja: Kittilän kunnanhallitus päättää lausua Pohjois-Suomen hal lin to-oikeu den lausuntopyynnön johdosta seuraavaa:

5 Kittilän kunnassa on ollut käsiteltävänä luottamusmiesten pi dät tä mistä koskeva asia kuntalain 85 :ään perustuen ja asian val mis te le misek si on konsultoitu Kuntaliittoa sekä hankittu asian tun ti ja lau sun to oikeustieteen tohtori, varatuomari Tuomas Huplilta ja oi keus tie teen tohtori Sakari Melanderilta. Kuntalain 85.4 :n mukaan val tuus ton on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä vir ka ri kos ta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luot tamus hen ki lö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon us kot tavuu den ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huo mioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Luottamusmiesten pidättämistä koskevassa asiassa kuntalain 85.4 :n mukaisen luottamustoimesta pidättämisen perusteena ovat Oulun syyttäjänviraston nostamat syytteet. Kaikki luot tamus hen ki löt, joita luottamusmiesten pidättämistä koskeva pää tös esitys on koskenut, ovat syytettynä törkeästä virkavelvollisuuden rik komi ses ta. Kun otetaan huomioon se seikka, että luottamusmiesten pidät tä mis tä koskevassa harkinnassa valtuusto ei pohdi luot ta musmies ten syyllisyyskysymystä, jonka ratkaiseminen kuuluu toi mi val taisel le tuomioistuimelle, kuntalain 85.4 :n mukainen luot ta mus toi mesta pidättämistä koskeva asia on voitu käsitellä samassa py kä läs sä kaikkien luottamusmiesten osalta eikä asian käsittely samassa py käläs sä ole heikentänyt yksittäisen luottamusmiehen oi keus tur vaa, koska myös rikosnimike, jonka perusteella jo yksinomaan kun ta lain 85.4 tulee sovellettavaksi, on kaikkien luottamusmiesten koh dal la sama. Kittilän kunta esittää lisäksi näkemyksenään, että asiaa koskevan pää tök sen teon valmistelussa on uusille luottamushenkilöille, joihin Ne va lai nen viittaa valituksessaan, tiedotettu mm. Kuntaliiton oh jeista, joita asiassa on hankittu. Asian valmisteluvaiheessa on pyydetty Hup lin ja Melanderin asiantuntijalausunto, joka on toimitettu val tuu tetuil le tutustuttavaksi kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se on saapu nut Kittilän kuntaan. Kuntalain 85.4 :n soveltuvuudesta on han kittu kattavasti lisätietoa päätöksenteon pohjaksi ja tietoa on vä li tet ty valtuutetuille. Asiaa on pyritty valmistelemaan siten, että pe rus tus lailli set oikeudet ja juurikin Nevalaisen valituksessaan mai nit se mat yleisesti hyväksytty lain taso sekä hyvä hallinto voitaisiin tur va ta. Kittilän kunnan näkemyksen mukaan riittävään asiaan val mis tau tumi seen on ollut mahdollisuus. Päätös: Kokouksen työjärjestystä käsiteltäessä esityslistan asiat 16 ja 17 ( :t 61 ja 62) ja salaisten asioiden lista (KhallS 6) sekä esityslistan asia 22 ( 67) päätettiin käsitellä kokouksessa ensimmäisenä. Khall :n 61 kohdalla käsitelty esteellisyyksiä :n 62 osal-

6 ta seuraavasti: "Hallintojohtaja Esa Mäkinen poistui esteellisenä tämän asian ja asian 17 ( 62) käsittelyn ajaksi viitaten hallintolain 28 :n 1 mom 7 koh taan työturvallisuustutkinta esteellisyyden perusteena. Sekä asian 22 ( 67) ajaksi esteellisenä koska on Levi Magic Oy:n hal li tuksen jäsen. Controller Tuija Lång toimi pöytäkirjanpitäjänä tämän asian ja asioiden 17 ( 62) sekä 22 ( 67) käsittelyn ajan. Kunnanhallituksen 1.varapuheenjohtaja Tarmo Salonen jääväsi itsen sä tässä asiassa sekä asiassa 17 ( 62) ja salaisten asioiden listan asian 1 (KhallS ) käsittelyn ajaksi, koska edus kunta on hyväksynyt kuntalakiin muutoksen ns. lex Kittilän mikä ka ventaa oleellisesti kunnallista itsemääräämisoikeutta. Hänen ti lal leen tuli varajäsen Antti Pekkala. Jäsen Vuokko Mäntymaa poistui esteellisenä tämän asian sekä asian 17 ( 62) ja salaisten asioiden listan asian 1 (KhallS ) käsittelyn ajaksi viitaten samaan esteellisyyden perusteeseen kuin aiemmissa kokouksissa ja hänen tilalleen tuli varajäsen Raija Pa lo saa ri. Jäsen Merja Korva jääväsi itsensä tämän asian sekä asian 17 ( 62) ja salaisten asioiden listan asian 1 (KhallS ) käsittelyn ajak si viitaten samaan esteellisyyden perusteeseen kuin aiemmissa ko kouk sis sa ja hänen tilalleen ei tullut varajäsentä. Jäsen Raili Fagerholm poistui esteellisenä tämän asian sekä asian 17 ( 62) ja salaisten asioiden listan asian 1 (KhallS ) kä sit te lyn ajaksi viitaten samaan esteellisyyden perusteeseen kuin ai em mis sa kokouksissa ja hänen tilalleen tuli varajäsen Marita Toi vanen. Jäsen Vilho Molkoselkä poistui esteellisenä tämän asian sekä asian 17 ( 62) ja salaisten asioiden listan asian 1 (KhallS ) kä sit te lyn ajaksi viitaten samaan esteellisyyden perusteeseen kuin ai em mis sa kokouksissa ja hänen tilalleen ei tullut varajäsentä. Vilho Molkoselän poistuttua esteellisenä todettiin, että tämän asian ja asian 17 ( 62) sekä salaisten asioiden listan asian 1 (KhallS ) käsittelyn ajaksi tulee valita uusi pöytäkirjantarkastaja Mol koselän tilalle. Päätettiin valita Marita Toivanen pöy tä kir jan tarkas ta jak si." Tauko pidettiin klo 15:48 16:03.

7 Varajäsen Marita Toivanen esitti lisättäväksi vs.kunnanjohtajan lausun to esi tyk seen seuraavan tekstin: Kunnanvaltuuston käsittelyn yhteydessä vs.hallintojohtaja Sanna Ylinam pa sai Kuntaliiton johtavalta lakimieheltä Arto Suloselta oh jeistuk sen, jonka mukaan luottamusmiesten luottamustoimesta pi dät tämis tä koskevaa asiaa voidaan käsitellä samassa pykälässä. Myöhem min Arto Sulonen on vielä sähköpostissaan vahvistanut: tuo hon luottamushenkilöiden niputtamiseen käsittelyssä ri kos ni mik keen perusteella minulla ei ole lisättävää aikaisempaan. Mielestäni jo kaista luottamushenkilöä ei tarvitse erottaa omaksi pykäläkseen. Ku ten aikaisemmin olen todennut, valtuusto ei pi dät tä mis har kin nas saan pohdi syyllisyyskysymyksiä.. Jäsen Sakari Kautto kannatti Marita Toivasen esitystä. Ahti Ovaskainen ja Tuula Mertaniemi kannattivat vs.kunnanjohtajan esi tys tä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala totesi, että on tehty vs.kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on ää nes tet tä vä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat vs.kunnanjohtajan esitystä, äänestävät jaa. Ne, jotka kannattavat Marita Toivasen esitystä, jossa liitetään li säteks ti vs.kunnanjohtajan esitykseen lausunnoksi, äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin kaksi (2) jaa-ääntä ja viisi (5) ei-ääntä, kak si (2) oli poissa. Jaa-ääniä antoivat Tuula Mertaniemi ja Ahti Ovaskainen. Ei-ääniä an toi vat Sakari Kautto, Pekka Rajala, Antti Pekkala, Raija Palosaari ja Marita Toivanen. Poissa olivat Merja Korva ja Vilho Molkoselkä. Kokouksen päätökseksi tuli Marita Toivasen esitys, jonka mukaan vs.kunnanjohtajan esittämään lausuntotekstiin lisätään Marita Toi vasen esittämä teksti. Jäsenet Tuula Mertaniemi ja Ahti Ovaskainen ilmoittivat päätökseen eriä vän mielipiteensä esittelijän esitykseen perustuen.