Debentuurilaina I/2 003

Transkriptio

1 Tarj ousesite Myrskylän Säästöpankin Debentuurilaina I/2 003 Debentuurilainan liikkeeseenlaskija Myrskylän Säästöpankki Korko: Verollinen 3,40 % kiinteä nimelliskorko. (Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti, efektiivinen tuotto on 3,40 % liikkeeseenlaskupäivänä mikäli emissiokurssi on 100 %.) Emissiokurssi: Vaihtuva Laina-aika: 5 vuotta ( ) Lainan määrä: euroa Merkintäaika: Merkintäpaikat: Myrskylän Säästöpankin konttorit 1

2 SISÄLTÖ Tarjousesitteestä vastuussa olevat Hallituksen vakuutus Tiedot tilintarkastajista..., Tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset ja tarjousesitteen muiden tietojen tarkistaminen.. 3 Lainaehdot Muita tietoja merkitsijöille Tietoja liikkeeseenlaskijasta ,, Tiedot liikkeeseenlaskijan hallinnosta Tiedot liikkeeseenlaskij an pääomasta Tiedot toimialasta ja siihen liittyvät seikat Tiedot varoista, vastuista, rahoitusasemasta ja tuloksesta Tiedot muista sitoumuksista Hallituksen selostus jälkeisistä tapahtumista ja tulevaisuuden näkyrmstä Debentuunlainan liikkeeseenlaskijan taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Myrskylän Säästöpankin tilinpäätöstiedot tilikaudelta Myrskylän Säästöpankin tilinpäätöstiedot tilikaudelta Myrskylän Säästöpankin tilinpäätöstiedot tilikaudelta Myrskylän Säästöpankin osavuosikatsaus Liikkeeseenlaskija: Järjestäjä: M yrs kylän Säästö pankki M yrskylän Säästöpankki Virastotie MYRSKYLÄ Tietoja tarjousesitteestä: Tämä tarjousesite on laadittu Suomen lakien mm. arvopaperimarkkinalain ( /495) ja valtiovarainministeriön tarjousesitteestä antaman asetuksen ( /540) mukaisesti. Esitteessä mainittuihin asiakirjoihin voi tutustua liikkeeseenlaskij an pääkonttorissa. Merkitsijöiden tietoon saatetaan, että vuoden 2002 tilinpäätös on vahvistettu Myrskylän Säästöpankin isäntien kevätkokouksessa Osavuosikatsausta ajalta ei ole vahvistettu ja se on tarkastettu yleisluonteisesti. Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa esitteessä ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Rahoitustarkastuksen hyväksymispäätöksen diaarinumero on 24/272/2003. Laina on merkitty Rahoitustarkastuksen pitämään luetteloon joukkovelkakirjalainoista

3 Tarjousesitteestä vastuussa olevat Tarjousesitteestä vastaavat liikkeeseenlaskijana Myrskylän Säästöpankki ja sen hallitus. Myrskylän Säästöpankin hallitus Håkan Nyström, puheenjohtaja Henry Bergman Anders Kngsman Tiina Salminen Arto Viren, varapuheenjohtaja Jorma Kaarna Marja-Leena Räsänen Liikkeeseenlaskijan hallitus on päättänyt tämän debentuurilainan liikkeeseenlaskemisesta kokouksessaan Hallituksen vakuutus Vakuutamme, että tarjousesitteessä annetut tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Myrskylässä MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKIN HALLITUS Håkan Nyström Henry Bergman Jorma Kaarna Marja-Leena Räsänen Tiina Salminen Arto Viren Anders Krigsman Immo Laiho, tj Tiedot Myrskylän Säästöpankin tilinpäätökset tarkastaneesta tilintarkastajasta Aimo Silventoinen, KHT Osoite: Rautatienkatu 26 D 1, Lahti Tilintarkastajan tilintarkastuskertomukset ja tarjousesitteen muiden tietojen tarkastaminen Tilintarkastuskertomukset esitetään tässä tarjousesitteessä vuosilta seuraavasti: - vuoden 2002 tilintarkastuskertomus tarjousesitteen sivulla 45 - vuoden tilintarkastuskertomus tarjousesitteen sivulla 72 - vuoden 2000 tilintarkastuskertomus tarjousesitteen sivulla 101 Tilin tarkas tajan lausunto - osavuosikatsauksesta tarjousesitteen sivulla 106 3

4 Myrskylän Säästöpankin debentuurilaina 1/2003 Lainaehdot 1. Lainan määrä Myrskylän Säästöpankki laskee liikkeeseen velkakirjalain 5. luvun 34 :ssä tarkoitetun debentuurilainan, jonka nimellismäärä on enintään euroa. Lainan määrää on mahdollista korottaa enintään eurolla kokonaismäärältään euroon. Lainan valuutta on euro, eikä sitä ole mahdollista vaihtaa toiseksi valuutaksi. 2. Merkintä Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Lainaa voi merkitä Myrskylän Säästöpankin kaikissa konttoreissa. Merkintä alkaa klo 9.30 ja päättyy viimeistään merkintäpaikkojen sulkeutuessa. Merkintähinta sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkintäpäivään kertynyt korko on maksettava merkittäessä. Maksetusta merkinnästä annetaan merkintätodistus. Liikkeeseenlaskija päättää menettelytavoista mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa tai korottaa lainan nimellismäärää enintään euroa. 3. Debentuurit Lainan määrästä liikkeeseenlaskija antaa enintään kappaletta 1000 euron nimellisarvoista haltijalle asetettua debentuuria. Debentuureja voi merkitä seuraavan määräisinä: Littera A: 1 kpl Littera B: 5 kpl Littera C: 10 kpl Debentuurit päivätään ja ne numeroidaan juoksevasti. Debentuurit painetaan varmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä liikkeeseenlaskijan valtuuttaman kahden edustajan allekirjoituksella. Kuhunkin debentuuriin kuuluu viisi (5) maksulipuketta. Debentuurit luovutetaan asianmukaisesti kuitattua merkintätodistusta vastaan myöhemmin ilmoitettavassa paikassa ja aikana merkitsijälle tai sille, kenelle hänen oikeutensa on siirtynyt. 4. Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Liikkeeseenlaskij a pidättää oikeuden määritellä emissiokurssi tapauskohtaisesti vähintään euron suuruisille merkinnöille. 5. Laina-aika Lainan-aika on viisi (5) vuotta. Lainan pääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan tasasuuruisina lyhennyserinä vuosittain , ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Liikkeeseenlaskija pidättää itselleen oikeuden ostaa debentuureja takaisin ennen niiden eräpäivää. Liikkeeseenlaskija tai sen konserniin kuuluva yritys ei voi lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. 4

5 6. Korko Lainalle maksetaan 3,40 % nimelliskorkoa. Korko maksetaan jälkikäteen nimellisarvolle, vuosittain , ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Koronlaskuperusteena on todelliset päivät / todelliset päivät pois lukien kunkin korkojakson ensimmäinen päivä ja mukaan lukien viimeinen päivä, jolloin korkoj akson todellisten päivien lukumäärä jaetaan todellisten päivien lukumäärällä. Korko lasketaan lainan liikkeeseenlaskupäivästä. 7. Maksut Lainan korko ja pääoma maksetaan debentuuriin liitettyjä maksulipukkeita vastaan liikkeeseenlaskijan konttoreissa. Näissä ehdoissa mainitun maksulipukkeen haltija on oikeutettu maksulipuketta vastaan nostamaan siinä tarkoitetun koron ja kuoletuksen, vaikkei debentuuri olisikaan hänen hallussaan. Lainalle ei keny korkoa eräpäivän ja maksulipukkeen maksettavaksi esittämisen väliseltä ajalta. Mikäli maksupäivä ei ole pankkipäivä Suomessa, siirtyy maksu seuraavaan pankkipäivään. Maksun siirtyminen ei vaikuta maksettavaan määrään. Mikäli maksulipuketta ei ole esitetty lunastettavaksi viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun maksulipuke lainaehtojen mukaisesti oli ensimmäisen kerran lunastettavissa, on oikeus maksun saantiin menetetty. 8. Maksulipukkeiden kuolettaminen Kadonneita tai turmeltuneita maksulipukkeita voidaan kuolettaa asiakirjain kuolettamisesta annetun lain ( /34) mukaisesti. 9. Lainaa koskevat ilmoitukset Tätä lainaa koskevat ilmoitukset debentuurien haltijoille julkaistaan Etelä-Suomen-Sanomissa ja näin julkaistun ilmoituksen katsotaan tulleen debentuurin haltijoiden tiedoksi julkaisupäivänä. 10. Ylivoimainen este Liikkeeseenlaskija ei vastaa debentuurin haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu a) viranomaisen toimenpiteestä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta; b) liikkeeseenlaskijasta riippumattomasta ja sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä postitai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa; c) liikkeeseenlaskijan toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta; d) liikkeeseenlaskijan toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa liikkeeseenlaskijan toimihenkilöistä ja huolimatta siitä, onko liikkeeseenlaskija siihen osallisena vai ei; tai e) muusta näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta liikkeeseenlaskijan toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 11. Laina-asiakirjat Lainaa koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä toimistoaikana Myrskylän Säästöpankin pääkonttorissa. 5

6 12. Sovellettava laki ja oikeuspaikka Tähän lainaan sovelletaan Suomen lakia. Lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kantaja, johon sovelletaan kuluttajia koskevaa lainsäädäntöä, saa nostaa kanteen myös asuinpaikkakuntansa alioikeudessa. 13. Vakuus Debentuurilainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. 14. Velkojien kokous Liikkeeseenlaskijan hallituksella on oikeus kutsua koolle velkojienkokous (jäljempänä "velkojienkokous") päättämään lainan ehtojen muuttamisesta tai muista jäljempänä mainituista seikoista. Kokouskutsu velkojienkokoukseen on julkaistava vähintään 10 päivää ennen kokouspäivää kohdan 9 mukaisesti. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja asialista sekä tiedot siitä, miten velkakirjan haltijan on meneteltävä voidakseen osallistua kokoukseen. Velkojienkokous on pidettävä Myrskylässä ja sen puheenjohtajan nimeää liikkeeseenlaskijan hallitus. Velkojienkokous on päätösvaltainen, jos läsnäolevat henkilöt edustavat vähintään 75 % lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Mikäli velkojienkokous ei ole päätösvaltainen 30 minuutin kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen alkamisaj ankohdasta, kokouksen asialistan käsittely voidaan liikkeeseenlaskijan hallituksen pyynnöstä lykätä uuteen velkojienkokoukseen, joka on pidettävä aikaisintaan 14 päivän ja viimeistään 28 päivän kuluttua. Uusi velkojienkokous on päätösvaltainen, jos läsnäolevat henkilöt edustavat vähintään 25 % lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Kokouskutsu lykkäyksen takia pidettävään uuteen velkojienkokoukseen on julkaistava samalla tavalla kuin kutsu alkuperäiseen kokoukseen. Kutsussa on lisäksi mainittava kokouksen päätösvaltaisuuden edellytykset. Liikkeeseenlaskijan edustajilla ja sen valtuuttamilla henkilöillä on oikeus olla läsnä velkojienkokouksessa ja käyttää siellä puheenvuoroa. Velkakirjan haltijoiden äänioikeus määräytyy velkakirjojen pääomamäärän perusteella. Liikkeeseenlaskijalla ei ole äänioikeutta velkojienkokouksessa. Velkojienkokouksen päätös edellyttää vähintään kahta kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Velkojienkokouksella on oikeus päättää joukkovelkakirjan haltijoita sitovasti: a) lainan ehtojen muuttamisesta ja b) suostumuksen antamisesta väliaikaiseen poikkeamiseen lainan ehdoista. Kaikkien velkakirjan haltijoiden suostumusta edellyttävät: a) lainan pääoman jdtai koron alentaminen, b) laina-aj an pidentäminen, c) velkojienkokouksen päätösvaltaisuuden muuttaminen tai d) velkojienkokouksen päätöksen enemmistövaatimuksen muuttaminen , -..-.,"..-..

7 Tällöin suostumus voidaan antaa velkojienkokouksessa tai muulla todistettavalla tavalla. Velkojienkokous voi päätöksellään oikeuttaa nimetyn henkilön toteuttamaan velkojienkokouksen päätöksen voimaansaattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Velkojienkokouksen päätökset sitovat tällöin kaikkia velkakirjan haltijoita riippumatta siitä, ovatko he olleet läsnä velkojienkokouksessa j a riippumatta siitä, onko velkoj ienkokouksen päätöksestä tehty merkintä heidän velkakirjoihinsa. Velkakirjojen haltijat ovat velvollisia viipymättä toimittamaan velkakirjat liikkeeseenlaskijalle tai määräämälle, joka tekee velkakirjoihin merkinnän velkojienkokouksen päätöksestä. 15. Muuta Liikkeeseenlaskijan hallitus päättää muista ehdoista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät tämän lainan ottamiseen, sekä lainateknisten menettelytapojen muutoksista ja lainan hoitamiseen liittyvistä menettelytavoista. 7

8 Muita tietoja merkitsijöille Laina on debentuurilaina Tämä laina on velkakirjalain 34 $:ssä tarkoitettu debentuurilaina. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin Myrskylän Säästöpankin muilla sitoumuksilla. Myrskylän Säästöpankki tai sen konserniin kuuluva yritys ei voi lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Debentuureihin perustuvia saamisia ei voi käyttää vastasaamisen kuittaukseen. Merkintä- ja lunastuspaikat Merkintä- ja lunastuspaikkoina ovat Myrskylän Säästöpankin kaikki konttorit. Lainan efektiivinen tuotto ja duraatio Lainan efektiivinen vuotuinen tuotto on 3,40 % liikkeeseenlaskupäivänä 100 %:n emissiokurssilla. Jos emissiokurssi nousee niin efektiivinen tuotto laskee ja jos emissiokurssi laskee, efektiivinen tuotto nousee. Lainan duraatio on 2,87 vuotta 100 % emissiokurssilla. Duraatio on lainan koron ja pääoman maksujen nykyarvoilla painotettu laina-ajan keskiarvo. Efektiivinen korkotuotto ja duraatio on laskettu arvopaperimarkkinoilla yleisesti käytetyllä nykyarvomenetelmällä. Duraation (Macauley duration) laskentakaava on: jolloin: DA = Omaisuuslajin A duraatio Nv = Nykyarvo kf, = Ajankohdan t kassavirta t = Aika = Omaisuuslajin A nykyarvo Lainan takaisinmaksu Lainan pääomasta maksetaan vuosittain takaisin 20 % debentuuriin liitetsjä maksulipukkeita vastaan. Esimerkiksi 1000 euron nimellisarvoisesta debentuurilainasta maksetaan: lyhennys euroa euroa euroa euroa ZOO8 200 euroa jäljellä 800 euroa 600 euroa 400 euroa 200 euroa 0 euroa 8

9 Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva Merkintäpalkkio Merkintäpalkkiota ei peritä Vakuus Debentuurilainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla veloilla. Jälkimarkkinat Debentuurit voidaan myydä edelleen laina-aikana. Liikkeeseenlaskijan konttorit ottavat vastaan ostoja myyntitarjouksia. Lainaa ei noteerata julkisesti. Merkintä- ja muut sitoumukset Lainalle ei ole annettu merkintäsitoumusta. Yli- tai alimerkintätilanteet Myrskylän Säästöpankki päättää menettelytavoista mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa tai korottaa nimellismaäraa enintään euroa. Lainapääoman määrä ja käyttötapa Lainan tullessa kokonaan merkityksi, liikkeeseenlaskusta arvioidaan kertyvän noin euroa liikkeeseenlaskuun liittyvien ulkoisten kulujen ja palkkioiden vähentämisen jälkeen. Pääoma on tarkoitus käyttää kokonaan Myrskylän Säästöpankin tavanomaisessa liiketoiminnassa. Debentuurilainan ja sille maksettavan koron verotus Suomessa Korkotulon lähdeverotus koskee Suomessa yleisesti verovelvollisia luonnollisia henkilöitä ja kotimaisia kuolinpesiä. Lainan merkintäajan alkaessa voimassaolevan lain mukainen vero on 29 prosenttia. Korkotulo, josta maksetaan lähdeveroa, ei ole veronalaista tuloa tuloverotuksessa, eikä pääomaa ole veronalaista varallisuutta. Korkotuloa, josta on maksettu lähdeveroa, ja pääomaa ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Näistä korkotuloista ei voida vähentää tuloverolain mukaan pääomatuloista vähennyskelpoisia korko- eikä muita menoja. Korkotulon lähdevero peritään koronmaksun yhteydessä ja sen perimisen hoitaa liikkeeseenlaskij a. Korko on veronalaista tuloa yhteisöille ja muille kuin yleishyödyllisille yhtymille. Jos debentuuri myydään laina-aikana, verotetaan saatu kertynyt korko(jä1kimarkkinahyvitys) pääomatulona eikä lähdeveronalaisena korkona. Myynnin tapahtuessa kotimaisen arvopaperivälittäj än välityksellä, arvopaperivälittäjä toimeenpanee koron ennakonpidätyksen. Tällöin korkoa ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Debentuurin oston yhteydessä maksettu j älkimarkkinahyvitys voidaan vähentää pääomatuloista tai, jos sellaisia ei ole, ansiotulon verotuksessa tuloverolain säännösten mukaisesti. Mahdollinen myyntitappio voidaan vähentää myyntivuotena tai kolmena seuraavana vuotena saaduista myyntivoitoista. Mahdollinen myyntivoitto tai -tappio on ilmoitettava veroilmoituksessa. Nämä verotusta koskevat tiedot perustuvat voimassa olleeseen lainsäädäntöön. 9

10 - Tietoja liikkeeseenlaskijasta Myrskylän Säästöpankki Myrskylän Säästöpankki (y-tunnus ) on perustettu v ja merkitty kaupparekisteriin Pankin kotipaikka on Myrskylän kunta ja osoite Virastotie 1, Myrskylä, jossa laina-asiakirj at ovat nähtävillä. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain ja säästöpankkilain mukaista luottolaitostoimintaa, siten kuin pankin sääntöjen 2 4:ssä säädetään. Pankin toimitusjohtaja on Immo Laiho. Hallinto Hallitus Håkan Nyström, puheenjohtaja, agrologi Osoite: Storpåvalsvägen 18,07600 Myrskylä Arto Viren, varapuheenjohtaja, maanviljelysteknikko, maanviljelijä Osoite: Uudentuvantie 50, Kankkila Henry Bergman, sähköurakoitsija, yrittäjä Osoite: Pahalantie 11, Porlammi Jorma Kaarna, kirkkoherra Osoite: Käkelänraitti 4, Orimattila Anders Krigsman, tiehöylän kuljettaja Osoite: Kuoppapellontie 32,07600 Myrskylä Maja-Leena Räsänen, isännöitsijä AIT Osoite: Hirsitie 6, Orimattila Tiina Salminen, sosionomi, päiväkodin johtaja Osoite: Hannunkuja 6,07600 Myrskylä Pääoma Pankin oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä oli oli 4.2 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole pääomasijoituksia. Toimiala ja siihen liittyvät seikat Myrskylän Säästöpankilla on toimilupa luottolaitostoimintaa varten. Pankin yhdessä muiden säästöpankkien kanssa omistaman ATK-palveluyhtiön, Oy Samlink Ab:n kanssa on sovittu keskeisten ATK-palvelujen tuottamisesta Myrskylän Säästöpankille. Pankki harjoittaa vähi ttäispankki toimintaa ja sen palveluvalikoima koostuu tavanomaisista pankkipalveluista; maksujen välittämisestä, otto- ja antolainauksesta sekä sijoittamiseen ja säästämiseen tarkoitettujen tuotteiden tarjonnasta. 10 -, ~..~. -.,......*...

11 Myrskylän Säästöpankin talletusten määrä on lisääntynyt vuoden 1993 lopun 15,9 miljoonasta eurosta vuoden 2003 kesäkuun lopun 50,8 miljoonaan euroon, luotonanto yleisölle ja julkisyhteisöille on lisääntynyt vastaavana aikana 1 1,8 miljoonasta eurosta 49,5 miljoonaan euroon. Pankin asiakkaiden määrä on kasvanut noin asiakkaasta yli asiakkaaseen kesäkuun 2003 loppuun mennessä. Myrskylän Säästöpankilla on kolme konttoria Myrskylän, Orimattilan ja Mäntsälän kuntien alueella. Pankki on Säästöpankkiliiton jäsenpankki. Myrskylän Säästöpankilla on seuraavat tytäryhtiöt: Kiinteistö Oy Säästö-Erkko, Kiinteistö Oy Myrskylän Säästöpankintalo ja Kiinteistö Oy Myrskylän Mäntyranta. Pankki ei ole minkään konsernin tytär- tai osakkuusyhtiö Myrskylän Säästöpankilla ei ole meneillään sellaisia oikeudenkäyntejä, jotka merkittävästi vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan. Tiedot varoista, veloista, vastuista, rahoitusasemasta ja tuloksesta Vuosien tilinpäätökset liitetietoineen sekä osavuosikatsaus esitetään tässä tarjousesitteessä seuraavasti: - vuoden 2002 tilinpäätös liitetietoineen tarjousesitteen sivuilla vuoden tilinpäätös liitetietoineen tarjousesitteen sivuilla vuoden 2000 tilinpäätös liitetietoineen tarjousesitteen sivuilla osavuosikatsaus 1,l tarjousesitteen sivulla Vuosien tilinpäätösten luvut on esitetty markkoina ja vuoden 2002 tilinpäätöksen luvut euroina. Myrskylän Säästöpankin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta esitetään sivulla 13 Tiedot muista sitoumuksista Jvk-lainat, tilanne Pankilla ei ole muita liikkeeseen laskettuja jvk-lainoja kuin alla kohdassa Muut lainat luetellut debentuurilainat. Muut lainat Debentuurilaina IU1999, korko 4,50 %, laina-aika , liikkeeseenlaskettu nimellismäärä euroa jäljellä euroa. Debentuurilaina IU, korko 4,OO %, laina-aika ,liikkeeseenlaskettu nimellismäärä euroajäljellä euroa. Taseen ulkopuoliset vastuusi toumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut Asiakaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Ulkopuoliset sitoumukset yhteensä

12 . Muuta Myrskylän Säästöpankilla ei ollut muita merkittäviä sijoituksia valtion ja kuntien liikkeeseen laskemien instrumenttien sekä pankkeihin tehty en talletusten lisäksi. Merkittävinä muina sijoituksina on tällöin pidetty 10 %:n määrää pankin omista varoista per eli 469 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen laatimista koskevia poikkeuslupia ei pankilla ole. Hallituksen selostus viimeisen tilinpäätöksen sekä osavuosikatsauksen jälkeisistä tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä Myrskylän Säästöpankin toiminta vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla on ollut suunnitelmien mukaista. n ottolainaus kasvoi 50,8 miljoonaan euroon ja antolainaus 49,3 miljoonaan euroon mennessä. Antolainauksen voimakas kasvu johtui kevään erittäin suuresta asuntolainakysynnästä ja myös maataloussektorin luottokysyntä oli voimakasta. Loppuvuoden osalta talletuskasvun odotetaan jatkuvan myönteisenä kun taas antolainauskasvun ennakoidaan tasaantuvan. n puolivuotiskauden liikevoitto oli 204 tuhatta euroa, 153 tuhatta euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoiton pienenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti rahoituskatteen lasku voimakkaasti askeneen markkinakorkotason vuoksi sekä arvopaperikaupan vertailukauteen sisältyvät 80 tuhannen euron myyntivoitot, jollaisia ei katsauskauden tulokseen sisälly. Koko vuoden liikevoiton arvioidaan jäävän selvästi vuoden 2002 liikevoiton alapuolelle, Järjestämättömien luottojen määrä oli vain 18 tuhatta euroa, 0,04 % luotonannosta. Luottotappioiden arvioidaan jäävän kuluvana vuonna alhaiselle tasolla. Pankin vakavaraisuuden arvioidaan kehittyvän siten, että luottolaitoslain mukaan laskettu vuoden 2003 lopun vakavaraisuussuhdeluku on vuoden 2002 lopun tasolla. Nyt päätetty debentuurilaina tarjotaan pankin asiakkaiden merkittäväksi. Näin pankki tq'oaa asiakkailleen yhden lisävaihtoehdon sijoituspalvelutuotteiden tuotevalikoimaan. Laina vahvistaa samalla pankin vakavaraisuusasemaa liiketoimintavolyymien kasvaessa. Myrskylässä, 4 päivänä marraskuuta 2003 MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKIN HALLITUS Håkan Nyström Arto Viren Anders Krigsman Marja-Leena Räsänen Jorma Kaarna Henry Bergman Tiina Salminen Immo Laiho toimitusjohtaja 12

13 TALOUDELLISTA KEHITYST# KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Yakavaralsuus % Pankki TUNNUSLUKUJENLASKENTAKAAVAT 1. Lllkevalhto Korkotuottojen. leasingtoiminnan luottojen. oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen. pelkkiotuottojen. arvopapenkaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottojen seka liiketoiminnan muiden tuotiopn yhteenlaskettu maarä 2. Lllkevoliio ta1 -tappio Tuloslaskelman liikevoitto tai -tappio 3. Volfto ta1 hpplo ennen Wllnpäätösslltioja ja veroja Tuloslaskelman 'Voitto tai tappio ennen thnpäätössrirtola ja verola" 4. Oman pääoman tuofto (ROE), % Liikevoittoi-tappio - verot Oma pääoma + vähemmistoosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykätyllä verovelalla vahennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA)../. Liikevoittol -tappio ~ verot Taseen loppusumma keskimäänn (vuoden alun ja lopun keskiawo) * Omavaraisuusaste Oma pääoma + vähemmistbasuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero lykälyllä verovelalla vähennettynä Taseen loppusumma * 1w 7. Tuotto-kulu -suhde Rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista SiJOitUkSiSta + palkkiotuotoi + arvopapenkaupan ja valuuttatoiminnan nenotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Palkkiokulut + hallintokulut + paistoi + liiketoiminnan muut kulut 13

14 MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKXI. TILINPÄÄTÖ STIED OT TILIKAUSILTA

15 HALLITUKSEN TOIMI NTAKERTOMUS - 1.l Toimintakertomuksen sisältö Myrskylän Säästöpankki ja sen täysinomistama tytäryhtiö Kiinteistö Oy Säästö-Erkko muodostavat konsernin. Tytäryhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta rnuo- dostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tästä syystä toimintakertomuksessa kuvataan paäosin pankin toimintoja. LIIKETOIMINTA Myrskylän Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saa- vuttivat tilikaudelle asetetut tavoitteet. Pankin tase kasvoi vuoden 2002 aikana 14,0%, ja tase oli vuoden lopussa 56.8 miij. euroa. Talletusten kasvu oli 6,3 miij. euroa eli 14,5%. Luotot kasvoivat 20,9% ja olivat tilikauden päätty- essä 44,l milj. euroa. Pankki sai uusia asiakkaita vuoden aikana yli 600, ja pankin asiakasmäärä onkin jo yli Liiketoiminnan hyvä kehitys perustui pankin harjoittamaan palvelujen maltilliseen hinnoitteluun ja hyvään asiakaspal- veluun sekä kilpailukykyisiin talletusvaihtoehtoihin ja luot- toihin. Alkuvuonna jatkui vuonna alkanut juhlavuoden debentuurilainan merkintä. Vuosi 2002 oli pankin 90-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Pankin luottamus- ja toimihenkilöiden kesken juhlavuotta juhlistettiin huhtikuun lopulla isäntien kevätkokouksen yhtey- dessä Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä. Syyskuussa juhlavuoden tempauksena Pressan Katit, Miska ja Rontti, juhlistivat asiakastilaisuuksia Myrskyiässä, Mäntsälässä ja Orimattilassa. Toritapahtumiin kullakin paikkakunnalla osal- listui satoja lapsia, nuoria ja aikuisia. 33 säästöpankkia, näiden mukana Myrskylän Säästö- pankki, Pohjola ja Suomi-yhtiöt sopivat syksyllä 2002 monipuolisesta ja laaja-alaisesta itsenäisten osapuol- ten yhteistyöstä pankki- ja vakuutustoiminnan alueilla. Osapuolet ovat sopineet Pohjolan vahinkovakuutus- ja rahastotuotteiden sekä Suomen henki-, eläke- ja säästö- vakuutustuotteiden tarjonnasta säästöpankeissa ja yhteis- toiminnan valmistelusta konttonverkostossa. säästöpankit ja Pohjola perustivat marraskuussa yhdessä erityisesti säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun rahastoyhtiön, jonka toiminta käynnistyy vuonna Lisäksi Säästöpankit, Pohjola ja Suomi-yhtiöt tulevat aloittamaan yhdessä uuden säästöpankkitoiminnan pääkaupunkiseudulla vuonna TULOS Myrskylän Säästöpankin liikevoittooli569tuhattaeuroa (617 tuhatta euroa). Liikevoitto pieneni 48 tuhatta euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,l YO (1,4%). Pankin keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 1-12/ / muutos% Rahoituskate Muut tuotot ,4 Tuotot yhteensä ,7 Henkilöstökulut ,3 Muut hallinnon kulut ,o Muut kulut Luottotappiot 2-1 Liikevoitto ,a Tilikauden tulos ,8 Tuottojen suhde kuluihin 1,4 1.4 Tulos oli lähes edellisen vuoden tasoa. Rahoituskate pieneni 64 tuhannella eurolla eli 3,8%:lla tuhanteen euroon. Tämä johtui korkotuottojen vähenemisestä edellisvuoteen verrattuna 58 tuhatta euroa eli 2.2 %. Korkokulut säilyivät edellisvuoden tasolla. Rahoituskatteen muutokseen vaikuttivat alentavasti korkotason lasku ja korkomarginaalin cupistuminen kovassa kilpailussa sekä talletuksicta että luotoista. Laskua kuitenkin loivensi otto- ja antolainauksen voimakas kasvu eli kilpailussa onnistuminen.

16 Muut tuotot kasvoivat 16,4 % ja olivat kokonaismäärältään 571 tuhatta euroa. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista saadut tuotot eli osingot, 20 tuhatta euroa ja liiketoiminnan muut tuotot, 156 tuhatta euroa, olivat edellisvuoden tasoa. Palkkiotuotot, 31 6 tuhatta euroa, kasvoivat 5,3%:lla edelli- sestä vuodesta. Arvopaperikaupan nettotuotot nousivat 21 tuhannesta eurosta 79 tuhanteen euroon luovutusvoittojen ansiosta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 608 tuhatta euroa, mikä oli 8,3 prosenttia suurempi kuin edel- lisenä vuonna. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 17 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi yhdellä hengellä vuoden aikana. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 10.0 prosenttia 482 tuhanteen euroon. Hallintokulujen nousu johtui lähinnä atk-kulujen kasvusta ja kirjanpidon ulkoista- misesta. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 536 tuhatta euroa. vähenivät edellisvuodesta 23 tuhatta euroa. Luotto- ja takaustappiot pysyivät edelleen vähäisinä. Luotto- ja takaustappioiden bruiiomäärä oli tuhat euroa. Pankki sai aikaisemmin luottotappioiksi kirjatuista saatavista luot- totappioiden palautuksia neljä tuhatta euroa. TASE Yleisön talletukset Myrskylän Säästöpankin tase kasvoi tilikauden aikana tuhatta euroa ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Talletuskasvu oli vuoden aikana tuhatta euroa eli 14,5 prosenttia. Yleisön talletuksia oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Käyttely- ja säästämistilit kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 8,2% ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkio- tilien kasvu oli tuhatta euroa eli 28,5% ja niia oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. jolloin lainaa merkittiin vielä 205 tuhatta euroa. Marraskuun iyhennysten jälkeen edellä mainittujen lainojen mäara tiii- kauden päättyessä oli 1 OOO tuhatta euroa (1 095 tuhatta euroa). Velat vaition varoista välitetyish lainoista oiiiat tuhatta euroa (1 239 tuhatta euroa). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälitys- eristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilin- päätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumus- ten määrä oli tuhatta euma, mikä on 143 tuhatta euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Luotonanto yleisölle Myrskylän Säästöpankin luottokanta oli tilikauden lopussa tuhatta euroa. Luottojen nettolisäys oli tuhatta euroa eli 20,9 prosenttia. Luotonantoon sisältyvien valtion varoista välitettyjen luottojen määrä oli tuhatta euroa (1 241 tuhatta euroa). Luotonannon kehitykseen vai- kuttivat erityisesti voimakas asuntoluottokysyn@ sekä Mäntsälässä em Orimattilassa. Kerava-Lahti oikoradan rakentamisen aloittaminen 2002 sekä alhainen korkotaso vaikuttivat selvästi kysyntään Mäntsalässä ja vaikutus heijastui myös Orimattilaan. Kotitalouksien asuntoluotot kasvoivat 23,2 %ja koko sektorin luotot 21,7 %. Yrityssek- torin luottokanta kasvoi suhteellisesti eniten eli 39 %, mikä osoittaa myös yritysasiakkaiden todenneen kilpailukykyiset vaihtoehtomme. Maatalouden- ja ammatinharjoittajien investointihalukkuus oli edelleen hyvällä tasolla ja sektorin luottokannan kasvu oli 13.5 %. Jäjestämättömien saarnisten m8sra Saiiyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset oiiiat 16 tuhatta euroa eli 38 tuhatta &roa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Jäjestarnättömien saamisten yhteismäårä oli 0,03 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä (0.14 %). - Muu vieras pääoma ja sitoumukset Tilinpäätöksessä pankin vieras pääoma oli yhteensä tuhatta euroa, josta talletusten osuus oli 93,8%. Pankki on laskenut liikkeeseen vastuudebentuurilainoja 1999 ja. Vuoden emissio jatkui 2002 puolella Kiin teistöt Pankin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöksessä tuhatta euroa (1 826 tuhatta euroa). Muussa kuin omassa käytosså

17 olevaan kiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma pieneni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 789 tuhatta euroa, mikä on 1,4 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Tilikauden aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja maa-alueen kijanpitoarvoltaan 85 tuhannella eurolla. Muu sijoitustoiminta Muuhun kuin luotonantoon sijoitetut varat olivat sijoitettuna lähinnä talletuksiin muihin luottolaitoksiin, saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Pankin sijoitukset saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin olivat tilikauden päättyessä tuhatta euroa, mikä on 27,1% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Talletukset muihin luottolaitoksiin olivat tuhatta euroa. Määrä oli 712 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pankilla on hallussaan pääosin pysyviin vastaaviin kuuluvia osakkeita ja osuuksia. Näiden yhteismäärä oli tilikauden päättyessä 183 tuhatta euroa (156 tuhatta euroa). tilikauden tulokseksi 402 tuhatta euroa. tase oli tuhatta euroa. VAKAVARAISUUS Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski vuoden aikana 1,12 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 1533%. Pankin vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Tuhatta euroa Ensisijaiset omat varat Toissijaiset omat varat Riskipainotetut saamiset Vakavaraisuussuhde 15,33% 16,45% Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin 11,95 % % Oma pääoma ja varaukset Oma pääoma lisääntyi tuhanteen euroon. Luottotappiovarausta kasvatettiin vuonna tuhatta euroa (256 tuhatta euroa), minkä jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,7 prosenttia saamisista. Varauksesta on 500 tuhatta euroa siirrettynä vararahastoon. Poistoeroa purettiin 28 tuhannella eurolla. KONSERN ITILINPÄÄTÖS Vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi tammikuussa merkityt vastuudebentuurilainat 205 tuhatta euroa sekä debentuurilainojan marraskuiset lunastukset 300 tuhatta euroa sekä riskipainotteisten erien 15,8 %:n kasvu ja omien varojen kasvu 7,9 %. Vakavaraisuussuhteen kehitys viideltä viimeiseltä vuodelta on ollut seuraava: emopankki 15,33 16,45 14, ,77 konserni 15,13 16, ,17 Myffikylän Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emosäästöpankki ja sen 100 %:sti omistama Koy Säästö-Erkko. Pankin tytäryhtiöt Koy Myrskylän Mäntyranta ja Koy Myffikylän Sp-talo on tilikauden aikana jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Tästä syystä konsernin ja emopankin tiedot aiemmilta vuosilta eivät ole kaikinosin vertailukelpoiset vuoden 2002 lukuihin. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. n liikevoitoksi muodostui 568 tuhatta euroa ja PALVELUVERKKO Pankilla on täyden palvelun konttorit Myrskylässä, Orimattilassa ja Mäntsälässä. Käteisautomaatit sijaitsevat Myrskylässä ja Orimattilassa, jossa on myös laskunmaksuautomaatti. Pankin kaikkien konttoreiden yhteydessä on myös iltaisin ja viikonloppuisin asiakkaiden käytössä olevat Internet-päätteet. Pankin asiakas voi lisäksi käyttää itsepalveluna paikallispankkien maksu- ja käteisautomaatteja. otto.-automaatteja, puhelinpankkia ja Intemet-pankkia. Vuonna 2002

18 . itsepalvelun osuus kaikista asiakkaiden peruspalvelutapahtumista oli 80 %. RISKIENHALLINTA Riskien h al I i n n an tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korkoja rahoitusriskit, kiinteistö- ja muut sijoitusriskit sekä strategiset ja toimintariskit. Periaatteet Myrskylän Säästöpankin riskienhallinta perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjäjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki kattaa tilinpäätöksessään riittävillä luottotappio- ja muilla kulukijauksilla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotto-ohjeet määrittelevät enimrnäismäärät riskikeskittyrnille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. asiakkaat ja maaseutuymjåt Sekä pienet yritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on sijoitettu luottoina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien osuus on noin 71 % (70%). Kotitalouksien luotoista 83 % (82%) on asuntolainoja. MaaseutuyMjien osuus luotonannosta on 18 5'0 (19%) sekä yritysten ja yhteisöjen 11 % (11%). Pankin luotonannosta 67 % (65%) on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvysu. Säästöpankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden mm. vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Luottokannan tilaa mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja jäjestämättömiä luottoja seurataan jatkuvasti. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja jäjestämättörnät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista eikä myöskään sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut pankille NWsivät 10 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riski ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja nskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilö- Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hin-

19 taan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävää kassavarantoa. Myrskylän Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli 6 000:lle tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa matunteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 88 % luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Näin laskettu pankin korkonski oli ,85 %:a vuoden 2002 rahoituskatteesta. Kiinteistöris ki Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu Myrskylän Säästöpankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvo-menetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Vuoden 2002 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Pankin lakisääteiseen kassavarantoon luettavat varat olivat tilikauden lopussa tuhatta euroa ja kassavarantosuhdeluku 19,2% lakisääteisen minimitason ollessa 10%. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista pääosa on euribor- ja SP-Prime -sidonnaista kun taas talletuksista pääosa on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkopemsteita mm. siirtymällä nykyistä kattavammin Sp-Primen käyttöön sekä luotonannossa että erityisesti talletuksissa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvoihin ei tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Myrskylän Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöomaisuudesta mm. sitoutuneesta pääomasta kiinteistölajeittain ja vajaakäyttö-asteesta käyvät ilmi liitetiedosta 24. Pankin muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto oli 4,l % (4,l %). M u u t sijoitus r i s k i t / 0 sake ri s ki t Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia 184 tuhatta euroa, joista pääosa, 182 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä, pysyviin vastaaviin kirjattuja osakkeita ja osuuksia. Strategiset ja toimintariskit Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herk- kyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin flskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon /e nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä

20 c menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämäiiä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivatjohtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella merkittävistä väärinkäytöksistä ja epärehellisestä toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. Pankki on ulkoistanut taloushallinnon tehtäviä Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:lle. joka on Säästöpankkien omistaman Oy Samlink Ab:n täysin omistama tytäryhtiö. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen lukien. Pankin sisäisenä tarkastajana toimii pankkilakimies varatuomari Soile Pusa-Mustonen, Sysmän Säästöpankista. ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Vapaaehtoiset ja pakolliset rahastot Myrskylän Sgästöpankki kuuluu Sääst6pankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahastolla on varoja 28,2 miljoonaa euma (27,7 milj. euroa). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa säästöpankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen säästöpankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi kaikki pankit kuuluvat talletussuoja&hastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Säästöpankkien kannatusmaksu rahastolle oli 3,6 milj. euroa. Myrskylän Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. H EN KI LÖSTÖ Säästöpankin palveluksessa oli vuoden lopussa 17 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 15 (14) ja osa-aikaisia 2 (2) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana yhdellä henkilöllä tuleviin henkilöstömuutoksiin varautumisen johdosta. Pankkiin palveluneuvojaksi lähtien valittiin kauppateknikko Auli Lagom, Mäntsäiästä. Henkilöstön koulutuksessa ja kehittamisessä painotettiin edelleen varainhoidon palvelujen osaamista. Awopaperivälittäjien yhdistys ry:n hyväksymän sijoituspalvelututkinnon (APW) suorittivat vuoden 2002 aikana palvelupäällikkö Marianne Nyman, Myrskylän konttorista ja palveluneuvoja Marketta Kuosa. Orimattilan konttorista. Esimiesten Leaderjohtamiskoulutusohjelmaan osallistui konttorinjohtaja Pekka Mantila. MäntsäiBn konttorista. Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi kaikkiaan 46 pv. HALLINTO Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorgani- saation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arvi- ointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta Myrskylän Säästöpankin isäntiin kuuluu 30 isäntää. Isän- tien puheenjohtajana on toiminut Jouko Hyvärinen ja vara- puheenjohtajana Ture Antman. Kevätkokouksessa isännät

21 * s vahvistivat vuoden tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja luottovaltuuteiuille. Pankin tilikauden voitto ,90 euroa päätettiin siirtää kokonaisuudessaan edellisten tilikausien voittovaroihin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilöstövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen lukuunottamatta ikänsä puolesta erovuorossa ollutta Osmo Talaskalliota. Talaskallion tilalle isäntien uudeksi jäseneksi valittiin toimistotyöntekijä Liisa Kujala, Mäntsälästä. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Jouko Hyvärinen ja varapuheenjohtajana Ture Antman. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Aimo Silventoinen sekä varatilintarkastajiksi KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy. Säästöpankin hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Hakan Nyström ja varapuheenjohtajana Arto Viren sekä toimitusjohtajana Immo Laiho. Hallituksen erovuoroiset jäsenet Joma Kaarna, Marja-Leena Räsänen ja Henry Bergman valittiin isäntien syyskokouksessa uudelleen. Uudeksi jäseneksi ikänsä puolesta erovuorossa olleen Kalevi Virtasen tilalle valittiin päiväkodinjohtaja Tiina Salminen, Myrskylästä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. nettu tilinpäätökseen euroiksi virallisella muuntokertoi- mella. TILINPÄÄTÖKS EN JÄLKE 1 SET TAPAHTUMAT Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennai- sesti vaikuttaisivat pankin tulokseen tilinpäätöksen vaimis- tumisen jälkeiseltä ajalta. ARVIO LIIKETOIMINNAN KEHITTYMISESTÄ VUONNA 2003 Vuonna 2003 pankin liiketoimintavolyymien kasvun, niin antolainauksen kuin myös ottolainauksen osalta, ennakoi- daan jatkuvan myönteisenä. Pankin tuloksen arvioidaan euromääräisesti pysyvän vuoden 2002 tasoisena, mikäli korkotasossa ja taloudellisessa ympäristössä ei tapahdu oleellisia muutoksia. Pankin riskiasemassa ei odoteta tapah- tuvan suuria muutoksia, vaan luottotappiot pysyvät hyvin maltillisella tasolla ja pankin vakavaraisuus säilyy edelleen hyvänä. Tarkastustoiminta HALLITUKSEN ESITYS VUOSIVOITON KÄYTTÄM ISESTÄ Pankin tilintarkastajana on toiminut Aimo Silventoinen, KHT ja varalla KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy. Säästöpankkitarkastus suoritti pankissa tarkastuksen Sisäisenä tarkastajana on toiminut konttorinjohtaja Ulla Kivimäki oman toimensa ohella ja alkaen pankkilakimies Soile Pusa-Mustonen, Sysmän Säästöpankista. Hallitus ehdottaa isäntien kevätkokoukselle, että tilikauden voitto ,06 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin. Euron käyttöönotto Kaikki pankkipalvelut muuttuivat vuodenvaihteessa euroiksi. Tietojärjestelmät toimivat moitteettomasti ja Euron käyttöönotto käteisvaluuttana ajalla sujui suunnitelmien mukaan. Pankki ja tytäryhtiö siirtyivät tilikauden alussa käyttämään euroa kirjanpidon rahayksikkönä. Vertailutiedot on muun- a?/

22 TULOSLASKELMA Korkotuotot eur , eur Korkokulut RAHOITUSKATE ,29 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Muista yrityksistä , , ,12 Palkkiotuotot , ,21 Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,lO Liiketoiminnan muut tuotot ,69 Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Uäkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , o,a ,42 Muut hallintokulut ,86 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,24 Liiketoiminnan muut kulut ,OO Luotto- ja takaustappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset , ,98 LIIKEVOITTO ,35 Satunnaiset erät Satunnaiset iuotot Satunnaiset kulut ,oo VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA VEROJA ,351 Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Muut välittömät verot , , , ,oo TILIKAUDEN VOITTO ,90

23 TASE eur eur t VASTAAVAA Käteiset varat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saarnistodistu kset , Saarniset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut , , , , , Saarniset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , & Saarnistodistukset Julkisyhteisöiltä Muilta , , , Osakkeet ja osuudet , Aineettornat hyödykkeet , ,64 Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Muut aineelliset hyödykkeet , , , , ,22 Muut varat ,87 Siirtosaarniset ja maksetut ennakot , ,96 vasnavm YHTEENSÄ VASTAITAVAA VIERAS PUOMA eur eur Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille Keskus pankeille Luottolaitoksille Vaadittaessa maksettavat Muut , ,OO 5 224,OO , ,60 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset Vaadittaessa maksettavat Muut , , ,a ,OO , , ,90 Muut velat , ,30

24 Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot eur 603 o96,ai , eur Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ooo,oo VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Vapaaehtoiset varaukset ,93 i i,a ,M OMA PÄÄOMA eur eur Penispääoma Muut sidotut rahastot Vararahasto , s 16 8ia,n ,53 Vapaat rahastot Muut rahastot ~ ,go , ,90 Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto , ,90 OMA PÄÄOMAYHTEENSÄ 2 479!~ ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,63 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur 1 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut , eur , Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset Muut ,

25 KONSERNITULOSWSKELMA eur eur Korkotuotot , Korkokulut , ,60 RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,ll Liiketoiminnan muut tuotot ,92 Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , , , , ,61 Muut hallintokulut ,52 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , Liiketoiminnan muut kulut , ,45 Luotto- ja takaustappiot ,95 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset LIIKEVOITTO , ,94 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , Tuloverot iilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verovelan muutos , , ,91 Muut välittömät verot -30,02 TILIKAUDEN VOITTO , ,97

26 KONS ERN ITASE VASTAAVAA eur eur Käteiset varat 755 4a9,os ,13 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Val üon velkasitoumukset Muut Saamiset luotiolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut , , , , ,34 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamistodistukset , ,94 Julkisyhteisöiltä ,43 Muilta 4 204, ,94 Osakkeet ja osuudet , ,63 Aineettomat hyödykkeet liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot , , Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistö yhteisöjen osakkeet ja osuudet Muut aineelliset hyödykkeet , , ,16 Muut varat 8 057, ,87 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 180 J59, VASTAAVAA YHTEENSÄ ,OO VASTATTAVAA VIERAS PÄAOMA eur eur Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 5 224,OO ,60 Luottolaitoksille Vaadittaessa maksettavat Muut Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset Vaadittaessa maksettavat Muut , , , , ,90 Muut velat ,30,-7 A

27 eur eur Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot , , Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Laskennalliset verovelat resenri Vähemmistön osuus pääomasta ooo,oo , OO.CC EE VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut sidotut rahastot Vararahasto eur eur , , Vapaat rahastot Muut rahastot Edellisten tilikausien voitot Tilikauden voitto , , , , ,97 * OMA PÄÄOMAYHTEENSÄ , ,23 VASTATAVAA YHTEENSÄ ,OO TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut , ,02 2 Asiakkaan hyväksi annetut peruuitamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset Muut ,

28 . TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET Pankin ja konsernin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen ( /1259) sekä Rahoitustarkastuksen määräysten ja mukaisesti. tilinpäätöksen laajuus Konsemitilinpäätökseen yhdistellään Rahoitustarkastuksen määräyksessä tarkemmin selostetulla tavalla emoyhtiön ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytär- ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot. Rahoitustarkastuksen määräykceen perustuen tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai vapaaseen omaan pääomaan. n tilinpäätös antaa poisjättämisestä huolimatta oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. tilinpäätöksen ulkopuolelle on jätetty Rahoitustarkastuksen määräykseen perustuen Kiinteistö Oy Myrskylän Säästöpankintalo ja Kiinteistö Oy Myrskylän Mäntyranta, jotka olivat mukana vuoden konsemitilinpäätökcessä. Tiedot konsemitilinpäätökseen yhdistellyistä ja yhdistelemättömistä tytär - ja osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetiedossa 53. Konsolidointi ten vapaaehtoiset varaukset on konsernitaseessa jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden muutos konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. n keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Keskinäisen omistuksen eliminoinnissa syntyvä konsemiaktiiva on kohdistettu rakennuksille ja poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsemierotus, jota ei ole kyetty kohdistamaan, on kirjattu tilinpäätökseen konsemiliikearvoksi tai konsemiresewiksi. Vaihtuvat ja pysyvät vastaavat Saamistodistukset on jaoteltu pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Pysyviä ja vaihtuvia vastaavia sisältyy sekä tase-erään "Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset" että "Saamistodistukset". Keskuspankkirahoitukseen oikeuttaviin saamistodistuksiin kirjataan sellaiset saamistodistukset. jotka Suomen Pankki hyväksyy keskuspankkirahoituksen vakuudeksi riippumatta siitä, onko pankki itse oikeutettu keskuspankkirahoitukseen. Muut saamistodistukset kirjataan erään "Saamistodistukset". Pysyviin vastaaviin on kirjattu eräpäivään asti pidettävät saamistodistukset, tytär-, osakkuus- ja omistus-yhteysyritysten osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeet ja osuudet, joiden omistus on pankille tarpeellista palvelujen hankkimiseksi. Muut saamistodistukset ja osakkeet sekä osuudet on kirjattu vaihtuviin vastaaviin. Pankilla ei ole luottolaitostoiminnasta annetun lain 5 a $ssä tarkoitettua kaupintavarastoa. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on sisällytetty konsemitilinpäätökseen ernopankin tilinpäätöspenaatteiden mukaisina. Tytäryritysten tilinpäätökset on yhdistelty rivi-riviltä hankintamenomenetelmää käyttäen. n sisäiset tuotot ja kulut, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. Konsemiyritys- Vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Julkisesti noteerattujen osakkeiden todennäköisenä luovutushintana on pidetty vuoden viimeista kaupantekokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden

29 - 4 todennäköisenä luovutushintana on pidetty kirjanpitoarvoa poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistai sitä alempaa arvioitua luovutushintaa. Saamistodistus- töyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen ten todennäköisenä luovutushintana on pidetty saatavan hankintahintaan. pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyö- Vaihtuviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden myyntivoitot dykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan ja -tappiot sekä niiden arvonalentumiset ja arvonalentumi- tulonodotuksiin. sen peruuntumiset on kirjattu arvopaperikaupan nettotuottoihin. Saamistodistusten hankintamenon ja nimellisarvon Muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinvälinen erotus on jaksotettu korkotuotoksi tai sen vähen- teistöyhteisöjen osakkeiden kijanpitoarvon ja sitä pysynykseksi. västi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumispoistona kuluksi. Pysyviin vastaaviin kirjatut arvopaperit on arvostettu han- Mahdolliset arvonalentumisten peniutukset kirjataan saman kintamenoon. Mikäli arvopaperin todennäköinen luovutus- erän oikaisuiksi. Saatavien turvaamiseksi hankitun kiinteishinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pysyvästi töomaisuuden arvonalennukset ja palautukset esitetään alhaisempi, on erotus kirjattu kuluksi. Saamistodistusten kuitenkin tuloslaskelman erässä Luotto- ja takaustappiot. hankintamenon ja nimellisarvon välinen erotus on jaksotettu korkotuotoksi tai sen vähennykseksi. Pankin keskeiset kiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti pääosin tuottoarvomenetelmää käyttäen. Arviot Saarniset ja velat Saamiset ja velat on merkitty taseeseen sen määräisenä, mikä niistä on hankittaessa maksettu tai saatu. Saamisen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus on jaksotettu sopimusajalle korkotuottoihin. Velasta saadun määrän ja nimellisarvon erotus on jaksotettu sopimusajalle korkokuluihin. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Jos saamisen todennäköinen arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, saaminen on merkitty taseeseen todennäköiseen arvoon. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä olevaan ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuteen. Jaosta on erittely liitetiedossa 24. Saatavien turvaamiseksi hankittu kiinteistöomaisuus sisältyy muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuteen. Saatavien turvaamiseksi hankitusta kiinteistöomaisuudesta on erittely liitetiedossa 17. perustuvat kiinteistökohteesta saadun tai saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Tuottoarvomenetelmän ohella erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Arvioihin perustuen pankki kirjasi vuonna kiinteistöomaisuuteen arvonalennuksia 42 tuhatta euroa. Vuonna 2002 ei vastaavia arvonlennuksia ole kirjattu. Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 5-10 vuotta. Muut pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan. Luotto- ja takaustappiot Luotto- ja takaustappioihin on kirjattu toteutuneet (lopulliset) luottotappiot ja kohdistetut luottotappiovaraukset sekä asiakkaan rahoittamisesta syntyneen saamisen sijaan hankitun omaisuuden arvonalennukset ja myyntitappiot. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla Kohdistettu luottotappiovaraus on tehty siltä osin, kun on