Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koskien kaupungin roolia yhdistysten ja järjestöjen yhteistyökumppanina

Transkriptio

1 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koskien kaupungin roolia yhdistysten ja järjestöjen yhteistyökumppanina Vasta hyväksytyssä Lappeenranta-strategiassa tärkeiksi tavoitteiksi on asetettu hyvinvoivat asukkaat ja osallisuus, omatoimisuuden mahdollistaminen, elävä tapahtumakaupunki, osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja käyttöön sekä tilojen monipuolinen yhteiskäyttö. Tavoitteiden saavuttamiseksi strategiassa on korostettu oikeutetusti järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Lappeenrannassa on vuosien ajan tuettu yhdistysten ja järjestöjen työtä rahallisten avustusten kautta avustustoimikunnan jakamana. Vuodelle 2018 avustuksiin on varattu 1,4 milj euroa perintökaarenvaroista. Avustuksia määräaikaan mennessä haki 142 eri toimijaa. Avustusten jakomenettely on turhan kankea, monimutkainen ja työllistävä hakijoiden että hakemuksia käsittelevien näkökulmasta katsottuna saatuun hyötyyn nähden. Tuleva maakuntauudistus tuo myös uudet haasteet järjestökentälle. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan toimijoilla on merkittävä rooli ennen kaikkea terveyden- ja hyvinvoinninedistämisessä sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Etelä-Karjalassa on n.2500 yhdistystä, joista 272 toimii sate-alalla. Nyt on aika tarkastella kolmannen sektorin roolia laajana kokonaisuutena kaupungin ja tulevan maakunnan yhteistyökumppanina. Vanhusneuvoston nostama ajatus ns. järjestötalosta on hyvä avaus. Pienen taloudellisen tuen sijaan moni yhdistys voisi hyötyä enemmän yhteisöllisesti toteutetuista palveluista (vrt. Kouvolan Porukka-talo ja yhteisöllisyyden edistämisen yksikkö). Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kaupunki käynnistää välittömästi selvitystyön, miten avustustoimintaa voidaan kehittää siten, että se edistää kumppanuutta monipuolisesti huomioiden yhdistysten ja järjestöjen tarpeet sekä kaupungin strategian tavoitteet. Selvitystyössä tulee huomioida myös tulevan maakunnan ja kaupungin välinen työnjako. Lappeenrannassa Kokoomuksen valtuustoryhmä,,

2 /J}k!/fcJf/ t10, o;j,.1() /J-Olcf 1 / 3 Valtuustoaloite mikromuovien haittojen torjumiseksi ja niiden synnyn ehkäisemiseksi Lappeenranta kutsuu itseään Suomen ilmastopääkaupungiksi. Siksi myös mikromuovien torjunnan on oltava osa Lappeenrannan strategian ja Greenreality-brändin sekä Puhdasta ja kestävää -ohjelman mukaista resurssiviisautta. Kaupungin tavoite on maapallon kantokykyyn sopeutuva elämä siten, että vuonna 2050 kaupungissa ei synny kaatopaikalle vietävää jätettä, kaupunki ei tuota ilmastopäästöjä eikä ylikuluta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla kaupunkiorganisaation sektoreilla. Kaupunkilaisten kierrätysmahdollisuuksien helpottaminen Kiertotaloutta on edistettävä kierrätysmahdollisuuksia helpottamalla ja kannustamalla kuluttamisen vähentämiseen. Muovinkierrätyspisteitä on sijoitettava kaikkien kaupunkilaisten ulottuville, ja valistusta ja informaatiota lisättävä edelleen. Asuntopalvelun taloyhtiöihin on hankittava omat muovinkierrätysastiat. Muissakin isoissa taloyhtiöissä muovi olisi voitava lajitella suoraan kodin jätekatoksessa. Myös koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatuksessa on entistä enemmän panostettava roskaantumisen ja mikromuovin aiheuttamien ympäristöongelmien ehkäisyyn. Muut toimenpiteet muovijätteen ja mikromuovien haittojen ehkäisemiseksi Kaupungin on ehkäistävä muovijätteen ja mikromuovin syntymistä kaikissa toimissaan. Hankinnoissa on vältettävä mikromuovia sisältäviä kemikaaleja ja tekstiilejä. Kaupungin käytössä olevien tekstiilien pesukertoja on pyrittävä vähentämään ja tekstiilit on pestävä koneissa, joissa on mikromuovipäästöjä ehkäisevät nukkasuodattimet. Muovituotteet on korvattava ympäristölle vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Esimerkiksi kertakäyttöiset muoviastiat voi vaihtaa lasi- tai kivitavaraan tai kartonkipohjaisiin tuotteisiin. Kaupungin tiet on kunnostettava ja huollettava siten, että ympäristöön joutuva mikromuovikuorma saadaan minimoitua. Tehokkaimpia keinoja ovat teiden puhdistus ja tiepölyn talteenotto, vaihtoehtoisten tiemaalien käyttö sekä liikenteen rajoitukset ja vähentäminen panostamalla sujuvaan ja koko kaupungin kattavaan joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin. Sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin kulkeutuvaa mikromuovikuormaa on vähennettävä kokonaisvaltaisella hulevesijärjestelmien suunnittelulla. Uudessa, suunnitteilla olevassa jätevedenpuhdistamossa on käytettävä taloudellisesti ja teknisesti parasta tekniikkaa mikromuovien poistamiseksi sekä puhdistamon valmistuttua seurattava niiden pitoisuuksien poistumistehokkuutta. Kaupungin on myös tehtävä aktiivista yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa muovia korvaavien materiaalien kehittämiseksi.

3 2/3 Tutkimuksia ja taustaa muovin haitallisuudesta Muovit muodostavat vakavan riskin vesistöille. Tutkimuksissa Kuopion Kallavedellä ja Varkauden Haukivedellä on todettu korkeita mikromuovipitoisuuksia. Tilanne lienee sama myös Saimaalla. Tällä on iso merkitys, sillä suomalaisten juomavesi tulee pitkälti järvistä. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy pesuaineista, kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Tekstiileistä etenkin fleece sisältää paljon mikromuovia. Suurimmat mikromuovipäästöt aiheuttaa liikenne: hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja ajoneuvojen renkaista. Muovipakkausten ympäristökuormitus on merkittävä: muovi ei maadu luonnossa ja valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Suomessa muovipakkauksista syntyy joka vuosi jätettä 15 kiloa henkilöä kohti. Suurinta osaa pakkauksista käytetään vain kerran. Luontoon joutuessaan muoviroska ei häviä vaan pilkkoutuu pieniksi alle 5 mm:n kokoisiksi mikromuovihiukkasiksi. Muovimateriaalit sisältävät haitallisia kemikaaleja, ja vesistössä niihin sitoutuu muita ympäristömyrkkyjä. Muovi etenee eliöiden muodostamassa ravintoketjussa altistaen haitallisille kemikaaleille tai heikentäen ravinteiden saantia syrjäyttämällä normaalin ravinnon. Mikromuovia on havaittu jo sadoista eläinlajeista mm. Itämeren silakoista, turskasta ja sinisimpukoista. Lisäksi mikromuovia on löydetty esimerkiksi hunajasta ja merisuolasta. Ravintoketjun kautta mikromuovia päätyy lopulta myös ihmisten ruokapöytiin. Mikromuoviakin pienemmillä nanomuovipartikkeleilla on vielä suurempi potentiaali päästä elimistön solukalvojen läpi. Mahdolliset terveyshaitat voivat olla esimerkiksi tulehdustyyppisiä reaktioita. Bio- ja biohajoava muovi Myöskään biohajoava muovi tai biomuovi eivät tuo kestävää ratkaisua. Biomuovien tuottamiseen kuluu merkittävästi energiaa, ja tuotanto vie viljelypinta-alaa ruoan tuotannolta. Biomuovit käyttäytyvät hajotessaan samalla tavalla kuin tavallinen muovi: jossain vaiheessa niistä muodostuu mikromuoveja. Biohajoavan muovin hajoamisprosessin alkamisajankohtaa taas on vaikea kontrolloida: biohajoavat muovipussit eivät esimerkiksi hajoa tarpeeksi nopeasti jätteenkäsittelylaitoksilla, ja niiden palasia joudutaankin mekaanisesti keräämään pois ja viemään poltettavaksi. Lisäksi biohajoava muovi on mekaanisilta ominaisuuksiltaan heikompaa, sitä ei juurikaan voi kierrättää, ja sen koko elinkaaren hiilijalanjälki on usein suurin verrattuna muihin materiaaleihin. Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Lappeenrannan kaupunki tarttuu aktiivisesti ja ennakoiden mikromuoviongelmaan. Lappeenranta

4 3/3 ~~-- / /f fn/ ;v4- /.f--o-l11(jfri,v/;7,-, <f«thv ~~ \j...c c.._ö ~ e--c- C - ~ c. J~~ /vi t'j."11n1!1en ~'1 ~ '-- UC><\Y~~"'-~

5 -i..::.. <J.S /ua..s./-e1, #-\ V tft. /-hut 40), h-1 ;;--,..,, Valtuustoaloite Lappeenrannan kaupunginvaltuustolle Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantaminen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapitotaso on heikentynyt vuosien saatossa. Osittain laatutason heikentyminen johtuu haastavista keliolosuhteista. Lähellä nollaa sahaava lämpötila vaatii lisätyötä esim. liukkauden torjunnassa. Osittain se voi johtua kunnossapitoon käytetyn kaluston kunnosta ja työn aikataulutuksesta. Heikentynyt laatutaso aiheuttaa ongelmia liikenteelle ja jalankululle. Huono kunnossapidon laatu aiheuttaa kolarien ja vammojen lisääntymisen. Kunnossapidossa säästetyt kustannukset tai panostuksen laiminlyönnit siirtävät kustannukset terveydenhuoltoon, vakuutuksiin ja kulkuneuvojen korjauskustannuksiin. Panostaminen teiden ja katujen kunnossapitoon ennaltaehkäisee kolareita ja vammoja ja siten sitä kautta niihin siirtyviä kustannuksia. Tällöin myös kokonaiskustannuksissa voidaan säästää. Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä on myös esittänyt huolensa teiden ja katujen kunnossapidosta. Pyörätuoleilla ja rajoittuneen liikuntakyvyn henkilöillä liikkuminen voi olla vaarallista ja jopa mahdotonta, jos kunnossapidosta ei ole huolehdittu riittävän hyvin. Esitys Selvitetään teiden ja katujen kunnossapidon aikataulutus. Voidaanko esim. talviaurausten vuorokautisella aikaistamisella parantaa teiden ja katujen kunnossapitoa. Voidaanko esim. yksityisteiden talvia-auraamisilla auttaa myös valtion tieverkon auraamista, vaihtamalla aurausalueita siten, että yksi aura-auto auraa tietyn alueen. Vastaavasti valtion aurausauto auraisi toisen Lpr kaupungille kuuluvan alueen. Tällöin ei tulisi turhia välimatka ajoja. Lasketaan teiden kunnossapidon vaikutus kokonaiskustannuksiin. Voidaanko ennaltaehkäisevän kunnossapidon panostuksien avulla laskea kokonaiskustannuksia. Selvitetään uusien rahoitusmahdollisuuksien löytäminen teiden ja katujen kunnossapidon käyttöön. Esitämme, että selvitetään edellä olevan mukaisesti, voidaanko teiden ja katujen kunnossapitoa parantaa näillä toimilla. Lisäksi esitämme työryhmän perustamista selvittämään ja ideoimaan kunnossapidon parannustoimia.

6 LAPPEENRANTA VALTUUSTOALO ITE VARHAISKASVATUKSEN RESURSSIVAJE KORJATTAVA Lappeenrannan varhaiskasvatuksen tilanne on ollut jo pitkään esillä. Keväällä 2017 pidettiin valtuustolle iltakoulu, jonka jälkeen korjaavia toimia luvattiin. Toimet eivät selvästikään ole olleet riittäviä, sillä viesti niin vanhemmilta kuin henkilöstöltä on edelleen huolestuttavaa. Ryhmä kokojen kasvu, riittämättömät resurssit ja henkilöstön uupuminen ovat huolestuttavia viestejä, jotka tulee ottaa vakavasti. Tilanne varhaiskasvatuksessa tulee saattaa sellaiseksi, että lasten päivät varhaiskasvatuksessa ovat lapsille laadukkaita ja turvallisia, henkilöstön jaksaminen otetaan vakavasti ja taataan työlle riittävät resurssit. Koska huoli varhaiskasvatuksen tilasta ei ole poistunut, me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että toimiala ryhtyy välittömästi toimiin varhaiskasvatuksen resurssivajeen korjaamiseksi ja esittää päättäjille ne vaihtoehdot joilla varhaiskasvatuksen ongelmakohdat saadaan korjattua. Lappeenrannassa /