Leena Lipiäinen-Medjeralin ym. valtuustoaloite mikromuovien haittojen torjumiseksi ja niiden synnyn ehkäisemiseksi

Transkriptio

1 Leena Lipiäinen-Medjeralin ym. valtuustoaloite mikromuovien haittojen torjumiseksi ja niiden synnyn ehkäisemiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/925/ /2018 Esittelijä: puh. II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Valtuustoaloite : Lappeenranta kutsuu itseään Suomen ilmastopääkaupungiksi. Siksi myös mikromuovien torjunnan on oltava osa Lappeenrannan strategian ja Greenreality-brändin sekä Puhdasta ja kestävää -ohjelman mukaista resurssiviisautta. Kaupungin tavoite on maapallon kantokykyyn sopeutuva elämä siten, että vuonna 2050 kaupungissa ei synny kaatopaikalle vietävää jätettä, kaupunki ei tuota ilmastopäästöjä eikä ylikuluta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla kaupunkiorganisaation sektoreilla. Kaupunkilaisten kierrätysmahdollisuuksien helpottaminen Kiertotaloutta on edistettävä kierrätysmahdollisuuksia helpottamalla ja kannustamalla kuluttamisenvähentämiseen. Muovinkierrätyspisteitä on sijoitettava kaikkien kaupunkilaisten ulottuville, ja valistusta ja informaatiota lisättävä edelleen. Asuntopalvelun taloyhtiöihin on hankittava omat muovinkierrätysastiat. Muissakin isoissa taloyhtiöissä muovi olisi voitava lajitella suoraan kodin jätekatoksessa. Myös koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatuksessa on entistä enemmän panostettava roskaantumisen ja mikromuovin aiheuttamien ympäristöongelmien ehkäisyyn. Muut toimenpiteet muovijätteen ja mikromuovien haittojen ehkäisemiseksi

2 Kaupungin on ehkäistävä muovijätteen ja mikromuovin syntymistä kaikissa toimissaan. Hankinnoissa on vältettävä mikromuovia sisältäviä kemikaaleja ja tekstiilejä. Kaupungin käytössä olevien tekstiilien pesukertoja on pyrittävä vähentämään ja tekstiilit on pestävä koneissa, joissa on mikromuovipäästöjä ehkäisevät nukkasuodattimet. Muovituotteet on korvattava ympäristölle vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Esimerkiksi kertakäyttöiset muoviastiat voi vaihtaa lasi- tai kivitavaraan tai kartonkipohjaisiin tuotteisiin. Kaupungin tiet on kunnostettava ja huollettava siten, että ympäristöön joutuva mikromuovikuorma saadaan minimoitua. Tehokkaimpia keinoja ovat teiden puhdistus ja tiepölyn talteenotto, vaihtoehtoisten tiemaalien käyttö sekä liikenteen rajoitukset ja vähentäminen panostamalla sujuvaan ja koko kaupungin kattavaan joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin. Sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin kulkeutuvaa mikromuovikuormaa on vähennettävä kokonaisvaltaisella hulevesijärjestelmien suunnittelulla. Uudessa, suunnitteilla olevassa jätevedenpuhdistamossa on käytettävä taloudellisesti ja teknisesti parasta tekniikkaa mikromuovien poistamiseksi sekä puhdistamon valmistuttua seurattava niiden pitoisuuksien poistumistehokkuutta. Kaupungin on myös tehtävä aktiivista yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa muovia korvaavien materiaalien kehittämiseksi. Tutkimuksia ja taustaa muovin haitallisuudesta Muovit muodostavat vakavan riskin vesistöille. Tutkimuksissa Kuopion Kallavedellä ja Varkauden Haukivedellä on todettu korkeita mikromuovipitoisuuksia. Tilanne lienee sama myös Saimaalla. Tällä on iso merkitys, sillä suomalaisten juomavesi tulee pitkälti järvistä. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy pesuaineista, kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Tekstiileistä etenkin fleece sisältää paljon mikromuovia. Suurimmat mikromuovipäästöt aiheuttaa liikenne: hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja ajoneuvojen renkaista. Muovipakkausten ympäristökuormitus on merkittävä: muovi ei maadu luonnossa ja valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Suomessa muovipakkauksista syntyy joka vuosi jätettä 15 kiloa henkilöä kohti. Suurinta osaa pakkauksista käytetään vain kerran. Luontoon joutuessaan muoviroska ei häviä vaan pilkkoutuu pieniksi alle 5 mm:n kokoisiksi mikromuovihiukkasiksi.

3 Muovimateriaalit sisältävät haitallisia kemikaaleja, ja vesistössä niihin sitoutuu muita ympäristömyrkkyjä. Muovi etenee eliöiden muodostamassa ravintoketjussa altistaen haitallisille kemikaaleille tai heikentäen ravinteiden saantia syrjäyttämällä normaalin ravinnon. Mikromuovia on havaittu jo sadoista eläinlajeista mm. Itämeren silakoista, turskasta ja sinisimpukoista. Lisäksi mikromuovia on löydetty esimerkiksi hunajasta ja merisuolasta. Ravintoketjun kautta mikromuovia päätyy lopulta myös ihmisten ruokapöytiin. Mikromuoviakin pienemmillä nanomuovipartikkeleilla on vielä suurempi potentiaali päästä elimistön solukalvojen läpi. Mahdolliset terveyshaitat voivat olla esimerkiksi tulehdustyyppisiä reaktioita. Bio- ja biohajoava muovi Myöskään biohajoava muovi tai biomuovi eivät tuo kestävää ratkaisua. Biomuovien tuottamiseen kuluu merkittävästi energiaa, ja tuotanto vie viljelypinta-alaa ruoan tuotannolta. Biomuovit käyttäytyvät hajotessaan samalla tavalla kuin tavallinen muovi: jossain vaiheessa niistä muodostuu mikromuoveja. Biohajoavan muovin hajoamisprosessin alkamisajankohtaa taas on vaikea kontrolloida: biohajoavat muovipussit eivät esimerkiksi hajoa tarpeeksi nopeasti jätteenkäsittelylaitoksilla, ja niiden palasia joudutaankin mekaanisesti keräämään pois ja viemään poltettavaksi. Lisäksi biohajoava muovi on mekaanisilta ominaisuuksiltaan heikompaa, sitä ei juurikaan voi kierrättää, ja sen koko elinkaaren hiilijalanjälki on usein suurin verrattuna muihin materiaaleihin. Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Lappeenrannan kaupunki tarttuu aktiivisesti ja ennakoiden mikromuoviongelmaan. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n lausunto 9.4: Jätehuollon keinot mikromuovien haittojen torjumiseksi ovat hyvin rajalliset. Jo nykyinen tehokas yhdyskuntajätteiden keräys ja käsittely on luotu torjumaan roskaantumista ja mikromuovien leviämistä. Kaikki Etelä-Karjalan kotitalouksien kuivajätteet, mukaan luettuna kuivajätteisiin laitetut muoviroskat, toimitetaan välivarastoinnin kautta Riihimäelle Fortum Waste Solutionin jätevoimalaan energiahyötykäyttöä varten. Jätteiden keräys, kuljetus pakkaavilla jäteautoilla, välivarastointi Kukkuroinmäen siirtokuormaushallissa

4 ja runkokuljetukset Riihimäen käsittelylaitokseen sekä käsittelyprosessi Fortum Waste Solution in ekojalostamossa ja jätevoimalassa on toteutettu roskaantuminen minimoiden. Muovipakkausten keräys on lainsäädännön mukaan muovipakkausten tuottajien, eli RINKI Oy:n vastuulla, ja RINKI Oy:llä on Lappeenrannan alueella tällä hetkellä kaikkiaan kahdeksan keskeisille paikoille sijoitettua muovi pakkausten keräyspistettä, ja Lappeenrannan keräysverkosto täyttää lainsäädännön (VNa pakkauksista ja pakkausjätteistä /518) vaatimukset. Pakkausjätteiden tuottajat vastaavat keräysverkoston kustannuksista. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on työskennellyt määrätietoisesti muovinkierrätyksen edistämiseksi maakunnassa. Imatran ja Lappeenrannan taajama-alueille on tarjottu vapaaehtoisena lisäpalveluna muovipakkausten keräystä helmikuusta 2017 alkaen. Keräyksen piirissä on tällä hetkellä noin 430 taloyhtiötä ja pientaloa, mukana on myös jonkin verran Lappeenrannan kaupungin kiinteistöjä. Kerätyt materiaalit toimitetaan muovipakkausten tuottajien vastaanottoterminaaliin. Lisäksi Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen alueella on tämän vuoden alussa aloittanut toimintansa Wimao Oy:n komposiittipilotlaitos, joka käyttää tuotannossaan raaka-aineena Etelä-Karjalan Jätehuollon keräämiä jätemateriaaleja, kuten muovia. On kuitenkin otettava huomioon, että muovin kierrätyksen lisääminen ei ratkaise mikromuovien päätymistä ympäristöön. Nykyaikainen tehokas jätteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmä on jo lähtökohtaisesti suunniteltu roskaantumisen minimoimiseksi. Muovin (muovipakkausten) kierrätyksen lisäämisellä voidaan toki saavuttaa muita etuja ympäristölle, kunhan keräysverkosto ja logistiikka suunnitellaan keräyksen aiheuttamat haitat minimoiden. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy tekee aktiivisesti neuvonta- ja tiedotustyötä jätteiden lajittelun ja hyötykäytön lisäämiseksi sekä myös roskaantumisen ehkäisemiseksi pää kohderyhmänä lapset ja nuoret. Alkuvuonna 2018 erilaisilla neuvontatilaisuuksilla on suoraan tavoitettu yli 1800 lasta ja aikuista. Etelä-Karjalan Jätehuolto on mukana myös TAT:in Yrityskylässä, ja tuottanut jätehuoltoon liittyvää materiaalia Sampo-ammattiopiston ns. Keke-passiin, jotka tavoittavat tuhansia peruskoululaisia ja opiskelijoita vuosittain. Uusimpana hankkeena on meneillään Lappeenrannan kaupungin ja LUT:in yhteinen Junior University, jonka

5 opintokokonaisuudet tullaan jalkauttamaan kaikille lappeenrantalaisille peruskoululaisille. Jätehuollon tiedotuksen ja neuvonnan resurssit katetaan jätemaksutaksan mukaisesti perittävillä asuinhuoneistokohtaisilla perusmaksuilla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunto 11.5: Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Lappeenrannan kaupunki tarttuu aktiivisesti ja ennakoiden mikromuoviongelmaan. Aloitteen ovat allekirjoittaneet 32 henkilöä, valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä. Lausunto: Ympäristötoimi katsoo, että Lappeenrannan seudulla ja Etelä- Karjalassa jätehuolto toimii hyvin ja kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on vähentynyt merkittävästi. Muovin keräys Lappeenrannassa on käynnistynyt vuonna Keräyspisteitä on melko kattavasti, yhteensä kahdeksan pistettä Lappeenrannan kaupungissa. Ongelma on mikromuovi Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkaisia. Mikromuovia syntyy erilaisten muovituotteiden pilkkoutuessa pienemmäksi. Osa mikromuoveista on tarkoituksella valmistettuja pieniä muovikappaleita, kuten hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden muovipalaset. Muoviongelma ja erityisesti mikromuoviongelma on uusi haaste ympäristönsuojelussa. Muovimääriä tai mikromuovipitoisuuksia ei ole juurikaan mitattu ympäristöstä. Myös kansalaisten tietoisuus on vielä vähäistä. Tutkimusten mukaan suurimpia mikromuovin lähteitä ovat liikenne ja keinokuitutekstiilit. Myös roskaaminen lisää muovimateriaalin ja mikromuovin päästöjä ympäristöön ja vesistöihin. Suomen ympäristökeskus SYKE on selvittänyt mikromuoviongelmaa. Mikromuovista tarvitaan lisää tietoa Tietoa tarvitaan mikromuovin määristä sekä päästölähteistä ja torjuntakeinoista ja -mahdollisuuksista. Mikromuovin päästöjen ehkäisemiseksi ja haittojen torjumiseksi kansalaiset tarvitsevat selkeätä ja helposti saavutettavaa tietoa

6 mikromuovin lähteistä sekä mahdollisuuksista vähentää ja torjua päästöjä. Kansalaiset kaikissa ikäryhmissä tarvitsevat tietoa, kuinka vähentää ja välttää muovipäästöjä ympäristöön sekä tietoa siitä, mitkä tuotteet sisältävät mikromuovia ja mitkä tuotteet lisäävät merkittävimmin mikromuovipäästöjä. Roskaamisongelmaan tarvitaan jatkuvaa valistusta ja asennekasvatusta Toteutuksessa olevat toimenpiteet Roskaantumista vähentäviä toimenpiteitä ovat taajama-alueiden katujen ja viheralueiden jatkuva siivoaminen sekä vuosittain toteutetut Viihtyisä ympäristö - projektit. Uusimpana toimenpiteenä on meneillään Lappeenrannan kaupungin ja LUT:in yhteinen Junior University, jonka kautta ympäristökasvatusta ja tietoa jätteistä ja kierrätyksestä tullaan jakamaan koululaisille. Mikromuovien välttäminen otetaan toimenpiteeksi viestinnässä muun ympäristövalistuksen yhteydessä. Lappeenrannan kaupunki edistää aktiivisesti kevyttä ja joukkoliikennettä, mikä omalta osaltaan vähentää mikromuovipäästöjä, koska renkaat ja asfaltti ovat suuria mikromuovilähteitä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on juuri tilannut Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy:ltä mikromuoviselvityksen, jossa vuoden 2018 aikana selvitetään mikromuovipitoisuuksia Sunisenlahdella ja Rakkolanjoessa sekä Sammonlahden hulevesikosteikolla. Suunnitteilla oleva toimenpide Tämän lisäksi on suunnitteilla mikromuoviongelmaan pureutuvaa tutkimusta ja kehitystyötä sekä tiedotuskampanjaa, yhteistyökumppanina mahdollisesti LUT. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n lausunto 14.5: Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy on Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama asuntojen vuokrausta harjoittava yhtiö. Asuntopalvelu-konsernin omistuksessa on yhteensä noin vuokra-asuntoa. Asuntopalvelun taloissa on nykyisellään järjestetty normaalin kuivajätteen ja biojätteen lisäksi keräys lasille, metallille, kartongille ja paperille.

7 Esittelijän ehdotus Muovijätteen keräys suoraan taloista on ollut mahdollista keväästä 2017lähtien. Toistaiseksi asukkaat ovat, yhtä kokeilutaloa lukuun ottamatta, voineet kierrättää muovia kauppojen yhteydessä olevien keräyspisteiden kautta. Asukkailta saadun palautteen mukaan kierrätys näin hoidettuna on ollut hyvinkin toimivaa. Keräys- ja kierrätystoiminnan tehostamiseksi olemme sopineet Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa, että aloitamme muovijätteen keräämisen viidessä uudessa kokeilukohteessa viikolla 20/2018. Näistä kohteista saaduilla kokemuksilla pyrimme arvioimaan miten hyvin lajittelu taloissa onnistuu ja millä aikataululla saamme keräyksen laajennettua koskemaan kaikkia Asuntopalvelun kiinteistöjä. Kerättävälle muoville on asetettu melko tiukat laatuvaatimukset, jos ne eivät täyty, mennee koko kerätty erä energiajätteeksi ja siten tehty työ osittain hukkaan. Tästä syystä emme voi aloittaa yhdellä kertaa muovin keräämistä kaikissa kohteissamme, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista. Asukkaita informoimme jätteiden kierrätyksestä ja lajittelusta mm. Asuntopalvelun nettisivuilla ja asukasoppaassa. Lisäksi jätepisteissä tulee olla riittävät opasteet jätteiden lajittelusta. Kierrätysasioista pidämme asukkaille koulutusta eri asukastilaisuuksissa. Etelä-Karjalan jätehuollon edustaja pitää jätteiden kierrätyksestä infon toukokuussa Lappeenrannan valtuustosalissa pidettävässä kaikille Asuntopalvelun asukkaille järjestettävässä asukasillassa. Merkitään valtuustoaloite ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja saatetaan asia tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto