Joensuun ilmasto-ohjelman vaikuttavuusarvioiden esittely

Transkriptio

1 Joensuun ilmasto-ohjelman vaikuttavuusarvioiden esittely Kannustava, ketterä ja kokeileva -ilmastokaupunki Joensuu Ilmasto-ohjelman esittelyseminaari Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo

2 Esityksen sisältö Arviointityön lähtökohtia Käytetyistä arviointimenetelmistä Arvioinnin rajoitteista TOP 10 -listat eli arvioinnin perustuloksia Joensuun uuden ilmasto-ohjelman teemojen toimenpiteiden tarkastelu tehdyn arvioinnin pohjalta Mihin kannattaa panostaa? Loppusanat 2

3 Arviointityön lähtökohtia Työn tavoitteena oli tehdä päivittymässä olevan Joensuun ilmastoohjelman toimenpiteiden nettomääräiset kustannusarviot (vähintään suuruusluokka) kustannusvaikuttavuusarviot euroina vähennettyä päästötonnia kohti kustannusvaikuttavuusarvioiden kategorisointi ja priorisointi Työn tekijäksi valittiin viime vuoden marraskuussa Avoin yhtiö Tietotakomo Työ tehtiin pääosin marraskuun lopun ja joulukuun aikana Arviointi perustui Joensuun ilmasto-ohjelman joulukuun alun luonnokseen mukana 9 toimenpidekokonaisuutta ja 98 toimenpidettä tarkastellut toimenpiteet eroavat joiltain osin tammikuussa hyväksytystä Joensuun ilmasto-ohjelmasta Arvioinnin pohjana käytettiin lähtökohtaisesti Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikön toimittamaa aineistoa 3

4 Käytetyistä arviointimenetelmistä Toimenpiteiden nettokustannusten arviointi toimenpiteen nettokustannukset ovat peruspanostusten annuiteettien ja diskontattujen nettomääräisten toteutuskustannusten summa toimenpiteen peruspanostukset eli hankintamenot tai investoinnit jaettiin valitun koron avulla yhtä suuriksi vuosittaisiksi annuiteeteiksi toimenpiteen investointiajanjakson tai teknisen käyttöiän mukaan toimenpiteen vuosien hankintamenojen tai investointien osuus saatiin laskemalla kyseisten vuosien annuiteetit yhteen toimenpiteestä vuosien aikana syntyvistä vuosittaisista suorista ja epäsuorista kustannuksista, säästöistä ja tuloista muodostuvat nettokustannukset diskontattiin nykyhetkeen valitulla korolla laskennassa käytettiin 3 %:n reaalikorkoa 78 nettokustannusarviota yhteensä 98 toimenpiteestä 4

5 Käytetyistä arviointimenetelmistä Toimenpiteiden kasvihuonekaasupäästöjen arviointi toimenpiteiden päästöarviot perustuivat pääosin SYKE:n Joensuulle ilmasto-ohjelmaa varten tekemien päästöskenaarion tuloksiin puuttuvilta osin toimenpiteiden päästövähennyksiä arvioitiin myös työn aikana kerätyn aineiston perusteella laskelmat aluepohjaisia (ei siis varsinaisia hiilijalanjälkiä) 45 päästövähennysarviota 98 toimenpiteestä Toimenpiteiden kustannusvaikuttavuuksien arviointi toimenpiteen vuosien keskimääräinen kustannusvaikuttavuus laskettiin jakamalla tarkasteluvälin aikana syntyvät päästövähennykset jakson aikana syntyvillä nettokustannuksilla yksikkönä euroa per hiilidioksidiekvivalenttitonni ( /t CO2-ekv) 48 nettokustannusarvioita 98 toimenpiteestä 5

6 Arvioinnin rajoitteista Arviointi ei ota kunnolla huomioon tai jättää kokonaan huomioimatta useita välillisiä taloudellisia vaikutuskanavia (esim. alue-, työllisyys- ja kuntatalouteen tai terveyteen liittyvät välilliset vaikutukset) investointi- ja käyttökustannuksiin vaikuttavia tukia ja veroja maksajien ja hyödynsaajien erottelua Joensuun ulkopuolelta hankittujen tavaroiden ja palvelujen välillisiä päästöjä (kyse ei ole hiilijalanjäljen laskennasta) Arviointituloksia tulkittaessa on huomioitava, että päästöjen vähentäminen on yleensä vain yksi toimenpidettä tukeva syy eri toimenpiteiden erilainen toteutumisvarmuus paikallisten toimien vaikutusten erottelu kokonaisuudesta on vaikeaa tulevaisuustarkastelu on yleensäkin luonteeltaan epävarmaa ja tiedoiltaan puutteellista 6

7 Nettokustannuksiltaan pienimmät Arvioitu toimenpide* toimenpiteet Diskontatut nettokustannukset Yhdyskuntien ja alueiden energiatehokkuuden edistäminen kuntarajoista riippumatta Yhteiskäyttöautojen ja -palvelujen tarjonnan ja kysynnän lisääntyminen Etätyön mahdollistaminen ja kannustaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja täydentäminen (täydennysrakentamisohjelma) Palvelut, asutus ja työpaikat suunnitellaan joukkoliikenteellä, pyörällä tai jalan saavutettaviksi Rakennusten ja tilojen käytön energiatehokkuutta parannetaan (säädöt ym.) Kolme kasvi-, lähi- ja kausiruokaan liittyvää toimenpidettä 0 Kaupunkikonsernin kalusteiden kierrätysjärjestelmä ja verkkohuutokaupan laajennus 0 Viisi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvää toimenpidettä 0 Vaikuttaminen kansallisiin ilmastomyönteisiin linjauksiin * 78 arvioitua toimenpidettä yhteensä 98 toimenpiteestä 7

8 Eniten päästövähennyksiä synnyttävät toimenpiteet Arvioitu toimenpide* Kaukolämmön tuotannon fossiilisten polttoaineiden käytön puoliintuminen (2025) Paikallisen sähkön tuotannon fossiilisten polttoaineiden käytön puoliintuminen (2025) Vähintään puolet öljylämmitteisistä kiinteistöistä vaihtaa lämmitysmuotoa (2025) Vihreän energian, ekoenergia ja uusiutuvan energian alkuperäistakuiden käytön lisäys Raskas polttoöljy korvataan teollisuudessa muilla energialähteillä Korjausrakentaminen energiatehokkuutta parannetaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyy 50 joensuulaisyritystä Ajoneuvot uusitaan mahdollisimman vähän kuluttaviksi ja päästöttömiksi Puolet teollisuuden ostoenergiasta perustuu uusiutuviin energialähteisiin (2025) Ruokahävikki puolitetaan (2025) Laskennalliset päästövähennykset t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv * 45 arvioitua toimenpidettä yhteensä 98 toimenpiteestä 8

9 Kustannusvaikuttavimmat tai kustannustehokkaimmat toimenpiteet Arvioitu toimenpide* Etätyön mahdollistaminen ja kannustaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen Yhteiskäyttöautojen ja -palvelujen tarjonnan ja kysynnän lisääntyminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja täydentäminen (täydennysrakentamisohjelma) Yhdyskuntien ja alueiden energiatehokkuuden edistäminen kuntarajoista riippumatta Palvelut, asutus ja työpaikat suunnitellaan joukkoliikenteellä, pyörällä tai jalan saavutettaviksi Rakennusten ja tilojen käytön energiatehokkuutta parannetaan (säädöt ym.) Yhdyskuntarakenne- ja palveluhankkeiden energiatehokkuus- ja päästöselvitykset Vähintään puolet öljylämmitteisistä kiinteistöistä vaihtaa uusiutuvaan energiaan F-kaasuvapaiden laitteiden hankinta ja F-kaasut hankintojen kriteereissä Vihreän energian, ekoenergia ja uusiutuvan energian alkuperäistakuiden käytön lisäys * 48 arvioitua toimenpidettä yhteensä 98 toimenpiteestä Keskimääräinen kustannusvaikuttavuus vuosina /t CO2-ekv -260 /t CO2-ekv -110 /t CO2-ekv -90 /t CO2-ekv -80 /t CO2-ekv -60 /t CO2-ekv -5 /t CO2-ekv 5 /t CO2-ekv 10 /t CO2-ekv 10 /t CO2-ekv 9

10 Vähiten kustannusvaikuttavimmat tai kustannustehottomimmat toimenpiteet Arvioitu toimenpide* Uudisrakentamisessa nollaenergia- tai passiivitalon energiatehokkuustaso Teollisuuden oman uusiutuviin energialähteitä käyttävän energian tuotannon lisäys Sähköllä tai uusiutuvilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen suosiminen hankinnoissa Sähköisiä palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Teollisuuden laitteiden ja koneiden energiatehokkuuden parannus investoinneilla ja korjaamalla Kattava sähköautojen latauspisteverkosto ja yksi biokaasun tankkauspaikka Joukkoliikenteen saavutettavuuden, nopeuden ja vaivattomuuden parantaminen Turhasta valaistuksesta luopuminen ja valaistuksen energiatehokkuuden parannus Lämmöntalteenoton ja suljetun kierron hyödyntäminen teollisuudessa Liitäntäpysäköinti ja kaupunkipyörät * 48 arvioitua toimenpidettä yhteensä 98 toimenpiteestä Keskimääräinen kustannusvaikuttavuus vuosina /t CO2-ekv /t CO2-ekv /t CO2-ekv 960 /t CO2-ekv 810 /t CO2-ekv 770 /t CO2-ekv 730 /t CO2-ekv 700 /t CO2-ekv 620 /t CO2-ekv 540 /t CO2-ekv 10

11 Kestävä kaupunki ja kestävä taloudenpito Kasvihuonekaasupäästöt laskevat kaikki toimijat huomioiden -60 % vuodesta 2007 vuoteen 2025 Päästökompensaation mahdollisuudet selvitetään ja otetaan käyttöön päästökauppahintojen pohjalta kustannusvaikuttavuudeksi 18 /t CO2-ekv kompensoinnin kehittämiseen tarvitaan kuntien yhteistyötä Hiilivarastot (metsät ja maaperä) kasvavat 4 promillea/vuosi merkittävyydestä huolimatta ei kustannusvaikuttavuusarviota nettokustannukset todennäköisesti melko pienet ja kustannusvaikuttavuus hyvä (nykyisen toiminnan parantamista ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä) Ilmastotyön suunnittelussa hyödynnetään kustannushyötyanalyyseja ensimmäiset askeleet on nyt ilmasto-ohjelmatyössä otettu kustannustietojen kerääminen ilmasto- ja KETS-työn yhteydessä yhtenäiset ja helpot työkalut yhdessä muiden kuntien kanssa 11

12 Vetovoima ja yhdessä tehden Ilmastotavoitteet osana kaupungin imagonrakennusta Pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusia vähähiilisiä innovaatiota ilmastokorttelikokeiluista kulujen lisäksi osallistujien saamaa hyötyä (nettokustannukset ) muitakin joensuulaisia vähähiilisiä pilotteja ja hankepohjaisia kokeiluja Hyödynnetään hankkeet vähähiilisyyden edistämisessä EU-hankkeet nettokustannukset, FISU-verkosto, ilmastokumppanuus ja vihreä yrittäjyys (nettokustannukset yhteensä noin ) Viestitään tehdystä ilmastotyöstä ilmastoportaali, ilmastotekojen palkitseminen ja kansallinen vaikuttaminen (nettokustannukset alle ) Ilmastotyön koordinointiin varataan kaupungin henkilöresursseja koordinointi tärkeä osa ilmasto-ohjelman toteuttamista Ei kustannusvaikuttavuusarvioita (ei päästövähennysarvioita) 12

13 Elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys Ympäristökriteerit huomioidaan kaikissa hankinnoissa ja kriteerejä monipuolistetaan mm. elinkaariarviot, hiilijalanjälki, ympäristöasioiden hallintajärjestelmät, F-kaasut ei kuntien hankintoihin liittyvää arvioita (valitettavasti!) aluepohjainen päästöjen tarkastelu ei huomioi tuotteiden valmistamiseen ja palvelujen tuottamiseen liittyviä välillisiä päästöjä luonnoksessa arvioituja toimenpiteitä energiatehokkuus yhtenä valintakriteerinä kaikissa hankinnoissa rakennusmateriaalien hiilijalanjälki ja elinkaarivaikutukset huomioidaan suunnittelussa (mm. puurakentaminen) vähäpäästöisten kuljetusmuotojen kuten laiva- ja raideliikenteen suosiminen F-kaasuvapaiden laitteiden hankinnan kustannusvaikuttavuus kansallisten selvitysten perustella erittäin hyvä, 10 /t CO2-ekv 13

14 Elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys Yritykset sitoutetaan mukaan ilmastotyöhön ja tuetaan yritysten ympäristöosaamista toimenpiteinä yritysten ympäristöaiheiset kouluttautumiset ja ympäristövastaavien nimeäminen, ympäristöjärjestelmien käyttöönotto ja ilmastovaikutusten seuraaminen yrityksissä energiakatselmusten teettäminen ja hyödyntäminen teollisuusyrityksissä kustannusvaikuttavuus 100 /t CO2-ekv elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyy 50 Joensuussa toimivaa yritystä kustannusvaikuttavuus 530 /t CO2-ekv oletettujen energiatehokkuusinvestointien vuoksi suuret nettokustannukset, mutta samalla merkittävät päästövähennykset 14

15 Elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys Kiertotalouden, teollisten symbioosien ja muiden ilmastotavoitteiden muutosten aiheuttamia mahdollisuuksia luoda uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja tuetaan aktiivisesti Joensuun jätemäärät ja -jakeiden selvittäminen Circwaste -hankkeessa materiaalien uusiokäyttömahdollisuuksien selvittäminen Circwaste- ja Uuma3 -hankkeissa ylijäämämaiden koordinointi ja massapankin perustaminen kustannusvaikuttavuus melko hyvä, 150 /t CO2-ekv tuotteiden hiilijalanjälkianalyysit ja elinkaariarvioinnit lietelannan hyödyntämisen lisääminen biokaasun tuotannossa kattava sähköautojen latauspisteverkosto ja biokaasun tankkauspaikka kustannusvaikuttavuus 770 /t CO2-ekv (investointipainotteisuus) 15

16 Hyvinvointi ja sivistys Hiljanet-hiilijalanjäljen oppimisympäristön käyttöä laajennetaan ja kehitetään kasvatuksessa ja opetuksessa saatavat positiiviset vaikutukset näkyvät täysimääräisinä vasta tavoitevuoden 2025 jälkeen Kouluissa ja päiväkodeissa syntyvä ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2025 mennessä ruokahävikin pienentäminen tehokas toimenpide laajemman ruokahävikkitavoitteen kustannusvaikuttavuus erittäin hyvä, 12 /t CO2-ekv (suuret päästövähennykset, pienet kustannukset) lisäksi jätteiden seurantajärjestelmien kehittämistä (mm. Polkka Oy:n ruokahävikin seurannan hyödyntäminen) Kaupunkikonsernissa otetaan käyttöön kalusteiden kierrätysjärjestelmä ja laajennetaan verkkohuutokaupan käyttöä todennäköisesti nettokustannukset nolla 16

17 Kaupunkiympäristö Öljylämmityksestä luovutaan kaupunkikonsernin kiinteistöissä vuoteen 2030 mennessä arvioinnissa tavoitevuotena 2025 kustannusvaikuttavuus hyvä, 60 /t CO2-ekv (korvaavina hake 50 %, pelletit 25 % ja maalämpö 25 %) Joensuun kaupunkikonsernin energiatehokkuussopimustoimilla tavoitellaan 4 % energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä ei erillistä kustannusvaikuttavuusarviota, vaan KETS-toimet mukana muissa toimenpiteitä Kaupunkikonsernin tavanomaiseen käyttöön tulevat ajoneuvot ovat sähköautoja tai vähintään hybridejä ei suoraa kustannusvaikuttavuusarviointia vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevalle toimenpiteellä /t CO2-ekv energiatehokkaampien ja päästöttömämpien ajoneuvojen hankinnan kustannusvaikuttavuus 420 /t CO2-ekv Varaudutaan lisääntyviin sateisiin ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen arvioinnissa yhdeksän eri toimenpidettä, ei kustannusvaikuttavuuksia 17

18 Kuntalaiset ja yritykset Jätteiden kierrätysaste on 55 % vuonna 2020 kymmenen kulutustottumuksiin ja jätehuoltoon liittyviä toimenpidettä jätteiden keräyksen, valvonnan tehostamisen ja jäteneuvontaan liittyvien toimenpiteiden kustannusvaikuttavuus arvioiden mukaan melko hyvä, toimenpiteestä riippuen /t CO2-ekv Teollisuuden sähkönkulutus ja fossiilisten polttoaineiden kulutus puoliintuu vuoteen 2025 mennessä investointien vuoksi isot nettokustannukset, mutta samalla merkittävät päästövähennykset uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvan energiantuotannon lisääminen (2 400 /t CO2-ekv) puolet ostoenergiasta uusiutuvilla energialähteillä (50 /t CO2-ekv, tässä suhteellisen pienet nettokustannukset) raskaan polttoöljyn korvaaminen (390 /t CO2-ekv) ei työkoneiden kustannusvaikuttavuusarviota (ei nettokustannuksia) laitteiden ja koneiden energiatehokkuuden parannus (810 /t CO2-ekv) lämmöntalteenoton ja suljetun kierron hyödynnys (620 /t CO2-ekv) 18

19 Kuntalaiset ja yritykset Kaukolämmöntuotannossa fossiilisten polttoaineiden käyttö puoliintuu vuoteen 2025 mennessä ja loppuu kokonaan 2030 merkittävät päästövähennykset, nettokustannukset riippuvat tuotantolaitosten ja jakeluverkon investointitarpeesta ja polttoaineiden keskinäisestä hintojen muutoksesta kustannusvaikuttavuusarvio 170 /t CO2-ekv erillistuotannon öljy korvataan pyrolyysiöljyllä (laitosinvestointi) ja turpeen käyttö puolittuu Fortumin yhteistuotantolaitoksessa Öljylämmitteisistä kiinteistöistä vähintään puolet vaihtaa lämmitysmuodon uusiutuvaan energiaan vuoteen 2025 mennessä yllättävän tehokas toimenpide! kustannusvaikuttavuus erittäin hyvä 5 /t CO2-ekv 19

20 Kuntalaiset ja yritykset Valtaosa matkoista tehdään jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kampanjat ja kannusteet kustannusvaikuttavuus 340 /t CO2-ekv (pieni päästövaikutus) Jalankulkuun ja pyöräilyyn käytettävien väylien ja alueiden kunnossapito, turvallisuus ja houkuttelevuus kustannusvaikuttavuus 500 /t CO2-ekv (iso päästövaikutus) terveysvaikutukset nostavat kustannusvaikuttavuuden noin 50 /t CO2-ekv Liitäntäpysäköinti ja kaupunkipyörät kustannusvaikuttavuus 540 /t CO2-ekv (pieni päästövaikutus) Joukkoliikenteen saavutettavuuden, nopeuden ja vaivattomuuden parannus kustannusvaikuttavuus 730 /t CO2-ekv (iso päästövaikutus) Palvelut, asutus ja työpaikkojen suunnittelu joukkoliikenteellä, pyörällä tai jalan saavutettaviksi kustannusvaikuttavuus -80 /t CO2-ekv (isohko päästövaikutus) Yhdyskuntarakenteen eheytys ja täydennys (täydennysrakentamisohjelma) kustannusvaikuttavuus -110 /t CO2-ekv (isohko päästövaikutus) Etätyön teon mahdollistaminen ja siihen kannustaminen kustannusvaikuttavuus -290 /t CO2-ekv (pieni päästövaikutus) 20

21 Mihin kannattaisi panostaa? Lopuksi ehdotuksia ilmasto-ohjelman teemoittain siitä, mihin toimenpiteisiin Joensuussa kannattaisi panostaa ohjelman toteutuksen alkuvaiheessa Toimenpiteet ovat arvioinnista käytetystä ilmasto-ohjelmaluonnoksesta Ehdotukset perustuvat arviointityön yhteydessä tehtyihin toimenpiteiden toteutusvaiheluokitteluihin. Luokittelu lähtee kustannusvaikuttavuudesta Lisäksi luokittelussa huomioitiin kuitenkin karkeasti toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden varmuus, välillisiä vaikutuksia ja tulosten tarkkuus 21

22 Mihin kannattaa panostaa? Kestävä kaupunki ja kestävä taloudenpito Kompensoinnin selvittäminen Varmistetaan hiilivarastojen kehittyminen eli hiilinielujen ylläpito, säilyttäminen ja lisääminen Vetovoima ja yhdessä tehden Uusien vähähiilisten innovaatioiden pilotointi ja käyttöön otto (ilmastokorttelit ensimmäisenä kärkenä) Hankkeiden tuomien vähähiilisyyden edistämisen mahdollisuuksien hyödyntäminen Tehdystä ilmastotyöstä viestiään avoimesti ja näkyvästi Ilmastotyön koordinointiin varataan kaupunkikonsernissa resurssit 22

23 Mihin kannattaa panostaa? Elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys Teollisuuden energiakatselmusten teettäminen ja tulosten hyödyntäminen Energiatehokkuus valintakriteerinä kaikissa hankinnoissa Lisätään lietelannan hyödyntämistä biokaasun tuotannossa Kaupunkikonsernin ylijäämämaiden koordinoinnin aloittaminen ja massapankin perustaminen Hyvinvointi ja sivistys Ruokahävikin puolittaminen 23

24 Mihin kannattaa panostaa? Kaupunkiympäristö Öljylämmityksestä luovutaan kaupunkikonsernin kiinteistöissä Rakennusten ja tilojen käytön energiatehokkuutta parantaminen esim. säätämällä ilmanvaihtolaitteet sekä lämpötilat todellisen tarpeen mukaisesti Joensuun kaupunkikonsernin energiatehokkuussopimusten mukaisilla toimilla tavoitellaan 4 % energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä Varaudutaan lisääntyviin sateisiin ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen 24

25 Mihin kannattaa panostaa? Kuntalaiset ja yritykset Jätteiden kierrätysaste Hyötyjätteiden keräystä laajennetaan ja tehostetaan Puhas Oy:n jäteneuvontaa jatketaan ja kehitetään Ympäristönsuojeluviranomainen tehostaa jätehuollon valvontaa Rakennusvalvonta tehostaa rakennus- ja purkutyömaiden jätteen kierrätyksen valvontaa Raskaan polttoöljyn korvaaminen teollisuudessa muilla energialähteillä Puolet teollisuuden ostoenergiasta pohjautuu uusiutuviin Kaukolämmöntuotannon fossiilisten polttoaineiden käyttö puolittuu Öljylämmitteisten kiinteistöjen määrä vähintään puolittuu Vihreän sähkön, ekoenergian ja uusiutuvan energian alkuperätakuiden käytön lisääminen Korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen energiatehokkuusinvestoinnein 25

26 Mihin kannattaa panostaa? Kuntalaiset ja yritykset (jatkuu) Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosimisen kannusteet Jalankulun ja pyöräilyn väylien ja alueiden kunnossapito, turvallisuus ja houkuttelevuus Yhteiskäyttöautojen ja -palvelujen tarjonnan ja kysynnän lisääminen Etätyön teon mahdollistaminen ja siihen kannustaminen Yhdyskuntarakenteen suunnitteluun toimenpidepaletti Yhdyskuntarakenteen eheytys ja täydennys täydennysrakentamisohjelman mukaisesti Palvelujen, asutuksen ja työpaikkojen suunnittelu joukkoliikenteellä, pyörällä tai jalan saavutettaviksi Yhdyskuntien ja alueiden energiatehokkuutta edistetään kuntarajoista riippumatta eheyttämällä ja täydentämällä Yhdyskuntarakennetta ja palveluja koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja niiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään suunnitteluvaiheessa 26

27 Lopuksi Valinta on periaatteessa helppo kaikkia toimenpiteitä tarvitaan täysmittaisesti Realismi ja resurssirajoitteet tuovat mukanaan kuitenkin toimenpiteiden priorisoinnin pakon Arvioinnin yhteydessä on otettu ensimmäinen askel kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta Jatkossa tarvitaan laajempaa analyysia Päästöjen vähentäminen on yleensä vain yksi toimenpidettä tukeva syy Olennaista on jättää tekemättä ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi haittaavat ratkaisut 27

28 Onko nyt keskustelun aika? Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Sähköposti: Puhelin: