EUROPARLAMENTTIVAALIT VAALIOHJEET. Vaalipiirilautakunnan tehtävät

Transkriptio

1 8 EUROPARLAMENTTIVAALIT 2014 VAALIOHJEET Vaalipiirilautakunnan tehtävät Oikeusministeriö

2 OM 25/51/2013 VAALIOHJEET VUONNA 2014 TOIMITETTAVIA EUROPARLAMENTTIVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 :n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet toimitettavia europarlamenttivaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO

3 ii

4 iii Sisällys: 1. Yleistä europarlamenttivaaleista Vaalipiirilautakunta Valmistavat tehtävät Ehdokasasettelun viranomaistehtävät Tuloksen laskenta ja vahvistaminen Ennakkoäänten laskenta Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen Vaaliasiakirjojen arkistointi ja hävittäminen Muita ohjeita Liitteet: LIITE 1a: Euroopan Unionin vaalisäädös LIITE 1b: Vaalilaki (714/1998) I osa: Yhteiset säännökset luku: Yleiset säännökset luku: Vaaliviranomaiset luku: Äänioikeusrekisteri luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät luku: Ennakkoäänestys luku: Vaalipäivän äänestys luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen luku: Muutoksenhaku II osa: Vaalikohtaiset säännökset luku: Eduskuntavaalit luku: Presidentinvaali luku: Kunnallisvaalit luku: Europarlamenttivaalit III osa: Erinäiset säännökset luku: Täydentävät säännökset luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset... 61

5 LIITE 2: Ohje ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta LIITE 3: Valtakirja LIITE 4: Äänestyslippu LIITE 5: Ilmoituskortti LIITE 6: Opetushallitus: Uudet kirjaimet ja numerot LIITE 7: Eräitä määräaikoja iv

6 1. YLEISTÄ EUROPARLAMENTTIVAALEISTA Vuoden 2014 europarlamenttivaalit Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa (28) toimitetaan Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) ajanjaksona, joka alkaa torstaina ja päättyy sunnuntaina Europarlamenttivaaleissa valitaan Euroopan parlamenttiin 751 jäsentä, joista 13 Suomesta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa ja ulkomailla Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo Europarlamenttivaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Europarlamenttivaaleissa noudatettavat säädökset Europarlamenttivaalien toimittamisessa noudatetaan: 1) EU:n vaalisäädöstä (Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, 76/787/EHTY, ETY, Euratom; liite 1a) sekä 2) vaalilakia (714/1998, liite 1b). Lisäksi europarlamenttivaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1 4 :ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeutettu Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa on 1) asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta sekä 2) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, a) jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka b) joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa ja jonka tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään.

7 2 Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole sellainen muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi omassa kotivaltiossaan. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa sekä Euroopan parlamentin jäsenyyden esteenä olevista viroista ja toimista (ns. yhteensopimattomuudet) säädetään vaalilain 164 :ssä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 :n 2 momentissa ja 19 :n 2 momentissa luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina kello 24. Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää kortin viimeistään torstaina niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä sanottu, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Kullekin äänioikeutetulle lähetettävään ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 :ssä tarkoitetun turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista lukien. Joka havaitsee äänioikeusrekisterissä itseään koskevan virheen, voi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä maistraatille viimeistään perjantaina ennen kello 16. Väestörekisterikeskus ja maistraatti voivat korjata äänioikeusrekisterissä olevan virheen myös itseoikaisuna. Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen tiistaina kello 12 lukien. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekiste-

8 3 rissä olevat äänestämistä koskevat merkinnät ja vaaliluettelot tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt sunnuntaina kello 20. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Ennakkoäänestys Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa jokaisen kunnan kunnanhallituksen päättämät ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön Internet-osoitteessa Ns. erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää kotimaassa: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin, kun äänioikeutetun kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja.

9 4 Vaalipäivän äänestys Vaalipäivän äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista.

10 5 2. VAALIPIIRILAUTAKUNTA Asettaminen ja päätösvaltaisuus Vuoden 2011 eduskuntavaaleja varten aluehallintovirastot ovat asettaneet kuhunkin vaalipiiriin vaalipiirilautakunnan, jonka toimikausi kestää, kunnes uusi lautakunta asetetaan seuraavia eduskuntavaaleja varten. Sanottu vaalipiirilautakunta toimii siten vaalipiirilautakuntana myös vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Laki vaalilain muuttamisesta (271/2013), jossa yhdistettiin Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi, tuli voimaan Lain siirtymäsäännöksen mukaan uutta vaalipiirijakoa sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vasta seuraavissa eduskuntavaaleissa, joten vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa noudatetaan vielä vanhaa vaalipiirijakoa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että nykyiset Kymen vaalipiirin, Etelä-Savon vaalipiirin, Pohjois-Savon vaalipiirin ja Pohjois-Karjalan vaalipiirilautakunnat toimivat vielä normaaliin tapaan ääntenlaskennan yksikköinä vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Jäsen tai varajäsen, joka lautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua lautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Vaalipiirilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos jäsen tai varajäsen on kuollut tai saanut vapautuksen toimestaan, on hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittava uusi jäsen tai varajäsen. Vaalipiirilautakunta ottaa itselleen sihteerin, ääntenlaskijat ja muun tarvittavan henkilökunnan. Vaaliviranomaisen vastuu Vaalilain 185 :ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö vaalilaissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan kuten virkamiestä virkarikoksesta.

11 6 Vaaliviranomaisen esteellisyydestä Mitä esteellisyys tarkoittaa? Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa viranomaisessa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisen välisen suhteen vuoksi. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on ensisijaisesti itse ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää asianomainen toimielin. Esteellisen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön henkilö. Vaalipiirilautakunnan jäsenten esteellisyydestä europarlamenttivaaleissa Esteellisyystilanteiden välttämiseksi on vaalilaissa nimenomaisesti rajoitettu ehdokkaan ja vaaliasiamiehen kelpoisuutta toimia vaaliviranomaisena sekä äänestäjän avustajana. Europarlamenttivaaleissa sovellettavat rajoitukset ovat vaalipiirilautakunnan osalta seuraavat: - Ehdokkaana oleva jäsen tai varajäsen ei voi osallistua vaalipiirilautakunnan työskentelyyn (vaalilain 11 2 momentti), - Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla vaalipiirilautakunnan jäsenenä (vaalilain momentti). Vaikka europarlamenttivaalien ehdokaslistojen yhdistelmän laatiikin Helsingin vaalipiirilautakunta, rajoitusta ehdokkaan osallistumisesta vaalipiirilautakunnan työskentelyyn on syytä soveltaa kaikissa vaalipiirilautakunnissa. Ehdokkaan lisäksi esteellisyys koskee lähtökohtaisesti myös hänen läheistään, joka toimii vaaliviranomaisena. Korkein hallinto-oikeus linjasi antamassaan vuosikirjapäätöksessä (KHO:2013:112) kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevien ja heidän läheistensä esteellisyyttä näiden toimiessa kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien jäseninä ja varajäseninä. Kunnan keskusvaalilautakunnan osalta korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa: Kun otetaan huomioon, että keskusvaalilautakunta tekee lopulliset päätökset äänien hyväksymisestä tai hylkäämisestä, suorittaa tarkastuslaskennan ja vahvistaa vaalien tuloksen, on perusteltua katsoa, että henkilö, jonka puoliso on ehdokkaana vaaleissa, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan toimintaan ainakaan tarkastuslaskennassa, kuten valituksenalaisessa asiassa on tapahtunut. Keskusvaalilautakunta on siten vaalien tulosta laskiessaan ja vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti.

12 7 Korkeimman hallinto-oikeuden linjausta on syytä soveltaa myös vaalipiirilautakunnan toimintaan, koska sen tehtävät ovat valtiollisissa vaaleissa pääosin samat kuin kunnan keskusvaalilautakunnalla kunnallisvaaleissa. Näin ollen voidaan todeta, että vaalipiirilautakunnan jäsenen tai varajäsenen, joka on europarlamenttivaaleissa ehdokkaana olevan henkilön läheinen, ei tule osallistua ainakaan niihin vaalipiirilautakunnan tehtäviin, joissa tehdään vaaleja koskevia ratkaisuja. Näitä ovat ehdokasasettelutehtävät, ennakkoäänten laskenta, tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen. Yksinkertaisin toimintamalli on soveltaa ehdokkaan läheiseen saamaa rajoitusta kuin ehdokkaaseenkin eli että ehdokkaan läheinen ei saa osallistua vaalipiirilautakunnan työskentelyyn 1. Muita määräyksiä Vaalipiirilautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan ja lautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Vaalipiirilautakunta päättää siitä, ketkä henkilöt voivat olla läsnä ja onko heillä puheoikeutta lautakunnan kokouksissa. Tämä ei kuitenkaan koske niitä henkilöitä, joilla on vaalilain 184 :n 1 momentin mukainen läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa. Läsnä olevien henkilöiden nimet on merkittävä ja mahdolliset valtakirjat liitettävä pöytäkirjaan. Vaalilain 184 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Läsnäolo-oikeus koskee siten paitsi kokouksia myös vaaliviranomaisen kaikkea muutakin toimintaa. Oikeusministeriön tiedossa ei ole, että vaalitarkkailijoita olisi tulossa vuoden 2014 europarlamenttivaaleihin. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi vaaliohjeiden painattamisen jälkeen, ministeriö ilmoittaa siitä vaalipiirilautakunnille erikseen. 1 Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan ( , T 3604), että valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen läheinen oli kunnallisvaaleissa ollut esteellinen osallistumaan kunnan keskusvaalilautakunnan kokoukseen ennakkoäänten laskemista koskevalta osalta. Myös tätä ratkaisua on syytä soveltaa vaalipiirilautakunnan toimintaan ja siten, että vaaliasiamiehen läheisen esteellisyys ulotetaan kaikkiin vaalipiirilautakunnan tehtäviin, joissa tehdään vaaleja koskevia ratkaisuja.

13 8 3. VALMISTAVAT TEHTÄVÄT 3.1. Vaalitietojärjestelmän käyttö Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä (VAT) on keskeinen väline yleisten vaalien toimittamisessa. Vaalitietojärjestelmä sisältää seuraavat osajärjestelmät: - Pohjatietojärjestelmä (VAT1), - Ehdokastietojärjestelmä (VAT2), - Äänioikeustietojärjestelmä (VAT3), - Tuloslaskentajärjestelmä (VAT4), - Tietopalvelujärjestelmä (VAT5) sekä - Ohjausjärjestelmä ja - Arkisto. Vaalipiirilautakunta käyttää europarlamenttivaaleissa pohjatietojärjestelmää ja tuloslaskentajärjestelmää. Helsingin vaalipiirilautakunta käyttää lisäksi ehdokastietojärjestelmää. Vaalitietojärjestelmää hallinnoi Oikeusrekisterikeskus (ORK). Järjestelmän käyttöpalvelutoimittajana jatkaa Tieto Oyj. Vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet Oikeusministeriö on vahvistanut vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet). Niistä vaalipiirilautakunnille jaetaan seuraavat: 1: Vaalitietojärjestelmään tekninen ohje 2a: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 3a: Ehdokastietojärjestelmän käyttöohjeet Helsingin vaalipiirilautakunnalle 5a: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle (Alustava ja tarkastuslaskenta) Mitä vaalitietojärjestelmän käyttämiseksi tarvitaan? Vaalitietojärjestelmän käyttämiseen vaalipiirilautakunnassa tarvitaan: - tietoliikenneyhteydet, jotka on järjestettävä siten kuin VAT-ohjeessa nro 1 selostetaan, - tarvittava määrä työasemia ja varatyöasemia ja tarvittaessa niihin liitettäviä kortinlukijoita sekä - tunnistautumisvälineet. Yksityiskohtaiset ohjeet tarvittavista laitteista ovat VAT-ohjeessa nro 1.

14 9 Vaalitietojärjestelmän käyttäjähallinnasta Vaalitietojärjestelmässä käytetään julkishallinnon yhteiseen verkkotunnistamisen ja maksamisen palveluun (VETUMA) perustuvaa vahvaa tunnistautumista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiin kirjauduttaessa käyttäjän henkilöllisyys todetaan ja sitävarten kirjautumisessa tarvitaan joko - poliisin myöntämää sirullinen henkilökortti tai - pankin myöntämät henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai - teleoperaattorin myöntämä mobiilivarmenne. Vaalipiirilautakunnan tulee huolehtia siitä, että jokaisella vaalitietojärjestelmän käyttäjällä on joku edellä mainituista tunnistautumisvälineistä ja verkkopankkitunnusten kyseessä ollessa myös riittävä määrä kirjautumisessa tarvittavia tunnuslukuja. Vaalipiirilautakunnan on tarvittaessa annettava käyttäjälle opastus siitä, miten tunnistautumisväline hankitaan. Tunnistautumisvälineiden hankkimisesta on tarkemmat ohjeet VAT-ohjeessa nro 1. Vaalitietojärjestelmän käytön omatoiminen harjoittelu Laskentajärjestelmän koulutus- ja harjoitteluympäristöt ovat avoinna lukien ja saakka. Ympäristössä voi ja tulee harjoitella omatoimisesti ehdokkaiden saamien äänten tallennusta. Ehdokastietojärjestelmän koulutus- ja harjoitteluympäristö on avoinna Helsingin vaalipiirilautakunnan käyttäjälle lukien. Harjoittelua varten vaalipiirilautakunnan on varattava käyttäjien käyttöön tarvittavat laitteet ja tietoliikenneyhteydet. On myös syytä korostaa, että vaalipiirilautakunnan tulee huolehtia siitä, että vaalitietojärjestelmän käyttäjät hankkivat tunnistautumisvälineet jo harjoittelua varten. Kenraaliharjoitukset Vaalipiirilautakunnan on osallistuttava laskennan kenraaliharjoitukseen tiistaina oikeusrekisterikeskuksen vaalituen myöhemmin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

15 Muut valmistavat tehtävät Kunkin vaalipiirilautakunnan on itse ladattava (ja tulostettava) vaalien tuloslaskennassa käytettävät laskentalomakkeet Internet-osoitteesta Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa käytettävät laskentalomakkeet ovat seuraavat: - Ennakkoon äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 1) 2, - Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 2), - Vaalipäivän äänet, alustava laskenta (laskentalomake 3), - Vaalipöytäkirjan liite (laskentalomake 4), - Ennakkoäänet (laskentalomake 5), - Vaalipäivän äänet, tarkastuslaskenta (laskentalomake 6); Lomakkeet tulevat ladattaviksi Vaalituki antaa asiasta tarkempia ohjeita. Vaalipiirilautakunta antaa tarvittaessa keskusvaalilautakunnille ohjeita vaalikuorten ja vaalipäivän äänten toimittamisesta vaalipiirilautakunnalle sekä alustavan äänten laskennan tiedotuksessa noudatettavasta menettelystä. 2 Ahvenanmaan kunnissa, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää, käytetään laskentalomakkeita 1B ja 2B.

16 11 4. EHDOKASASETTELUN VIRANOMAISTEHTÄVÄT Yleistä Europarlamenttivaalien ehdokasasettelun viranomaistehtävistä huolehtii Helsingin vaalipiirilautakunta. Europarlamenttivaalien ehdokasasettelusta säädetään vaalilain :ssä. Ehdokasasettelun viranomaistehtävistä säädetään vaalilain :ssä. Vaalilain 193 :ssä tarkoitettu oikeusministeriön ohje europarlamenttivaalien ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta on tämän vaaliohjeen liitteenä 2. Helsingin vaalipiirilautakunnan on huolehdittava, että ehdokaslistojen yhdistelmässä olevat numerot painetaan käyttäen opetushallituksen vanhaa numeromallistoa, joka on seuraavanlainen: Aikataulu Ehdokasasettelun keskeisten tehtävien aikataulu on seuraava: - maanantai : Helsingin vaalipiirilautakunnan on viimeistään määrättävä, missä ja milloin ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava, sekä laadittava asiasta kuulutus. - tiistai ennen kello 16: Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle. - torstai : Helsingin vaalipiirilautakunnan on laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä sekä merkittävä vaalitietojärjestelmän ehdokasrekisteriin jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmään merki-

17 12 tyt tiedot ja henkilötunnus ja lopuksi merkittävä ehdokasasettelu järjestelmään valmiiksi. Ehdokaslistojen yhdistelmän jakelu Helsingin vaalipiirilautakunnan on jaettava ehdokaslistojen yhdistelmää viipymättä sen laatimisen jälkeen: 1) Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnalle, 2) muille vaalipiirilautakunnille jaettavaksi edelleen kuntien keskusvaalilautakunnille taikka, jos niin sovitaan, suoraan vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille, 3) ulkoasiainministeriölle, 4) ehdokkaita asettaneiden puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehille ja 5) oikeusministeriölle (yksi kappale) sekä pidettävä niitä myös yleisön saatavina. Muiden vaalipiirilautakuntien on viimeistään ilmoitettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle vaalipiirin keskusvaalilautakunnissa tarvittavien ehdokaslistojen yhdistelmien lukumäärät sekä se, miten yhdistelmät toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille. Toimittamisvaihtoehtoja on kaksi: 1) Helsingin vaalipiirilautakunta lähettää yhdistelmät suoraan muun vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille tai 2) Helsingin vaalipiirilautakunta lähettää yhdistelmät ensin vaalipiirilautakunnalle, joka sitten jakaa ne kuntien keskusvaalilautakunnille. Ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot löytyvät myös oikeusministeriön vaalisivuilta

18 13 5. TULOKSEN LASKENTA JA VAHVISTAMINEN 5.1. Ennakkoäänten laskenta Laskennan järjestämisestä Vaalipiirilautakunnan on vaalipäivänä sunnuntaina pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä lautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12, ryhdyttävä tarkastamaan kuntien keskusvaalilautakunnissa hyväksytyissä ja vaalipiirilautakunnalle toimitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja (liite 4). Vaalikuorten leikkaaminen auki voidaan tarvittaessa aloittaa valmistavana toimenpiteenä jo ennen varsinaisen kokouksen alkua. Erityinen syy aloittaa tarkastus jo kello 12 on lähinnä vaalikuorten suuri lukumäärä. Äänestysliput tulisi pyrkiä laskemaan kello 20 mennessä. Vaalipiirilautakunnan tulee erityisesti huolehtia, että tarkastuksen tietoja ei välity tarkastustilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkemista kello 20. Tarkastuksen suorittamisesta Ennakkoäänet lasketaan äänestysalueittain. Äänestysliput, jotka vaalilain 85 :n nojalla ovat mitättömiä, on erotettava eri ryhmäksi ja niiden lukumäärä laskettava. Muut äänestysliput on järjestettävä siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kaikissa ryhmissä olevien äänestyslippujen lukumäärä on laskettava. Jos kunnan keskusvaalilautakunta on määrännyt vaalilain 82 :n 1 momentin mukaisesti, että pienen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä tai vaalilain 82 :n 2 momentin mukaisesti, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä jonkun toisen tai joidenkin toisten äänestysalueiden ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten kanssa, se ei ole toimittanut vaalipiirilautakunnalle tällaisen äänestysalueen vaalikuoria. Yhdistämisen tuloksena kyseisessä äänestysalueessa tai äänestysalueissa ei muodostu lainkaan ennakkoäänestyksen tulosta, vaan ainoastaan vaalipäivän äänestyksen tulos. Tuloslaskentajärjestelmässä ja tilastoissa äänestysalueiden kaikki äänet merkitään vaalipäivän ääniksi ja ennakkoäänten lukumääräksi merkitään 0.

19 14 Mitättömät äänestysliput Äänestyslippu on mitätön, jos 1) vaalikuoressa on useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu; 2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä; 3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua; 4) äänestyslippua ei ole leimattu; 5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; 6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Äänestyslippuun merkityistä ehdokasnumeroista Harkittaessa äänestyslipun hylkäämistä epäselvästi merkityn ehdokasnumeron perusteella tulee periaatteena olla pyrkimys selvittää äänestäjän tarkoitus. Tämän vuoksi oikeusministeriö kiinnittää vaalipiirilautakunnan huomiota siihen, että äänestäjät voivat kirjoittaa numeroita monella tavalla. Äänioikeutetuille lähetettävässä vaalilain 21 :ssä tarkoitetussa ilmoituskortissa (liite 5) on perinteisesti esitetty yksi numeroesimerkistö, jonka mukaan äänestysmerkintä voidaan tehdä. Se perustuu opetushallituksen ns. vanhaan numeromallistoon. Opetushallituksen uusi numeromallisto poikkeaa vanhasta jonkin verran, erityisesti numeroiden 4 ja 7 osalta (liite 6). Lisäksi on syytä todeta, että esimerkiksi eri tekstinkäsittelyohjelmissa numeroilla voi olla opetushallituksen malleista poikkeavia esitysmuotoja, kuten esimerkiksi numeron 1 osalta. Eri tavoin kirjoitetuista numeroista tulee pyrkiä selvittämään se, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.

20 15 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja: Äänestyslippua, jossa ehdokkaan numero oli merkitty kääntöpuolelle, ei pidetty mitättömänä (KHO 1973 A II 34). Äänestyslippua ei voitu pitää mitättömänä sen johdosta, että äänestäjä oli yliviivannut ensin tekemänsä numeromerkinnän, jos äänestyslippuun muutoin merkitystä numerosta ilmeni, ketä ehdokasta se tarkoitti (KHO 1983 A II 1). Äänestyslippua oli pidettävä mitättömänä sen johdosta, että lippuun oli tehty ehdokkaan numeron lisäksi merkintä TJ. (KHO 1983 A II 2). Äänestyslipun ympyrään oli selvästi merkityn numero 2:n eteen tehty kaksi muuta merkintää. Näitä merkintöjä ei voitu yksiselitteisesti tunnistaa kirjaimiksi tai numeroiksi eikä äänestyslipusta selvästi ilmennyt, ketä ehdokasta merkinnät tarkoittivat. Sanottu äänestyslippu oli näin ollen mitätön. (KHO taltio 631, DN:o 5196/37/76). Äänestyslippua, jossa ehdokkaan numero oli kääntöpuolella, ei pidetty mitättömänä, vaikka numero oli samalla taiteosalla kuin vaalilautakunnan leima (KHO taltio 1403, DN:o 548/30/77). Äänestyslippua, johon oli kirjoitettu numero 32 sekä numeron perään kaksoispiste ja lyhyt viiva, ei pidetty mitättömänä (KHO ). Tuloksen tallentaminen laskentajärjestelmään Ennakkoäänestyksen tulos tallennetaan vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään seuraavasti: 1) Kunnan keskusvaalilautakunta, joka käyttää laskentajärjestelmää, tallentaa kunnan hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain vaalipäivää edeltävän perjantain kello 19 ja lauantain kello 17 välisenä aikana; ja 2) Vaalipiirilautakunta tallentaa - vaalipäivänä kello 15 mennessä vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain niiden kuntien osalta, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää 3 ; ja - vaalipäivänä kello 20 mennessä ennakkoäänestyksen tuloksen äänestysalueittain. 3 Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa manuaalilaskentaa käyttäviä kuntia on vain Ahvenanmaan maakunnassa.

21 Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Laskentajärjestelmää käyttävä kunnan keskusvaalilautakunta tallentaa itse alustavan ääntenlaskennan tulostiedot äänestysalueittain suoraan keskitettyyn laskentajärjestelmään. Vaalipiirilautakunta kokoaa niiden kuntien ilmoituskeskuksilta, jotka eivät käytä laskentajärjestelmää, - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärän; ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan ääntenlaskennan tuloksen äänestysalueittain sekä tallentaa tiedot keskitettyyn laskentajärjestelmään seuraavasti: - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä kello 21 mennessä; ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan ääntenlaskennan tulos kello 22 mennessä. Vaalipiirilautakunta voi tarvittaessa järjestää kello 20 jälkeen lehdistöpalveluita laskenta- ja tiedotustiloissaan. Tuloksesta ei kuitenkaan tule tiedottaa lehdistölle eikä muille uutisvälineille ennen kuin tulos on tallennettu laskentajärjestelmään ja tieto tarkistettu.

22 Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen Europarlamenttivaalien tuloksen laskennasta ja tuloksen vahvistamisesta säädetään vaalilain 7 luvussa (84-90 ja ) ja 12 luvussa ( ). Tarkastuslaskenta Vaalipäivän jälkeisenä päivänä maanantaina viimeistään kello 12 aloitettavassa kokouksessa vaalipiirilautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja, pienten äänestysalueiden ollessa kyseessä, keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput on mitättöminä jätettävä huomioon ottamatta. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen. Tarkastuslaskennan tulos merkitään laskentajärjestelmään. Vaalipöytäkirjojen käsittely Tarkastuslaskennan yhteydessä vaalipiirilautakunnan on käytävä läpi vaalilautakuntien laatimat vaalipöytäkirjat liitteineen. Mikäli vaalipiirilautakunta havaitsee vaalipöytäkirjoissa merkittäviä puutteita tai virheitä, sen on kunnan keskusvaalilautakunnan välityksellä kehotettava vaalilautakuntaa antamaan asetettavassa määräajassa selvityksensä ja tarvittaessa täydentämään pöytäkirjaa puutteellisilta osiltaan. Selvityksen ja mahdollisen täydennyksen tulee olla vaalipiirilautakunnan käytettävissä ennen kuin vaalin tulos vaalipiirissä vahvistetaan. Jos saatujen selvitysten perusteella on perusteltua aihetta - epäillä vaalilautakunnan toiminnassa tapahtuneen väärinkäytöksiä, esimerkiksi RL 14 luvun 4 :ssä (Vaalituloksen vääristäminen) tarkoitettua toimintaa tai vaalilain 185 :ssä tarkoitettua velvollisuuksien laiminlyöntiä, vaalipiirilautakunnan on tehtävä asiasta tutkintapyyntö poliisille; - pitää vaalilautakunnan toimintaa huolimattomana, vaalipiirilautakunta voi kehottaa keskusvaalilautakuntaa jatkossa kiinnittämään vaalilautakunnan jäsenten huomiota huolellisuuteen vaalipöytäkirjan täyttämisessä.