Asemanseutujen Low Carbon District (LCD)

Transkriptio

1 Asemanseutujen Low Carbon District (LCD) - KARTOITUS VÄHÄHIILISYYTEEN TÄHTÄÄVISTÄ SUUNNITTELUPERIAATTEISTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTÄVIEN SUUNNITTELUPERIAATTEIDEN KEHITTÄMINEN Page 1

2 Page 2

3 Lähtöaineisto ja esimerkkikohteet Page 3

4 Yleis- ja asemakaavat sekä rakennusjärjestykset Rakennusjärjestykset - Helsingin kaupunki - Espoon kaupunki - Kauniaisten kaupunki - Vantaan kaupunki - Yleiskaavat - Espoon eteläosien yleiskaava - Helsingin yleiskaava, - Keran osayleiskaava, - Marja-Vantaan osayleiskaava - Asemakaavat - Viikki, Ekologinen koerakentamisalue, Kuninkaantammen keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos, Ratatyöläisten korttelin (keskusta 2), asemakaavamuutos, Leppävaaran Vermontie, Jätkäsaari, Atlantinkaari, Kivistön keskusta-asuminen 5, Vuosaari, Aromikujan alue: asemakaavan muutoksen selostus, Page 4

5 I. Vähähiilisyyteen tähtäävien suunnitteluperiaatteiden kartoitus pääkaupunkiseudun kaupunkien yleis- ja asemakaavamääräyksistä sekä rakennusjärjestyksistä Page 5

6 Kävelyn tukeminen Rakennusjärjestykset Tontilla on järjestettävä toimiva ja turvallinen jalankulkuyhteys sekä tarkoituksenmukainen polkupyörien pysäköinti. Jalankulkuliittymiä on rakennettava tarpeellinen määrä. Ajoneuvo- ja jalankulkuliittymän on oltava käyttökelpoinen ja liikenneturvallinen. Yleiskaavat Jalankulku- ja pyöräteiden verkko on kehitetty yhdistäväksi ja vastaamaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeita. Tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta ja virkistystä sekä tarjota ympäristön kannalta kestävä liikkumisvaihtoehto. Tavoitteena on myös, että jalankulkuympäristöt ovat esteettömiä ja palvelevat kaikkia väestöryhmiä. Kevyen liikenteen yhteystarve merkintä. Kadut ovat enimmäkseen kävelykatuja ja puistoteitä. Keskustaalueelta on hyvät jalankulkuyhteydet ympäröiville virkistysalueille. Pihakadut suunnitellaan turvalliseksi ja viihtyisiksi liikkumisympäristöksi siten, että auto ja jalankulkija liikkuvat samalla nopeudella. Pihakatujen päitä yhdistää alueella kiemurteleva kevyen liikenteen raitti. Keskustan monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut ovat valmiit ja helposti saavutettavissa. Kevyen liikenteen yhteydet suunnitellaan tukemaan palveluiden hakemista ilman autoa. Osoitettu saattoliikenteen alue. Kevyen liikenteen reitit on toteutettava esteettöminä kaikkien käyttäjäryhmien kannalta. Asemakaava Kävelykaupunki, kävelykatujen ja -aukioiden syntyminen alueen keskelle. Kadun molemmin puolin ovat jalkakäytävät ja kaksisuuntaiset pyörätiet, minkä on Kuninkaantammessa katsottu palvelevan parhaalla tavalla alueen sisäistä käyttöä Page 6

7 Pyöräilyn tukeminen Rakennusjärjestykset Tontilla on järjestettävä toimiva ja turvallinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys sekä tarkoituksenmukainen polkupyörien pysäköinti. Tontilta on varattava riittävästi tilaa polkupyörien asianmukaista säilyttämistä varten. Asuinkerrostalotontilla polkupyörien säilytystilaa on oltava vähintään 1 paikka / 30 kerrosneliömetriä. Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon. Yleiskaavat Liityntäpysäköinnin yhteydessä myös pyöräpysäköinti. Jalankulku- ja pyöräteiden verkko on kehitetty yhdistäväksi ja vastaamaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeita. Kevyen liikenteen yhteydet suunnitellaan tukemaan palveluiden hakemista ilman autoa. Pyöräilyn laatureitti / baana. Esteettömyys Pysäköintilaitokseen varataan varastotilaa pyörien ja mopojen pitkäaikaissäilytykseen sekä 40 k-m² pyörien kunnostustilaa tarvittavin varustein. Helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja varten on varattava tilaa: asuminen 1 pp / 35 k-m2 toimisto-, palvelu- ja liiketilat 1 pp / k-m2. Polkupyöräpaikoista vähintään 50 % on oltava Säältä suojattuja, lukittavia tiloja, 30 % saa olla säältä suojaavia katoksia ja 20 % avopaikkoja. Polkupyörien säilytystiloja saa myös rakentaa piha-alueelle rakennusalan ulkopuolelle. Asemakaava Kadun molemmin puolin ovat kaksisuuntaiset pyörätiet. Pitkämatkaista pyöräilyä varten rakennetaan seudullisesti palveleva sujuva reitti Page 7

8 Joukkoliikenneyhteydet Rakennusjärjestykset Ei oteta kantaa Yleiskaavat Tavoitteena on säilyttää joukkoliikenteen nykyinen kulkutapaosuus moottoriajoneuvomatkoista sekä mahdollisesti kasvattaa sitä. Joukkoliikenteen kehityskäytävä ja ratikkavaraukset. Joukkoliikenteen yhteystarve -merkintä Asemakaava Joukkoliikenteen osuuksien nostaminen ja vastaavasti yksityisajoneuvoliikenteen osuuden vähentäminen. Joukkoliikenteen yhteystarve merkintä Joukkoliikenneinfrastruktuuri lähellä kaupunkirataa ja Raide- Jokeri (pikaraitiotie). Poikittaisyhteydet Jokeriin, joka mm. tarjoaa nopean liityntäyhteyden sekä metroon että päärataan. Katualueen mitoituksessa on varauduttu myös bussien liikennöintiin. Pysäkkien sijainnin optimointi, jotta liikennöinti saadaan sujuvammaksi. Pysäkkipari tulee sijaitsemaan suunnitellun koulun kohdalla, johon on suunniteltu ajoratapysäkkiä. Mahdollistetaan kulkevan Jokeri 2 -joukkoliikenneyhteyden jatkamisen. Yhteys toteutetaan ensivaiheessa bussilinjana, mutta alueen suunnittelussa varaudutaan myös raitioliikenteeseen. Palvelut keskitetään Jokeri 2 -linjan pysäkeille. Kokoojakaduille tulee sijoittaa kadun molemmin puolin köynnösristikkopylväät, joihin voidaan integroida valaistus ja raitiovaunujen ajojohtojen kannattimet Page 8

9 Rakennusjärjestykset Ei oteta kantaa Yleiskaavat Asemien ympäristön maankäytön kehittämistä - rakentamista tehostetaan. Kaupunkikeskuksia laajennetaan ja vahvistetaan monipuolisella rakentamisella. Asuminen kytketään olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Aluetehokkuus Asemakaava Teollisuusympäristön muuttaminen asumista varten tukeutuu jo rakentamisvaiheessa olemassa oleviin palveluihin ja mahdollistaa uusien palveluiden sijoittamista alueelle. Korttelit korkealla aluetehokkuudella. Asuminen sijoitetaan kerrostaloihin, jotka vaihtelevat lamelli- ja pistetaloina, kerroskorkeuksien vaihdellessa IV - XVI. Kaupunkipientalojen kerrosluku on III. Kokonaistehokkuus e = 0,80. Monipuolisuutta myös toiminnallisesti liiketilojen, aukioiden ja sisäpihojen kautta. Monimuotoiset rakennusmassat. Alueen kerrosalan lisääminen verrattuna rakennettuun nykytilanteeseen. Intensiivisiä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia katu- ja korttelitiloja. Rakennusten ja ulkoalueiden toteutuksen tulee täyttää kestävän kehityksen ja tilojen muunneltavuuden vaatimukset. Alueen sosiaalista kestävyyttä ja yhteisöllisyyttä tuetaan edellyttämällä suurkortteleihin vähintään 100 k-m2:n suuruiset kokoontumis- tai harrastustilat. Rakennusten katutasossa saa olla liike-, toimisto-. harraste- ja kokoontumistiloja sekä sosiaalisia palvelutiloja Page 9

10 Parkkipaikat ja sähköautojen huomiointi Rakennusjärjestykset Ei oteta kantaa Yleiskaavat Ei oteta kantaa Asemakaava Asuinkortteleiden osalta on varauduttu Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän normin mukaisiin autopaikkamääriin kuitenkin siten, että vain puolet autopaikoista on pakko rakentaa heti ja puolet rakennetaan myöhemmin asukkaiden niin halutessa. Jos tontilla on vuokra-asuntoja, voidaan niiden osalta toteuttaa autopaikkoja 20% maaräyskiä vähemmän. Autopaikat on sijoitettava pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitoksessa tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin Page 10

11 Tampereen pysäköintipolitiikka Page 11

12 Lähienergian edistäminen ja energiatehokkuus Rakennusjärjestykset ilmalämpöpumpun, maalämpöpumpun ja aurinkokeräimen sijoittaminen rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle (ei vaadi toimenpidlupaa) ilmalämpöpumpun ja aurinkokeräimen sijoittaminen rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle, jos rakennusta ei ole asemakaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu. (vapautus ko. luvan hakemisesta) Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa varustaa poistoilman lämmön talteenotolla. Rakennuksen käyttövesijärjestelmän laitteiden on hyvä olla testattuja ja vettä säästäviä. Tavoitteena tulisi olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon sekä rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutukset. Suositeltava lämmitysmuoto on kaukolämpö aina kun se on kunnallisteknisesti saatavissa. Yleiskaavat käsitelty teemaa lähinnä kaavojen tavoitteissa ja suositustasolla. Asemakaava Aurinkopaneeleita ja muita energiaa säästäviä ja tuottavia ratkaisuja saa rakentaa. Kaava-alueen ekotehokkuuden tulee olla tasoltaan hyvä, sekä tukea energiaa säästäviä la uusiutuvia energiamuotoja mahdollistavia ratkaisuja. Rakennuksissa varaudutaan uusiutuvan energian tuottamiseen ja siihen tarkoitetut laitteet suunnitellaan osaksi arkkitehtuuria. Kaava-alueella kaukolämpö ja osalle aluetta on tutkittu vaihtoehdoksi maalämpöä. Maalämmön käyttö edellyttää, että asuinkortteleihin varataan teknistä tilaa tarvittavia laitteita varten. Aurinkopaneelit ja aurinkosuojat tulee integroida rakennusten julkisivu- ja kattoarkkitehtuuriin sopivalla tavalla. Kattolappeiden suuntauksessa huomioidaan energiakysymys arkkitehtuurin ja mahdollisuuksien mukaan. Kaikilla korttelialueilla on hyödynnettävä uusiutuvaa energiaa. Pääosa rakennuksista on suunnattu suoraan etelään, jotta voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa sekä passiivisesti että aktiivisesti. Tuulienergiaa ja bioenergiaa voidaan kokeilla pienimittakaavaisesti. Korkeimmissa rakennuksissa on kaavassa määräys aurinkopaneeleiden sijoittamisesta osana rakennusten energiajärjestelmää Page 12

13 Materiaalitehokkuus, jätehuolto ja kiertotalous Rakennusjärjestykset Työmaan jätehuollon on oltava suunnitelmallista. Työmaalla on oltava työmaan kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jätehuollossa tulee pyrkiä jätemäärän vähentämiseen ja jätteen hyötykäyttöön. Jätteiden hävittäminen työmaalla polttamalla on kielletty. Lain 139 :n mukaan lupahakemuksessa on selvitettävä miten purkamistyö järjestetään, miten huolehditaan rakennusjätteen käsittelystä ja miten käyttökelpoisia rakennusosia käytetään hyväksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista laaditaan purkamissuunnitelma. Suunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen sekä materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut riittävät tilat jätteiden keräämistä, lajittelua ja jätehuollon muuta järjestämistä varten. Jätteiden keräilyyn tarkoitetun rakennelman koon tulee olla suhteessa kiinteistön käyttötarkoitukseen ja todelliseen jätteiden keräilytarpeeseen. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että jätteiden kierrätyksen tehostuessa tarvitaan useampia keräyssäiliöitä. Rakennusta on hoidettava ja pidettävä kunnossa, eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Yleiskaavat Otetaan aiheeseen kantaa tavoitteissa, esimerkiksi Keran osayleiskaavassa nostetaan esiin ekotehokas materiaalikierto ja jätehuolto. Asemakaavat Alueen jätehuolto järjestetään siten, että jätteen syntymistä estetään ja paikallista hyötykäyttöä lisätään. Jätteet lajitellaan paikallisesti sekä järjestetään kattava erilliskeräys. Paikallinen massatasapaino. Alueella on myös hyödynnettävä rakentamisessa syntyvä kivilouhe mahdollisuuksien mukaan tonteilla. Sadepuutarhojen rakentamisessa tulee käyttää tonteilla syntyvää louhekiveä. Asemakaava-alueen kiinteistöjen on liityttävä keskustaan rakennettavaan keskitettyyn alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Putkikeräysjärjestelmään soveltumattoman suurikokoisen pahvin ja sekajätteen sekä pienmetallin ja keräyslasin keräämiseksi tulee järjestää riittävät kierrätyshuoneet. Kierrätyshuoneiden on oltava helposti huollettavissa. Puurakentaminen hiilinieluna (myös puukerrostalojen rakentaminen) on teemana keskustaa ympäröivien korttelien kaava-alueilla. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää kestäviä materiaaleja. Julkisivujen päämateriaalin käyttöikätavoite on vähintään 100 vuotta Page 13

14 Pienilmaston huomiointi Rakennusjärjestykset Huolellinen ympäristöolosuhteiden, kuten pienilmaston ja valaistusolosuhteiden selvittäminen ja puuston kartoittaminen ovat perusedellytys sille, että rakennuksen sijoitus, suunnittelu ja rakentamisen ympäristövaikutusten arviointi onnistuu. Yleiskaavat teemaan ei oteta kantaa. Asemakaava Korttelirakenne muodostaa tuulilta suojattua pienilmastoa. Avoimen aukean ja pienilmaston ongelmat on pyritty ratkaisemaan tiiviillä ja pienimittakaavaisella korttelirakenteella, rakennusten suuntauksella ja kasvillisuuden suojavyöhykkeellä. Tuulisuuden estämiseksi asuinkortteleissa on kaavassa varauduttu kasvillisuuden avulla muodostettavaan tuulensuojavyöhykkeeseen asuinalueen ja avoimen pellon saumassa. Alueen pohjois- ja itäpuolelle on suunniteltu säilytettäväksi olemassa olevaa kasvillisuutta puistovyöhykkeinä, jotka suojaavat talvella yleisimmiltä kylmien ilmansuuntien tuulilta. Asuinkorttelit sijoitetaan loivasti etelään tai kaakkoon viettävään rinnemaastoon, mikä parantaa asuinalueen pienilmastoa Page 14

15 II. Asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävien suunnitteluperiaatteiden kartoittaminen ja kehittäminen Page 15

16 Yhteisölliset tilat Yhteisöllisyys on yksi kaupunkisuunnittelun kestoaiheista. Yhteisöt synnyttävät innovaatioita, turvallisuutta ja ristiriitojakin (joita ne toisaalta myös ehkäisevät). Ihmiset tarvitsevat myös riittävästi yksityisyyttä. Yksityisyyden tarve ja määrittely vaihtelee eri ihmisten - ja eri kulttuurien - välillä huomattavastikin. Yksityisten, puolijulkisten ja julkisten tilojen oikea ymmärtäminen on erittäin tärkeä sopivan ja vapaaehtoisen yhteisöllisen hengen syntymisessä Sukupolvienkortteli Jätkäsaaressa (toteuttajat HOAS, Asuntosäätiö ja Setlementtiasunnot) on hyvä esimerkki yhteisöllisestä tilasuunnittelusta. Korttelista löytyy tiloja monenlaiseen vapaa-aikaan ja tekemiseen. Rakennusten läpi kulkee esteetön reitti, jota pitkin pääsee suurimmaksi osaksi sisäkautta korttelin yhteisiin tiloihin. yhteistiloja asuintaloissa/ korttelissa työ- ja harrastustiloja julkisia yhteistiloja miksi? yhteistilat voivat toimia kodin jatkeena ja tuoda vaihtelua ja laatua vapaa-aikaan ja kotikeskeiseen elämään eri toimijoiden yhteisellä toteutuksella / sopimuksella voidaan tarjota työ- ja harrastustiloja ja helpottaa arkea voivat auttaa verkostoitumista ja madaltaa kynnystä jopa ystävystyä miten asemanseuduilla? esimerkiksi kattokerroksiin toteutetut yhteistilat voivat tuoda lisäarvoa ja viihtyisyyttä asumiseen työtilojen kannattaisi todennäköisesti olla kaikille avoimia kirjastojen tavoin jos olisivat auki kaikille (julkisia tiloja, kahviloita ym.) niin eivät jaa osallistujiin ja ei-osallistujiin Page 16

17 Elämänkaariasuminen Elämänkaarikorttelissa pyritään erilaisten asuntojen kirjolla monipuolistamaan asukaskuntaa - eri-ikäisten kohtaaminen olisi hyväksi asukkaille - ei olisi tarvetta vaihtaa asuinaluetta ikääntymisen ja eri elämänvaiheiden myötä. Elämänkaariasumisen käsitteeseen liittyy design for all periaate. Tasapainotetaan laajan alueen ikärakennetta Samaan kortteliin erikokoisia asuntoja Helpotetaan asunnon vaihtamista oman korttelin sisällä miksi? Kaikenikäisillä tulisi olla mahdollisuus asua esimerkiksi keskustassa Yhdistää luontevasti eri ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Mahdollisuus kiinnittyä alueeseen ja muodostaa verkostoja jopa sukupolvien yli. miten asemanseuduilla? Hyvä saavutettavuus tukee ikäihmisten itsenäistä asumista. Asemien turvallisuuteen ja esteettömyyteen erityistä huomiota. Tarjotaan senioreille sopivia, esteettömiä asuntoja Helpottaa asumista tutussa ympäristössä esim. muistisairaudestakin huolimatta Esteettömiin reitteihin ja selkeisiin opasteisiin erityistä huomiota Page 17

18 Sosiaaliset innovaatiot asumisessa Oman muotoinen koti -hankkeessa yhdistetään työ ja asuminen Suomessa uudella tavalla. Neljä nuorta muutti asumaan Y-Säätiön asuntoon sopimuksella, joka tarjosi nuorille töitä 20 tuntia kuukaudessa Tehtäviä: vanhusten auttaminen, lastenhoito ja opastus tietotekniikassa, asukkaiden hyvinvoinnin ja asumisviihtyvyyden parantaminen Hanke tarjosi nuorille monipuolista työkokemusta. Nuoret olivat hankkeen alusta asti motivoituneita tehtävään työhön ja alueen naapurusto suhtautui nuoriin erittäin positiivisesti. Nuoria ja vanhoja yhdistäviä asumisratkaisuja Uudenlaisia työkokeiluja miksi? Helpottamaan nuorten asumistilannetta ja vanhusten yksinäisyyttä Hyvinvointiin liittyvien palvelujen tarve kasvaa, työn saanti vaikeutuu miten asemanseuduilla? Sopivat tänne hyvän saavutettavuuden takia Sopivat hyvin, palvelut voivat olla myös yleisessä käytössä Euroopan toiseksi paras asunnottomuushanke 2017 (RefioStarsAwards) Page 18

19 Jakamistalous Jakamistalous on kuuma aihe, ja itse käsite hyvin monitahoinen. miksi? miten asemanseuduilla? suoraa paikallista vaikuttamista painottava kansalaistalous, vaihtoa korostava vertaistalous, internetissä tapahtuvaa innovointia korostava osallisuustalous, uusia digitaalisia palveluja mahdollistava alustatalous yhteiskäyttö autot alueellinen tilapankki/ pörssi autojen määrän ja parkkipaikkojen väheneminen, tehokkaampi käyttö työtilojen tehostaminen, luova työ, projekti-/keikkaluontoisuus esim. taloyhtiöiden ja/tai yritysten välisellä sopimuksella sovellus/sopimus, joilla osapuolet voivat esim. vaihtaa väliaikaisia toimistoja, auditorioita, studioita myös kiertotalous taloudellisen toiminnan alana, joka pyrkii resurssitehokkuuteen pidentämällä materiaalien kiertoa tai nostamalla niiden arvoa. (Mäenpää & Faehnle 2017) ylimääräisen kotiruuan jakaminen ideoiden jakaminen ja yhteiskehitte ly hävikin väheneminen verkostotalous; ideat muuttuvat innovaatioiksi jakamisen ja käyttöönoton kautta sovellukset; yleinen jääkaappi esim. itse asemanseudun tulevien toimintojen yhdessä ideointi auttaa muokkaamaan ympäristöä käyttäjälähtöisesti Page 19

20 CASE:Käpylän asemanseutu Käpylän asemanseudun tulevaisuutta ideoitiin yritysten välisessä yhteiskehittelytyöpajassa, jonka tuloksissa nähtiin paljonkin mahdollisuuksia nimenomaan yritysten väliselle yhteistoiminnalle ja jakamiselle. Näitä olivat: Tilojen ja tavaroiden yhteiskäyttö: jaetut tilat ja resurssit tehokkaammassa käytössä Alueellinen yhteiskäyttöautokonsepti, voi yhdistää eri yritysten ja myös asukkaiden tarpeita Toimitilapankki, jolla yritykset voivat lainata/vuokrata toisilleen esim. väliaikaisia toimistoja, auditorioita, studioita, lounashuoneita Ulkopaikkakuntalaisia, projektityöntekijöitä jne. varten matkustajakoti Tulevaisuuden ratkaisujen yhteiskehittely, vuorovaikutteinen ja digitaalinen fasilitointi jatkossa Pop up toiminnot alueen väliaikaiskäytön aikana, näissä yritykset voivat olla sekä edesauttajina että hyötyjinä (Käpylän yhteiskehittely 2017) Page 20

21 Kiertotalous Kiertotalous on korvaamassa ajatuksen jätteistä, jotka poistetaan omasta talosta ensi sijassa roskaastian kautta. Kiertotaloudessa pyritään luomaan taloudellista arvoa aiempaa vähemmästä materiaalimäärästä sekä säilyttämään materiaalit ja niihin sitoutunut arvo taloudessa mahdollisimman pitkään. Käytännössä kiertotalous tarkoittaa materiaalitehokkuuden parantamista, tuotteiden eliniän pidentämistä tuotesuunnittelulla ja kierrätyksen lisäämistä. Lisäksi kiertotaloudessa tuotteiden sijaan kulutetaan palveluita ja ostamisen sijaan lainataan, jaetaan ja korjataan. (CIRCWASTE) Turun kaupunki ja SITRA ovat toteuttaneet kalustekierrätyspilotin, jonka tavoitteena on saada ylijäämähuonekalut uudelleen käyttöön verkko- ja mobiilisovelluksena toimivan kierrätysjärjestelmän avulla. tavaran vaihtoja kierrätyspaikat talon tai korttelin yhteyteen uudentyyppisiä vintage kirpputoreja, korjaus-, kunnostuspalvelu ita jne. miksi? ylimääräisen tavaran saaminen pois ja toisten käyttöön, tavaran arvon säilyminen laadukkaan käytetyn tavaran arvostus on noussut. On perustettu uusia kahvilakirpputoreja, jotka samalla eläväisiä tapaamispaikkoja myös nuoria työllistävä funktio miten asemanseuduilla? vaihtopaikka aseman palvelujen yhteyteen yksi mahdollisuus lisätä turvallisuutta ja viihtyisyyttä parantavia palveluita aseman yhteyteen asemanseutu sijoituspaikkana hyvä: helppo poiketa, paljon päivittäisiä matkustajia ja muita liikkujia Page 21

22 Paikallispalvelut Paikallispalveluiden riittävyys asukkaiden toiveiden kannalta ja toisaalta riittävä ostovoima Asemanseuduilla on useita hyviä puolia paikallispalveluiden kehittymisen kannalta: monipuolinen joukkoliikennetarjonta (vaihtopiste), sijainti arkisten kulkureittien varrella mahdollisuudet tavoittaa alueella työssäkäyvät Uudet matkakeskukset usein osa suurta ostoskeskusta tai päinvastoin (Kamppi, Keski-Pasilan Tripla, Kalasataman Redi) hyperkeskittyminen? keskisuuret yksiköt asemanseuduille kauppahallin uudet muodot, liikkuvat torit, vaihtuvat toripäivät verkkokaupan hakupalvelut miksi? asiointi aidosti nopeaa kuluttajien eettiset valinnat; toripäivät ja markkinat muuntuvat helposti uusien tarpeiden mukaan yhdistää verkkokaupan helppouden ja arkiset liikkumisreitit miten asemanseuduilla? siten ettei hidasta matkaketjua markkinat ja toripäivät sopivat asematoreille erinomaisesti jonkin muun palvelun yhteyteen Page 22

23 Sosiaalinen turvallisuus Turvallisuuden parantaminen on toistuvasti tärkeimpiä tai kaikkein tärkein toive kun asukkailta ja liikkujilta on kysytty näkemyksiä asemaympäristöjen kehittämiseen suora valvonta miksi? syyllinen jää kiinni, voi ehkäistä rikollisuutta ja ilkivaltaa miten asemanseuduilla? kamerat jne. Haasteita: Pimeät ja hämärät ajat Katvepaikat, tunnelit, umpikujat Liikenteen erottelu, eritasot Epäsiisteys & koettu turvallisuus Eri liikkujaryhmät: naiset ja lapset epävirallinen, sosiaalinen kontrolli liikkumisen palvelut asemalla parantaa turvallisuuden tunnetta erittäin tärkeä matkustajan kannalta, samalla parantaa turvallisuuden tunnetta esim. suorat näkemät ympäröivien asuintalojen kanssa lipunmyynti jos mahdollista esim. muiden palvelujen yhteydessä, vähintään automaatit ym. Ratkaisuja: Palvelut, toiminnat välittömästi asemalla Valaistus muut palvelut asemalla varmin tapa saada henkilökuntaa eli aitoa apua paikalle välikohtausten varalta Ei katveita Liikkujan kannalta suunnittelu > ottaa näkemät huomioon valaistus parantaa turvallisuuden tunnetta ja helpottaa avun saantia esim. älyvalaistuksen avulla (kytke valo itse päälle sovelluksella tms.) Page 23

24 Kävelemistä suosiva yhdyskuntarakenne miksi? miten aseman-seuduilla? Kävelykaupungin edistäminen on syytä nostaa erikseen esiin myös tässä sosiaalisessa osuudessa. Ensinnäkin kaupunki elävöityy, kun ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia kävellä, pyöräillä ja oleskella kaupunkitilassa. Kaupungin elävyydelle keskeistä on julkisen tilan aktiivinen käyttö, ympäristön sosiaaliset ja kulttuuriset tarjoumat sekä elävälle kaupungille tyypilliset vetovoimatekijät. Ihmisen mittakaavan takaaminen on usein haasteellista asemanseuduilla, sillä niiden arvokkaan maa-alan vuoksi on paineita hyödyntää rakentamisoikeus äärimmilleen. elävä kaupunki turvallinen kaupunki ekologinen kaupunki terveyttä edistävä kaupunki kaupunki elävöityy, kun ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia kävellä, pyöräillä ja oleskella kaupunkitilassa kun kaupunkitilassa liikkuu ja oleskelee enemmän ihmisiä, myös kaupungin turvallisuus paranee. kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa ilmanlaatua jne. esim. pyöräilyä helpottamalla voidaan haastaa liian stabiili ja istuva elämäntyyli riittävä tiiviys, jotta palveluita kehittyy, myös asumista (ei esim. pelkkää pysäköintiä), ihmisen mittakaavaiset ja laadukkaat julkiset tilat sopiva tiiviys, riittävästi kohteita, jotta asemanseutu ei ole koskaan autio laadukkaat ja katkeamattomat kävelyja pyöräilyalueet pyöräpysäköinti ja pyörille esteetön pääsy Keskeinen periaate on muistaa pitää kävelijän tapa nähdä ja kokea ensisijaisena. Asemien yhteyteen tarvitaan hyvän kävelyympäristön ja joukkoliikennepalvelun ohella muut kestävän matkaketjun laatua turvaavat palvelut kuten pyöräpysäköinti ja esteettömät, hyvin opastetut ja valaistut reitit. viihtyisä pienilmasto viihtyisä mittakaava - laadukas kaupunki silmän tasalla riittävä säiltä suojaaminen; vallitsevan ilmaston huomioiminen rakentamisessa ihmisen havaintokenttä on tarkimmillaan keskimäärin 1-2 metrin korkeudella tuulimallinnukset ja asiantuntemuksen käyttö, tuulen virtausten hallinta taitavan suunnittelun avulla esimerkiksi pienten tilojen sijoittaminen suurten sisään Page 24

25 Page 25