Uudet korkovähennysrajoitukset meillä ja maailmalla

Transkriptio

1 Uudet korkovähennysrajoitukset meillä ja maailmalla Breakfast at Alder & Sound s Torstai klo Sivu 1

2 Agenda Torstai Uudet korkovähennysrajoitukset meillä ja maailmalla 1. Alkusanat 2. Tausta: OECD:n BEPS Action 4 & EU:n ATAD-direktiivi Petteri Rapo Managing Partner 3. Ehdotettu korkovähennysrajoitus alkaen (Suomi) Henri Lyyski Associate, A&S Tax Services 4. Ehdotetut korkovähennysrajoitukset muualla & muutoksen hallinta Petteri Rapo Managing Partner Sivu 2

3 Tausta OECD:n BEPS-hanke (Action 4) BEPS-hankkeen toimenpide nro 4 keskittyi korkovähennysrajoituksia koskevan sääntelyn kehittämiseen OECD käynnisti vuoden 2013 alussa BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) -nimellä kulkevan hankkeen Tavoitteena on edistää kansallisten veropohjien suojelua ja veronvälttelyn estämistä tukevia toimenpiteitä. Ensimmäiset väliraportit julkaistiin syyskuussa 2014 ja loppuraportit lokakuussa 2015 Monenkeskisen sopimusinstrumentin (multilateral instrument) allekirjoittaminen BEPS-hankkeen toimenpide nro 4 keskittyi korkovähennysrajoituksia koskevan sääntelyn kehittämiseen (BEPS Action 4: Limiting Base Erosion Involving Interest Deductions and Other Financial Payments) Tavoitteena luoda linkki nettokorkomenojen vähennysoikeuden ja taloudellisten toimien välillä EBITDA-perusteinen rajoitus OECD julkaisi joulukuussa 2016 päivitetyn version toimenpidettä koskevasta loppuraportissa, joka sisälsi tarkennettua ohjeistusta tasevapautussäännöksen suunnitteluun sekä pankki- ja vakuutussektorin sääntelyyn liittyen Ei tavoitetta yleisen velkamyönteisyyden vähentämisestä tai eri pääomalajien välisen verokohtelun yhtenäistämisestä Sivu 3

4 Tausta EU:n ATAD-direktiivi BEPS-toimenpiteitä jäsenvaltioissa implementoimaan säädetty Anti Tax Avoidance direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa 2016 Euroopan komission Anti Tax Avoidance Package (ATAD) direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa 2016 Direktiivin tarkoituksena implementoida BEPS-suosituksia EU:n ATAD-direktiivin viisi (5) keskeistä toimenpidettä jäsenvaltioille: 1) Väliyhteisölainsäädäntö 2) Maastapoistumisverotus 3) Korkovähennysrajoitukset 4) Verokohteluiden eroavuuksia koskevat säännöt 5) Yleinen veronkiertosäännös Implementointi mennessä (maastapoistumisverotus mennessä) Kansallisten verotusjärjestelmien epäyhteneväisyyksien (ns. hybrid mismatch) hyödyntämistä rajoittava ATAD 2 direktiivi hyväksyttiin toukokuussa 2017 kansallinen implementointi pääosin mennessä Sivu 4

5 Tausta EU:n ATAD-direktiivi - Korkovähennysrajoitukset Kansallisia korkovähennysrajoituksia koskien ATAD-direktiivi sisältää sekä pakollisia minimistandardeja että vapaaehtoisia poikkeuksia Pakolliset minimistandardit: Rajoitus koskee kaikkia yhteisöverovelvollisia ja kaikkia tulolähteitä. Rajoituksessa on otettava huomioon direktiivin mukaiset käsitteiden määritelmät (etuyhteysosapuoli; korkomeno; itsenäinen yritys) Rajoitus koskee sekä etuyhteystilanteissa että muille kuin etuyhteysosapuolille maksettuja korkomenoja. Vähennyskelpoisten korkomenojen määrä enintään 30 % EBITDA:sta. Vapaaehtoiset poikkeukset: Kolmen (3) miljoonan euron ns. safe harbour säännös Rajoituksen soveltamisalan rajaaminen: Itsenäiset yritykset Infrastruktuurihankkeet Ennen otetut lainat Rahoitusalan yritykset Tasevapautussäännös Vähennyskelpoisen koron ja EBITDA:n määrä on mahdollista laskea yksittäisten yhtiöiden tai konsernin tasolla Vähennyskelvottomat korkomenot ja käyttämätön EBITDA voidaan jaksottaa useammalle vuodelle Sivu 5

6 Ehdotettu korkovähennysrajoitus alkaen Henri Lyyski Associate Sivu 6

7 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Luonnos hallituksen esitykseksi uudesta korkovähennysrajoituksesta lähetettiin lausuntokierrokselle joulukuussa 2017 Luonnoksessa esitetään, miten EVL 18 a :ää muutettaisiin EU:n veronkiertodirektiiviin perustuen. Direktiivin mukainen korkovähennysrajoitus vastaa rakentaneeltaan Suomen nykyistä säännöstä, mutta poikkeaa monissa yksityiskohdissa ja sisältää pakollisen sääntelyn lisäksi erilaisia vaihtoehtoja direktiivin implementoimiseksi. Direktiivi sisältää sääntelyn vähimmäistason. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus säätää asioista minimisääntelyä tiukemmin. Esitysluonnoksen mukaan implementointi Suomessa olisi vähimmäistasoa huomattavasti tiukempaa eikä direktiivin mahdollistamia poikkeuksia hyödynnettäisi. Kyseessä on kuitenkin vasta esitysluonnos eikä varsinainen hallituksen esitys muutokset ovat vielä mahdollisia Luonnos oli lausuntokierroksella tammikuussa Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja erityisesti korkorajoitussäännöksen tasevapautussäännöksestä sekä euromääräisiä rajoja koskevista ehdotuksista. Lausuntoja annettiin yhteensä 47. Sekä elinkeinoelämä että lausunnon antaneet professorit kritisoivat esitysluonnosta, jossa esitetään minimisääntelyä tiukempaa linjaa. Valtiovarainministeriössä arvioidaan parhaillaan, tulisiko esitysluonnosta muuttaa lausuntojen perusteella. Lisäksi esitysluonnoksesta puuttui mm. yksityiskohtaiset perustelut, mikä vaikeuttaa esitysluonnoksen todellisten vaikutusten arviointia ja säännösten tulkintaa. Sivu 7

8 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn EVL 18 a :n soveltamisala laajenee Direktiivin minimitason vaatimusten täyttäminen merkitsee joiltain osin Suomen nykyisen korkovähennysrajoitussäännöksen tiukentumista. Korkovähennysrajoitus laajenee koskemaan kaikkia yhteisöverovelvollisia. Rajoitus soveltuu jatkossa elinkeinotulolähteen lisäksi henkilökohtaisen tulolähteen ja maatalouden tulolähteen verotuksessa. Koskee sekä rajat ylittäviä tilanteita että täysin kotimaisia tilanteita. Koskee sekä ulkoisia että sisäisiä lainoja ja niiden korkomenoja. Sivu 8

9 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Muutoksia ja laajennuksia käsitteisiin Laajentavia muutoksia etuyhteyden ja korkomenon määritelmiin sekä itsenäisen yrityksen määritelmän lisääminen: Etuyhteydessä olevalla yrityksellä tarkoitettaisiin nykyisen etuyhteyden määritelmän lisäksi yritystä, jossa verovelvollisella on suoraan tai välillisesti vähintään 25 % osuus äänioikeuksista tai pääomasta taikka oikeus saada vähintään 25 % kyseisen yksikön voitoista. Etuyhteys olisi olemassa myös silloin, kun luonnollisella henkilöllä / yrityksellä suoraan tai välillisesti on vähintään 25 %:n osuus verovelvollisen äänioikeuksista tai pääomasta tai oikeus saada vähintään 25 % verovelvollisen voitoista. Korkomenolla tarkoitettaisiin: 1) kaikenlaisia velan korkomenoja ja 2) rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä menoja taloudellisesti vastaavia menoja. Itsenäisellä yrityksellä tarkoitettaisiin yritystä, jolla ei ole etuyhteysyrityksiä tai kiinteää toimipaikkaa eikä määräysvaltasuhteita toisten yritysten kanssa. Veronkiertodirektiivissä mainittuja esimerkkejä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä menoja taloudellisesti vastaavista menoista : voitto-osuuslainoista kertyvät maksut, vaihtovelkakirjalainojen ja nollakuponkilainojen kaltaisten välineiden laskennalliset korot, vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen kuten islamilaisen rahoituksen mukaiset määrät, rahoitusleasingmaksujen rahoituskustannusosuus, asianomaisen omaisuuserän tasearvoon pääomitettu korko tai pääomitettujen korkojen kuoletukset, siirtohinnoittelusääntöjen mukaiset rahoitustuottojen määrät soveltuvissa tapauksissa, vieraaseen pääomaan liittyvien johdannaisinstrumenttien tai suojausjärjestelyjen mukainen nimelliskorkojen määrä, tietyt vieraan pääoman ja rahoituksen hankkimiseen liittyvistä välineistä johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot, rahoitusjärjestelyistä aiheutuvat vakuusmaksut, vieraaseen pääomaan liittyvät järjestelymaksut ja samankaltaiset kulut. Sivu 9

10 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Muutokset EVL 18 a :n soveltamisrajoihin Korkomenojen vähennysrajoitusta sovellettaisiin etuyhteysosapuolille maksettujen korkomenojen lisäksi myös muille kuin etuyhteysosapuolille (esim. pankille) maksettuihin korkomenoihin. Rajoituksen ulkopuolelle jätettäisiin nykyiseen tapaan enintään euron suuruiset nettokorkomenot, jos nettokorkomenojen kokonaismäärä on enintään euroa rajoitusta sovelletaan kuitenkin kokonaisuudessaan, kun kokonaisnettokorkomenot ylittävät euroa. Nettokorkomeno = korkomenojen ja korkotulojen erotus Nettokorkomenojen yhteismäärästä vähennyskelpoista olisi määrä, joka vastaa 25 %:n osuutta tulokseen perustuvasta laskentapohjasta ( verotuksellinen EBITD ). Etuyhteysosapuolille maksettuja nettokorkomenoja ei voitaisi vähentää tätä enempää. Verotuksellinen EBITD = Elinkeinotoiminnan tulos + korkomenot + verotuksessa vähennettävät poistot + saatu konserniavustus annettu konserniavustus Prosenttiperusteisesta määrästä huolimatta muille kuin etuyhteysosapuolille maksettujen nettokorkomenojen vähennyskelpoinen euromäärä olisi kuitenkin euroa. Muille kuin etuyhteysosapuolille maksetuista korkomenoista saisi vähentää tämän määrän, vaikka tuloksen perusteella laskettu prosenttiperusteinen vähennyskelpoinen määrä olisi pienempi. Tällaisessa tilanteessa etuyhteysnettokorkomenoja ei voisi vähentää lainkaan. Rajoitusta ei sovellettaisi itsenäisiin yrityksiin. Sivu 10

11 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille 1) Nettokorkomenojen laskenta: Ulkoiset nettokorkomenot Sisäiset nettokorkomenot Nettokorkomenot yhteensä 25% EBITD 3 meur 2) 500 teur rajan arviointi 3) 25% EBITD rajan arviointi sisäisten nettokorkomenojen & 3 meur rajan arviointi ulkoisten nettokorkomenojen osalta 4) Edellisten vuosien vähentämättä jääneiden korkomenojen huomiointi 25% EBITD 0,5 meur Sivu 11

12 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille Kokonaisnettokorkomenot < 500 teur Ei rajoitusta vähennysoikeudelle Ulkoiset + sisäiset nettokorkomenot 0,5 meur Sivu 12

13 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille Ulkoiset nettokorkomenot max. 3 meur; ei sisäisiä nettokorkomenoja Ei rajoitusta vähennysoikeudelle (25% EBITD -raja ei olennainen) Ulkoiset nettokorkomenot 3 meur 25% EBITD 0,5 meur Sivu 13

14 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille 25% EBITD Ulkoiset nettokorkomenot max. 3 meur; ei sisäisiä nettokorkomenoja 3 meur Ei rajoitusta vähennysoikeudelle (25% EBITD -raja ei olennainen) Ulkoiset nettokorkomenot 0,5 meur Sivu 14

15 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille Ulkoiset nettokorkomenot max. 3 meur; 25% EBITD raja > 3 meur Ei rajoitusta ulkoisten nettokorkomenojen vähennysoikeudelle; sisäisiä nettokorkomenoja mahdollisuus vähentää lisäksi 25% EBITD rajaan asti Sisäiset nettokorkomenot Ulkoiset nettokorkomenot 25% EBITD 3 meur 0,5 meur Sivu 15

16 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille Ulkoiset nettokorkomenot max. 3 meur; 25% EBITD raja > 3 meur Ei rajoitusta ulkoisten nettokorkomenojen vähennysoikeudelle; sisäisiä nettokorkomenoja mahdollisuus vähentää lisäksi 25% EBITD rajaan asti Sisäiset nettokorkomenot Ulkoiset nettokorkomenot 25% EBITD 3 meur 0,5 meur Sivu 16

17 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille Ulkoiset nettokorkomenot max. 3 meur; 25% EBITD raja < 3 meur Ei rajoitusta ulkoisten nettokorkomenojen vähennysoikeudelle; ei mahdollisuutta vähentää sisäisiä nettokorkomenoja 3 meur 25% EBITD Ulkoiset nettokorkomenot 0,5 meur Sivu 17

18 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Esimerkki (jatkuu) Nettokorkomenot 500 teur raja kokonaisnettokorkomenoille 25% EBITD raja sisäisille & 3 meur raja ulkoisille nettokorkomenoille Ulkoiset nettokorkomenot < 25% EBITD; 25% EBITD raja < 3 meur Ei rajoitusta ulkoisten nettokorkomenojen vähennysoikeudelle; sisäisiä nettokorkomenoja mahdollisuus vähentää lisäksi 25% EBITD rajaan asti Sisäiset nettokorkomenot 3 meur 25% EBITD Ulkoiset nettokorkomenot 0,5 meur Sivu 18

19 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Vähentämättä jääneiden nettokorkomenojen jaksotus Direktiivi mahdollistaa kolme eri vaihtoehtoa vähentämättä jääneiden nettokorkomenojen jaksottamiseen. Esitysluonnoksen mukaan Suomessa vähentämättä jääneet nettokorkomenot voitaisiin vähentää (kulloinkin voimassa olevien vähennysrajojen puitteissa) seuraavien verovuosien tuloista ilman aikarajoituksia tai omistajanvaihdosta koskevia poikkeuksia. Seurantaa olisi tehtävä jatkossa erikseen etuyhteyskorkomenojen ja ulkoisille osapuolille maksettujen korkomenojen osalta, koska muille kuin etuyhteysosapuolille maksettujen korkomenojen vuotuinen vähennysoikeus on laajempi. Esitysluonnoksen pohjalta jää epäselvyyttä vähennysoikeuden käyttöjärjestyksestä. Sivu 19

20 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Esitysluonnoksen mukaan tasevapautussäännös poistetaan, vaikka direktiivi sallisi tasevapautussäännöksen säilyttämisen tietyin muutoksin Esitysluonnoksen mukaan tasevapautussäännös poistetaan, vaikka direktiivi sallisi tasevapautussäännöksen säilyttämisen tietyin teknisin muutoksin. Nykyisen säännöksen mukaan rajoitusta ei sovelleta, jos verovelvollisen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi kuin konsernin vastaava suhdeluku. Direktiivi sallisi tasevapautussäännöksen, jonka mukaan korkovähennysten rajoitusta ei sovelleta, jos verovelvollisen oman pääoman osuus sen kokonaisvaroista on vähintään yhtä suuri kuin konsernin vastaava osuus. Esitysluonnoksen mukaan tasevapautussäännöstä on ollut hankala soveltaa ja se on aiheuttanut tulkintaongelmia. KHO on kuitenkin antanut useita ratkaisuja tasevapautussäännöksen soveltamisesta ja oikeustila on selkeytynyt. Esitysluonnos on laadittu ennen rahastorakenteita koskevia KHO:n ratkaisuja tammikuussa Tuoreella oikeuskäytännöllä voi olla vaikutusta tasevapautussäännöksen säilymisen puolesta. Sivu 20

21 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Vapaaehtoiset poikkeukset Direktiivi sallisi rahoitusalan yrityksiä koskevan poikkeuksen. Rahoitusalan yrityksen määritelmä poikkeaa kuitenkin jossain määrin nykyisestä määritelmästä. Esitysluonnoksessa kuitenkin todetaan, että rahoitusalan yrityksiä koskeva EVL 18 a :n poikkeus poistetaan kokonaan. Kun otetaan huomioon, että vähennysoikeuden laskentapohja on EBITD-tulos eikä EBITDA-tulos, rahoitusalan poikkeuksen poistamisella voi olla alan yrityksiin suuria vaikutuksia. Rahoitusalan osalta menetyksissä on kysymys varsinaisen toiminnan tulokseen vaikuttavista eristä. Direktiivi sallisi myös infrastruktuurihankkeita koskevan poikkeuksen. Poikkeus koskisi pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita. Esitysluonnoksen mukaan poikkeusta ei kuitenkaan oteta käyttöön. Sivu 21

22 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Vanhoja lainoja koskeva suojasäännös Direktiivi olisi mahdollistanut vanhoja lainoja koskevan poikkeussäännöksen, jonka mukaan vanhojen lainojen nettokorot voitaisiin jättää korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle. Poikkeus soveltuisi käytännössä kolmansien osapuolten välisten korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoituksiin. Esitysluonnoksen mukaan Suomi ei ota käyttöön vanhoja lainoja koskevaa poikkeusta. Taannehtiva vaikutus Sivu 22

23 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Suomi Muutokset nykyiseen sääntelyyn Korkovähennysrajoituksia koskevien muutosten eteneminen Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2019 alusta. Ehdotettua muokattua rajoitusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa. Tilanne on ongelmallinen, koska verovuosi 2019 on jo useilla verovelvollisilla käynnissä. Valtiovarainministeriö pyrkii saamaan hallituksen esityksen valmiiksi kevään tai alkukesän aikana. Tavoite on, että hallituksen esitys tulisi eduskunnan käsiteltäväksi ennen juhannusta. Aikataulu on erittäin optimistinen ja on todennäköistä, että eduskunta käsittelee asian vasta syksyllä Sivu 23

24 Ehdotetut korkovähennysrajoitukset muualla & muutoksen hallinta Petteri Rapo Managing Partner Sivu 24

25 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Muut EU-maat ATAD-direktiivin implementaatio etenee vaihtelevaa vauhtia eri EU-maissa; lopulliset säännökset voimaan viimeistään alkaen ATAD-direktiivin implementaatio etenee vaihtelevaa vauhtia eri EU-maissa; voimaan viimeistään alkaen. Sääntelyn muutostarpeet & tavoiteltu rajoitusaste vaihtelevat maittain (alla esimerkkejä; *-merkityt luonnosasteella): Ruotsi (*): EBIT (35%) & EBITDA (25%) -pohjaiset laskentamallit + nykyiset ns. 10% ja venttiilisäännöt Vähennyskelpoisuuden tasausmahdollisuus konserniyhtiöiden välillä; ei tasevapautussäännöstä Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähennysoikeus seuraavan kuuden (6) verovuoden ajan; mahdollisuus menetykseen kokonaan tietyissä omistajanvaihdostilanteissa Alankomaat (*): EBITDA (30%) -pohjainen laskentamalli + nykyiset erityissäännökset Ei vähennyskelpoisuuden tasausmahdollisuutta konserniyhtiöiden välillä Tasevapautussäännös (2 %-yksikön virhemarginaali) Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen rajoittamaton vähennysoikeus tulevien verovuosien ajan Sivu 25

26 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Muut EU-maat (jatkuu) ATAD-direktiivin implementaatio etenee vaihtelevaa vauhtia eri EU-maissa; lopulliset säännökset voimaan viimeistään alkaen Sääntelyn muutostarpeet & tavoiteltu rajoitusaste vaihtelevat maittain (alla esimerkkejä; *-merkityt luonnosasteella): Iso-Britannia: EBITDA (30%) -pohjainen laskentamalli (2 mgdp safe harbour) Konsernitason nettokorkomenoihin perustuva lisärajoitus & vapautussäännös Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen rajoittamaton vähennysoikeus tulevien verovuosien ajan; käyttämättömän vähennyskapasiteetin käyttöoikeus kolmen (3) tulevan verovuoden ajan Italia: EBITDA (30%) -pohjainen laskentamalli Vähennyskelpoisuuden tasausmahdollisuus konserniyhtiöiden välillä; ei tasevapautussäännöstä Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen ja käyttämättömän vähennyskapasiteetin rajoittamaton vähennys- ja käyttöoikeus tulevien verovuosien ajan Sivu 26

27 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Muut EU-maat (jatkuu) ATAD-direktiivin implementaatio etenee vaihtelevaa vauhtia eri EU-maissa; lopulliset säännökset voimaan viimeistään alkaen Sääntelyn muutostarpeet & tavoiteltu rajoitusaste vaihtelevat maittain (alla esimerkkejä; *-merkityt luonnosasteella): Saksa: EBITDA (30%) -pohjainen laskentamalli (3 meur safe harbour) Vähennyskelpoisuuden tasausmahdollisuus konserniyhtiöiden välillä; ei tasevapautussäännöstä Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen rajoittamaton vähennysoikeus tulevien verovuosien ajan; käyttämättömän vähennyskapasiteetin käyttöoikeus viiden (5) tulevan verovuoden ajan Ranska: Alikapitalisointisäännös (1,5:1) + EBITDA (25%) -pohjainen laskentamalli + yleinen rajoitus (3 meur) Safe harbour säännös keskipitkien markkinakorkojen perusteella; muutoin edellytyksenä markkinaehtoperiaatteen toteutumisen osoittaminen Konsernitason velkapositioon perustuva vapautussäännös etuyhteysnettokorkomenojen osalta Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen aleneva vähennysoikeus tulevien verovuosien ajan; lisärajoitus osakehankinnan rahoituskustannuksia koskien Sivu 27

28 Ehdotettu korkovähennysrajoitus / Muut EU-maat (jatkuu) ATAD-direktiivin implementaatio etenee vaihtelevaa vauhtia eri EU-maissa; lopulliset säännökset voimaan viimeistään alkaen Sääntelyn muutostarpeet & tavoiteltu rajoitusaste vaihtelevat maittain (alla esimerkkejä; *-merkityt luonnosasteella): Puola (*): EBITDA (30%) -pohjainen laskentamalli + alikapitalisointisäännös (1:1) tai tulos-/taseperusteinen rajoitus Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähennysoikeus viiden (5) tulevan verovuoden ajan Viro: Etuyhteyslainoja koskeva raportointivelvollisuus & käännetty todistustaakka maturiteetin ylittäessä 48 kk ATAD-direktiivin mukaisen korkovähennysrajoituksen paikallisesta implementointitavasta ei tietoa Sivu 28

29 Alikapitalisointi- ja korkovähennysrajoitukset / Muut maat Alikapitalisointi- ja korkovähennysrajoitusten maailmanlaajuinen yleistyminen alkoi jo ennen OECD:n BEPS-projektia Vähennyskelpoisia korkomenoja koskevan sääntelyn painopisteet & rajoitusaste vaihtelevat maittain (alla esimerkkejä): Venäjä: Alikapitalisointisäännös (3:1) + korkovähennysrajoitus Korkovähennysrajoitus = Safe harbour säännös keskipitkien markkinakorkojen perusteella; muutoin edellytyksenä markkinaehtoperiaatteen toteutumisen osoittaminen Brasilia: Obligaatio- ja viitekorkoihin perustuva markkinaehtoisuuden arviointi + alikapitalisointisäännös (2:1) Yleinen suuntaus kohti EBITDA-pohjaisia rajoituksia (alikapitalisointisäännösten sijasta) Sivu 29

30 Muutoksen hallinta Verotehokkaan rahoituksen peruselementit Muun muassa seuraavat seikat on syytä ottaa tarkastelussa huomioon Korkotulojen efektiivinen verokanta Väliyhteisölaki Siirtohinnoittelu Ennustettavuus Alikapitalisointi- ja korkovähennysrajoitukset Rakenteen purkamismahdollisuus Rahoitusyhtiön substanssi (toimitilat, henkilöt, osaaminen) Voittojen kotiuttaminen Korkotulojen lähdeverot + muut verot Sivu 30

31 Muutoksen hallinta Kansainvälisen konsernin to-do -lista Korkomenojen vähennysoikeutta koskevien kansallisten muutosten hallinta vaatii systemaattista ja proaktiivista otetta Nykytilanteen hahmottaminen ja kokonaisvaltainen arviointi: Konsernin rahoitusrakenne ja keskeiset transaktiovirrat Maakohtaiset veropositiot ja lainatransaktioiden (siirto)hinnoittelu (vs. konsernin sisäinen toimintamalli) Voimassaoleva sääntely ja nykyisen vähennyskapasiteetin käyttöaste Odotettavissa olevien muutosten tiedostaminen & vaikutusten kvantifiointi Kansainvälisten ja kansallisten muutoshankkeiden (pro)aktiivinen seuranta Eri muutosskenaarioiden mallintaminen Tarvittavien muutostoimenpiteiden toteuttaminen ja jatkuvien seurantamekanismien luominen Osaoptimoinnin ja lyhyellä katsantohorisontilla toteutettujen toimenpiteiden välttäminen Automatisointi ja älykkäiden ratkaisujen (esim. BI-työkalut) hyödyntäminen Sivu 31

32 Käytännön työkaluja Alikapitalisointi- ja korkovähennysrajoitusten monitorointi Älykkäillä monitorointiratkaisuilla pystytään automatisoimaan sekä rajoitusten monitorointia että myös niiden vaikutusten arviointia Sivu 32

33 Seuraava maksuton aamiaisseminaari järjestetään huhtikuun lopulla: Väärinkäytökset yrityksissä Voiko sellainen tapahtua meillä ja voiko niitä välttää? Keskiviikko klo Yhteistyössä: & Paikkoja rajoitetusti, varaa omasi osoitteessa:

34 Petteri Rapo Managing Partner Henri Lyyski Associate Alder & Sound Mannerheimintie 16 A FI Helsinki firstname.lastname@aldersound.fi The Finnish Transfer Pricing Firm of the Year in 2017, 2015 & 2011 The European Tax Technology Firm of the Year in 2017 The Tier 1 Finnish Tax Firm in 2017