PRO GRADU TUTKIELMAPROSESSI JA TUTKIELMASEMINAARI (päivitetty )

Transkriptio

1 1 PRO GRADU TUTKIELMAPROSESSI JA TUTKIELMASEMINAARI (päivitetty ) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Sosiaalihallintotiede Terveyshallintotiede Terveystaloustiede Pro gradu -tutkielma on olennainen osa maisterin tutkintoa. Se on sekä opinnäyte että oppimisen väline, rajattuun aiheeseen kohdistuva tutkimus. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella tutkielmaseminaariryhmät työskentelevät pääsääntöisesti syyskuusta toukokuuhun eli kaksi lukukautta. Poikkeuksena on sosiaali- ja terveyshallintotieteessä tammikuussa aloittava ryhmä. Kaikkien pääaineiden aloitusseminaarissa työstetään tutkimusideaa, jota sitten lähdetään viemään eteenpäin tutkimussuunnitelmaksi. Tutkielmaseminaariryhmät voivat työskennellä seminaareissa perinteisen seminaarityöskentelyn mukaisesti tai käsitellen dialogisesti ja yhteistoiminnallisesti esimerkiksi tutkimusten aineiston hankintamenetelmiä tai aineistojen analysointiin liittyviä kysymyksiä. Jokaisella pääaineella työskentely- ja etenemistavat voivat olla hieman erilaisia. Ne selviävät kunkin pääaineen ensimmäisessä tutkielmaseminaaritapaamisessa. Seminaariryhmästä riippumatta jokainen opiskelija esittää, opponoi ja toimii puheenjohtajana seminaarissa, jossa käsitellään tutkimussuunnitelmia. Tutkielmaseminaarivuoden aikana on siis tarkoitus työstää omaa gradua aktiivisesti eteenpäin mahdollisimman valmiiksi. Seminaariin kannattaa siis tulla vasta, kun on valmis työskentelemään tiiviisti oman tutkimuksensa kanssa. TÄMÄ OHJE LÖYTYY MOODLESTA TUTKI-ALUSTALTA JA SE LISÄTÄÄN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMISEN LAITOKSEN WWW-SIVUILLE 1) SEMINAARIKÄYTÄNTÖ Tutkielmaseminaari kestää kaksi lukukautta. Kukin opiskelija * esittelee omaa tutkimustaan sen eri vaiheissa, opponoi ja toimii puheenjohtajana seminaarissa erillisen pääainekohtaisen ohjelman mukaisesti * osallistuu aktiivisesti seminaareihin keskustelemalla ja kommentoimalla toisten töitä ja työskentelemällä ryhmän sopiman tavan mukaisesti Lähtökohtaisesti tutkielmaseminaareista ei voi olla poissa. Pakottavissa tilanteissa korvaavasta tehtävästä sovitaan ryhmän opettajan kanssa. Opiskelijan on yhdessä ohjaajansa kanssa aikataulutettava tutkielmansa tekeminen tutkielmaseminaarin aikataulun mukaisesti. 2) TUTKIMUSSUUNNITELMA Tutkimussuunnitelma on tutkimuksen teon tärkeä työkalu. Tutkimussuunnitelman yleisenä tarkoituksena on kertoa muille, mitä tulevassa tutkimuksessa tavoitellaan. Tutkimussuunnitelman kirjoittamisesta on merkittävää apua myös tutkimuksen tekijälle itselleen. Sitä varten on pakko selvittää, mitä tarkalleen ottaen on tutkimassa. Tutkimussuunnitelman merkitys korostuu erityisesti sekä tutkimusrahoitusta että tutkimuslupia haettaessa.

2 2 Suunnitelma on myös välttämätön osa pro gradu -tutkielmaa. Tutkimussuunnitelman tarkoituksena on valmistella opiskelijaa varsinaisen tutkimuksen tekoon. Se käynnistää graduprosessin antaen opiskelijalle mahdollisuuden keskustella aikomuksistaan eri osapuolten kanssa (esim. ohjaajat, muut opiskelijat, yhteistyökumppanit) ja saada näin heiltä arvokkaita ohjeita. Tutkimussuunnitelmaa tehdessään opiskelija perehtyy alan kirjallisuuteen ja alkaa hahmottaa omaa ajankäyttöään. Samalla selkenevät tutkimuksen eri työvaiheet ja niiden sisältö. Tutkimussuunnitelmasta on tärkeää saada palautetta, jotta aihe tarkentuu ja tutkimusalue tulee rajatuksi selkeästi (huom. Sekä ohjaajien panos että seminaarilaisten tuki). Tutkielman alussa saatu ohjaus vähentää loppuvaiheessa syntyviä ongelmia. Tutkimussuunnitelmasta kannattaa tehdä mieluummin realistinen kuin ylioptimistinen. Tutkimussuunnitelman laajuus on sivua. Tutkimussuunnitelma runko ja ohjeellinen sisältö on liitteessä 1. 3) SEMINAARIESITYKSET, SEMINAARIEN KULKU JA OSALLISTUJIEN TEHTÄVÄT Opiskelija toimittaa seminaariesityksensä/työnsä Moodleen ehdottomasti viikkoa ennen seminaaria. Sujuvan työskentelyn edellytyksenä on, että kaikki perehtyvät toistensa laatimiin esityksiin/töihin etukäteen pystyäkseen kommentoimaan ja keskustelemaan niistä seminaarissa. Jokaisen on hyvä käydä Moodlessa säännöllisesti tarkastamassa mahdolliset muutokset ja päivitykset esim. esittäjälistassa. Seminaarissa ja seminaaritöitä käsiteltäessä on syytä muistaa tutkimuseettiset ohjeet: toisten työtä on kunnioitettava, eikä töitä saa asiattomasti lainata! Tämä koskee sekä kirjallista että suullista esittämistä. Tutkielmaseminaarin päätarkoituksena on keskittyä tieteellisen kirjoittamisen ja tutkimuksenteon prosessiin sekä kriittiseen keskusteluun, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä arviointiin. Tutkielmaseminaari etenee kahdella vaihtoehtoisella tavalla 3.1) Jokaisella opiskelijalla on seminaarissa neljä eri roolia: yleisökeskustelija, opponentti, puheenjohtaja ja esittäjä. Puheenjohtajan tehtävänä on: esitellä seminaariesitelmän pitäjä (nimi, esitelmän aihe) kiittää esittäjää esityksestä ja avata keskustelu pyytämällä opponenttia esittämään omat näkemyksensä ohjata keskustelua pyytämällä muita seminaariin osallistujia esittämään kysymyksiä, kommentteja ja palautetta esittäjälle huolehtia keskustelun sujuvuudesta omilla kysymyksillä ja kommenteilla pitää huolta aikataulusta (esitys ei saa ylittää annettua kokonaisaikaa!) päättää keskustelu ja kiittää osallistumisesta. HUOM: puheenjohtajana toimiminen edellyttää ennakkotutustumista esitettäviin papereihin! Tutkielmaseminaarityön tekijä esittelee työnsä (maks. 15 min) ja keskustelee muun ryhmän eli yleisön kanssa, ottaa vastaan palautetta ja perustelee näkemyksiään hankkimansa tiedon pohjalta. Esittäjän tehtävänä on: valmistella seminaariin esitys, jossa kuvataan oman työn peruslähtökohdat ja keskeiset valinnat sekä niin halutessaan, nostaa itseä askarruttavia kysymyksiä yleiseen keskusteluun. Esittäjän käytössä on dataprojektori + kannettava. vastata opponentin kysymyksiin ja perustella valintansa ja näkemyksensä tarvittaessa pyytää tarkentamaan kysymystä

3 3 vastauksillaan rohkaista opponenttia ja muita keskustelijoita ajatustenvaihtoon ja lisäkysymysten esittämiseen kääntää mahdolliset hyökkäykset ja arvostelevat kysymykset myönteiseen muotoon ja vastata siihen. Työn arvioi ensimmäisenä opponentti (n. 10 min.). Opponentti tarkoittaa vastaväittäjän, pohdiskelijan ja kyselijän roolia. Opponentti valmistautuu ottamaan kantaa työn sisältöön, tehtyihin valintoihin, tarkastelun loogisuuteen, muotoon ja esitystapaan. Hänen tehtävänsä on tuoda keskusteluun esittäjän ja ryhmän oppimisen kannalta merkityksellisiä asioita. Olennaista ei ole tarttua kirjoitusvirheisiin. Opponointi on parhaimmillaan havainnollista, mielenkiintoista ja keskustelua herättävää. Opponentti ohjaa omilla kommenteillaan esittäjää itse huomaamaan mahdolliset puutteet tai vaihtoehtoiset toimintatavat, rakentaa keskusteluilmapiiriä myönteiseksi omilla näkemyksillään niin, että muidenkin on helppo yhtyä yhteiseen, uusia ideoita versovaan keskusteluun. Opponentti antaa rakentavaa palautetta jossa hän tuo selkeästi esille niin hyvät kuin kehittämistäkin kaipaavat puolet. Opponentin tehtäviin kuuluu perehtyä syvällisesti kirjalliseen työhön ennen seminaaria valmistautua etukäteen esittämään kysymyksiä ja arviointia työstä seminaarissa esittää kysymyksiä, jotka täsmentävät kirjallista esitystä ja/ tai pohdiskella ääneen tehtyjä valintoja ja niiden perusteluja ohjata kommenteilla esittäjää huomaamaan mahdolliset virheet (epäloogisuudet) vältä syyttelyä ja hyökkäävää arvostelua rakentaa keskusteluilmapiiriä myönteiseksi niin, että muidenkin on helppo yhtyä yhteiseen, luovaan ja uusia ideoita ja näkemyksiä versovaan keskusteluun antaa esittäjälle rakentavaa palautetta, jossa tulee selkeästi esille niin hyvät kuin kehittämistä kaipaavatkin puolet mielellään ratkaisuideoiden kera Voidakseen tehdä edellä esitetyn onnistuneesti on opponentin erityisen hyvä arvioida seminaarityöstä seuraavia asioita: onko työn aiheen valinta perusteltu ja onko ilmiö tutkittavissa oleva? onko tutkittava ilmiö otettu riittävän hyvin käsitteellisesti haltuun työssä? onko käsitteet määritelty selkeästi työhön soveltuviksi? Tunteeko tekijä aikaisemman tutkimuksen (kansallinen kansainvälinen)? ovatko tutkimustehtävät selkeät, mielekkäät, kattavat ja ratkaistavissa olevat? saadaanko valituilla menetelmillä vastauksia asetettuihin tehtäviin? ovatko työssä tehdyt valinnat ja rajaukset perusteltuja? eteneekö työ johdonmukaisesti? perustaako kirjoittaja näkemyksensä aikaisempaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen? Opponentin tulee perehtyä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan graduarviointikriteereihin ja hyödyntää niitä opponoinnissaan. 3.2) Tekijä itse ei esittele työtään, vaan sen tekee diskussantti. Diskussantti on henkilö, joka joutuu perehtymään ja menemään työhön sisälle yrittääkseen saada kiinni ideasta ja ollakseen siten kyvykkäämpi antamaan parannusehdotuksia. Diskussantin kannattaa antaa tekijälle kommenttinsa myös kirjallisesti (käytä wordin kommenttitoimintoa tai muuten selkeää tapaa). Diskussantti esittelee työn "sellaisena kuin se on" ja antaa sen jälkeen kommenttinsa ja parannusehdotuksensa. Aikaa tähän on käytettävissä n minuuttia. Tekijä voi vastata tai tarkentaa heti diskussantin jälkeen. Sen jälkeen kaikki voivat osallistua keskusteluun. Diskussantin lisäksi kirjallinen kommentaattori antaa omat kommenttinsa tekijälle kirjallisesti ja osallistuu myös tietysti aktiivisesti keskusteluun, koska on aiheeseen perehtynyt. Diskussantti ja kommenttaattori

4 4 voivat soveltaa kohdassa 3.1 kuvattuja opponentin ohjeita. Molemmat lähettävät työnsä TUTKI-ryhmän vetäjälle viimeistään seminaaria edeltävänä päivänä sähköpostilla. Jokaisen opiskelijan tehtävänä on tutustua kaikkiin seminaaritöihin, valmistautua keskustelemaan ja antamaan palautetta. Aktiivinen osallistuminen seminaarikeskusteluun (n. 10 min /esitys) ja töiden käsittelyyn on yksi tutkielmaseminaarin suorittamisen edellytyksistä. Yhteinen tavoite on työstää yhdessä kaikkia esityksiä eteenpäin. Lisäksi on toivottavaa, että opiskelija antaa suoraan esittäjälle palautetta myös seminaarien ulkopuolella (esim. suullisesti, sähköpostilla tms.). Huom. Opiskelijakollegoiden kommentteihin kannattaa suhtautua vakavasti. Seminaarissa ei ole tarkoituksena, että vain opettajat antavat "oikeita" tai "hyödyllisiä" kommentteja, vaan kaikkien keskusteluun osallistuvien kommentit ovat yhtä arvokkaita. Opettajat osallistuvat keskusteluun kommentoiden kirjallista työtä ja mahdollisesti esitelmäpitäjän, opponentin ja puheenjohtajan toimintaa. Seminaaritilaisuudessa käytetään yhtä esitystä kohden aikaa yhteensä 45 minuuttia. Ohjaaja (myös ulkopuolinen) voi myös olla mukana seminaariesityksessä. Opiskelija huolehtii itse ohjaajan kutsumisesta paikalle. 4) PRO GRADU TUTKIELMAN KIRJOITTAMINEN Kun aloitat graduprosessin, ole uskalias, mutta myös kriittinen ja heittäydy rohkeasti tutkimuksen teon maailmaan. Muista, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä tutkimusta, vaan on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia, joiden valinnasta ja valintojen perusteluista käydään keskustelua seminaarissa ja ohjaajien kanssa. Pro gradu -työskentelyssä tavoitteena on syventää omaa tietämystään tutkimusalueellaan, integroida koulutuksen aikana opittuja asioita tutkielmaprosessissa sekä hankkia kriittisesti aiheeseen liittyvää tutkimustietoa, perehtyä tietosisältöön sekä soveltuviin tutkimusmenetelmiin sekä osata soveltaa valittua menetelmää tieteellisen ongelman asettamiseen, analyysiin ja ratkaisemiseen sekä näiden raportointiin. Tavoitteena on myös saada valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida tieteellisiä tutkimuksia sekä seurata oman alansa tieteellistä kehitystä. Laitoksemme kirjoituspohja ohjeineen löytyy Moodlesta ja STJ:n verkkosivuilta. Noudata sitä. Pro gradu tutkielman ohjeellinen pituus on sivua. Artikkeligradu Pro gradu tutkielma voi koostua myös alkuperäisartikkelista/artikkelikäsikirjoituksesta ( artikkeligradu ). Artikkeliosan tulee olla lähetetty, arviointiprosessissa tai julkaistu tieteellisessä julkaisufoorumilistatussa lehdessä. Artikkeliosan käsikirjoituksen tulee olla vähintään 15 sivua. Artikkelin tulee täyttää tieteellisen lehden asettamat kriteerit ja rakenne. Artikkelin/käsikirjoituksen lisäksi gradu sisältää n sivun johdanto-osan ja pohdinnan/yhteenvedon. Sivumäärät ovat ohjeelliset. Johdanto käsittelee artikkelia/käsikirjoitusta laajemmin tutkimuksen perustelua ja lähestymistapaa, teoriataustaa, aikaisempaa tutkimusta ja menetelmiä. Pohdinta ja yhteenveto-osassa suhteutetaan tuloksia aiempaan kirjallisuuteen, pohditaan tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä ja tuodaan esille tulosten merkitys tutkimuksen ja käytännön kannalta. Sovi gradun tulosten julkaisemisesta ohjaajiesi kanssa. Yleensä artikkeli suunnitellaan ja kirjoitetaan yhdessä ja siksi julkaistaan kaikkien siihen osallistuneiden nimissä. Tutkielman laatijan tulee olla ensimmäinen

5 5 kirjoittaja. Muita osallistujia voivat olla tutkimusryhmä, jossa teet gradusi, ja/tai esimerkiksi työsi ohjaaja(t). Tekijöiden työnjako tulee kuvata tutkielmassa (välilehti ennen liitteenä olevaa artikkelia/ artikkelikäsikirjoitusta). Tutkimuksen tulee olla opintojen aikana tehty, joten ennen opintojen aloittamista julkaistut tai kirjoitetut artikkelit eivät voi olla gradun osana. Työn tarkastajana ei voi toimia artikkelissa tekijänä oleva henkilö. Artikkelia voi myöhemmin käyttää väitöskirjan osajulkaisuna. Parityönä tehtävä gradu Pro gradu-tutkielma tehdään yleensä yksilötyönä. Tutkielman voi tehdä myös parityönä, jolloin tutkielma arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ja molemmat opiskelijat saavat saman arvosanan. Parityönä tehtyyn tutkielmaan on liitettävä johdantoon kuvaus työnjaosta: mistä osista kumpikin on vastannut yksin, mikä osuus on yhteinen. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan laitoksen tutkimushankkeisiin liittyviä pro gradututkielman aiheita. Opiskelija voi myös itse valita aiheen, jolloin on hyvä huomioida ongelman tutkittavuus, olemassa oleva tieto ja ajankohtaisuus. Päätös aiheen valinnasta tehdään laitoksen opettajakuntaan kuuluvan henkilön (esim. tutkielmaseminaarin opettajien) kanssa. Pro gradun aihe on oltava valittuna ennen tutkielmaseminaarin aloittamista. 5) PRO GRADU TUTKIELMAPROSESSIIN LIITTYVIÄ KÄYTÄNNÖN KYSYMYKSIÄ Tutkimusluvat ja tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset Opiskelija huolehtii itse yhteistyössä tutkimuksen kohdeorganisaation kanssa tutkimuslupien anomisesta. Tarkemmat ohjeet tutkimuslupien hakemiseksi (mm. vaatimukset tutkimussuunnitelmalle) ja lupalomakkeet ovat saatavilla kustakin tutkimusorganisaatiosta. Tutustu myös kyseisen organisaation eettisen toimikunnan ohjeistuksiin. Jos aiheesi on sellainen, että tarvitset eettisen toimikunnan luvan sen tutkimiseen, varaudu riittävän ajoissa sekä tutkimusluvan että eettisen toimikunnan luvan hakemiseen. Ohjaajasopimus ja ohjauksen käytännön järjestelyt Tutkielmalle nimetään yleensä kaksi ohjaajaa, joista vähintään toisen on oltava laitoksen henkilökuntaa. Ohjaajat nimitetään keskitetysti syyslukukauden alussa kokoamalla ohjaajatarpeet ensimmäisessä seminaarissa. Laitoksen opettajakuntaan kuulumattomalle ohjaajalle ei makseta erillistä korvausta pro gradu -tutkielman ohjaamisesta. Laitosjohtaja vahvistaa ohjaajien nimitykset keskitetysti. Päätöksestä lähetetään kirjallinen tieto mahdolliselle ulkopuoliselle ohjaajalle. Lisäksi opintosihteeri kirjaa ohjaajat WebOodiin (pelkkä ohjaajatieto riittää, ei tutkielman nimeä). Ohjaajien tehtävänä on tukea opiskelijaa tutkielman teossa opiskelijalähtöisesti, yhdessä keskustellen, antaen neuvoja ja tukea prosessin kaikissa vaiheissa. Tutkielman teko ja valmistuminen on opiskelijan vastuulla, joten yhteydenpidosta sopiminen on myös hänen tehtävänsä. Laitoksen yleinen käytäntö on kuitenkin, että ennen jokaista tutkielmaseminaaritapaamista ja oman työn jättämistä opponoitavaksi opiskelija on ajoissa yhteydessä ohjaajiinsa, jotka voivat kommentoida työn senhetkistä vaihetta. Turnitin Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kaikki pro gradut tarkastetaan Turnitin- plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Opiskelija lataa tarkastukseen jätettävän (= viimeisin versio, jonka ohjaajat ovat hyväksyneet tarkastettavaksi) pro gradunsa järjestelmään, josta ohjaaja/ohjaajat sen hakevat. Järjestelmä on integroitu

6 6 toimivaksi verkko-oppimisympäristö Moodlen kautta. Ohjeita järjestelmän käyttöön on osoitteessa > Järjestelmän ohjeet opiskelijalle. Tutkielmaseminaarin Moodle-alustalla on kaksi eri Turnitin-alustaa: 1) alusta, jossa opiskelija ajaa itse työnsä läpi 2) alusta, jonne opiskelija jättää lopullisen työnsä Tutkielman tarkastus ja arvostelu Tutkielman siirtymisestä tarkastusprosessiin ja tarkastajista sovitaan yhdessä työn tekijän ja ohjaajien kanssa. (ks. tarkemmin Tarkastajia on kaksi; yleensä toinen ohjaaja ja toisena laitoksen opetushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Opinnäytteet käsitellään, julkaistaan ja arkistoidaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut avoimen tieteen edistämiseen, joten kaikki pro gradu tutkielmat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Kaikki pro gradu tutkielmat ovat saatavilla yliopiston kirjastossa elektronisina versioina. Vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi liikesalaisuuksien takia, voidaan tutkielma jättää julkaisematta. Tämä edellyttää tiedekuntaneuvoston päätöksen. Opiskelija toimittaa viimeistellyn pro gradu -tutkielmansa pdf-tiedostona. Tarkastajien tulee antaa tutkielmasta lausunto (yhteislausunto tai erilliset lausunnot) kuukauden kuluessa tarkastetun työn saapumisesta tarkastukseen. Opiskelija saa tarkastajien lausunnon(t) nähtäväkseen, jonka jälkeen hän ilmoittaa, hyväksyykö hän lausunnon vai haluaako keskeyttää arviointiprosessin. Opiskelijan käynnistäessä arviointiprosessin uudelleen on hänen täytynyt kirjoittaa opinnäyte ainakin osin uudelleen tai tehdä siihen laajoja korjauksia. Jos opiskelija hyväksyy lausunnon, laitosjohtaja päättää sen hyväksymisestä. Opiskelijan on mahdollista hakea päätökseen oikaisua päätöksen mukana annettavan oikaisuohjeen mukaisesti. Koska tarkastajilla on kuukausi aikaa tarkastaa tutkielma ja prosessiin liittyy erilaisia vaiheita, varaudu siihen, että loppurutiineihin kuluu helposti aikaa parikin kuukautta. Tutkielman arviointi on julkista tietoa. Saman lukuvuoden arviot ovat saatavilla kansiossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan käytävällä (Snellmania D-rappu). Jos sinulla on arvosanatavoite, keskustele siitä ohjaajasi kanssa ohjausprosessin alussa. Pro gradu -tutkielmat arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielmien arvosanakriteereiden viitteellinen kuvaus löytyy YHKA tiedekunnan opinto-oppaan sivuilta 271 ja muu tutkielmaan liittyvä ohjeistus s. 280 alkaen. Tutkielman arviointialueet ovat seuraavat (ks. myös arviointilomake Moodlessa ja opinto-opas) Tutkimusasetelma: kysymyksenasettelu, tutkimusongelma ja sen muotoilu, rajaukset, yhteiskunnallinen ja tieteellinen relevanssi, tutkimuksen paikantaminen, taustoitus Viitekehys: käsitteiden määrittely, perehtyminen aikaisempaan tutkimukseen, perehtyminen tieteenalan tutkimusperinteeseen, kirjallisuuden monipuolisuus ja olennaisuus, aiempien tutkimustulosten problematisointi, tieteellinen kritiikki Aineisto ja menetelmät: aineiston relevanssi ja riittävyys, aineiston hankinnan ja käytön kuvaus, menetelmien valinta ja soveltuvuus, menetelmien hallinta Tulokset ja johtopäätökset: tulosten selkeä esittäminen, tulosten uskottavuus, kytkeminen tutkimusongelmaan ja aiempaan tutkimukseen, argumentoinnin ja päättelyn selkeys, johdonmukaisuus, perusteellisuus ja oivaltavuus, tutkielman tieteellinen ja/tai käytännöllinen merkittävyys

7 7 Tutkimuksen raportointi: tutkielman itsenäisyys ja omaperäisyys, rakenne, kieliasu ja ulkoasu, lähdeluettelot ja muut luettelot, lähdeviittaukset, esittämisen johdonmukaisuus ja kurinalaisuus, hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen Lisäinnostusta tutkielman tekoon Ekholm Kai & Heinisuo Rami: Tee gradu!: verkkoajan tutkielmantekijän opas. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2001 Eskola Jari & Hämäläinen Juha: Pilkusta asiaa: ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1991 Hakala Juha T.: Graduopas: melkein maisterin niksikirja. Helsinki: Gaudeamus, cop Hakala Juha T.: Uusi graduopas: melkein maisterin entistä ehompi niksikirja. Helsinki: Gaudeamus, 2007 Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula: Tutki ja kirjoita. 6., uud. p., p. 2001, p Helsinki: Tammi, 2001 Karisto Antti & Seppälä Ullamaija: Maukas gradu: valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Tampere: Vastapaino, 2004 Kinnunen Merja & Löytty Olli (toim.): Iso gee: gradua ei jätetä! Tampere: Vastapaino, 1999 Kinnunen Merja & Löytty Olli (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 2002 Kniivilä Sonja, Lindblom-Ylänne Sari & Mäntynen Anne. Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Porvoo Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007 Mustajoki Arto: Kirjoita gradu. Helsingin yliopisto, Pihlaja Juhani: Tutkielmaa tekemään. Lahti, Soceda, 2001 Pihlaja Juhani (2004): Tutkielman ongelmia ratkaisemaan (Soceda). Svinhufvud Kimmo (2007): Kokonaisvaltainen kirjoittaminen (Tammi). Svinhufvud Kimmo (2010): Gradutakuu (Tammi). Uusitalo Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma: johdatus tutkielman maailmaan. Muuttumaton lisäpainos: 1991, p p p Tarvittaessa, jos tutkielmatekosi viivästyy, saat lisäapua laitoksen henkilökunnalta ja Gradutallista

8 8 LIITE 1: TUTKIMUSSUUNNITELMARUNKO JA OHJEELLINEN SISÄLTÖ 1) Tutkimuksen taustan ja tutkimustehtävän esittely yleisellä tasolla. Johdanto. Tässä perustellaan mm. miksi valittua aihetta tai ongelmaa on tärkeää tutkia ja esitetään lyhyt katsaus tutkimuksen teoreettisiin ja aiheesta riippuen myös käytännöllisiin lähtökohtiin. Tausta ja tarkoitus osassa selostetaan lyhyesti, mutta riittävän kattavasti mm. seuraavat asiat: perustellaan, miksi aihetta on tärkeä tutkia: kuvataan aiheen tieteellinen ja käytännöllinen tai yhteiskunnallinen merkitys sekä merkitys tutkijalle itselleen mitä tiedetään (tai ei tiedetä) tutkittavasta aiheesta 2) Tutkimuksessa käytettävä teoreettinen perusta/viitekehys, keskeisten käsitteiden määrittely ja tutkimuksessa sovellettava käsitejärjestelmä Tämän osan olennainen tehtävä on sitoa tutkimus aikaisempaan tutkimustietoon. Lisäksi se määrittelee tutkimuksen näkökulman tarkasteltavaan ilmiöön. Laaditaan kirjallisuuskatsaus, jossa esitetään lyhyt yhteenveto niistä tutkimuksista ja teorioista, jotka liittyvät tutkimustehtävään Esitetään käsitteelliset lähtökohdat ja määritellään tarkasti keskeiset käsitteet sekä näiden väliset suhteet. On selvitettävä, miten käsitteitä on tutkimuksissa käytetty ja tuotava esiin, miten omassa työssään käsitteitä käyttää. Näin määriteltyjä käsitteitä on myös johdonmukaisesti käytettävä. Käsitteiden valinta ja määrittelyt on myös perusteltava. 3) Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja tutkimustehtävien täsmentäminen Esitetään tutkimustehtävät Esitetään tutkimuskysymys/-kysymykset 4) Tutkimusaineiston hankinta ja käytettävien menetelmien esittely Kuvataan ihmiset, koehenkilöt tai kirjallisuus, joiden avulla tutkimuksen tavoite saavutetaan Esitellään miten nämä ovat saatavilla 5) Aineiston analyysimenetelmien kuvauksen Esitellään perustellusti menetelmät, joiden avulla tutkimustehtävät ovat ratkaistavissa Kuvataan, millä tavoin saatu aineisto aiotaan käsitellä 6) Tutkimussuunnitelmassa esitetään myös: Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset Kustannus- ja rahoitusarvio Mahdollinen julkaisusuunnitelma Työaikataulu 7) Lähteet merkitään laitoksen tavan mukaan (ks. Moodlen kirjoitusohjeet). Käytä näitä systemaattisesti jo ensimmäisestä tutkimussuunnitelmaversiostasi lähtien!! Ohjeet koskevat myös painettavaa työtä.