Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry - Jäsenkirje 2 / Peejiin palsta. Tässä kirjeessä. Kevättä ilmassa. Yhteystiedot

Transkriptio

1 Tässä kirjeessä Peejiin palsta Ajankohtaista Metsään.fi Hirsipäiväkoti Auraan Hirviä aiempaa enemmän Yhteystiedot Puheenjohtaja: puh Sihteeri: Janne Uitamo puh Verkkosivut: oitajat.yhdistysavain.fi/ Peejiin palsta Kevättä ilmassa Uusia hallituksen jäseniä Vuosi 2016 oli pitkään aikaan paras puukauppa- ja hakkuuvuosi. Tehdyistä metsänkäyttöilmoituksista kertyy teollisuuspuuta 4,5 miljoonaa mottia Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa. Metsäohjelman tavoite on 5 miljoonaa, joten pääsimme 90 prosenttiin tavoitteesta. Myös 2017 alkuvuosi näyttää vilkkaalta. Murheellista sen sijaan on se, että vaikka taimikonhoidon määrät hieman kasvoivat, määrä on niin pieni, että sertifiointikriteerit eivät täyty. Vielä heikommin menee suometsien hoidolla ja metsäteiden perusparannuksella, joissa jäätiin alle kolmannekseen tavoitteista. Viime vuoden sääntömuutoksen myötä alueemme kaikille loimulaisille tuli mahdollisuus hakea yhdistyksemme jäseneksi. Pää on saatu auki, kun Metsähallituksessa työskentelevä biologi Satu Kalpio hyväksyttiin jäseneksi. Tervetuloa Satu monipuolistamaan jäsenkuntaamme! Huhtikuussa on kahdet tärkeät vaalit, kunnallisvaalit ja Loimun valtuustovaalit. Kannustan kaikkia äänestämään. Loimussa on tärkeää, että metsänhoitajat saavat vähintään jäsenosuuttaan vastaavan määrän edustajia valtuustoon. Se riippuu meidän äänestysaktiivisuudestamme. 1

2 Ajankohtaista Johanna Lemmetty on ehdokkaamme Loimun valtuuston vaaleihin Länsi-Suomen metsänhoitajat on asettanut Johanna Lemmetyn ehdokkaaksemme Loimun valtuustovaaleissa. Kuulumme metsänhoitajien vaaliliittoon, jolla on kaikkiaan 7 ehdokasta. Myös jäsenemme Jaakko Kittamaaa on Yksityismetsätalouden metsänhoitajien ehdokkaana samassa vaaliliitossa. Loimun valtuuston vaalit käydään välisenä aikana. Vaaleissa on mahdollista äänestää ainoastaan sähköisesti. Ohjeet äänestämiseen löytävät mm. sivuilta: /miten-aanestan Kevätkokous Kevätkokous pidettiin Porissa la Ennen kokousta käytiin katsomassa Porin teatterin Tuntematon sotilas -näytelmä Oluttehtaalla. Osallistujia oli yhteensä 22 jäsentä ja puolisoa. Näytelmä sai hyvät arviot vaikuttavuudesta ja toteutuksesta. Kokouksessa käytiin läpi normaalit kevätkokousasiat Kari Niemisen johdolla. Hyväksyttiin toimintakertomus ja tilipäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus. Suomi 100-juhlavuoden tempaus Osallistumme Suomen satavuotisjuhliin liittyen puunistutustapahtumaan Turun Paattisilla Snellmanin päivänä perjantaina klo Mukana on Paattisten koululaisia sekä kyläyhdistys. Istutamme täydennyspuita 25 vuotta sitten istutettuun juhlametsikköön. Lisätietoa: terhi.ajosenpaa@proagria.fi ja janne.uitamo@metsakeskus.fi. Kesäretki kesäkuussa Perinteinen kesäretki tehdään kesäkuussa. Lisätietoa lähetetään myöhemmin keväällä. Saatat päästä metsään, aloita harjoittelu! Uusia hallituksen jäseniä Johanna Lemmetty Olen 34-vuotias Helsingistä valmistunut metsänhoitaja. Asun mieheni ja kahden pienen tyttäreni kanssa Eurajoella. Kotoisin olen Pomarkusta. Työskentelen Luvia Saha Oy:ssä hankintaesimiehenä. Työnkuvaani kuuluvat puun osto sekä korjuun ja kuljetuksen työnjohtotehtävät omalla alueellani. Lisäksi vastaan työnantajani metsällisten sertifikaattien ylläpidosta. Vapaa-aikani kuluu perheeni parissa. Mieluisia harrastuksia ovat käsityöt ja yhdistystoiminta. Löydän itseni metsästä usein myös työn ulkopuolella. Olen ollut Länsi-Suomen Metsänhoitajat ry:n rahastonhoitaja vuodesta 2010 lähtien ja sih- 2

3 teerinä toimin vuosina Metsänhoitajaliiton valtuuston varajäsenenä olen ollut kaksi kautta. Tämän vuoden alusta olen mukana Akavan Satakunnan alueverkostossa. Liittomme jäsenyhdistyksistä olen Länsi-Suomen Metsänhoitajien lisäksi myös Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n ja Naismetsänhoitajat ry:n jäsen. Pidän tärkeänä, että liittomme ajaisi erityisesti työssäkäyvien etuja sekä tukisi varsinkin työuransa alussa olevia ja vastavalmistuneita. Tärkeää on myös se, että liittomme takaa jäsenilleen kohtuullisin kustannuksin ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyskassan jäsenyyden kautta, koska enää ei ole tavatonta, että korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö jää työttömäksi tai joutuu lomautetuksi työuransa aikana. Pidän todennäköisenä, että monialainen Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ei kykene ylläpitämään metsänhoitajien ammatti-identiteettiä. Siten Loimun jäsenyhdistysten rooli ammatti-indentiteetin ylläpitäjinä korostuu, ja tällöin on huolehdittava siitä, että jäsenyhdistysten olemassa olon edellytykset säilytetään ja yhdistyksiä tuetaan. Minut löytää myös LinkedInistä: 3a5684b Lasse Aro Olen 53-vuotias metsänhoitaja Turusta. Valmistuin Helsingin yliopistosta juuri sopivasti luvun lamavuosien työmarkkinoille. Pääaineena luin metsänhoitotiedettä. Erinäisten sattumien kautta ajauduin tutkijaksi Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasemalle. Metsäntutkimuslaitos sulautui Luonnonvarakeskukseen Syyskuusta 2015 lähtien olen työskennellyt Luken Turun toimipaikassa. Työt Metlassa aloitin pellonmetsityksen parissa, mutta hyvin pian tutkimusaiheeksi tuli turpeennostosta vapautuneiden suonpohjien metsitys. Siinä aihepiirissä pääsin tutustumaan niin turpeen ja kivennäismaan ominaisuuksiin, maan ja puiden ravinnetalouteen, metsitysmenetelmiin, maanmuokkaukseen kuin lannoituksen monivivahteiseen kokonaisuuteen. Sanoisin, että hyvä jatkokurssi. Seuraavaksi aihevalikoimaa täydensi Tshernobylin ydinlaitosonnettomuudesta metsiimme kertynyt radioaktiivinen cesium. Siinä suurin mielenkiinto oli löytää käytännön menetelmiä, joilla metsätalouden harjoittaminen voidaan turvata tilanteessa, jossa radioaktiivinen laskeuma on selvästi suurempi kuin oli Ky- 3

4 symys on siis varautumisesta odottamattomiin tilanteisiin. Vajaat 15 vuotta huomattava osa työajastani on kulunut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviin töihin metsiä ja soita koskien. Metsään.fi auttaa metsänomistajaa ja metsänhoitopalveluita tarvitsevia toimijoita sopimaan metsän hoitotöistä ja hakkuista. Metsänomistaja voi lähettää palvelun avulla tarjouspyynnöt ja antaa tietojensa selailu- tai siirtoluvan haluamilleen toimijoille. Palvelun avulla voi tehdä myös metsänkäyttöilmoitukset ja hakea Kemeratukea. Kotoisin olen Sydän-Satakunnasta. Satakunnan metsänhoitajien hallituksessa olin 2000-luvun alkupuolella. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta, jotka opiskelevat tahoillaan. Matkailu on mielessä aina kun mahdollista. Metsään.fi kehittyy Metsään.fi omistajan ja palveluntarjoajan kohtaamispaikaksi Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi palvelu muuttui myös toimijoille maksuttomaksi ja tämä onkin lisännyt palveluun rekisteröityneiden yritysten määrää. Palvelun käyttäjinä on metsänomistajaa ja metsäalan palveluntarjoajia on palvelussa yli 400 reilun toimihenkilön kera. Metsään.fi-palvelun metsävaratiedot kattavat yli 80 % Suomen metsäalueista. Metsävaratiedot päivittyvät, koska esimerkiksi metsänhoitotiedot päivittyvät sinne vuosittain automaattisesti. Metsänomistaja kirjautuu järjestelmään omilla pankkitunnuksillaan. Palvelusta löytyvät kartat maa-alueista, ilmakuvat, ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä, sekä metsän tulo- ja menoarviot. 4 Hirsipäiväkoti Auraan Auraan rakennetaan parhaillaan Mediset Hoivarakentajat Oy:n toimesta hirsipäiväkotia keskustan koulukeskuksen yhteyteen. Pinta-alaltaan rakennus on 661 m2 ja rakennuksen rungon hirsien toimittajana on Honkarakenne Oyj. Rakennuksen runko on pystytetty, vesikate on asennettu ja rakentaminen keskittyy tällä hetkellä sisätiloihin. Rakentaminen on aloitettu 2016 joulukuussa. Tiloissa aloittaa päiväkotitoiminnan elokuussa 2017 Pilke päiväkodit Oy. Päiväkotipaikkoja tiloihin on suunniteltu 84 lapselle. Kaikkiaan tämä yhteenliittymä aikoo rakentaa 34 hirsistä päiväkotia Suomeen. Teksti ja kuva: Heikki Lounento Suomen metsäkeskus

5 Hirviä aikaisempaa enemmän Luonnonvarakeskus on julkaissut päivitetyn arvionsa hirvikannan koosta. Arvion mukaan valtakunnan tasolla hirvien määrä on hieman lisääntynyt, ja on nyt hirveä. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kantaarvio pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasossa, hirvitiheyden olleessa keskimäärin noin 3,5 hirveä / 1000 ha. Kolmella rannikon hirvitalousalueella kannan tiheys on tavoiteltua korkeampi, muilla lounaisen Suomen hirvitalousalueilla ollaan tavoitetasossa. Luke on kuitenkin todennut, että tällä hetkellä hirvikanta-arvioon liittyy monilla hirvitalousalueilla melko suuria epävarmuuksia. Lisäksi metsästäjien jahdin jälkeiset arviot osoittivat pääsääntöisesti kannan kasvua. Tulevan syksyn verotussuunnittelussa onkin lähdetty hakemaan paikoitellen huomattaviakin kaatomäärän lisäyksiä, ja myös lupapankkeja on tarkoitus kasvattaa. Antti Impola Riistapäällikkö Suomen riistakeskus Satakunta Kuva: Luken arvioimat hirvikannan tiheydet Lounaisessa Suomessa. 5