Työllisyyden hoidon palvelukeskus. Omavalvontasuunnitelma. Käsitellyt elin ja pvm

Transkriptio

1 Työllisyyden hoidon palvelukeskus Omavalvontasuunnitelma Käsitellyt elin ja pvm

2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö Julkinen sosiaalihuolto Toimintaa sääntelevät lait 4 3. Arvot ja toiminta-ajatus JIK peruspalveluliikelaitoksen arvot Työllisyyden hoidon toiminta-ajatus 4 4. Riskinhallinta Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskien tunnistaminen Riskinhallinta ja työturvallisuus 5 5. Asiakastyön sisällön omavalvonta Aktivointisuunnitelman laatiminen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu Palkkatukityö 7 6. Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen työllisyyden hoidon palveluissa Asiakkaan osallisuus ja palautteen kerääminen Asiakkaan oikeusturva 8 7. Palvelun sisällön omavalvonta Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 8 8. Turvallisuuskäytännöt Asiakasturvallisuus Vaara- ja uhkatilanteet 9 9. Asiakas- ja potilastietojen käsittely Tiedonhallintasuunnitelma 9

3 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus Asiakastietojen säilyttäminen 9

4 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus 3 1. Johdanto Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että lainsäädännön, valvontaohjelmien, laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset toteutuvat toiminnassa. Omavalvontasuunnitelma laaditaan yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kanssa. Onnistunut omavalvonta: varmistaa toiminnan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaa organisaation myönteistä julkisuuskuvaa turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoajana Omavalvontasuunnitelman avulla voidaan kehittää ja seurata palveluiden laatua yksikön päivittäisessä työssä. Perusajatuksena on, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet voidaan tunnistaa, ehkäistä ja korjata nopeasti. Palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Toimintayksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Suunnitelma kertoo miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelmasta ilmene myös miten yksikössä toimitaan kun todetaan, että palvelu ei toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Yhteystiedot: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Y-tunnus: Anne Ala-Riihimäki, työllisyyden hoidon koordinaattori Työllisyyden hoidon palvelukeskus Siltalantie 5, Kurikka puh: sähköposti: anne.ala-riihimaki@jikky.fi

5 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus 4 2. Lainsäädäntö 2.1. Julkinen sosiaalihuolto Sosiaalihuoltolain 47 :n mukaan: Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella Toimintaa sääntelevät lait Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 ja 5 314/2010 Laki monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) 3. Arvot ja toiminta-ajatus 3.1. JIK peruspalveluliikelaitoksen arvot Rohkeasti uudistuen Yhdessä asiakkaan kanssa Ammattitaidolla eteenpäin 3.2 Työllisyyden hoidon palvelukeskuksen henkilökunta Työllisyyden hoidon palvelukeskuksessa toimiva henkilökunta: Työllisyyden hoidon koordinaattori 2 Sosiaaliohjaajaa 3 Työvalmentajaa 2 Työnjohtajaa Henkilökunnalla on terveydenhuollon ja/tai sosiaalialan koulutus sekä työnjohtajilla työpajan johtamiseen soveltuva ammatillinen koulutus. 3.3 Työllisyyden hoidon toiminta-ajatus Työllisyyden hoidon palvelukeskuksen tehtävänä on tarjota Kurikan alueen työttömille henkilöille palveluita seuraavasti: Tukea, ohjausta ja neuvontaa elämänhallintaan liittyen Tukea, ohjausta ja neuvontaa työllistymiseen liittyvissä asioissa Aktivointisuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa Aktivointitoimenpiteiden tarjoaminen työllistymisen mahdollistamiseksi (aktivointitoimenpiteitä ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, koulutus, palkkatuettu työ) Eläkeselvittelyiden tekeminen Monialaisen työllisyyttä edistävän yhteispalvelun (TYP) toteuttaminen

6 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus 5 4. Riskinhallinta 4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä, toimintatavoista, asiakkaista ja henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. 4.2 Riskien tunnistaminen Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallinta on jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät on tunnistettava ja arvioitava kiinnittäen erityisesti huomiota työturvallisuuslain 5. luvussa esitettyihin työssä esiintyviin vaaratekijöihin, joita ovat fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä henkinen kuormittuminen. Riskiarvio päivitetään säännöllisesti. 4.3 Riskinhallinta ja työturvallisuus Työturvallisuuslaki (738/2002) astui voimaan ja se velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työn vaarat. Työpaikoilla pitää toteuttaa riskien arviointi. Vaarojen tunnistaminen on riskien arvioinnin tärkeä vaihe. Tavoitteena on tunnistaa kaikki turvallisuuspuutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän työllisyyden hoidon palvelukeskuksella on käytössään mahdollisuus ilmoittaa haittatapahtumia HaiPro-järjestelmän kautta. Uhkaavat tilanteet käsitellään keskustellen yhteisissä kokouksissa ja esimiehen kanssa. 5. Asiakastyön sisällön omavalvonta 5.1 Aktivointisuunnitelman laatiminen Laki (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189) velvoittaa kuntaa ja työ- ja elinkeinotoimistoa (TE-toimisto) laatimaan aktivointisuunnitelman työttömälle asiakkaalle, joka saa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Aktivointisuunnitelma tulee laatia yhteistyössä asiakkaan kanssa. Vastuu aktivointisuunnitelmaprosessin käynnistämisestä on sen viranomaisen, jonka pääasiallinen asiakas on kyseessä. Kun kysymyksessä on työmarkkinatukea saava asiakas, on TE-toimisto velvollinen käynnistämään suunnitelman tekemisen. Kun kysymyksessä on toimeentulotukea saava asiakas, kunta on velvollinen käynnistämään suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle alle 25-vuotiaalle asiakkaalle, 1. jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana,

7 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus 6 2. jolle on laadittu työllistymissuunnitelma ja joka on saanut 500 päivän työttömyyspäivärahakauden ajan työttömyyspäivärahaa, tai 3. jolle on tehty työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle 25 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolle on aiemmin laadittu työllistymissuunnitelma ja 1. joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä, 2. joka on 500 päivän työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä, tai 3. jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. (Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja) Aktivointiehdon täyttävä asiakas kutsutaan aktivointisuunnitelman laatimiseen. Aktivointisuunnitelman tavoitteena on selvittää asiakkaan elämäntilanne ja mahdollisuudet työllistyä aktiivitoimenpiteiden turvin. Asiakkaalle selvitetään työttömän työnhakijan velvollisuudet ja oikeudet. Työskentelyssä huomioidaan asiakkaan oma näkemys ja mielipide. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työllistyvyyttä. Aktivointisuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti. 5.2 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tavoitteena on edistää työttömien henkilöiden työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Kunta tai kuntayhtymä tarjoaa työnhakijoiden terveydenhuoltoa, kuntoutusneuvontaa ja -ohjausta, sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä talous- ja velkaneuvontaa. Asiakkaan palveluprosessi alkaa kartoitusjaksolla, jonka tavoitteena on moniammatillisesti selvittää asiakkaan työllistymismahdollisuuksia, poistaa työllistymisen esteitä ja parantaa hänen työmarkkinavalmiuksiaan. Kartoitusjakson jälkeen laaditaan asiakkaan kanssa yksilöllinen monialainen suunnitelma, jossa sovitaan tarjottavista palveluista ja tuesta. Monialaisen suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisten asiakastapaamisten yhteydessä. 5.3 Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu Työllisyyden hoidon palvelukeskus tarjoaa työttömille henkilöille kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä työkokeilupaikkoja. Työtehtäviä ovat muun muassa puualan työt, keittiö- ja siivoustyöt, vanhusten ruoanjakelu ja rakennusten purkutyöt. Työllisyyden hoidon palvelukeskus tekee yhteistyötä JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Kurikan kaupungin ja alueen yhdistysten kanssa välittäen työttömiä henkilöitä kuntouttavaan työtoimintaan ko. paikkoihin.

8 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus Palkkatukityö Työllisyyden hoidon palvelukeskus tarjoaa asiakkaille myös palkkatuella tuettuja työtilaisuuksia. Palkkatuetut henkilöt toimivat muun muassa autonkuljettajina vanhusten ruoanjakelussa ja toimintakeskuksen asiakkaiden kuljetuksissa. Palvelukeskuksessa on yhteensä kahdeksan pakettiautoa. Kuljetuksissa tehdään yhteistyötä JIK ky:n kanssa erilaisten kuljetusten toteuttamisessa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset muuttokuljetukset ja fysioterapian apuvälinekuljetukset. 6. Asiakkaan kohtelu ja itsemääräämisoikeus 6.1 Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 6.2 Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen työllisyyden hoidon palveluissa Työllisyyden hoidon palvelut ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvia. Henkilölle muodostuu kuitenkin ns. aktivointiehto työttömyyden pitkittyessä. Aktivointisuunnitelmat, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu ja kuntouttava työtoiminta perustuvat lainsäädäntöön. Mikäli asiakas kieltäytyy tarjotuista aktivointitoimenpiteistä, voidaan hänelle määrätä sanktioita, jotka vaikuttavat hänen työttömyysturvaansa. Sanktiot perustuvat Työttömyysturvalakiin (1290/2002) ja Lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) ja ne ovat TEtoimiston toimenpiteitä. Aktivointisuunnitelman laatimiseen osallistuvat asiakkaan lisäksi kunnan ja TE-toimiston työntekijät ja suunnitelmassa sovitaan toimista, joilla pyritään katkaisemaan asiakkaan työttömyys. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tavoitteena on laatia monialainen työllistymissuunnitelma, jonka tavoitteena on niin ikään katkaista asiakkaan työttömyys. Työttömän työnhakijan status rajoittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta lain kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) ja työttömyysturvalain (1290/2002) perusteella. Kieltäytyminen tarjotuista aktiivitoimenpiteistä saattaa aiheuttaa eripituisia sanktioita työttömyysturvan menettämisen muodossa. 6.3 Asiakkaan osallisuus ja palautteen kerääminen Asiakkaiden huomioiminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä kohtelu voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaille, on systemaattisesti kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Työllisyyden hoidon toiminnan jatkuvaa arviointia toteutetaan asiakasprosessien eri työvaiheissa yksikön ja työryhmäkokouksissa, johtoryhmäkokouksissa sekä verkostopalavereissa. Asiakkaiden mahdollisuudet antaa asiakaspalautetta toiminnasta ovat jatkuvia ja organisaatiossa kerätään palautetta tehostetusti säännöllisin väliajoin.

9 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus Asiakkaan oikeusturva Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalla viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Asiakas voi saamaansa päätökseen tehdä oikaisuvaatimuksen yksilöjaostolle. Yksilöjaoston päätökseen tyytymätön voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. 7. Palvelun sisällön omavalvonta Työllisyyden hoidon palvelukeskuksen palveluiden sisällön omavalvontaa ohjaavat lakien ja asetusten lisäksi JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säännöt ja ohjeistukset. 7.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Työllisyyden hoidon palvelukeskuksen palveluita toteutetaan asiakaslähtöisesti asiakkaan voimavarat ja työ- ja toimintakyky huomioiden. Palveluissa tuetaan asiakkaan osallisuuden kokemuksia muun muassa aktiivitoimenpiteiden kautta. Asiakkaan aktivointisuunnitelmaan ja monialaiseen työllistymissuunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut tavoitteet asiakkaan työllistyvyyden edistämiseksi. 7.2 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Työllisyyden hoidon yksikössä tehdään sekä sisäistä että muiden kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Kurikan sosiaalitoimi ja erityisesti aikuissosiaalityö, JIK ky:n muut yksiköt mukaan lukien terveydenhuolto, Kurikan kaupungin yksiköt, Kela sekä TE-hallinto. TE-toimiston kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä sisältäen asiakkaiden aktivointisuunnitelmien sekä työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) monialaisen työllistymissuunnitelmien laatimisia. Monialaisen yhteispalvelun yhteistyötahoja ovat myös Kela ja terveydenhuolto.

10 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus 9 8. Turvallisuuskäytännöt 8.1 Asiakasturvallisuus Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä muun muassa poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuuden palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. 8.2 Vaara- ja uhkatilanteet Vaara- ja uhkatilanteisiin varaudutaan henkilöstön kouluttamisella ja turvaohjeiden laatimisella. Uudet työntekijät perehdytetään turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin. Työllisyyden hoidon yksiköissä on laadittu pelastussuunnitelmat sekä räjähdyssuoja-asiakirjat. Pelastuslaitos suorittaa palotarkastuksia kiinteistöissä säännöllisesti. Kiinteistön kiinteistöhuolto suorittaa palolaitteiden tarkastuksia säännöllisesti. Yksiköissä tehdään palo- ja pelastusharjoituksia säännöllisesti ja vaaratilanteiden kokoontumispaikat on merkitty. 9. Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. 9.1 Tiedonhallintasuunnitelma Työllisyyden hoidon palvelukeskuksessa noudatetaan asiakastietojen käsittelyssä JIK ky:ssä laadittua tiedonhallintasuunnitelmaa. Tiedonhallintasuunnitelmassa ohjeistetaan asiakirjojen julkisuuskäytänteistä, säilytysajoista, ja -muodoista, suojeluluokista ja arkistointitavoista. 9.2 Asiakastietojen säilyttäminen Työllisyyden hoidon palvelukeskuksessa säilytetään asiakkaiden kirjalliset asiakastiedot lukollisissa kaapeissa. Asiakastiedot siirretään Kurikan perhekeskuksen arkistoon määräajoin. Sähköisiä tietoja kirjataan Pro Consona ja TYPPI tietojärjestelmiin.

11 Omavalvontasuunnitelma, JIK ky Työllisyyden hoidon palvelukeskus 10