Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 434 final 2018/0227 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi {SEC(2018) 289 final} - {SWD(2018) 305 final} - {SWD(2018) 306 final} FI FI

2 EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin talouden sektoreihin ja muuttaa tapaa, jolla elämme, työskentelemme ja viestimme. Samaan tapaan kuin liikennejärjestelmä, teollisuusinfrastruktuuri, koulutus ja korkealaatuiset julkiset palvelut ovat aiemmin taanneet Euroopan vaurauden, investoinnit strategisiin digitaalisiin valmiuksiin ja infrastruktuureihin, osaamisen parantamiseen ja hallintojen ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen nykyaikaistamiseen muodostavat tulevan vaurautemme perustan. EU:n nykyinen investointikehys kattaa näiden pilareiden merkittäviä osia ja erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin 1. Onnistuneista julkisista toimista huipputekniikan aloilla saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että tutkimuksen ja innovoinnin lisäksi julkisilla toimilla, joilla tuetaan tarjontaketjun alkupään tuotantopanoksia nopeasti kehittyvillä teknologian aloilla, voi olla ratkaiseva merkitys arvon tuotannossa samalla kun vastataan julkisen sektorin tarpeisiin. Tämä koskee erityisesti keskeisiä aloja, jotka luovat perustan talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiolle seuraavan vuosikymmenen aikana, eli kehittynyttä laskentaa ja datankäsittelyä sekä kyberturvallisuutta ja tekoälyä. Investoinnit kaikkein kehittyneimpien valmiuksien hankkimiseen näillä aloilla ja sen varmistamiseen, että niitä käytetään parhaalla ja yhteentoimivalla tavalla koko EU:ssa, sekä niiden kehittämisessä ja käytössä tarvittavan osaamisen hankkimiseen antavat olennaisen tärkeän sysäyksen yleistä etua koskevien alojen ja teollisuuden digitaaliselle muutokselle. Euroopassa tarjontaketjun alkupäässä vallitseva investointivaje tulee, tutkimuksen ja innovoinnin lisäksi, selvästi esiin siinä, että tarjonta ei riitä tyydyttämään viimeisimmän teknologian kasvavaa kysyntää. Suurteholaskennan alalla riittämätön tarjonta pakottaa EU:n tutkijat ja insinöörit etsimään laajasti laskentaresursseja EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista, jossa valtion ohjelmat ylläpitävät suorituskyvyltään huippuluokkaa olevien tietokoneiden tarjontaa 2. Euroopassa on myös maailman johtava tekoälyn tutkimusyhteisö sekä joukko tekoälyalan asiantuntemusta tarjoavia pieniä yrityksiä, mutta tekoälyn markkinat ovat heikosti kehittyneet verrattuna Yhdysvaltoihin, jossa erityisesti dataan liittyvät valmiudet luovat edellytykset laajamittaiseen innovointiin. Kyberturvallisuuteen tehtävien julkisten investointien hajanaisuus ja suhteellisen alhainen taso 3 aiheuttaa riskin yhteiskunnallemme ja taloudellemme. Myös Euroopan kyberteollisuus on erittäin hajanainen, eikä alalla ole suuria toimijoita 4. Korkean osaamistason tekniset Tuki seuraavan sukupolven teknologioita ja sovelluksia koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille, Verkkojen Eurooppa -välineestä annettava tuki digitaali-infrastruktuurihankkeille ja tuki Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelmalle. EU käyttää nykyisin kolmanneksen maailman suurteholaskentaresursseista, mutta tuottaa niistä ainoastaan noin 5 prosenttia (Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu 2017, Developing Supercomputers in Europe, s. 3). Kyberturvallisuuteen nykyisin tehtävien julkisten investointien arvioidaan olevan EU:ssa noin 1 2 miljardia euroa vuodessa, kun Yhdysvalloissa investoinnit ovat lähes 10 kertaa suuremmat. Building an Effective European Cyber Shield, EPSC, Samassa raportissa todetaan, että Yhdysvaltojen hallitseva asema johtuu osittain kyberturvallisuutta koskevasta investointistrategiasta, jonka mukaisesti liittovaltion rahoitus kasvatettiin 19 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuonna 2017 tämä merkitsi 35 prosentin lisäystä vuoteen 2016 verrattuna. FI 1 FI

3 asiantuntijatyöpaikat tekoälyn, data-analyysin ja kyberturvallisuuden kaltaisilla aloilla jäävät täyttämättä näillä aloilla on nykyisin yli avointa työpaikkaa 5. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla on luotu vankka toimintakehys, jota on nyt täydennettävä yhtä vahvalla investointiohjelmalla. Tätä on tuettu korkeimmalla poliittisella tasolla. Euroopan valtioiden ja hallitusten päämiehet määrittelivät Tallinnassa vahvan digitaalisen talouden peruspilarit: kyberturvallisuus, tekoäly, maailmanluokan infrastruktuuri, johon sisältyy suurteholaskenta, sekä digitaalinen osaaminen ja julkisen sektorin digitalisointi 6. Tämä otettiin huomioon lokakuussa 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Vahvojen digitaalisten valmiuksien rakentamisesta EU:ssa on sen jälkeen keskusteltu useissa neuvoston kokoonpanoissa. Komissio korosti monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa 7 skenaariota, jossa digitaalialan investoinnit kaksinkertaistetaan. Tämä perusteluosa liittyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uudesta ohjelmasta, jolla pyritään lisäämään ja maksimoimaan digitalisaation hyötyjä Euroopan kansalaisille, julkishallinnoille ja yrityksille (Digitaalinen Eurooppa -ohjelma). Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on keskeinen osa monivuotista rahoituskehystä ( ) koskevaan ehdotukseen sisältyvää komission kattavaa vastausta digitalisaation aiheuttamaan haasteeseen. Ohjelman tavoitteena on antaa käyttöön rahoitusväline, joka on sovitettu valmiuksien rakentamisen operatiivisiin vaatimuksiin Eurooppa-neuvoston määrittelemillä aloilla, ja hyödyntää näiden alojen välisiä synergioita. Siksi siinä keskitytään Euroopan valmiuksien vahvistamiseen suurteholaskennan, tekoälyn, kyberturvallisuuden ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen 8 aloilla ja varmistamaan niiden laajamittainen käyttö taloudessa ja yhteiskunnassa. Näiden valmiuksien rinnakkainen kehittäminen auttaa luomaan kukoistavan datavetoisen talouden, edistää osallistavuutta ja varmistaa arvonmuodostuksen 9. Yhden pilarin jättäminen huomioimatta tai heikentäminen vaarantaa koko rakenteen, sillä kaikki osa-alueet liittyvät tiivisti toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia: esimerkiksi tekoäly tarvitsee kyberturvallisuutta ollakseen luotettava, kyberturvallisuus tarvitsee suurteholaskentaa, jotta turvattava valtava datamäärä voidaan käsitellä, ja tulevien normien mukaisissa digitaalisissa palveluissa tarvitaan kaikkia kolmea valmiutta; tämän lisäksi kaikissa edellä mainituissa tarvitaan oikeanlaista pitkälle vietyä osaamista. Mikä tärkeintä, ohjelmassa keskitytään aloihin, joilla mikään jäsenvaltio ei yksin pysty varmistamaan onnistuneen digitalisaation edellyttämää tasoa. Painopisteessä ovat myös alat, joilla julkisella rahoituksella on suurin vaikutus, etenkin palvelujen tehokkuuden ja laadun parantamiseen yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveydenhuollon, oikeuden, kuluttajasuojan ja julkishallinnon aloilla, ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) auttaminen digitaaliseen muutokseen sopeutumisessa. Ohjelmassa otetaan myös huomioon lisäarvo, joka saadaan digitaaliteknologioiden yhdistämisestä muihin mahdollistaviin teknologioihin digitalisaation hyötyjen maksimoimiseksi Victory Databasen analyysi avoimista työpaikoista seitsemässä EU-jäsenvaltiossa. Tallinnan digitaalihuippukokous, Viron pääministerin Jüri Ratasin päätelmät. COM (2018)98: Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU: n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen. Tämän ohjelman yhteydessä pitkälle viety digitaalinen osaaminen määritellään 2 artiklan e alakohdassa ISCED-tason 4 tai sitä korkeamman tason erityisosaamiseksi suurteholaskennan, tekoälyn ja kyberturvallisuuden alalla. Esimerkiksi sähköisen laskutuksen käyttöönotto kaikkialla EU:ssa merkitsisi digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamista yrityksille, joilla on tarvittavat yhteydet ja ammattitaitoinen henkilöstö, samalla kun taataan kansalaisten luottamus turvatussa ympäristössä tapahtuviin transaktioihin ja siten tuki niille. FI 2 FI

4 Ohjelmalla pyritään kasvattamaan ja lujittamaan EU:n suurteholaskenta- ja datankäsittelyvalmiuksia ja varmistamaan niiden laajamittainen käyttö sekä yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla, että yrityksissä, erityisesti pkyrityksissä; kasvattamaan ja lujittamaan keskeisiä tekoälyyn liittyviä valmiuksia, kuten tekoälyalgoritmien dataresursseja ja kirjastoja, ja asettamaan ne kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville sekä lujittamaan ja edistämään jäsenvaltioiden olemassa olevien tekoälyn testaus- ja kokeilulaitosten välisiä yhteyksiä; varmistamaan, että EU:n digitaalisen talouden, yhteiskunnan ja demokratian turvaamiseksi tarvittavat olennaiset valmiudet ovat olemassa ja EU:n julkisen sektorin ja yritysten saatavilla, sekä parantamaan EU:n kyberturvallisuusalan kilpailukykyä; varmistamaan, että nykyinen ja tulevat työvoima voi helposti hankkia pitkälle vietyä digitaalista osaamista, etenkin suurteholaskennan, tekoälyn ja kyberturvallisuuden alalla, tarjoamalla opiskelijoille, tutkinnon suorittaneille ja nykyisille työntekijöille keinot hankkia ja kehittää tällaista osaamista sijaintipaikastaan riippumatta; laajentamaan digitaalisten valmiuksien, etenkin suurteholaskennan, tekoälyn ja kyberturvallisuuden, parasta käyttöä koko taloudessa, yleistä etua koskevilla aloilla ja yhteiskunnassa, myös ottamalla käyttöön yhteentoimivia ratkaisuja yhteistä etua koskevilla aloilla, ja helpottamaan kaikkien yritysten, etenkin pk-yritysten, mahdollisuuksia saada käyttöönsä teknologiaa ja taitotietoa. Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa Ohjelmalla tuetaan muun muassa toimintapoliittisia aloitteita, joista komissio on ilmoittanut suurteholaskentaa koskevassa EuroHPC-aloitteessa 10, maaliskuussa 2018 julkaistussa Fintech-toimintasuunnitelmassa 11, tekoälyä koskevassa tiedonannossa 12, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annetussa asetuksessa ja verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen perustamisesta huhtikuussa 2018 annetussa päätöksessä 13 sekä huhtikuussa 2018 annetussa datapaketissa 14, 15. syyskuuta 2017 annetussa kyberturvallisuuspaketissa 15, terveydenhuollon 16 ja koulutuksen 17 digitalisoinnista annetuissa tiedonannoissa, syyskuussa 2017 esitetyssä uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa 18, Euroopan teollisuuden digitalisoinnista huhtikuussa 2016 annetussa tiedonannossa 19 ja Euroopan osaamisohjelmassa. Ohjelma kytkeytyy olemassa oleviin investointivälineisiin. Horisontti puiteohjelmassa ja sitä edeltävissä puiteohjelmissa digitaaliteknologioiden tutkimukseen, kehittämiseen ja EuroHPC-aloite. COM(2018) 109 final, , FinTech-toimintasuunnitelma Euroopan rahoitusalan kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden parantamiseksi. 25. huhtikuuta 2018 annettu tiedonanto. Komission päätös C(2018) 2393 final, annettu , asiantuntijaryhmän perustamisesta verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskusta varten. SWD/2018/125 final. COM(2017) 477 final, , ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista ( kyberturvallisuusasetus ). COM (2018) 233 final, , terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen. COM(2018) 22 final, , digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta. COM(2017) 479 final, , Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia. COM(2016) 180 final, , Euroopan teollisuuden digitalisointi täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista. FI 3 FI

5 innovointiin tehtyjen investointien avulla Eurooppa on voinut pysyä kilpailukykyisenä keskeisillä aloilla, kuten robotiikassa, televiestintälaitteissa ja anturiteknologiassa. Tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin rahoitusta on nyt jatkettava ja vahvistettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma pohjautuu Horisontti ohjelmassa saavutettuun menestykseen, joka mahdollistaa siirtymisen käyttöönottoon suurteholaskennan ja tekoälyn kaltaisissa teknologioissa. Verkkojen Eurooppa -välineessä ja eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevassa ohjelmassa (ISA²) tehdyt investoinnit toimintapuitteisiin, standardeihin, yhteentoimiviin ratkaisuihin ja rajatylittäviin pilottipalveluihin ovat antaneet julkishallinnoille mahdollisuuden testata digitalisointia todellisissa olosuhteissa ja aloittaa siirtymisen sähköisestä hallinnosta digitaaliseen hallintoon 20. Yhteentoimivien ratkaisujen käyttöönotto digitaalisilla sisämarkkinoilla on osoittanut EU:n tason toiminnan arvon. Nämä ovat arvokkaita saavutuksia, joiden pohjalta voidaan toteuttaa yhteentoimivien digitaalisten palvelujen laajempi käyttöönotto koko Euroopassa. Ohjelma pohjautuu myös nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa käyttöönotettuihin digitaalipalvelujen infrastruktuureihin ja tukee eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kaltaisten toimintapolitiikan elementtien jatkokehitystä ja laajempaa täytäntöönpanoa. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Digitaalinen Eurooppa -ohjelma täydentää ja toimii yhdessä monien muiden vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettujen välineiden kanssa, etenkin seuraavien: Euroopan horisontti -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline, Luova Eurooppa -ohjelma (mukaan lukien Media), InvestEU-rahasto, COSME-ohjelma, sisämarkkinaohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plus (mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloite, terveysosio ja digitaaliset perustaidot), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Erasmus-ohjelma, Euroopan globalisaatiorahasto (digitaaliset perustaidot ja pitkälle viety digitaalinen osaaminen), yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto, ympäristö- ja ilmastotoimet (mukaan lukien energiatehokkuus) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Ohjelmien väliset synergiat mahdollistavat mittakaavaedut, parantavat investointien johdonmukaisuutta ja tuottavat enemmän lisäarvoa kansalaisille ja talouden toimijoille. Ne voimistavat EU:n tason digitaali-investointien käytännön vaikutusta, kun kansallisilla ja alueellisilla digitaali-investoinneilla pystytään paremmin täydentämään EU:n tason toimia. Parantamalla julkisen rahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta eri ohjelmien välisten käytännön yhteyksien avulla EU pystyy vastaamaan digitaalisiin haasteisiin paremmin kohdennetulla ja virtaviivaisemmalla tavalla ja rakentamaan tai vahvistamaan digitalisaatiota tukevia ekosysteemejä, mikä luo työpaikkoja, lisää kasvua ja edistää kilpailukykyä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toteuttamisen aikana kiinnitetään huomiota kilpailun ylläpitämiseen sisämarkkinoilla. Seuraavassa esitellään lyhyesti tärkeimmät täydentävyydet ja synergiat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja digitalisaation kannalta merkityksellisimpien välineiden, eli Euroopan horisontti -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan aluekehitysrahaston ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä sisämarkkinaohjelman, välillä. Useat Euroopan horisontti -ohjelmassa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa käsitellyt aihealueet ovat päällekkäisiä siinä mielessä, että molemmat kattavat suurteholaskennan, 20 FI 4 FI

6 tekoälyn ja kyberturvallisuuden, mutta tuettavien toimien tyyppi, niiden odotetut tulokset ja niiden toimintalogiikka ovat erilaiset ja toisiaan täydentävät. Euroopan horisontti -ohjelma on ainoa keskitetysti hallinnoitu EU:n ohjelma, jolla tuetaan tutkimusta ja teknologian kehittämistä, ja tärkein ohjelma, jolla tuetaan demonstrointia, pilotointia, konseptin toimivuuden todistamista, testausta ja innovointia, mukaan lukien esikaupallinen hyödyntäminen. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa puolestaan keskitytään laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurien rakentamiseen, jonka tavoitteena on kriittisten olemassa olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja käyttöönotto kaikkialla Euroopassa. Esimerkkinä ohjelmien välisistä synergioista voidaan mainita, että Euroopan horisontti -ohjelmassa kehitetyt uudet digitaaliteknologiat otetaan asteittain käyttöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. Vastaavasti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa kehitetyt valmiudet ja infrastruktuurit asetetaan tutkimus- ja innovointiyhteisön saataville, myös Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja toimia varten. Digitaalisen osaamisen kehittämistä tukevia Euroopan horisontti -ohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Digital) yhteistoimintakeskittymissä toteutettavat aloitteet, täydennetään ja laajennetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuetulla valmiuksien rakentamisella pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskukset kokoavat yhteen opiskelijoita, tutkijoita, insinöörejä ja liiketoiminnan kehittäjiä suunnittelemaan yhdessä innovaatiohankkeita ja tekemään yhteistyötä yritysten perustamisessa ja tukemisessa. Jotta voidaan varmistaa vahvat koordinointimekanismit ohjelmien toteutuksessa, molempien ohjelmien toimintamenettelyt sovitetaan yhteen. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma täydentää digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia, etenkin niitä, joissa tarvitaan pitkälle vietyä digitaalista osaamista suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan ja tekoälyn aloilla. Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa fyysisen infrastruktuurin suuren kapasiteetin laajakaistaverkoille, joita tarvitaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ehdotettujen digitaalisten palvelujen ja teknologioiden käyttöönoton mahdollistamiseksi. Koska Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan kriittisiä infrastruktuureja sektoreilla, joilla tarvitaan asianmukainen kyberturvallisuustaso, se on riippuvainen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa käyttöönotetusta teknologiasta. Tulevaisuudessa ainoastaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuetaan digitaalisten palvelujen käyttöönottoa yleistä etua koskevilla aloilla. Euroopan aluekehitysrahastosta pyritään edistämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:n kaikilla alueilla siten, että painopiste on vähemmän kehittyneissä alueissa. EAKR edistää innovointivetoista taloudellista kehitystä, johon sisältyy teollisuuden digitalisointi, kuten älykkään erikoistumisen strategioissa 21 esitetään (mukaan lukien digitaaliinnovointikeskittymien perustamiseen ja parantamiseen tehtävät täydentävät investoinnit). EAKR tukee myös digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, muun muassa kyberturvallisuuden alalla, osana EU:n prioriteettien toteuttamista julkishallintojen nykyaikaistamisen, kestävän liikenteen, terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmien parantamisen, energiakäänteen, kiertotalouden ja koulutuksen aloilla 22. Tätä kautta se edistää osaltaan digitaalisten COM(2017) 376 final, Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat. COM(2018) 372 final, , Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta. FI 5 FI

7 sisämarkkinoiden toteuttamista erityisesti alue- ja paikallistasolla. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma täydentää paikallisia investointeja, jotta laitteistoja saataisiin muun Euroopan käyttöön digitaalisten valmiuksien verkottamisen ja kartoittamisen avulla. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma edistää välillisesti tiedonannossa Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa 23 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tiedonannossa tunnustetaan, että digitaalinen saatavuus ja osaaminen ovat näiden alueiden kehityksen keskeisiä edellytyksiä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla on selkeitä synergioita Luova Eurooppa -ohjelman ja erityisesti sen medialohkon ja monialaisen lohkon kanssa. Media-ohjelmassa tuetaan kohdennettuja toimia (esim. sisällön saatavuus, tunnetuksi tekeminen ja yleisösuhteen kehittäminen), joilla edistetään kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä, erityisesti audiovisuaalialalla, ja näiden alojen mukautumista digitaaliseen ympäristöön. Monialaisessa ohjelmassa pyritään, muiden prioriteettien ohessa, ymmärtämään paremmin digitaalisen median dynamiikkaa ja Euroopan uutismedia-alan digitaalista muutosta. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa tuetaan näitä toimintalohkoja tarjoamalla laajasti käyttöön valmiuksien rakentamisessa tarvittavia huipputeknologioita, standardeja (jos niitä tarvitaan) ja infrastruktuureja. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja sisämarkkinaohjelman välinen johdonmukaisuus olisi pyrittävä varmistamaan. Esimerkiksi kuluttajansuoja on tarkoitus saavuttaa sisäänrakennetusti digitaalitalouteen, kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvän tuoteturvallisuuden osalta. Molempien ohjelmien olisi täydennettävä toisiaan huomioon otettavien oikeussubjektien ja näiden kehittyvien teknologioiden aiheuttamien uudentyyppisten riskien suhteen. Myös molemmissa ohjelmissa toteutetun digitaalimarkkinoita koskevan tutkimuksen olisi tuettava toinen toistaan. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla edistetään pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä etenkin kyberturvallisuuden, tekoälyn ja suurteholaskennan aloilla. Se on siten täydentävä suhteessa Euroopan sosiaalirahasto plussaan, josta tuetaan perus- ja keskitason osaamisasteen koulutusta, sekä Euroopan globalisaatiorahastoon, josta rahoitetaan irtisanottujen työntekijöiden tietotekniikkakoulutusta kaikilla osaamistasoilla. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Erasmus-ohjelman väliset synergiat ja täydentävyydet olisi varmistettava molempien ohjelmien hyödyksi. Erasmus-ohjelmalla edistetään osaamisen kehittämistä ja hankkimista oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja yhteistyön avulla koulutuksen, nuorison ja urheilun aloilla. EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumisen osalta Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toteuttamista koordinoidaan ulkoisen rahoituksen välineiden kanssa. Näistä voidaan mainita liittymistä valmisteleva väline ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline. Komission ehdotuksessa vuosien monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetettiin kunnianhimoisempi tavoite ilmastotoimien valtavirtaistamiseksi kaikissa EU:n ohjelmissa, ja kokonaistavoitteena on, että EU:n menoista 25 prosentilla tuettaisiin ilmastotavoitteita. Ohjelman vaikutusta kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla sopivalla jaottelutasolla, myös käyttämällä täsmällisempiä menetelmiä, jos sellaisia on saatavilla. Komissio esittää tiedot edelleen vuosittain maksusitoumusmäärärahojen osalta vuotuisen talousarvioluonnoksen yhteydessä. 23 COM(2017) 623 final. FI 6 FI

8 Jotta voidaan tukea ohjelman kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, komissio pyrkii tunnistamaan sopivat toimet kaikissa ohjelman valmistelun, toteuttamisen, tarkastelun ja arvioinnin vaiheissa. Ohjelman toimien avulla olisi puututtava markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisten investointien kanssa tai syrjäyttää niitä. Toimilla olisi myös oltava selkeää eurooppalaista lisäarvoa. Näin voidaan varmistaa ohjelman toimien yhdenmukaisuus EU:n valtiontukisääntöjen kanssa ja vältetään perusteettomat kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Tämä ohjelma koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Oikeusperusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa toteutettavien toimien laaja-alaisen luonteen vuoksi se perustuu seuraaviin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) säännöksiin: SEUT-sopimuksen 173 artiklan 3 kohta useimpien ohjelmassa toteutettavien toimien osalta; SEUT-sopimuksen 172 artikla erityisesti yleistä etua koskevien alojen digitalisoinnin osalta. Toissijaisuusperiaate Ohjelmassa pyritään hyödyntämään digitaalisen talouden olennaisten perustekijöiden yhdessä tuottamia synergioita. Näitä perustekijöitä ovat älykäs laskenta- ja datainfrastruktuuri, kyberturvallisuus, tekoäly sekä pitkälle viety digitaalinen osaaminen ja sovellukset teollisuudessa ja yhteistä etua koskevilla aloilla. Näitä pilareita tuetaan yhdellä johdonmukaisella mekanismilla, ja yhdessä ne johtavat kukoistavaan datavetoiseen talouteen, edistävät osallistavuutta, toimivat katalysaattorina innovatiivisille hankkeille 24 ja varmistavat arvonmuodostuksen. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on vastaus uuteen poliittiseen tahtoon puuttua yhdessä ongelmiin, jotka olivat aikaisemmin lähinnä kunkin maan omia, sillä mikään jäsenvaltio tai yritys ei voi yksin tehdä kriittisiä digitaali-investointeja vaaditussa laajuudessa tai laajentaa niitä onnistuneelle tasolle. Jos EU ei toimi, näitä investointeja ei toteuteta tarvittavassa laajuudessa ja on olemassa riski, että EU menettää kilpailukykyään. EU:n tason toiminta on välttämätöntä, jotta toimia voidaan suunnitella, yhteisrahoittaa ja koordinoida riittävän suuressa mittakaavassa näihin haasteisiin vastaamiseksi ja jotta voidaan varmistaa, että uusien digitaaliteknologioiden hyödyt jakautuvat täydessä mitassa kaikkialle Eurooppaan. Monenvälisellä koordinoidulla toiminnalla voidaan myös välttää 24 Esimerkiksi sähköisen laskutuksen käyttöönotto kaikkialla EU:ssa merkitsisi digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamista yrityksille, joilla on tarvittavat yhteydet ja ammattitaitoinen henkilöstö, samalla kun taataan kansalaisten luottamus turvatussa ympäristössä tapahtuviin transaktioihin ja siten tuki niille. FI 7 FI

9 päällekkäisyydet, hyödyntää synergioita kytkemällä rahoitus puite-edellytyksiin, turvata yhteentoimivuus ja välttää sokeat pisteet tai merkittävä maantieteellinen digitaalinen kuilu. Yhdessä nämä toimet johtavat uusien teknologioiden nopeampaan käyttöönottoon ja leviämiseen, strategisiin etuihin Euroopan yrityksille, parempiin julkisiin palveluihin EU:n kansalaisille ja suurempiin valmiuksiin saavuttaa läpimurtoja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa (terveydenhuolto, sairauksien havaitseminen ja diagnosointi, ilmastonmuutos, resurssitehokkuus jne.) ja elämänlaadun yleiseen paranemiseen kaikilla aloilla koko unionissa. Suhteellisuusperiaate Julkinen sektori on ilmeisen halukas käsittelemään digitalisaatiota Euroopan tasolla sekä osallistumaan EU:n digitaalisten valmiuksien rakentamiseen ja vahvistamiseen tehtäviin yhteisiin investointeihin. Eurooppa-neuvosto on antanut toiminnalle vahvan poliittisen tuen, ja samoin ovat tehneet myös neuvosto ja Euroopan parlamentti, jotka ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet digitaalisten sisämarkkinoiden ja sen eri osa-alueiden nopeaa toteuttamista. Euroopan parlamentti ilmaisi erityisen huolensa siitä, että digitaalipolitiikoille EU:n budjetissa osoitetut varat eivät ole riittävät todellisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, ja tunnusti tarpeen antaa pontta Euroopan taloudelle tuottavien investointien välityksellä. EU:n tasolla 29 jäsenvaltiota sitoutui maaliskuussa 2017 tekemään yhteistyötä verkotetun liikkuvuuden alalla 31, ja tähän mennessä 16 jäsenvaltiota on sitoutunut tekemään yhteistyötä toistensa ja komission kanssa hankkiakseen ja ottaakseen käyttöön integroidun maailmanluokan suurteholaskentainfrastruktuurin 32. Komissio antoi tammikuussa 2018 ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen ( EuroHPC ) perustamisesta 33. Huhtikuun 10. päivänä 2018 järjestetyssä toisessa digitaalipäivä-tapahtumassa 28 Euroopan maata 34 sitoutui tekemään yhteistyötä tekoälyn alalla EU:n teknologisten ja teollisten valmiuksien vahvistamiseksi tällä alalla ja sen hyötyjen saattamiseksi kaikkien kansalaisten ja yritysten ulottuville 35. Euroopan maat sitoutuivat myös kehittämään yhdessä kehittyneitä ratkaisuja julkisiin palveluihin (esim. kehittämällä eurooppalainen lohkoketjuinfrastruktuuri palveluja varten 36 ), yksilöllistettyyn hoitoon 37 ja datavetoiseen terveydenhuoltoon ja -hoitoon sekä digitaali-investointien edistymisen yhteiseen seurantaan. Kaikki jäsenvaltiot ovat nykyisin mukana EU:n teollisuuden digitalisointia koskevassa aloitteessa, ja ne ovat Toukokuussa 2013 annetut neuvoston päätelmät pilvipalveluja koskevasta tiedonannosta, joissa korostetaan suurteholaskennan merkitystä EU:lle. Toukokuussa 2015 annetut neuvoston päätelmät Euroopan teollisuuden digitalisoitumiskehityksestä (8993/15). 23. tammikuuta 2018 pidetyn neuvoston kokouksen päätelmät (ECOFIN XX/18). Neuvoston päätelmät terveydestä digitaaliyhteiskunnassa edistyminen terveysalan datavetoisessa innovoinnissa; Mietintö eurooppalaisesta pilvipalvelualoitteesta (A8-0183/2017). Euroopan parlamentin päätöslauselma robotiikasta ja tekoälystä (2015/2103(INL)). 29 EU:n ja ETA:n jäsenvaltiota allekirjoittivat aiekirjeen yhteistyöstä automatisoidun maantieliikenteen testaamisessa eri maiden rajat ylittävillä testauspaikoilla. Neuvoston päätelmät liikenteen digitalisaatiosta, 5. joulukuuta Julkilausuman ovat allekirjoittaneet FR, DE, IT, LU, NL, PT, ES, BE, SL, BU, GR, CR, CY, CZ, CH ja PL. Mukaan lukien Norja, mutta pois lukien Kroatia tätä asiakirjaa laadittaessa. Allekirjoittajina 22 Euroopan maata: Allekirjoittajina 13 Euroopan maata: FI 8 FI

10 sitoutuneet tekemään lisäyhteistyötä varmistaakseen digitaaliteknologian parhaan mahdollisen käytön yrityksissä. Myös sidosryhmien kuulemiset osoittavat, että kriittiset investoinnit on parasta tehdä EU:n tasolla. Ohjelmassa käsitellyt alat ovat sellaisia, joilla riittävä mittakaava on välttämätön onnistumisen varmistamiseksi, oli kyse sitten tarvittavien valmiuksien hankkimisesta tai niiden laajasta käytöstä kaikkialla EU:ssa. Koska kehittyneitä digitaalisia aloja koskevaa tietämystä ja osaamista ei ole saatavilla Euroopan kaikilla alueilla, EU:n tason toimilla, etenkin digitaali-innovointikeskittymien verkottamisella, voidaan varmistaa, että tällainen osaaminen tulee saataville kaikilla alueilla. Kun otetaan huomioon asian kiireellisyys ja tarvittavien investointien mittakaava, on olemassa vahvat perusteet EU:n tason toiminnalle, jotta toimia voidaan yhteisrahoittaa ja koordinoida riittävän suuressa mittakaavassa digitalisaation aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tämän pitäisi varmistaa, että uusien digitaaliteknologioiden hyödyt jaetaan täydessä mitassa. Koordinoidulla toiminnalla voidaan välttää päällekkäisyydet, hyödyntää synergioita kytkemällä rahoitus puite-edellytyksiin, turvata yhteentoimivuus ja poistaa sokeat pisteet tai merkittävä maantieteellinen digitaalinen kuilu. Kehotukset investointien kasvattamiseen on nyt muutettava toiminnaksi EU:n investointikehyksessä. Yritykset ja kansalaiset tarvitsevat selkeän viestin siitä, että EU investoi heidän tulevaisuuteensa ja että ennakoitavuus on varmistettu ja käytössä on tukimekanismit, joilla digitalisaation monimutkaisesta prosessista voidaan selvitä. EU:n velvollisuutena on toimia ja olla näkyvästi esillä koko prosessin ajan. Kun digitalisaatiosta on tullut olennainen tekijä kasvussa, sosiaalisessa kehityksessä ja siirtymisessä kestävään talouteen, tavassa, jolla EU ja jäsenvaltiot jakavat digitaalirahoitusta, on paljastunut kriittinen puute. Nykyistä investointikehystä ei ole suunniteltu EU:n laajuista digitaalisten valmiuksien rakentamista ja niiden optimaalista käyttöä varten. Siksi EU tarvitsee uuden, yhtenäisen ja kunnianhimoisen rahoitusohjelman, jolla tuetaan niiden digitaalisten valmiuksien käyttöönottoa ja optimaalista käyttöä, jotka luovat perustan yhteistä etua koskevilla aloilla ja yrityksissä tapahtuvalle innovoinnille. Toimintatavan valinta Ohjelma pannaan täytäntöön asetuksella. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset Koska Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on uusi ohjelma, tämä ehdotus ei perustu minkään tietyn ohjelman väliarviointiin. Sen sijaan siinä on hyödynnetty tuloksia, joita on saatu siihen läheisesti liittyvien ohjelmien ja aloitteiden arvioinneissa, etenkin Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnissa 38 ja digitaalisten sisämarkkinoiden väliarvioinnissa 39. Erityisen tärkeä on kuitenkin Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnin päätelmä, jonka mukaan ohjelmassa digitalisiin valmiuksiin ja infrastruktuureihin omistetuilla toimilla pystyttiin tukemaan vain aivan ensimmäisiä askeleita kohti EU:n laajuista digitalisaatiota yhteistä etua koskevilla aloilla 40. Arvioinnissa korostettiin, että Verkkojen SWD(2018) 44 final. FI 9 FI

11 Eurooppa -välineessä saatavilla olevan rahoituksen taso on mahdollistanut nykyisten tarpeiden täyttämisen ainoastaan osittain ja lisäksi että Verkkojen Eurooppa -välineen kehys rajoittaa ohjelman kykyä mukautua teknologian viimeisimpään kehitykseen ja esiin nouseviin poliittisiin prioriteetteihin (kuten kyberturvallisuuteen liittyviin haasteisiin). Arviointi osoitti myös, että jäsenvaltiot ovat erittäin halukkaita sitoutumaan yhdessä digitalisaatioon. Sidosryhmien kuuleminen Vaikutustenarviointityön yhteydessä on toteutettu erilaisia kuulemistoimia sen varmistamiseksi, että sidosryhmien näkökannat on otettu systemaattisesti huomioon muotoiltaessa vuoden 2020 jälkeistä EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Nämä kuulemistoimet vaihtelivat sidosryhmien konferensseista ja tapahtumista asiantuntijaryhmiin, verkkokuulemiseen, työpajoihin, kokouksiin ja seminaareihin sekä kirjallisten kannanottojen analysointiin. Kuulemisen tulokset osoittavat, että sidosryhmät tukevat tehokkaampaa, vähemmän hajanaista lähestymistapaa, jolla maksimoidaan digitalisaation hyödyt kaikille EU:n kansalaisille ja yrityksille. Tämä koskee erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman keskeisiä aloja eli suurteholaskentaa, kyberturvallisuutta ja tekoälyä sekä pitkälle vietyä digitaalista osaamista ja yleistä etua koskevien alojen digitalisaatiota. Vaikutustenarviointi Sääntelyntarkastelulautakunta käsitteli vaikutustenarviointiraporttia 25. huhtikuuta Lautakunta antoi kielteisen lausunnon. Lautakunnan kielteisen lausunnon jälkeen raporttia tarkistettiin perusteellisesti ja sen rakennetta muutettiin, jotta siinä voitaisiin paremmin kuvata, kuinka ehdotus rakentuu digitalisaatioon liittyville olemassa oleville ohjelmille. Kolmansissa maissa tai jäsenvaltioissa toteutetuista samankaltaisista toimista annettiin useita esimerkkejä. Raporttiin lisättiin myös tiedot tutkimuksen pääosaston kanssa sovitusta ohjelman yhteensovittamisesta Euroopan horisontti -ohjelman kanssa. Myös toimintalogiikkaa sekä eri alojen markkinahäiriöitä ja tarjontaketjun alkupään investointivajetta koskevia kysymyksiä tarkennettiin. Yksityiskohtaisempia tietoja annettiin myös kunkin ehdotetun toimen toteutustavoista. Uusissa jaksoissa selitettiin yksityiskohtaisemmin, mitä sellaista rahoituksen lisäämisellä saavutetaan, mitä eri pilareissa ei voida saavuttaa nykyisillä toimintamekanismeilla. Esimerkkejä annettiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa toteutetuista samanlaisista onnistuneista politiikoista. Tarkistettu vaikutustenarviointi toimitettiin 5. toukokuuta Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 8. toukokuuta 2018 myönteisen lausunnon 41 (varauksin) sillä edellytyksellä, että vaikutustenarviointiraporttia tarkistetaan lautakunnan suositusten huomioon ottamiseksi. Raporttia on tarkistettu tämän mukaisesti: tekstiä on tarkennettu sen selventämiseksi, mihin ehdotus pohjautuu ja mikä on uutta, sekä sen selittämiseksi, miksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on parempi kanava ehdotettujen toimien tukemiseen; raporttiin on lisätty jäsenvaltioiden sitoutumista koskeva uusi jakso, jotta voidaan kuvailla paremmin ehdotettujen toimenpiteiden jäsenvaltiolta saamaa poliittista tukea ja jäsenvaltioiden sitoutumista; kilpailusääntöjä ja markkinavääristymiä koskevaa jaksoa on vahvistettu; raporttiin on lisätty uusi jakso, jossa annetaan esimerkki suunnitellusta maksa käytöstä -mekanismista FI 10 FI

12 Yksinkertaistaminen Aloitteessa on varmistettu, että se on kokonaisuudessaan nykyisen ja tulevan varainhoitoasetuksen mukainen. Kaavaillut poikkeukset ovat joko asiaan liittyvissä säädöksissä asianmukaisesti sallittuja tai niistä on ennakkotapauksia olemassa. Lisäksi on yksinkertaistettu seuraavia näkökohtia: Talousarviomäärärahojen joustavuus on otettu huomioon erityistavoitteiden tasolla. Toiminnan soveltamisala on määritelty yleisten, erityisten ja operatiivisten tavoitteiden tasolla. Kelpoisuuskriteerit, avustusten rahoitusosuudet ja muut toteuttamiseen liittyvät tekijät määritellään työohjelmissa. Tätä joustavuutta tasapainotetaan varmistamalla jäsenvaltioiden osallistuminen ohjelman toteuttamiseen korkean tason asiantuntijaryhmän puitteissa. Ohjelmasta annettava rahoitus voidaan toteuttaa missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa. Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa [uusi 61 artiklan 1 kohdan c alakohta] tarkoitettujen asianmukaisten yhteisöjen tai elinten kanssa. Toimeenpanovirastoja koskevien kustannus-hyötyanalyysien perusteella, jotka tehtiin Horisontti ohjelman alussa sekä Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti ohjelman väliarviointien yhteydessä, ohjelman oletusarvoinen toteutusmenetelmä olisi suora hallinnointi. Suoran hallinnoinnin suurimpana etuna on se, että se mahdollistaa vahvan poliittisen ohjauksen ja EU:n tuen nopean antamisen. Välillistä hallinnointia olisi käytettävä täydentävänä menetelmänä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perussäädöksessä säädetyissä talousarvion toteuttamistehtävissä. Vaikka komissiolla on vastuu talousarvion toteuttamisesta, talousarvion toteuttamistehtävien siirtämisessä varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille yhteisöille on varmistettava kyseessä olevan yhteisön täysimääräinen yhteistyö unionin taloudellisten etujen suojaamisessa. Kun tällaisia tehtäviä siirretään yhteisöille välillisen hallinnoinnin puitteissa, on myös varmistettava prosessin avoimuus, syrjimättömyys, tehokkuus ja vaikuttavuus. Perusoikeudet Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ehdotetuilla säännöillä varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden täysimääräinen noudattaminen ja edistetään useiden perusoikeuksien täytäntöönpanoa. Tämän ohjelman tavoitteena on erityisesti varmistaa peruskirjan 11, 21 ja 47 artiklassa tarkoitettu sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, syrjinnän kielto sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Ohjelman tavoitteena on lisäksi vahvistaa vapautta harjoittaa liiketoimintaa unionin oikeuden ja kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti (16 artikla). Myös henkilötietojen suoja varmistetaan perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesti, samoin kuin 35 artiklan mukainen oikeus saada terveydenhoitoa ja 38 artiklan mukainen kuluttajansuoja. FI 11 FI

13 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Vuosien monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen 42 (COM(2018)XXX) mukaisesti ohjelman rahoituspuitteet ovat euroa käypinä hintoina, ja niiden ohjeellinen jakautuminen on seuraava [ks. ehdotuksen 4 artikla]. Rahoitusta tarkastellaan lähemmin ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. 5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Ohjelma on tarkoitus toteuttaa seuraavassa kuvatulla tavalla, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa. Kuten edellä todetaan, huomiota kiinnitetään kilpailun ylläpitämiseen sisämarkkinoilla. 1. Suurteholaskennan osalta EuroHPC-yhteisyrityksen, josta keskustellaan parhaillaan neuvoston kanssa, jatkamista pidetään tehokkaimpana ja toimivimpana välineenä EuroHPC-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee erityisesti suurteholaskentainfrastruktuuria ja t&k-toimia koskevien kansallisten ja Euroopan unionin strategioiden ja investointien koordinointia, resurssien kokoamista julkisista ja yksityisistä varoista sekä unionin taloudellisten ja strategisten etujen turvaamista 43. Yhteisyrityksen odotetaan saavan rahoitusta sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta että Euroopan horisontti -ohjelmasta. 2. Tekoälyyn liittyvät yhteiset hankinnat tai avustukset hoidettaisiin suoralla hallinnoinnilla. 3. Kyberturvallisuuteen liittyvät toimet toteutettaisiin suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla. 4. Pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämiseen liittyvä rahoitus toteutettaisiin pääasiassa [16] artiklassa määriteltyjen ja jäljempänä kuvailtujen digitaaliinnovointikeskittymien ja asianomaisten osaamiskeskusten kautta. Komissio laatii työohjelman yhteistyössä edellä mainittujen asianomaisten osaamiskeskusten kanssa, jotka voivat tällä tavoin antaa tarvittavan panoksen sen varmistamiseksi, että pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla toteutettavat toimet vastaavat teknologian viimeisintä kehitystä. Tavoitteena on vastata viipymättä työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. 5. Yhteistä etua koskevien alojen digitalisointiin liittyvää rahoitusta voitaisiin jatkossakin hallinnoida suoraan. Euroopan komission toteuttamaa hallinnointia käytetään edelleen sellaisten ratkaisujen kehittämiseen, joilla varmistetaan yhteinen suunnittelu ja arkkitehtuurien yhteentoimivuus. Edellä mainitusta riippumatta erityisten alakohtaisten ydinpalvelualustojen hallinnointi voitaisiin siirtää olemassa olevien virastojen operatiivisen hallintaan, jos tästä mahdollisuudesta jo määrätään niiden toimeksiannossa COM(2018) 321 final: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi , Asiakirjaan "Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta liittyvä vaikutustenarviointi" ( FI 12 FI

14 6. Teollisuuden digitalisointi toteutetaan digitaali-innovointikeskittymien kautta. Digitaali-innovointikeskittymät levittävät etenkin suurteholaskentaan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen ja digitaaliseen osaamiseen liittyviä valmiuksia koko talouteen, mikä mahdollistaa teollisuuden ja julkisen sektorin organisaatioiden digitalisoinnin. Digitaali-innovointikeskittymät tarjoavat käyttöön teknologista asiantuntemusta ja kokeiluympäristöjä, joiden avulla organisaatiot voivat paremmin arvioida digitalisointihankkeiden liiketaloudellisia perusteita. Digitaaliinnovointikeskittymien tarjoamiin testaus- ja kokeilupalveluihin voi liittyä muita mahdollistavia teknologioita, joita tarvitaan täydellisten digitalisaatioratkaisujen käyttöönotossa. Digitaali-innovointikeskittymille perustetaan verkosto, mikä varmistaa laajimman mahdollisen maantieteellisen kattavuuden Euroopassa. Komissio myöntää suoraan digitaali-innovointikeskittymiin liittyvät avustukset. Toteutustavoissa pyritään luomaan vahvoja synergioita ohjelman eri osien välille. Näitä kuvataan tarkemmin vaikutustenarvioinnin liitteessä 4 suurteholaskennan, tekoälyn ja kyberturvallisuuden osalta. Toteutuksessa voidaan tarvittaessa edistää myös muita keskeisiä digitaaliteknologioita, jotka ovat saavuttamassa markkinakypsyyden ja joihin on aiemmin investoitu EU:n tasolla, kuten 5G, esineiden internet ja pilvipalvelut. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) käytetään vertailuvälineenä, jolla mitataan digitalisaation edistymistä EU:ssa. DESI-väline perustuu tarkasta tilastollisesta analyysista johdettuihin indikaattoreihin. Dataa kerätään myös muista lähteistä, kuten erityisillä kyselytutkimuksilla. Tuotos- ja vaikutusindikaattorit määritellään ohjelman keskeisille aloille (suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus, pitkälle viety digitaalinen osaaminen sekä käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus). Vuosittaisesta seurannasta saatava palaute mahdollistaa ohjelman hallinnon ja rakenteen mukauttamisen saavutettujen tulosten mukaan. Arvioinnissa voidaan käyttää myös olemassa olevia indikaattoreita, jotka saadaan vuotuisiin tieto- ja viestintätekniikkakyselyihin perustuvista EU:n virallisista tilastoista ja työvoimatutkimuksesta. Myös erityisiä kyselytutkimuksia voidaan järjestää. DESI-välineellä tehtävää tiedonkeruuta täydennetään ohjelman itsensä tuottamilla tiedoilla. Huhtikuun 13. päivänä 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja 23 kohdassa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Tämän periaatteen mukaisesti komissio tekee väli- ja loppuarvioinnin pilari- ja ohjelmatasolla. Arvioinneissa tarkastellaan ohjelman käytännön vaikutuksia ohjelman indikaattoreiden ja tavoitteiden pohjalta ja analysoidaan yksityiskohtaisesti, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää merkityksellisenä, vaikuttavana, tehokkaana, riittävästi EU:n lisäarvoa tuottavana ja johdonmukaisena EU:n muun politiikan kanssa. Arvioinneissa analysoidaan saatuja kokemuksia, jotta voidaan yksilöidä mahdolliset ongelmat tai mahdollisuudet parantaa toimia tai niiden tuloksia ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntäminen/vaikutus. Arviointien päätelmät ja niihin liittyvät huomiot toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. 44 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta EUVL L 123, , s FI 13 FI

15 2018/0227 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan ja 173 artiklan 3 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 45, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 46, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Tässä asetuksessa vahvistetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoituspuitteet vuosille , joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen kohdan mukaisesti [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti]. (2) Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/... [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä varainhoitoasetus. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. (3) Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/ , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 49, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 50 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/ EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. Viitetieto päivitettävä myöhemmin. EUVL C 373, , s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa EUVL L 248, , s Asetus on saatavilla osoitteessa EUVL L 312, , s Asetus on saatavilla osoitteessa EUVL L 292, , s Asetus on saatavilla osoitteessa EUVL L 283, , s Asetus on saatavilla osoitteessa FI 14 FI