Taaleri Georahasto I Ky:n Sijoitusmuistio sekä AIFM -lain 12. luvun mukaiset olennaiset ja riittävät tiedot.

Transkriptio

1 Taaleri Georahasto I Ky:n Sijoitusmuistio sekä AIFM -lain 12. luvun mukaiset olennaiset ja riittävät tiedot.

2

3 PARIISIN ILMASTOSOPIMUS VIITOITTAA TIETÄ Uusiutuvan energian rooli on ratkaisevan tärkeä Pariisin ilmastosopimuksen (COP 21) tavoitteiden toteutumisessa. 174 maata on ratifioinut sopimuksen. Yhdysvallat on virallisesti vetäytynyt sopimuksesta, mutta on maan ulkoministeriön mukaan edelleen sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan Ennusteiden* mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikki energiantuotannon uusinvestoinnit ovat uusiutuvaa energiaa. Taloudellinen ympäristö muuttuu jo yksistään ilmastoa koskevien poliittisten päätösten seurauksena. Ilmastonmuutos muokkaa toimintaympäristöämme ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla sijoittajan mahdollisuuksiin ja riskeihin. Geoterminen energia on kalenterista tai sääolosuhteista riippumaton ja tasainen energianlähde. *Lähde: COP21 Paris Agreement, OES

4 GEOTERMINEN ENERGIA ON UUSIUTUVAA ENERGIAA Geoterminen energia on energiaa, joka syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena. Se on vuodenajoista tai sääolosuhteista riippumaton, tasainen energianlähde. Helpoimmin geoterminen energia on havaittavissa alueilla, joissa se tulee maan pinnalle asti, kuten esimerkiksi Islannin kuumissa lähteissä. Geoterminen energia on eri asia kuin yleisesti hyödynnetty maalämpö, joka on lähes kokonaan maankuoreen sitoutunutta auringon ja ilman lämpöenergiaa. Kuvat: My Visit Island & Cuisin Estone

5 GEOTERMISEN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN Geotermistä energiaa hyödynnetään poraamalla 2-6 km syviä reikiä maankuoren huokoiseen kalkkikivikerrostumaan. Poratuista kaivoista pumpataan maan lämmittämää kuumaa vettä ylös. Kuuma vesi voidaan syöttää joko suoraan kaukolämpöverkkoon tai sähköturbiiniin. Jäähdytetty vesi syötetään toisista kaivoista takaisin maan alle lämpenemään uudelleen. Teknologia on kehittynyt viime vuosina huomattavasti, kun mm. öljynporauksesta saatuja kokemuksia on hyödynnetty. Kuva: Deep Geothermal Energy -Principles and Application Possibilities in Germany, LIAG

6 GEOTERMINEN SÄHKÖNTUOTANTO KASVAA GLOBAALISTI Geotermisen sähköntuotannon nykyinen ja kehitteillä oleva kapasiteetti suurimmat tuottajat Geotermistä sähköä tuottavat ja tuotantolaitoksia kehittävät maat USA Filippiinit Indonesia Turkki Uusi-Seelanti Italia Mexico Islanti Kenia Etiopia Muut Nykyinen kapasiteetti Kehitteillä oleva kapasiteetti Lähde: ThinkGeoEnergy, GEA, IGA

7 GEOTERMINEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOS Kuvat: Erdwärme Bayern; Geretsried ja Sauerlach

8 TAALERIN TOINEN GEOTERMISEN ENERGIAN SIJOITUSRATKAISU TA A L E R I G E O R A H A S TO I KY

9 UUSIUTUVAN ENERGIAN OSAAMINEN TAALERILLA Energiainfrahankkeiden kehittäjä Taaleri hallinnoi energiainfrahankkeita koko niiden elinkaaren ajan. Taaleri osallistuu hankkeiden etsimiseen, kehittämiseen, rakennuttamiseen, rahoittamiseen, operointiin sekä käytöstä poistamiseen. Hankkeisiin voidaan sijoittaa missä elinkaaren vaiheessa tahansa. Uusiutuvan energian huippuosaaja Taalerilla on kansainvälistä osaamista aurinkoenergia-, tuulivoima- ja geotermisen energian hankkeista. Taaleri etsii kansainvälisiltä markkinoilta myös muiden uusiutuvien energiamuotojen sijoitusmahdollisuuksia Kokemusta geotermisen energian hankkeista Kyseessä on Taalerin toinen geotermisen energian sijoitusratkaisu. Ensimmäisen geoenergiahankkeemme poraukset ovat juuri alkamassa

10 MIKSI SIJOITTAA GEOTERMISEEN ENERGIAAN? Geoterminen energia on uusiutuvaa energiaa. Geoterminen energia on kalenterista ja sääolosuhteista riippumaton, tasainen energiamuoto. Hankkeiden menestys on riippumaton osakemarkkinan kehityksestä. Riski-tuottosuhde on hyvä, sillä Saksan valtio on lanseerannut geotermiselle sähköntuotannolle kiinteähintaisen, 20-vuotisen tariffijärjestelmän

11 TAALERI GEORAHASTO I KY Taaleri Georahasto I Ky on vaihtoehtorahasto, jonka hoitajana toimii Taaleri Pääomarahastot Oy. Rahasto sijoittaa geotermisen energian tuotantoon Saksassa Baijerin alueella. Rahasto sijoittaa geotermisen energian tuotantokohteisiin niiden saavuttaessa rakennusvaiheen tai niiden ollessa rakennusvaiheessa. Rahasto ei tee sijoituksia kehityshankkeisiin. Rahaston ensisijaisena tavoitteena on tehdä kaksi toisistaan riippumatonta sijoitusta Baijerin alueella. Sijoitusten tavoiteltu omistusaika on noin 4-7 vuotta ja ne voivat olla joko enemmistö- tai kanssasijoituksia. Tuotto kohteesta voidaan saadaan osinkoina, pääomapalautuksina sekä mahdollisina myyntituottoina kohteesta irtautumisessa. Rahasto voi sijoittaa sekä sähköä että lämpöä tuottaviin hankkeisiin

12 TAALERIN TIIMI Juhani Elomaa Toimitusjohtaja Taaleri Oyj Karri Haaparinne Toimitusjohtaja Taaleri Sijoitus Oy Ari Metso Toimitusjohtaja Taaleri Pääomarahastot Oy Pontus Oinonen Sijoituspäällikkö Jorma Alanne Sijoitusjohtaja Marko Backström Lakimies Susanna Terhivuo Rahoitusjohtaja Katariina Maliniemi Analyytikko Kati Salo Controller Anna Halminen Hallintopäällikkö

13 RAHASTON RAKENNE Äänetön yhtiömies sijoitussumma Voitonjakolaina sijoitussumma Voitonjakolaina sijoitussumma Voitonjakolaina sijoitussumma Sijoittajat Sijoittavat voitonjakolainoihin merkintäsitoumuksessa sovitun määrän perusteella.* Sitoumuksen perusteella kutsutut varat sijoitetaan edelleen äänettömän yhtiömiehen kautta rahastoon. Luotottaa geoenergiahankkeiden rakentamista. Vieraan pääoman osuus on maksimissaan 70 % koko investoinnista. Lähtökohtaisesti velkarahoitus järjestetään paikallisesti. Rahoittajat Ky Sijoitukset TAALERI GEORAHASTO I KY Sijoitukset Sijoitukset Sijoittajat Ky Varojenjako Varojenjako Varojenjako Taaleri Georahasto I Ky Kommandiittiyhtiömuotoinen rahasto, joka omistaa vähintään 50 % kohdekohtaisista hankeyhtiöistä (sijoituskohteet). Rahasto voi joko omistaa kohdeyhtiöt suoraan tai omistus järjestetään kohdekohtaisten EU:n jäsenmaissa sijaitsevien väliyhtiöiden kautta. Pankki Holding-yhtiö EU-alueella Geoenergia-hanke Holding-yhtiö EU-alueella Geoenergia-hanke Rahaston tulonmuodostus + sähkön myyntitulot/tariffi - ylläpitokulut - vieraan pääoman kulut = tulos, joka jaetaan osakkaille * Poikkeuksena vähintään viiden miljoonan euron sijoitussitoumuksen tekijät, jotka voivat liittyvät rahastoon suoraan äänettöminä yhtiömiehinä

14 SIJOITTAMINEN RAHASTOON VOITONJAKOLAINALLA 1. Sijoittaja merkitsee voitonjakolainaa. Lainan laskee liikkeeseen syöttörahastona toimiva Taaleri Pääomarahastot Oy:n hallinnoima yhtiö, joka on myös AIFM-lain mukainen vaihtoehtorahasto. Merkintäsitoumus on kokonaissumma, jonka sijoittaja sitoutuu sijoittamaan rahastoon. 2. Syöttörahasto tekee vastaavan sijoitussitoumuksen Taaleri Georahasto I Ky -rahastoon. Syöttörahaston tehtävä on kanavoida sijoittajien merkitsemät lainat rahastoon. 3. Rahasto kutsuu sijoitussitoumuksia sijoituskauden aikana. Pääoma kutsutaan sijoittajilta sitä mukaa, kun sijoitusstrategiaan soveltuvat sijoituskohteet löytyvät. 4. Rahasto pyrkii varojenjakoon vähitellen rahaston toimikauden aikana. Voitonjakolainan merkitsijän varojenjako tapahtuu tuottokorkona sijoituskohteista tai lainapääoman lyhennyksenä rahaston kassavirrasta ja irtautumisten yhteydessä. Sijoitus on epälikvidi. Sijoittajan on varauduttava pysymään rahastossa koko sen elinkaaren ajan. Vähintään euron sijoitussitoumukset voidaan merkitään suoraan rahastoon, jolloin sijoittajasta tulee Taaleri Georahasto I Ky:n äänetön yhtiömies

15 RAHASTON TÄRKEIMMÄT MENESTYSTEKIJÄT Parhaat sijoituskohteet Taalerin laaja kansainvälinen verkosto Yhteistyökumppanit Ulkopuoliset asiantuntijat sijoituspäätöksissä Onnistuneet investoinnit Taalerin vahva projektiosaaminen uusiutuvan energian hankkeissa Osaavat paikalliset hankekehittäjät, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit Aktiivinen riskienhallinta Due diligence - prosessimme täyttää rahoittajapankkien vaatimukset Operatiivisten, juridisten ja poliittisten riskien seuraaminen Kannattava liiketoiminta ja onnistunut irtautuminen Hankkeiden operointi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Hankkeista irtautumisen oikea-aikaisuus

16 RAHASTON MERKITTÄVIMMÄT RISKIT Kannattavuusriski Avainhenkilöriski Toimialariski Strategiariski Rahaston sijoitusten liiketoiminnalliset riskit rakennusaikana ja tuotantovaiheessa. Avainhenkilöiden menetys ja sopimattomien henkilöiden valinnat. Maa- ja kohdekohtaiset lainsäädännölliset ja poliittiset riskit sekä niiden vaikutus yksittäisiin sijoituskohteisiin. Suunniteltu strategia ei toteudu tai osoittautuu vääräksi. Yllä oleva lista ei ole kattava luettelo kaikista riskeistä. Sijoittajan tulee aina tutustua Sijoittajan tietopaketissa, sijoitusmuistiossa olevissa olennaisissa ja riittävissä tiedoissa kohdassa Rahaston käyttämät sijoitustekniikat ja niihin liittyvät riskit sekä Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky:n päivätyssä tarjousesitteessä esitettyihin riskeihin

17 RAHASTOYHTEENVETO 1(2) Rahaston nimi Juridinen rakenne Taaleri Georahasto I Ky (jäljempänä Rahasto ) Rahasto on suomalainen kommandiittiyhtiö, johon sijoittajat liittyvät äänettöminä yhtiömiehinä. Sijoituksen rahastoon voi tehdä myös merkitsemällä syöttörahaston liikkeeseen laskemaa voitonjakolainaa. Myynnin arvioitu päättyminen Rahaston sijoitusajanjakso Viimeistään Rahaston toimikausi Kymmenen (10) vuotta, mahdollisuus enintään kolmen (3) vuoden jatkokauteen. Rahaston tavoitekoko Velkavivun käyttö Sitoutunut pääoma 120 miljoonaa euroa Rahastolla ei ole oikeutta käyttää velkarahoitusta sijoituskohteiden hankkimiseksi. Kohdeyhtiöt voivat käyttää velkavipua normaalien liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti kuitenkin enintään 70 % sijoituskohteiden hankintahinnasta tai kokonaisinvestoinnista. Rahaston tavoitteena on, että Rahaston sijoitukset ja kohdeyhtiöiden ottamat lainat ovat yhteensä n. 250 miljoonaa euroa. Sijoituskohteiden sijainti Sijoituskohteet Baijerin osavaltio Saksassa Geotermisen energian tuotantolaitokset. Rahasto sijoittaa energiainfrakohteisiin niiden saavuttaessa rakennusvaiheen tai niiden ollessa rakennusvaiheessa. Rahasto ei tee sijoituksia kehityshankkeisiin. Tämän lisäksi kehotamme sijoittajia tutustumaan Taaleri Georahasto I Ky:n yhtiömiesten keskenään solmimaan Rahastosopimukseen yllä mainittujen rahastojen PRIIPS-asetuksen (1286/2014EY) mukaisiin avaintietoasiakirjoihin (erityisesti kohta Riski-hyötyprofiili ), Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky:n voitonjakolainan päivättyyn tarjousesitteeseen sekä voitonjakolainojen ehtoihin

18 RAHASTOYHTEENVETO 2(2) Raportointi Tavoiteltu tuotto Minimisijoitus Rahastoraportti toimitetaan puolivuosittain. Vuoden ensimmäiseen rahastoraporttiin sisältyy arvonmääritys. Puolivuosittain toimitetaan Rahaston sähke. Rahaston tuottotavoite (IRR=sisäinen korko) koko sen toimikaudelta on noin 20 % p.a sijoittajalle palkkioiden jälkeen. Tuottotavoitteen toteutumiseen sisältyy runsaasti oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Taaleri Georahasto I Rahoittajat Ky:n liikkeeseen laskemat voitonjakolainat: A-sarja < e, B-sarja < e Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky:n liikkeeseen laskema voitonjakolaina: < euroa Sijoitus Taaleri Georahasto I Ky:n äänettömänä yhtiömiehenä: euroa Sijoitussitoumus tullaan kutsumaan useissa erissä. Merkintäpalkkio 2 % sijoitussitoumuksen määrästä Vähintään euroa sijoittaneilta ei peritä merkintäpalkkiota. Hallinnointipalkkio Alle euron sijoitus: 1,50 % p.a. Vuosittain laskettuna kutsutuista sijoitussitoumuksista rahaston sijoituskauden aikana ja sen jälkeen sijoituskohteisiin sitoutuneen pääoman kokonaismäärästä. Vähintään euron sijoitus: 1,50 % p.a. Vuosittain laskettuna kutsutuista sijoitussitoumuksista rahaston sijoituskauden aikana ja sen jälkeen Rahaston arvosta (NAV). Tuottopalkkio 25 % yli 6,0 % aitakoron laskettuna kutsutuille sijoitussitoumuksille alle miljoonan sijoituksilta. 25 % yli 6,0 % p.a. aitakoron laskettuna kutsutuille sijoitussitoumuksille vähintään miljoonan, mutta alle viiden miljoonan, sijoituksilta rahaston purkamisen yhteydessä. 25 % yli 6,0 % sisäisen korkokannan tuoton (IRR) laskettuna kutsutuille sijoitussitoumuksille vähintään viiden miljoonan sijoituksilta rahaston purkamisen yhteydessä. Tämän lisäksi kehotamme sijoittajia tutustumaan Taaleri Georahasto I Ky:n yhtiömiesten keskenään solmimaan Rahastosopimukseen yllä mainittujen rahastojen PRIIPS-asetuksen (1286/2014EY) mukaisiin avaintietoasiakirjoihin (erityisesti kohta Riski-hyötyprofiili ), Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky:n voitonjakolainan päivättyyn tarjousesitteeseen sekä voitonjakolainojen ehtoihin

19 RAHASTON SIJOITUSSUUNNITELMA TA A L E R I G E O R A H A S TO I KY

20 SIJOITUSTAVOITTEET Taaleri Georahasto I Ky tavoittelee sijoittamalleen pääomalle merkittävää arvonnousua, joka perustuu rakennettavien geoenergiahankkeiden sähkönmyyntituloihin. Pääoma sijoitetaan kohteisiin joko niiden saavuttaessa rakennusvaiheen tai niiden ollessa rakennusvaiheessa. Sijoitusriskiä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoitukset vähintään kahteen eri hankkeeseen. Teknologioiden osalta riskiä otetaan ainoastaan geoenergiahankkeista. Sijoituskohteiden tutkimisessa Rahasto hyödyntää paikallisten yhteistyökumppaneiden verkostoja. Rahasto tavoittelee noin 20 % vuotuista tuottoa sijoitetulle pääomalle kulujen jälkeen

21 GEOTERMISEN ENERGIAN TUOTANTO SAKSASSA Saksa on päättänyt luopua ydinvoimalla tuotetusta sähköstä vuoteen 2022 mennessä ja etsii kuumeisesti uusia vaihtoehtoja. Saksan valtio maksaa geotermiselle sähköntuotannolle kiinteähintaista tariffia 20 vuoden ajan. Tariffin taso on 252 /MWh ja verkko-operaattori on velvoitettu ottamaan vastaan kaiken tuotetun sähkön. Saksassa on paljon alueita, joilla on hyödynnettävissä olevaa geotermistä energiaa Tariffin saa täysmääräisenä, mikäli laitos käynnistyy vuoteen 2021 mennessä. Jos aikataulusta myöhästytään on tariffi edelleen 20- vuotinen, mutta 5 % alempi per myöhästymisvuosi. Geotermisen energian hyödyntämiseen käytettävä teknologia on Saksassa laajasti tutkittu ja testattu useissa tuotantolaitoksissa. Saksassa on tehty paljon öljy- ja kaasuporauksia ja niistä saatua tietoa on runsaasti myös Taalerin käytettävissä. Kuva: Deep Geothermal Energy Principles and Application Possibilities in Germany, LIAG

22 GEOTERMISEEN ENERGIAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ SEKÄ BAIJERIN ALUEEN ETUJA Tyypillisiä geotermisen energian riskejä Baijerin alueen edut Tutkintariski Todennettu maaperä Porauksessa hyödynnetään aikaisemmin opittua Alueella on porattu satoja geotermisiä, öljy- sekä kaasukaivoja Alueella ei ole vulkaanista toimintaa eikä merkittävää maanjäristysriskiä Alueella on 22 toimivaa geotermistä energiaa hyödyntävää tuotantolaitosta 88/90 alueen geotermisistä porauksista on onnistunut Jokainen poraus tuo uutta tietoa maaperästä ja on hyödynnettävissä seuraavissa hankkeissa Operatiivinen riski Voimalaitosriski Samaa teknologiaa hyödyntäviä voimalaitoksia on maailmalla yli 700 Markkinariski Tariffijärjestelmä Saksan lain mukainen kiinteähintainen ja 20-vuotinen korvaus tuotetusta sähköstä Tariffiin pääsee, kun hanke täyttää lainsäädännön vaatimukset. Verkko-operaattori on velvoitettu ottamaan vastaan kaiken tuotetun sähkön Lähde: LIAG

23 KOHDEALUEEN TUOTANTOLAITOKSET JA MAAPERÄ Sähkölaitos Sähkö- ja lämpölaitos Lämpölaitos Epäonnistunut Georahasto I Ky:n potentiaaliset hankkeet Geoenergia Ky:n hanke Otollinen kivikerrostuma laskee Münchenin pohjoispuolelta etelään kohti Alppeja mentäessä. Sähköntuotanto vaatii noin 120ºC lämpötilan, kaukolämpöverkkoon riittää alempikin lämpötila. Kuvat: Erdwärme Bayern

24 PORAUSALUEET ON TUTKITTU JA MALLINNETTU TARKASTI Maaperä tutkitaan käyttäen siihen suunniteltua kalustoa. Maankuoreen lähetetään ääniaaltoja, joita mittaamalla saadaan tietoa eri maakerroksista. Alueella tehtyjen porausten tulokset ja havainnot ovat myös Taalerin saatavilla. Mittausten ja muiden havaintojen perusteella maaperästä voidaan luoda hyvin yksityiskohtainen 3d-mallinnus. Mallinnuksen avulla todennetaan potentiaalisimmat kohdealueet ja optimoidaan poraussuunnitelma. Kuvat: LIAG, Erdwärme Bayern

25 POTENTIAALINEN HANKE 1 YLEISET TIEDOT Hanke toteutetaan kanssasijoituksena yhdessä lontoolaisen energiahankkeisiin sijoittavan rahaston kanssa, joka on kehittänyt hankkeen porausvalmiiksi. Hanke koostuu neljästä porattavasta reiästä sekä yhdestä voimalaitoksesta. Projekti on täysin luvitettu ja porausvalmis. Taalerilla on hankkeeseen yksinoikeus ja due diligence -selvitys käynnissä. Mikäli ensimmäinen poraus epäonnistuu, on laskennallinen maksimitappio tästä hankkeesta rahastolle noin MEUR. Hankkeen avainoletukset Sijainti Projektin tilanne Laitoksen tavoitekapasiteetti Investointikustannus Sähkönmyyntisopimuksen pituus Oman pääoman osuus Bernried, Baijeri, Saksa Rakennusvaihe 17 MW 7,5 MEUR/MW, yht. 128 MEUR 20 vuotta Tavoiteomistusosuus 65 % Arvioitu sijoituksen pitoaika 30 % laitoksen valmistuessa 4-7 vuotta Vieraan pääoman kustannus 3,9 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 15 vuotta Kassavirta- ja tuottoennusteet ovat hyvin epävarmoja ja sisältävät merkittävän määrän riskiä. Ne eivät ole tae, ennuste tai arvio tulevasta

26 POTENTIAALINEN HANKE 1 TALOUDELLINEN ENNUSTE Kassavirtaennuste vuosina keskimäärin Ennustettu pääoman käyttö rakennusaikana Hankkeen kassavirtaennuste EUR '000 Keskiarvo Liikevaihto Käyttökate % 5 % Poraaminen Liiketoiminnan kassavirta Velanhoitokulut Vapaa kassavirta Liiketoiminnan kassavirta / Kokonaisinvestointi (keskimäärin) 16 % 11 % 37 % 39 % Voimalaitos Varaumat Rahoituskulut Muut kulut Vapaa kassavirta / Oma pääoma (keskimäärin) 39 % Odotettu IRR sijoittajalle 20% + Odotettu IRR-tuotto sijoittajalle perustuu Rahoittajat ja Sijoittajat sarjojen odotettuun tuottoon palkkioiden jälkeen. Laskelmat esitetään vain informaatiotarkoituksessa ja ne sisältävät huomattavia oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Laskelmia ei tule pitää tarkkoina ennusteina tulevaisuudesta. Rahasto tai sen hoitaja ei anna takeita laskelmien toteutumisesta. Kassavirta- ja tuottoennusteet ovat hyvin epävarmoja ja sisältävät merkittävän määrän riskiä. Ne eivät ole tae, ennuste tai arvio tulevasta

27 POTENTIAALINEN HANKE 2 YLEISET TIEDOT Kehittäjänä on Erdwärme Bayern GmbH eli sama toimija kuin Taalerin ensimmäisessä geoenergiahankkeessa (Höhenrain). Hanke koostuu kuudesta porattavasta reiästä sekä yhdestä voimalaitoksesta. Taaleri Sijoitus Oy osti noin 86 % hankeyhtiön osakkeista italialaiselta energiayhtiöltä Eneliltä Ensimmäinen reikä on porattu kohdesyvyyteen ja sen testaaminen on käynnissä. Mikäli mainittu testi epäonnistuu, Taaleri kattaa siitä syntyneet kulut (2-3 MEUR). Mikäli testi onnistuu, Taaleri siirtää hankkeen Rahastolle ja saa vastineeksi riskinotosta 18 % hankeyhtiöstä. Hankkeen avainoletukset Sijainti Projektin tilanne Laitoksen tavoitekapasiteetti Investointikustannus Sähkönmyyntisopimuksen pituus Oman pääoman osuus Weilheim, Baijeri, Saksa Rakennusvaihe 24 MW 6,3 MEUR/MW, yht. 150 MEUR 20 vuotta Tavoiteomistusosuus 72 % Arvioitu sijoituksen pitoaika 30 % laitoksen valmistuessa 4-7 vuotta Vieraan pääoman kustannus 3,9 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 15 vuotta Kassavirta- ja tuottoennusteet ovat hyvin epävarmoja ja sisältävät merkittävän määrän riskiä. Ne eivät ole tae, ennuste tai arvio tulevasta

28 POTENTIAALINEN HANKE 2 TALOUDELLINEN ENNUSTE Kassavirtaennuste vuosina keskimäärin Ennustettu pääoman käyttö rakennusaikana Hankkeen kassavirtaennuste EUR '000 Keskiarvo Liikevaihto Käyttökate Liiketoiminnan kassavirta Velanhoitokulut % 10 % 8 % 36 % Poraaminen Voimalaitos Muut kulut Varaumat Vapaa kassavirta Rahoituskulut Liiketoiminnan kassavirta / Kokonaisinvestointi (keskimäärin) 20 % 35 % Vapaa kassavirta / Oma pääoma (keskimäärin) 61 % Odotettu IRR sijoittajalle 20% + Odotettu IRR-tuotto sijoittajalle perustuu Rahoittajat ja Sijoittajat sarjojen odotettuun tuottoon palkkioiden jälkeen. Laskelmat esitetään vain informaatiotarkoituksessa ja ne sisältävät huomattavia oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Laskelmia ei tule pitää tarkkoina ennusteina tulevaisuudesta. Rahasto tai sen hoitaja ei anna takeita laskelmien toteutumisesta. Kassavirta- ja tuottoennusteet ovat hyvin epävarmoja ja sisältävät merkittävän määrän riskiä. Ne eivät ole tae, ennuste tai arvio tulevasta

29 VASTUUNRAJOITUS Taaleri Varainhoito Oy (jäljempänä Taaleri) on laatinut tämän materiaalin. Esitetty informaatio saattaa sisältää Taalerin yleistä tietoa ja näkemyksiä informaation julkaisuhetkellä, joita voidaan erikseen ilmoittamatta muuttaa, ja jotka perustuvat Taalerin parhaan kykynsä mukaan tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin pohjautuen sen luotettavina pitämistä julkisista lähteistä kokoamaansa informaatioon. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, mutta Taaleri tai sen palveluksessa olevat henkilöt eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä. Esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Taaleri-konsernin virallista kantaa. Tässä materiaalissa voidaan esittää asiakkaan harkittavaksi Taalerin näkemyksiä siitä tulisiko tietyllä rahoitusvälineellä tehdä oikeustoimia. Esitys tai sen sisältämät tiedot eivät ole sijoitus-, vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvo, kehotus kaupankäyntiin tai muihin sijoitustoimenpiteisiin tai niiden tekemättä jättämiseen eikä niitä voida missään tilanteessa pitää rahoitusvälineen myynti- tai ostotarjouksena. Esitetyt tuotto-oletukset ovat vain suuntaa-antavia eivätkä ne ole lupauksia tulevasta tuotosta tai korosta. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Esitetyt tiedot eivät perustu rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai rahoitusvälineen kohde-etuuksien puolueettomaan sijoitustutkimukseen tai -analyysiin. Asiakas vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä ja toimeksiantojensa taloudellisista seuraamuksista. Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahoitusvälineen ominaisuuksiin, riskeihin ja sijoituspäätöksen verotuksellisiin vaikutuksiin. Taaleri ei vastaa mistään välittömistä, välillisistä tai seurannaisluontoisista vahingoista tai tappioista, joita tässä materiaalissa esitetyn informaation käyttö voi aiheuttaa. Taalerin sijoitusrahastoja ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoi Taaleri Rahastoyhtiö Oy (Rahastoyhtiö) ja pääomarahastoja hallinnoi Taaleri Pääomarahastot Oy (Pääomarahastot). Taaleri toimii Rahastoyhtiön ja Pääomarahastojen asiamiehenä tarjotessaan asiakkailleen Rahastoyhtiön ja Pääomarahastojen hallinnoimia sijoitusrahastoja, erikoissijoitusrahastoja ja pääomarahastoja. Rahastojen avaintietoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa tai Taalerin toimipisteissä. Taaleri-konsernin valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta. Tämä materiaali on Taalerin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman Taalerin kirjallista etukäteislupaa. 29

30

31 LAISSA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJISTA TARKOITETUT OLENNAISET JA RIITTÄVÄT SYÖTTÖRAHASTOA KOSKEVAT TIEDOT Seuraavassa esitetään vaihtoehtorahasto Taaleri Georahasto I Ky:stä, Taaleri Georahasto I Rahoittajat Ky:stä, Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky:stä ja Taaleri Georahasto I Henkilökunta Ky:stä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014, AIFM-laki ) 12. luvun mukaisesti annettavat tiedot. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan huolellisesti alla oleviin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tämän lisäksi kehotamme sijoittajia tutustumaan Taaleri Georahasto I Ky:n yhtiömiesten keskenään solmimaan Rahastosopimukseen yllä mainittujen rahastojen PRIIPS-asetuksen (1286/2014EY) mukaisiin avaintietoasiakirjoihin (erityisesti kohta Riski-hyötyprofiili ), Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky:n voitonjakolainan päivättyyn tarjousesitteeseen sekä voitonjakolainojen ehtoihin. KUVAUS TIEDOT / SELITYS 1. Vaihtoehtorahastojen nimet Taaleri Georahasto I Ky (y-tunnus ; Kohderahasto ) Taaleri Georahasto I Rahoittajat Ky (y-tunnus ; Syöttörahasto A ) Taaleri Georahasto I Sijoittajat Ky (y-tunnus ; Syöttörahasto B ) Taaleri Georahasto I Henkilökunta Ky (y-tunnus ; Syöttörahasto C ) yhdessä Rahastot sekä Syöttörahastot A, B ja C kaikki yhdessä jäljempänä Syöttörahastot 2. Vaihtoehtorahastojen hoitaja Vaihtoehtorahaston hoitaja Rahastoille on Taaleri Pääomarahastot Oy, suomalainen osakeyhtiö, y-tunnus , joka vastaa kaikkien Rahastojen salkunhoidosta ja riskienhallinnasta. 3. Vaihtoehtorahastojen säilytysyhteisö Säilytysyhteisönä Rahastoille toimii Taaleri Varainhoito Oy (y-tunnus ), joka vastaa Rahastojen omaisuuden säilyttämisestä sekä muista Laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014) 15 luvussa säilytysyhteisölle määrätyistä tehtävistä. 31

32 4. Kuvaus vaihtoehtorahastojen sijoitusstrategiasta ja tavoitteista Syöttörahastojen sijoitusstrategiana on tehdä sijoitus Kohderahastoon tämän äänettömänä yhtiömiehenä. Syöttörahastot rahoittavat sijoituksensa sijoittajien antamilla vieraan pääoman ehtoisilla voitonjakolainoilla. Lainaosuudet maksetaan Syöttörahastoille lainaehtojen mukaisesti. Syöttörahastot antavat Kohderahastolle sijoitussitoumuksen, jonka perusteella Kohderahasto tekee Syöttörahastoille pääomakutsuja Kohderahastoa koskevien sopimusten mukaisesti erissä. Kohderahaston tarkoitus on tehdä sijoituksia suoraan tai välillisesti Saksassa Baijerin osavaltiossa sijaitseviin geotermistä energiaa hyödyntäviin sähkö- ja/tai kaukolämpöhankkeisiin. Kohderahaston sijoituskohteita ei ole ennalta määritelty, mutta Kohderahasto on harkitsemassa ja neuvottelemassa kahden eri sijoituskohteen hankkimisesta Kohderahastolle (Weilheimin ja Bernriedin hanke). Weilheim-hanke Weilheimin hanke sijaitsee noin 25 kilometriä Münchenin eteläpuolella Starnberger järven länsipuolella. Hanke on käynnistetty noin 2006 ja sinne on projektisuunnitelman mukaan suunnitteilla kuusi noin viiden kilometrin mittaista porauskaivoa (kolme tuotantokaivoa ja kolme takaisinsyöttökaivoa). Tuotantokaivoista saatavaa arviolta 140 asteista vettä käytetään raaka-aineena 24 MW voimalaitoksessa, josta saatava sähkö aiotaan myydä Saksan sähköverkkoon. Projektin kokonaisinvestointikulu on arviolta noin 150 miljoonaa euroa. Weilheimin hankkeen on kehittänyt hankekehittäjänä Baijerin alueella toimiva Erdwärme Bayern Asset Management -niminen kehitysyhtiö, joka myi hankkeen enemmistön vuonna 2016 italialaisen Enel energiayhtiön uusiutuvan energian yksikölle. Enel on porannut ensimmäisen tuotantokaivon tuotantosyvyyteen, mutta päätti olla jatkamatta projektia. Taaleri-konserniin kuuluva Taaleri Sijoitus Oy on neuvottelemassa projektin enemmistön hankkimisesta Eneliltä. Mikäli Taaleri Sijoitus Oy saa projektin enemmistön hankittua Eneliltä, aikoo se testata uudestaan ensimmäisen tuotantokaivon ja on sitoutunut myymään omistamansa osuuden projektista Kohderahastolle, mikäli ensimmäinen tuotantokaivo osoittautuu kaupallisesti kehityskelpoiseksi. Bernried-hanke Bernriedin hanke sijaitsee noin 25 kilometriä Münchenin eteläpuolella Starnberger-järven länsirannalla. Hanke on käynnistetty noin vuonna 2006 ja sinne on projektisuunnitelman mukaan suunnitteilla neljä noin viiden kilometrin mittaista porauskaivoa (kaksi tuotantokaivoa ja kaksi takaisinsyöttökaivoa). Tuotantokaivoista saatavaa arviolta 140 asteista vettä käytetään raaka-aineena 17 MW voimalaitoksessa, josta saatava sähkö aiotaan myydä Saksan sähköverkkoon. Projektin kokonaisinvestointikulu on arviolta noin 130 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuuden arvioidaan olevan %. Bernriedin hanketta on kehitetty vuodesta 2006 ja sen omistajana on tällä hetkellä Zouk Capital -nimisen Lontoossa pääkonttoriaan pitävän pääomarahastoyhtiön hallinnoima yhtiö. Projekti on kokonaan luvitettu, mutta sen rakennustöitä ei vielä ole aloitettu. Taaleri Pääomarahastot Oy on neuvottelemassa yksinoikeudella Zouk Capitalin kanssa projektin enemmistöosuuden ostamisesta Kohderahaston lukuun. Neuvottelun kohteena olevan sopimuksen mukaan Kohderahasto olisi Bernriedin hankkeen enemmistöomistaja, mutta Zouk Capitalin hallinnoima yhtiö jäisi merkittäväksi vähemmistöomistajaksi projektiyhtiöön ja sijoittaisi oman omistusosuutensa edellyttämän määrän varoja projektiin. Kohderahaston sijoitustoimintaa on tarkoitus harjoittaa yhden tai useamman Euroopan Unionin alueelle sijoittautuneen holding-yhtiön kautta. Kohderahasto rahoittaa sijoituksensa geotermisen energian hankkeisiin äänettömien yhtiömiesten sijoitussitoumuksilla, jotka kutsutaan pääomakutsuilla erissä. Syöttörahastot ovat Kohderahaston äänettömiä yhtiömiehiä. 32

33 Kohderahaston sijoituskohteet myydään yksittäin tai usea sijoituskohde kerrallaan vaihtoehtorahaston hoitajan harkinnan mukaan. Kohderahaston toimikausi on kymmenen (10) vuotta ja Kohderahastolla on mahdollisuus jatkaa toimikautta enintään kolmella (3) vuodella yhdessä ja useammassa erässä. Kohderahaston taloudellisena tavoitteena on saavuttaa noin 20 % p.a. IRR (=sisäinen korko) palkkioiden sekä kulujen jälkeen koko sen toimikaudelta Kohderahaston toimikauden lopussa laskettuna. Tuottotavoite perustuu lukuisille olettamille ja sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka eivät ole takeita tulevasta taloudellisesta suorituskyvystä. Kohderahaston todellinen liiketoiminnan tulos voi poiketa merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneiden lausumien yhteydessä ilmaistusta. Monet tekijät, kuten kohdassa 7 kuvatut vaihtoehtorahaston sijoitustekniikkaan liittyvät riskitekijät, voivat vaikuttaa Kohderahaston tulokseen. Tuottotavoite on vain tavoite, eikä sitä siten tule pitää ennusteena, arviona tai laskelmana Kohderahaston tulevasta suorituskyvystä. 5. Tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut ja minne kohderahastot ovat sijoittautuneet, jos vaihtoehtorahasto on rahastojen rahasto Kohderahasto on Suomeen sijoittautunut suomalainen kommandiittiyhtiö. Syöttörahastot tulevat olemaan Kohderahaston äänettömiä yhtiömiehiä. 6. Kuvaus niiden varojen tyypeistä, joihin vaihtoehtorahasto voi sijoittaa Syöttörahastot voivat sijoittaa varansa vain Kohderahaston äänettömän yhtiömiehen yhtiöpanokseen ja siltä osin kuin Kohderahastosta palautuneita varoja ei ole välittömästi maksettu Syöttörahaston Lainaosuuksiin sijoittaneille lyhytaikaisesti pankkitalletuksiin tai erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahasto-osuuksiin. Kohderahasto sijoittaa Saksassa Baijerin osavaltiossa sijaitseviin geotermistä energiaa hyödyntäviin sähkö- ja/tai kaukolämpötuotantohankkeisiin. 7. Kuvaus vaihtoehtorahaston käyttämistä sijoitustekniikoista ja kaikista niihin liittyvistä riskeistä Syöttörahaston sijoitustekniikkaan liittyvä suurin riski on Kohderahastoon ja sen sijoitustoiminnan tuloksellisuuteen liittyvä. Mikäli Kohderahasto ei pysty varojenjakoon tai sen määrä jää odotettua pienemmäksi, heikentää se suoraan voitonjakolainan haltijan tuottoa ja voi johtaa siihen, että voitonjakolainan haltija menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Näin ollen kaikki alla kuvatut Kohderahaston riskit vaikuttavat toteutuessaan välillisesti Syöttörahaston liikkeeseen laskemien voitonjakolainojen (jäljempänä Lainaosuudet ) arvoon ja tuottoon yhtä merkittävästi kuin Kohderahaston tuottoon, jolloin Kohderahaston riskit ovat samat kuin Syöttörahaston riskit. Geotermisen energian löytyminen kaupalliseen hyödyntämisen riittävässä määrin on epävarmaa Kohderahaston hankkeissa Kohderahaston sijoitusstrategiana on sijoittaa Kohderahaston varat Saksassa Baijerin osavaltiossa sijaitseviin geotermistä energiaa hyödyntäviin sähkö- ja tai kaukolämpötuotantohankkeisiin. Baijerin alue erityisesti Münchenin kaupungin eteläpuolella on geologisissa tutkimuksissa todettu alueeksi, jossa geotermistä energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa kaupallisesti kannattavasti. Alueella sijaitsee maanalainen vesiallas, jonka lämpötila maanalaisessa paineessa on esiintymän syvyydestä riippuen astetta celsiusta. Vesiallas on syvemmällä etelää kohti mentäessä ja Kohderahaston todennäköisissä sijoituskohteissa vesiallas on noin 4-5 kilometrin syvyydessä ja veden arvioitu lämpötila on astetta celsiusta. Geotermisen energian projekti aloitetaan suorittamalla 3D-kaikuluottainmittauksia, joiden perusteella pyritään löytämään veden virtauksen kannalta lupaavimmat maaperän alueet. Mittausten perusteella määriteltyyn paikkaan porataan kaivo, josta pumppujen avustuksella pumpataan kuuma vesi maan päälle rakennetun höyryvoimalaitoksen raaka-aineeksi. Sähköntuotannossa käytetty vesi pumpataan toisen esiintymään poratun kaivon kautta takaisin maanalaiseen esiintymään. Mikäli porauskaivon lähettyvillä on kaukolämpöverkko tai yhdyskunta, joka haluaa sellaisen rakentaa, voidaan sähköntuottamisen asemesta ylös pumpattu vesi käyttää kaukolämmön tuottamiseen. Minimissään projektissa porataan kaksi kaivoa vesialtaan syvyyteen (yksi tuotantokaivo ja yksi veden takaisinsyöttökaivo), mutta Kohderahasto pyrkii lähtökohtaisesti sijoittamaan projekteihin, joissa porattavia kaivoja on vähintään neljä suuruuden ekonomian saavuttamiseksi

34 Baijerin alueella on toiminnassa 9 geotermistä energiaa hyödyntävää laitosta. Kohderahasto tulee lisäksi suorittamaan oman geologisen DD-tarkastuksen kunkin potentiaalisen Sijoituskohteen geologisista mittaustuloksista. Kaikki hankkeet Baijerissa eivät kuitenkaan ole onnistuneet löytämään kaupallisesti hyödynnettävää vesialtaan esiintymää ja investointi on ollut epäonnistunut. Mitään takeita siitä, että Kohderahaston hankkeissa onnistutaan löytämään kaupallisesti hyödynnettävä vesialtaan esiintymä, ei voida antaa. Mikäli Kohderahaston hankkeista yksi tai useampi ei löydä kaupallisesti hyödynnettävää vesialtaan esiintymää, menettää Kohderahasto todennäköisesti tällöin merkittävän osan epäonnistuneeseen sijoituskohteeseen sijoittamistaan varoista ja se vaikuttaa haitallisesti Kohderahaston tuottoon ja täten välillisesti Lainaosuuksien haltijoille palautettavaan varojen määrään ja/tai niille maksettavaan tuottoon. Geotermisen energian etsiminen edellyttää porausta syvälle maaperään, johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa porausten aikatauluun ja kustannuksiin Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää maaperään tehtävää porausta arviolta 4-5 kilometrin syvyyteen. Porausteknologiana käytetään samaa teknologiaa kuin öljy- ja kaasuesiintymien porauksessa. Poraukset voidaan toteuttaa joko kiinteähintaisena metrikohtaisena poraussopimuksena, jolloin tietty etukäteen määrätty määrä porattavia metrejä saadaan kiinteällä hinnalla tai päiväkohtaisena maksuna, jolloin porauksen hinta on riippuvainen poraukseen käytetystä ajasta. Lähtökohtaisesti kiinteä hinta on korkeampi kuin etukäteisbudjetissa arvioitu poraukseen käytettävien päivien määrä kerrottuna päivähinnalla, mutta vastaavasti kiinteähintaisessa porauksessa kustannusriskin odottamattomista viivästyksistä kantaa porausyhtiö. Vaikka porausteknologia itsessään on yleisesti maailmalla käytettävää, liittyy itse poraukseen merkittävässä määrin epävarmuuksia, jotka voivat toteutuessaan merkittävästi pidentää poraukseen käytettävää aikaa ja/tai kustannuksia. Poraukseen liittyviä epävarmuuksia ovat muun muassa (i) odottamattomien geologisten muodostelmien kohtaaminen porauksen yhteydessä erityisesti helposti sortuvan maaperäkerrostuman läpi porattaessa, (ii) tekniset häiriöt porauskalustossa kuten poranterien rikkoontuminen ja mahdolliset viipeet sopivien varaosien hankinnassa ja porauspaikalle saamisessa, (iii) kaasuesiintymien löytyminen porauksen yhteydessä, jotka tapahtuessaan johtaisivat kaasuesiintymien poispolttamiseen ja/tai niiden kiertämiseen reitittämällä poraus uudelleen, (iv) porauskaivoon eksyvät vieraat esineet, jotka saattaisivat joko tuhota porauskalustoa tai johtaa merkittäviin viivästyksiin vieraita esineitä poistettaessa porauskaivosta tai reititettäessä poraus uudelleen ja (v) pienimuotoiset maanjäristykset, joita voi syntyä porauksen liikuttaessa maanalaisia geologisia kerrostumia, jotka tapahtuessaan vähintään viivästyttäisivät porauksen jatkumista. Edellä oleva lista ei ole kattava lista poraukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä, joskin liikkeeseenlaskijan käsityksen mukaan se sisältää olennaisimmat epävarmuustekijät. Mikäli yksi tai useampi yllämainituista poraukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä realisoituu (tai muu listaan kuulumaton epävarmuustekijä, jonka vaikutus olisi samankaltainen), olisi tällä haitallinen vaikutus Kohderahaston Sijoituskohteesta saamaan tuottoon ja täten välillisesti Lainaosuuksien haltijoiden Lainaosuuksista saamaan tuottoon. Markkinakäytännöt geotermisen energian projekteissa eivät ole yhtä kehittyneitä kuin muissa uusiutuvan energian muodoissa Uusiutuvan energian projekteissa on tyypillistä, että päälaitetoimittajan (kuten tuulivoimaturbiinin) kanssa solmitaan ns. EPC - (Engineering, Procurement and Construction) sopimus. EPC-sopimuksen vastapuoli ottaa tällöin vastatakseen hankkeen kokonaistoimituksesta ja alihankkijasuhteista. Useilla eri uusiutuvan energian markkinoilla kuten tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa EPC-sopimukset ovat hyvin pitkälle standardimaisia ja ennustettavia. Geotermisen energian tuottaminen on varsin pieni tuotantomuoto uusiutuvan energian eri tuotantomuotojen joukossa ja EPC-sopimukset eivät ole standardimaisia tai niihin ei löydy vastapuolta, jolloin hankeyhtiö, joutuu solmimaan lukuisan joukon sopimuksia eri toimittajien kanssa sekä ottamaan näistä vastapuoliriskin. Markkinakäytäntöjen kehittymättömyys geotermisen energian projekteissa saattaa johtaa ylimääräisiin kustannuksiin Kohderahaston Sijoituskohteissa ja vaikuttaa haitallisesti Kohderahaston Sijoituskohteesta saamaan tuottoon ja täten välillisesti Lainaosuuksien haltijoiden Lainaosuuksista saamaan tuottoon

35 Geotermisen energian tuotannossa voi esiintyä häiriöitä voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen erityisesti laitoksen käyttämissä pumpuissa Sähkön tuottaminen geotermisellä energialla perustuu maanalaisessa vesialtaassa olevan veden pumppaamiseen maan pinnalle ja sen muuttamiseen sähköksi höyryturbiiniteknologiaa käyttäen. Baijerin alueella on liikkeeseenlaskijan tietojen mukaan useita edellä mainitun kaltaisia voimalaitoksia toiminnassa. Liikkeeseenlaskijan tiedon mukaan voimalaitosten käyttöönotoissa on toiminnan alkuaikoina ollut joissakin projekteissa ongelmia, jotka ovat liittyneet erityisesti pumppujen käytettävyyteen. Vesialtaista pumpattava vesi on erittäin kuumaa ja se sisältää epäpuhtauksia, jotka jäävät pumppuihin. Kumpikin tekijä vaikuttaa pumppujen käytettävyyteen ja täten koko hankkeen käytettävyyteen. Vaikka erityisesti geotermistä energiaa hyödyntävien voimalaitosten pumpputeknologia on liikkeeseenlaskijan tietojen mukaan kehittynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana, on mahdollista että valmiissa voimalaitoksessa esiintyy käytettävyyshäiriöitä, jotka vaikuttavat laitoksen tuottaman energian määrään ja täten sen tuottamaan kassavirtaan vähentävästi ja täten haitallisesti Kohderahaston Sijoituskohteesta saamaan tuottoon ja täten välillisesti Lainaosuuksien haltijoiden Lainaosuuksista saamaan tuottoon. Saksassa sijaitsevien geotermistä energiaa hyödyntävien voimalaitosten kannattavuus on merkittävässä määrin riippuvainen Saksan valtion myöntämästä uusiutuvan energian syöttötariffista Saksassa sijaitsevien geotermistä energiaa hyödyntävien voimalaitosten kannattavuus perustuu merkittävältä osin Saksan valtion niille myöntämään kiinteähintaiseen syöttötariffiin. Saksassa voimassaolevan uusiutuvan energian lainsäädännön (Erneuerbare-Energien-Gesetz 2017; EEG ) mukaan geotermistä energiaa hyväksikäyttävät voimalaitokset ovat oikeutettuja sähkön myynnissä 20 vuoden mittaiseen kiinteähintaiseen syöttötariffiin, jonka suuruus on 252 eur/mwh mikäli voimalaitos on kytkettynä sähköverkkoon viimeistään vuonna Vuoden 2021 jälkeen syöttötariffi laskee 5 % 239,40 eur/mwh, joskin tämä muutos edellyttää sen mukaisen EEG:n vahvistamista Saksan hallitukselta. Mikäli Saksan valtio muuttaisi jo voimassaolevan EEG:n mukaista syöttötariffia takautuvasti alemmalle tasolle tai jos Saksan valtio ei vahvista geotermiselle energialle uutta syöttötariffia tai vahvistaa merkittäväasti yllä mainitun suuruista syöttötariffia alemmalla tasolla olevan syöttötariffin, tulee tällä olemaan haitallinen vaikutus Kohderahaston Sijoituskohteista saamaan tuottoon ja välillisesti Lainaosuuksien haltijoiden Lainaosuuksista saamaan tuottoon. Geotermisen energian etsiminen ja hyödyntäminen edellyttää useita viranomaislupia Geotermisen energian etsiminen ja hyödyntäminen edellyttävät useita viranomaislupia, joihin liittyy merkittävästi erityyppisiä ehtoja. Lupia tarvitaan muun muassa geotermiseen hankkeeseen ylipäänsä, porausten aloittamiseen ja suorittamiseen, porauspaikan rakentamiseen ja porauspaikalle johtavien teiden rakentamiseen ja/tai muokkaamiseen, tuotanto- ja takaisinsyöttökaivojen välisen putkiston rakentamiseen ja ylläpitoon, voimalaitoksen rakentamiseen ja operointiin sekä sähköverkkoliittymän rakentamiseen. Mikäli Kohderahaston Sijoituskohde menettäisi minkä tahansa yllämainituista luvista tai niiden ehtoja muutettaisiin epäedulliseen suuntaan niiden myöntämisen jälkeen, olisi tällä haitallinen vaikutus Kohderahaston Sijoituskohteesta saamaan tuottoon ja täten välillisesti Lainaosuuksien haltijoiden Lainaosuuksista saamaan tuottoon. Ei ole mitään takeita siitä, että viranomaiset myöntävät Kohderahaston strategian mukaisille sijoituskohteille tarvittavat luvat tai siitä, ettei lupapäätöksiä mahdollisten valitusten johdosta kumota tai muuteta Kohderahaston sijoitustoiminnan kannalta epäedullisella tavalla. Epäsuotuisat paikalliseen lainsäädäntöön perustuvat ratkaisut, pitkittyneet lupamenettelyt kuulemismenettelyineen ja valituksineen sekä Kohderahaston sijoituskohteiden maineen heikentyminen voivat vaikuttaa haitallisesti Kohderahaston ja Lainaosuuksien arvoon ja tuottoihin mm. hankkeiden toteuttamista viivästyttämällä tai estämällä, kuluja lisäämällä tai muutoin. Velkarahoituksen käyttäminen Kohderahaston sijoituskohteissa lisää riskiä sijoituskohteen arvon alenemisesta, joka vaikuttaa sijoituskohteen tuottoon Kohderahastolle ja edelleen Lainalle tehtäviin suorituksiin; velkarahoituksen saatavuus ja hinta voivat vaihdella;

36 Kohderahasto ei itse voi sääntöjensä perusteella ottaa vierasta pääomaa sijoitustoimintansa harjoittamiseen, mutta sen sijoituskohteet voivat ottaa vierasta pääomaa enintään 70 % sijoituskohteen sidotusta pääomasta. Vieras pääoma ja sille kertyvä korko on sijoituskohteen taseessa aina paremmalla etusijalla mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa kuin Kohderahaston suoraan tai välillisesti tekemä sijoitus. Vieraan pääoman myöntäjällä on yleensä myös saatavansa vakuudeksi panttioikeuksia. Tällöin mahdollisessa Kohderahaston sijoituskohteen maksukyvyttömyystilanteessa on mahdollista, että panttioikeuksia realisoidaan hinnoilla, jotka johtavat Kohderahaston sijoituskohteeseen tekemän sijoituksen arvonalenemiseen tai menettämiseen kokonaan ja täten edelleen vaikuttaa haitallisesti Lainaosuuksien arvoon ja tuottoon. Vieraan pääoman saatavuus ja hinta voivat lisäksi vaihdella ajallisesti merkittävästikin, sillä rahoitus geoenergiahankkeisiin tapahtuu perinteisesti projektirahoituksella, joissa rahoituksen tarjoajia on yleensä vähäinen määrä ja pienetkin muutokset rahoituksentarjoajien määrässä ja/tai halukkuudessa rahoittaa geoenergiahankkeita voivat vaikuttaa merkittävästi rahoitukseen hintaan ja/tai saatavuuteen. Häiriöt pääomamarkkinoilla saattavat täten vaikuttaa haitallisesti myös Kohderahaston sijoituskohteisiin ja Kohderahaston arvoon ja tuottoon ja täten edelleen Lainaosuuksien arvoon ja tuottoon. On mahdollista, että Kohderahaston sijoituskohteiden lopullinen kannattavuus ei vastaa sijoituspäätöksen pohjana olevien investointilaskelmien olettamuksia erityisesti sijoituskohteiden luovutushinnan ja sijoitusajan osalta Kohderahasto tekee sijoituspäätöksensä eri hankkeisiin investointilaskelman perusteella. Voimalaitoshankkeet, joissa sähköä tai kaukolämpöä tuotetaan geotermisellä energialla, ovat sijoituskohteena epälikvidejä ja niiden arvonmääritys perustuu aina arvioon, johon vaikuttaa mm. valittu arvostusmenetelmä. Arvonmääritykseen perustuva arvio voi poiketa merkittävästi hankkeita realisoitaessa saatavasta luovutushinnasta. Sijoituskohteita realisoitaessa saatavaan luovutushintaan vaikuttaa myös vallitseva markkinatilanne ja sijoituskohteen realisointi voi epäsuotuisassa markkinatilanteessa johtaa tappioihin. Sijoituskohteista saatava tuotto perustuu lähtökohtaisesti niiden pikaiseen realisointiin rakennusvaiheen ja käyttöönoton jälkeen. Kohderahaston tuotto-odotus muodostuu alhaisemmaksi, mikäli sijoituskohteen luovutushinta eroaa merkittävästi hankintahinnasta. Sijoituskohteen hankintahinta perustuu aina myyjän ja ostajan kanssa solmittuun sopimukseen, johon vaikuttaa merkittävästi diskonttokorko, jota ostaja käyttää hankintahintaa laskiessaan. Sijoituspäätöstä ei tehdä, ellei arvioitu sijoituskohteesta saatava luovutushinta arvioidulla sijoitusajalla johda vähintään Kohderahaston tavoittelemaan tuottotavoitteeseen Kohderahaston sijoitetulle pääomalle. Mitään takeita siitä, että sijoituskohteista saadaan investointilaskelmassa arvioitu luovutushinta arvioituna sijoitusaikana, ei ole. Mikäli Kohderahaston sijoituskohteistaan saama luovutushinta on alhaisempi kuin investointilaskelmassa arvioitu tai sijoituksesta luopuminen tapahtuu arvioitua myöhemmin, on tällä haitallinen vaikutus Kohderahaston arvoon ja tuottoon ja täten välillisesti Lainaosuuksien arvoon ja tuottoon. Sijoituskohteita realisoitaessa kauppasopimuksiin voi sisältyä myyjän vastuita ja tähän sisältyviä sulkutilivaatimuksia, jotka koskevat myös Kohderahastolle kuuluvaa osuutta luovutushinnasta Sijoituskohteiden luovutussopimuksiin liittyy tavanomaisesti myyjän vastuuseen liittyviä lausekkeita, jotka saattavat oikeuttaa ostajatahon kauppahinnan alennukseen jopa vuosia kaupan toteutumisen jälkeen, mikäli kaupan kohteesta löytyy virheitä, joita ei kaupan tekohetkellä ollut tiedossa. Kohderahasto pyrkii neuvottelemaan kauppasopimuksen ehdot, niin että myyjän vastuuta koskevat lausekkeet koskisivat vain paikallista yhteistyökumppania eivätkä Kohderahastolle tilitettyä osaa tai kumpaakaan osaa kauppahinnasta. Mitään takeita neuvottelujen onnistumisesta ei ole ja myyjän vastuuta koskevat lausekkeet voivat johtaa sulkutilijärjestelyihin myös osalle Kohderahaston osuutta kauppahinnasta ja näin pidentää Kohderahaston sijoitusaikaa ja täten heikentää Kohderahaston tuottoa ja välillisesti Lainaosuuksien tuottoa. Kohderahasto on riippuvainen tuotteiden ja palvelujen toimittajista Geotermistä energiaa hyödyntävän sähkö tai kaukolämpötuotantolaitoksen rakentamisprosessi on laaja projekti ja toimitusajat ovat suhteellisen pitkiä. Jos toimittaja ajautuu maksukyvyttömäksi tai konkurssiin tilauksen ja hankkeen valmistumisen välisenä aikana, voi kohteen rakentaminen lykkääntyä tai peruuntua kokonaan. Kohderahaston sijoituskohteet saattavat tämän lisäksi myös menettää mahdolliset toimitusten etukäteismaksut sekä toimittajan mahdollisesti antaman takuun hyödyn

37 Palveluntarjoajan, urakoitsijan tai muun sopimuskumppanin konkurssi, maksukyvyttömyys tai uhkaava maksukyvyttömyys rakennushankkeen aloitushetkestä aina rakennuttajan vastuun loppuun saakka voi siten vaikuttaa haitallisesti Kohderahaston arvoon ja tuottoon ja täten Lainaosuuksien arvoon ja tuottoihin. Kohderahaston menestys riippuu kyvystä löytää Kohderahaston sijoitusstrategiaan ja tuottotavoitteeseen parhaiten sopivat hankkeet ja kyvystä neuvotella niiden hankkimiseksi suotuisimmat ehdot Kohderahasto etsii aktiivisesti kehityskelpoisia geotermistä energiaa hyödyntäviä kehityskohteita. Kohderahaston menestys on riippuvainen sen hoitajan (Taaleri Pääomarahastot Oy:n) kyvystä löytää Kohderahastolle tuottavia sijoituskohteita. Aiempi menestys ei ole tae siitä, että sopivia ja tuottoisia sijoituskohteita löydettäisiin Kohderahaston sijoituskauden aikana, taikka siitä, että valitut kohteet todella tuottavat voittoa. On olemassa riski, että Kohderahastolle tehdyt sijoitukset menetetään osittain tai kokonaan. Kohderahasto pyrkii pienentämään riskejään sopimuksilla. Sijoituskohteisiin liittyvien sopimusten (esimerkiksi yhteistyö-, urakka-, kauppasopimukset) laatimisessa tai neuvottelussa epäonnistuminen voi siten lisätä Kohderahaston riskiä. Sopimusneuvottelujen viivästyminen tai epäonnistuminen voi heikentää merkittävästi Kohderahaston tuottoa ja täten Lainaosuuksien arvoa ja tuottoa. Kilpailu alan muiden toimijoiden kanssa kohteiden saatavuudesta ja valmiin hankkeen myymisestä vaikuttaa merkittävästi sijoituskohteista saatavaan tuottoon Sijoittajien kiinnostus geotermistä energiaa kohtaan on kasvussa. Kilpailu sijoituskohteista voi vaikuttaa sijoituskohteiden hinnoitteluun ja riittävää määrää sopivia sijoituskohteita ei välttämättä löydetä. Mikäli sopivia sijoituskohteita ei löydy, jää Kohderahaston sijoituskapasiteetista sijoittamatta osa eikä sijoitussitoumuksia kutsuta täysimääräisesti sijoittajilta. Kohderahasto voi joutua kilpailemaan sopivista sijoituskohteista ja -hankkeista muiden toimijoiden ja sijoittajien kanssa. Tällainen kilpailu saattaa vaikuttaa sijoituskohteiden hankintahintoihin ja siten vaikuttaa negatiivisesti Kohderahaston ja täten Lainaosuuksien tuottoon. Geotermisen energian hankkeissa arvonnousu kohdistuu kohteiden eri valmiusasteisiin. Kohderahaston strategian mukaan sijoituskohteiksi on tyypillisessä tapauksessa tarkoitus valita kohde, jossa lupaprosessi on valmis tai valmistumassa tai luvansaanti arvioidaan helpoksi, mutta varsinainen poraustoiminta ei ole alkanut. Kohderahasto kilpailee arvoketjussa toimivien erilaisten toimijoiden kanssa. Ennen kaikkea Kohderahasto kilpailee soveltuvien kohteiden identifioimisessa ja näiden kohteiden hankkimisessa hallintaansa sopimusjärjestelyillä. Tällä markkinalla toimii joukko erikokoisia toimijoita. Siltä osin kuin Kohderahaston sijoituskohteet ovat valmistuneet, kilpailevat ne realisointivaiheessa muiden käyttöönottovaiheessa olevien laitosten kanssa. Jos Kohderahaston sijoituskohteiden kilpailijat pystyvät hankkimaan sijoituskohteisiin nähden suhteellista kilpailuetua joissakin toiminnoissaan, tällä voi olla haitallinen vaikutus Kohderahaston ja Lainaosuuksien arvoon ja tuottoihin. Sijoituskohteina olevien hankkeiden valmistumiseen liittyy riski lakoista, työvoiman mellakoista, sabotaasista ja muista työmarkkinatoimista Kohderahaston Sijoituskohteen valmistuminen saattaa viivästyä, mikäli Sijoituskohteen poraamistoiminta tai rakennustyöt keskeytyvät lakkojen tai muiden työmarkkinatoimien johdosta. Mikäli riski aktualisoituu, saattaa sillä olla kielteinen vaikutus Kohderahaston mahdollisuuteen jakaa tuottoa sen sijoittajille suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen viivästymisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia Kohderahaston mahdollisuuteen jakaa varoja sen sijoittajille ja näin ollen myös kielteinen vaikutus Lainaosuuksien arvoon ja tuottoon. Sijoituskohteina olevien kohteiden valmistumiseen liittyy riski teknisten valintojen optimoinnista, materiaalien laadusta ja sopivuudesta kohteeseen Sijoituskohteina oleviin geotermisen energian hankkeisiin liittyy usein valintoja rakennusteknisistä valinnoista, kuten valintoja porauskalustosta, porauskaivon ympärysmitoista ja materiaaleista, joiden laatu tai sopivuus kohteeseen voi osoittautua virheelliseksi. Epäonnistuminen hankkeen rakennusteknisissä valinnoissa ja/tai materiaalien valinnoissa voi johtaa siihen, että hankkeen kannattavuus osoittautuu heikommaksi kuin investointilaskelmassa on arvioitu ja tällä on kielteinen vaikutus Kohderahaston arvoon ja tuottoon ja täten Lainaosuuksien arvoon ja tuottoon