Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö:
|
|
- Tapani Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suolaiset vedet Suolaiset vedet on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Suurin osa maapallon vedestä on osana liuoksia ja sisältää siihen liuenneita suoloja. Tässä työssä oppilaat pääsevät mittaamaan vesinäytteen suolaisuutta. Työ tarjoaa mahdollisuuden tutustua liuosten luonteeseen ja meriveden koostumukseen. Oppilaat pääsevät myös osallistumaan kansainväliseen kokeeseen syöttäessään luokan mittaustulokset karttapohjalle. Suolaiset vedet -työ on yksi maailmanlaajuiseen kokeeseen kuuluvista neljästä kokeellisesta työstä. Se voidaan kuitenkin suorittaa myös itsenäisenä kokonaisuutena. Sisältö: - ohjeet tulosten lisäämisestä karttapohjalle - työohjeet - oppilaan työlomake - mittaustuloslomake (luokka) - ohjeita opettajalle - esimerkkitulokset Tulosten lisääminen karttapohjalle Lisättäessä Suolaiset vedet -työssä kerättyjä tuloksia karttapohjalle, tulisi ilmoittaa alla pyydetyt tiedot. Mikäli koululuokka on kuitenkin jo rekisteröitynyt karttapohjalle tehdessään jotakin muuta projektiin kuuluvaa työtä, tulisi nyt saadut tulokset liittää näihin aiempiin tietoihin. Näytteenoton päivämäärä: Veden tyyppi (merivesi, joensuu, järvi): Veden suolaisuus (g/kg): Näytteenottopaikka (kuvaus paikasta) Kokeeseen osallistuvien oppilaiden lukumäärä: Koulun/luokan rekisteröintinumero:
2 Suolaisten vesien tutkiminen Vedellä on erityinen rooli elämässämme: vesi peittää noin 70 % maapallosta ja puolet kehonpainostamme on vettä. Tämän työn tarkoituksena on tutustua yhteen veden tärkeistä ominaisuuksista, eli sen kykyyn liuotta monia erilaisia aineita. Liuetessaan veteen aine, esimerkiksi ruokasuola tai sokeri, katoaa näkyvistä. Yksi tapa saada liuennut aine pois liuoksesta on haihduttaa vesi. Työssä määritetään veden suolaisuus haihduttamalla vettä. Kemistit määrittävät useiden erilaisten yhdisteiden veteen liuenneita määriä. Syynä tähän voi olla halu tietää miten maailma ympärillämme toimii, tai tarve pitää ihmiset turvassa ja terveinä. Työssä tarvittavat välineet - matala lasi- tai muoviastia, esimerkiksi petrimalja (läpinäkyvässä astiassa suolakiteet on helpompi havaita) - edelliselle astialle kansi, joka ei estä ilmaa virtaamasta - mitta-astia veden tilavuuden määrittämiseksi - vaaka, jolla voidaan punnita vesiastia 0,1 g:n tarkkuudella Menetelmä: Suolaisuuden määrittäminen massan avulla 1. Ota vesinäyte (vähintään 100 ml) merestä tai muusta merkittävästi suolaisesta luonnonvedestä (samaa vesinäytettä voidaan tutkia myös Planeetan ph -työssä). 2. Punnitse välineissä kuvattu astia mahdollisimman tarkasti ja kirjoita tulos työlomakkeeseen kohtaan m D 3. Mittaa mahdollisimman tarkasti noin 100 ml vettä ja kirjoita määrä ylös työlomakkeeseen kohtaan V SW. Laita mittaamasi vesimäärä astiaan. 4. Punnitse astia ja vesi yhdessä. Kirjaa tulos työlomakkeeseen kohtaan m D+SW. Haihduta vesi toisella alla kuvatuista menetelmistä: 5. Auringon avulla haihduttaminen: Aseta astia aurinkoon ja peitä se läpinäkyvällä kannella, joka päästää ilman virtaamaan mutta estää kuitenkin pölyn pääsyn astiaan. Haihduttaminen voi viedä jopa useamman päivän, joten tarkkaile näytettä säännöllisesti. 6. Levyllä haihduttaminen: Kuumenna levy noin 80 o C:ta lämpötilaan ja aseta astia levylle. Tarkkaile lämmitystä säännöllisesti ja estä vettä kiehumasta tai roiskumasta. HUOM. astian on oltava kuumennusta kestävää lasia! Kuivuuden tarkistaminen: Suorita alla kuvattu vakiopainoon kuivaaminen, jotta näyte on varmasti kuiva. 7. Punnitse astia ja suola ja kirjaa tulos ylös työlomakkeeseen. 8. Laita astia takaisin auringonvaloon tai levylle ja odota minuuttia. 9. Anna astian jäähtyä, punnitse se uudelleen ja kirjaa tulos.
3 10. Jos jälkimmäisestä punnituksesta saadaan alhaisempi massa, toista vaiheet kahdeksan ja yhdeksän. 11. Jatka tätä kunnes punnitustulos ei muutu. 12. Viimeinen tuloksesi on astian ja suolan massa m D+S. Suolaisuuden laskeminen 13. Laske suolan massa vähentämällä loppupunnituksesta pelkän astian massa: suolan massa m S = m D+S - m D (grammoina) 14. Laske seuraavaksi suolaveden massa: suolaveden massa m SW = m D+SW - m D (grammoina) 15. Lopuksi määritä suolaisuus eli saliniteetti S: ms S 1000 (grammaa/kilogramma) m SW Määritetty suolaisuus kirjataan luokan tulokset yhteen kokoavaan mittaustuloslomakkeeseen. Lisätyö: muiden vesinäytteiden suolaisuuden tutkiminen Myös muiden saatavilla olevien vesinäytteiden suolaisuus voidaan tutkia yllä kuvatulla menetelmällä. Lisätyö: suolaisuuden määrittäminen tutkimalla sähkönjohtavuutta Suolaisuus voidaan määrittää myös sähkönjohtavuusmittarin avulla.
4 Oppilaan työlomake Kirjaa alla olevaan taulukkoon työn aikana saamiasi mittaustuloksia ja vastaa lopussa oleviin kysymyksiin. Suolavesinäyte Lisänäyte (vapaaehtoinen) Astian massa m D (g) Vesinäytteen tilavuus V SW (ml) Astian ja vesinäytteen massa m D+SW (g) Vakiopainoon kuivattaminen: Astian ja suolan massa 1 (g) Astian ja suolan massa 2 (g) Astian ja suolan massa 3 (g) Lopullinen kuivan astian ja suolan massa m D+S (g) Laskut: Suolan massa m S Vesinäytteen massa m SW Suolaisuus S msw Vesinäytteen tiheys (g/ml) V SW Lisätyö - sähkönjohtavuus Suolaisuus sähkönjohtavuuden perusteella (psu)
5 Kysymys 1 Tarkastele astiaa veden haihduttamisen jälkeen. Näetkö suolakiteitä? Suolakiteissä on tasainen valoa heijastava pinta, jos niiden koko on tarpeeksi suuri. Kiteet näkyvät paremmin suurennuslasin tai mikroskoopin avulla. Kirjaa ylös havaintosi suolan ulkonäöstä. Kysymys 2 Vertaa saamaasi suolaisuutta luokan keskiarvoon. Miten selittäisit mahdollisia eroja? Kysymys 3 Jos tutkimasi vesinäyte oli merivettä, vertaa luokan keskiarvoa meriveden normaaliin suolapitoisuuteen, joka on 3,5 massaprosenttia. Miten selittäisit mahdollista poikkeamaa tästä arvosta? Jos tutkimasi näyte on muusta lähteestä, selvitä mikä sen normaali suolapitoisuus on. Kysymys 4 Miten merivedessä uidessaan pystyy toteamaan veden olevan tiheämpää kuin makea vesi, jonka tiheys on hieman alle 1 g/ml lämpötilassa 20 o C?
6 Mittaustuloslomake (luokka) Kirjatkaa taulukkoon oppilaiden saamat suolaisuudet. Kirjatkaa taulukon loppuun myös tiedot, jotka tarvitaan lisättäessä tulokset karttapohjalle. Mahdolliset lisätöinä tutkitut vesinäytteet Ryhmä Keskiarvo Suolavesinäytteen suolaisuus (g/kg) A B C D Näytteenottopaikka: Veden tyyppi: Näytteenoton päivämäärä: Veden lämpötila: Kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määrä:
7 Ohjeita opettajalle Alla esitetään työhön liittyviä lisätietoja opettajan avuksi. Työ on tarkoitettu tehtäväksi osana muita kansainvälisen vesiprojektin töitä, jotta oppilaat ymmärtäisivät veden ja veteen liittyvän kemian merkityksen ihmisille ja planeetallemme. Työ voidaan kuitenkin toteuttaa myös kokonaisuudesta irrallaan, jolloin se tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen tieteelliseen työskentelyyn yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa. Tässä työssä oppilaat tutkivat liuoksia yleensä ja erityisesti liuokseen liuenneita aineita. Sekä tämä työ että Aurinkotislaamo-työ käyttävät haihduttamista erottaakseen liuottimen ja siihen liuenneet aineet. Tässä työssä tulisi käyttää luonnosta löytyvää suolaista vettä, mikäli mahdollista. Oppimismahdollisuudet Työn aikana oppilaat: - tutkivat suolaa sisältävän vesiliuoksen ominaisuuksia - käyttävät haihduttamista suolan erottamiseksi liuoksesta - mittaavat veden suolaisuuden ja käyttävät luokan saamaa keskiarvoa omien tulostensa arviointiin - tutustuvat muihin tapoihin määrittää suolaisuus (lisätyö) Työn suunnittelu Työ kannattaa toteuttaa parityönä, jotta välineet riittävät hyvin. Työn pystyy suorittamaan 1-2 tunnin aikana, mikäli haihdutus tehdään levyllä. Jos haihduttamiseen käytetään aurinkoa, työ kannattaa jakaa kahdelle päivälle. Haihdutusastian kannattaa olla halkaisijaltaan suurehko ja reunoiltaan matala, jotta vesi haihtuu nopeasti. Petrimalja, jonka halkaisija on 15 cm, toimii hyvin. Ennen työn suoritusta tarkasta, että käytetyn astian ja veden kokonaismassa voidaan mitata tarkasti. Saatu tulos on sitä tarkempi mitä enemmän vettä käytetään, mutta silloin myös haihdutukseen kuluu enemmän aikaa.
8 Työn toteutus Työ jakautuu kolmeen osaan: 1. Aluksi oppilaat valmistelevat työssä tarvittavat välineet. He punnitsevat työssä käytettävän haihdutusastian, mittaavat käyttämänsä suolaveden tilavuuden sekä punnitsevat astian ja suolaveden kokonaismassan. Oppilaiden saamat tulokset paranevat, jos he toistavat punnitukset useita kertoja ja harjoittelevat vaa an sekä tilavuusmitan käyttöä. 2. Haihdutukseen kuluva aika riippuu huomattavasti olosuhteista ja käytetyistä välineistä. Ennen työn toteuttamista kannattaa testata kuinka kauan haihduttaminen valituilla välineillä ja menetelmillä vie aikaa. Suolaisuuden määrittämisen suurin virhelähde on kosteana punnittu suola. Vakiopainoon kuivattaminen on yleisesti käytetty menetelmä kuivuuden varmistamiseksi ja sitä kannattaa käyttää tässäkin työssä. Menetelmä opettaa oppilaille, että tarkkojen tulosten saamiseen vaaditaan huolellisia mittauksia. Nuoremmat oppilaat eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä toimenpidettä, ja vakiopainoon kuivattamisen voikin jättää väliin, jos opettaja määrittää etukäteen kuinka kauan suolavettä tulee haihduttaa täysin kuivan suolanäytteen saamiseksi. 3. Kolmannessa vaiheessa lasketaan suolaisuus S. Ohjeissa esitetyt kaavat on tarkoitettu yläkouluun ja lukioon. Yleensä koejärjestely kannattaisi toistaa tulosten laadun määrittämiseksi, mutta koska työ vie paljon aikaa voidaan laatua valvoa määrittämällä kaikista luokan tuloksista keskiarvo, joka lisätään kansainväliset tulokset kokoavalle karttapohjalle. Vesinäytteet Valtamerien vesistä otetut näytteet ovat ihanteellisia tässä työssä käytettäviksi, sillä niiden suolaisuus on helppoa mitata. Meriveden suolapitoisuus on noin 3.5 %, mikä tarkoittaa että oppilaat saavat suolaa 3-4 grammaa kun vettä on 100 ml. Mikäli veden suolapitoisuus on alhaisempi (Itämeren suolapitoisuus on n. 0,7 %), voidaan valmistaa myös keinotekoista merivettä lisäämällä 35 g ruokasuolaa 1 l:aan vettä. Oppilaat voivat sitten harjoitella haihduttamista synteettisellä merivedellä ennen kuin he tutkivat vähäsuolaista luonnonvettä. Jos vesinäytteessä on silminnähtäviä epäpuhtauksia, se kannattaa suodattaa ennen työn aloittamista.
9 Lisätyöt Muiden vesinäytteiden tutkiminen Oppilaat voivat tutkia muiden vesinäytteiden suolaisuutta määrittääkseen kuinka paljon suolaisuus vaihtelee erilaisissa yleisissä nesteissä. Jokainen oppilas voi esimerkiksi tuoda tutkittavaksi jonkin nesteen, jotta luokka saisi yleiskuvan siitä millaisella välillä suolaisuudet vaihtelevat. Kannattaa kuitenkin tarkastaa, ettei nesteissä ole liuenneena paljon muita yhdisteitä suolojen lisäksi. Suolaisuuden määrittäminen mittaamalla sähkönjohtavuutta Oppilaat voivat myös tutkia suolaisuutta johtavuusmittauksella, jos koululla on käytössä sähkönjohtavuusmittari. Mittarilla saatua tulosta voidaan verrata haihdutuksesta saatuun tulokseen. Kvalitatiivinen johtavuusmittari voidaan myös rakentaa yleisistä laboratoriovälineistä. Tällöin oppilaille voidaan demonstroida että suolaliuokset johtavat sähköä ja että sähkönjohtavuus on riippuvainen suolapitoisuudesta. Ilmiöiden selittäminen Peruskoulun alaluokat Alakoulussa työ tarjoaa oppilaille tilaisuuden käyttää yksinkertaisia laitteita ja harjoitella ilmiöiden havainnointia ja havaintojen kirjaamista. Työssä vaaditut laskut tulee käsitellä luokan tasolle sopivasti. Veden laatu ja saatavuus ovat tärkeitä kemian kysymyksiä ja niiden tulisi tulla oppilaille tutuiksi juomaveden ja veden kautta kulkevien tautien yhteydessä. Työ tarjoaa tilaisuuden osoittaa kirkkaan veden sisältävän monia eri aineita, jotka voivat olla ihmisille hyödyllisiä tai haitallisia. Näiden aineiden määrä eli konsentraatio voi vaihdella ja aineet voidaan myös erottaa vedestä. Työhön liittyy myös mahdollisuus tutustua haihtumiseen ja kiteytymiseen luonnossa tapahtuvina prosesseina. Yläkoulu
10 Edellisten oppimismahdollisuuksien lisäksi oppilaat voivat käyttää ja kehittää laskutaitojaan ja tutustua tilavuuden ja massan suhteeseen konsentraation ja tiheyden määrittämisessä. Myös SIyksiköiden käyttöä erilaisten määrien ilmaisemiseen voidaan käsitellä yläkoulussa. Yläkoululaisten kanssa voidaan tutustua käsitteisiin liuos, liukeneminen, liukoisuus ja kiteytyminen. Myös jako johonkin tiettyyn liuottimeen liukeneviin ja liukenemattomiin aineisiin voidaan käsitellä. Tutkimalla haihduttamisen ja liuottamisen vaikutusta kiteytymiseen työtä voidaan myös laajentaa. Olomuodon muutoksen teoriaa voidaan käsitellä alakoulua tarkemmin haihtumisen yhteydessä, samoin kiteytymistä. Lukio Kvantitatiivinen lähestymistapa mahdollistaa tarkemman tutustumisen mittauksista ja laskuista saatuihin arvoihin. Työ sopii hyvin konsentraation, ainemäärän ja reaktioyhtälöiden kertoimien käsittelyyn. Työssä voidaan myös tutkia mitä suoloja merivedestä löytyy. Sähkönjohtavuuden mittaaminen ja suolaisuuden määrittäminen siten sopii hyvin lukiossa tehtäväksi lisätyöksi, sillä se osoittaa olevan muitakin keinoja suolaisuuden kvantitatiiviseen määrittämiseen. Taustatietoa Valtameren normaali suolapitoisuus on noin 3,5 massaprosenttia. Suolan määrä ilmoitetaan usein suolaisuutena eli saliniteettina S, joka mitataan prosenttien sijaan tuhannesosina. Suolaisuus kertoo kuinka monta grammaa eri suoloja on liuennut 1000 g:aan merivettä. Tätä kutsutaan myös absoluuttiseksi saliniteetiksi. Merivesi on rakenteeltaan monimutkaista ja sen suolapitoisuus vaihtelee merkittävästi. Kaikki suolat koostuvat ioneista, esimerkiksi natrium- ja kloori-ionit muodostavat natriumkloridia. Vedessä ionit eroavat toisistaan ja siksi merivedessä on erillisiä ioneja (katso taulukko alla)
11 Taulukko 1. Tyypillisiä ionipitoisuuksia merivedessä. ioni g/kg kloori Cl - 19,345 natrium Na + 10,752 sulfaatti SO 4 2-2,701 magnesium Mg 2+ 1,295 kalsium Ca 2+ 0,416 kalium K + 0,390 bikarbonaatti HCO 3-0,145 bromidi Br - 0,066 boraatti BO 3 3-0,027 strontium Sr 2+ 0,013 fluoridi F - 0,001 Menetelmiä suolaisuuden määrittämiseen Ensimmäinen menetelmä suolaisuuden määrittämiseksi oli kemiallinen Knudsen-Mohr-menetelmä, joka perustui kloori-, bromidi- ja jodidi-ionien analyysiin. Menetelmään kuului näiden ionien saostaminen hopeanitraatin avulla. Saatu sakka punnittiin ja kloori-ioni konsentraatio laskettiin punnituksen perusteella. Ensimmäinen empiirinen kaava, jonka avulla tämä klooripitoisuus muutettiin absoluuttiseksi suolaisuudeksi S on vuodelta 1902: S = 0,03 + 1,805 x (Cl). Vuonna 1969 UNESCO ehdotti uutta kaavaa, jonka mukaan S = 1,80655 x (Cl). Suolaisuus 35 vastaa kloorisuutta 19,374. Myös veden sähkönjohtavuus kertoo sen sisältämistä ioneista ja siten suolaisuudesta. Kokeellinen menetelmä perustuu vesinäytteen sähkönjohtavuuden vertaamiseen erilaisiin standardeihin. Standardeina käytetään kaliumkloridiliuoksia meritieteilijät määrittivät suolaisuudelle uuden asteikon Practical Salinity Units (psu), jossa meriveden sähkönjohtavuutta mitataan suhteessa kaliumkloridiliuokseen. Saaduilla suhdeluvuilla ei ole yksiköitä, joten suolaisuus 35 vastaa suolaisuutta35. Standardisuolaliuoksia, joiden sähkönjohtavuus tunnetaan, on kehitetty meriveden sähkönjohtavuuden tutkimisessa käytettyjen suolaisuusmittareiden kalibrointia varten. Meriveden suolaisuuden tarkka selvittämisen on kohottanut maailmanlaajuiseksi huolenaiheeksi ilmastonmuutos, johon liittyvissä ympäristöongelmissa veden suolapitoisuudella on keskeinen rooli.
12 Esimerkkitulokset Kirjaa alla olevaan taulukkoon työn aikana saamiasi mittaustuloksia ja vastaa lopussa oleviin kysymyksiin. Suolavesinäyte Lisänäyte (vapaaehtoinen) Astian massa m D (g) 73,2 74,5 Vesinäytteen tilavuus V SW (ml) Astian ja vesinäytteen massa m D+SW (g) 178,5 172,1 Vakiopainoon kuivattaminen: Astian ja suolan massa 1 (g) 78,5 75,7 Astian ja suolan massa 2 (g) 77,0 75,7 Astian ja suolan massa 3 (g) 77,0 Lopullinen kuivan astian ja suolan massa m D+S (g) 77,0 75,7 Laskut: Suolan massa m S 3,8 1,2 Vesinäytteen massa m SW 105,3 97,6 Suolaisuus S msw Vesinäytteen tiheys (g/ml) 1,03 1,01 V SW Lisätyö - sähkönjohtavuus Suolaisuus sähkönjohtavuuden perusteella (psu)
13 Kysymys 1 Tarkastele astiaa veden haihduttamisen jälkeen. Näetkö suolakiteitä? Suolakiteissä on tasainen valoa heijastava pinta, jos niiden koko on tarpeeksi suuri. Kiteet näkyvät paremmin suurennuslasin tai mikroskoopin avulla. Kirjaa ylös havaintosi suolan ulkonäöstä. Suurin osa astiassa olevasta aineesta on puuterimaista ja väriltään rusehtavaa. Osa aineesta astian keskellä koostui suuremmista palasista, jotka kimaltelivat kun niitä osoitti taskulampulla. Kysymys 2 Vertaa saamaasi suolaisuutta luokan keskiarvoon. Miten selittäisit mahdollisia eroja? Luokan saama keskiarvo suolaveden suolaisuudelle oli 36,7 g/kg, mikä on hieman suurempi kuin ryhmämme tulos. Mutta monilla muilla ryhmillä tulokset eivät olleet yhtä lähellä kuin meillä. Kysymys 3 Jos tutkimasi vesinäyte oli merivettä, vertaa luokan keskiarvoa meriveden normaaliin suolapitoisuuteen, joka on 3,5 massaprosenttia. Miten selittäisit mahdollista poikkeamaa tästä arvosta? Jos tutkimasi näyte on muusta lähteestä, selvitä mikä sen normaali suolapitoisuus on. Luokan saamat tulokset osoittivat että näytteen suolaisuus on hyvin lähellä meriveden normaalia arvoa. Hieman korkeampi arvo voi johtua siitä, että näyte otettiin matalasta kohdasta, missä vesi oli lämmintä ja siitä suurempi osa oli ehkä haihtunut. Kysymys 4 Miten merivedessä uidessaan pystyy toteamaan veden olevan tiheämpää kuin makea vesi, jonka tiheys on hieman alle 1 g/ml lämpötilan ollessa 20 o C? Merivedessä on helpompaa kellua kuin makeassa vedessä. Alkuperäinen työohje löytyy osoitteesta
Aurinkotislaus on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen.
Aurinkotislaus Aurinkotislaus on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat rakentavat auringonvalon avulla
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
LisätiedotKiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)
Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotSuolapitoisuuden määritys
KOHDERYHMÄ: Työ on tarkoitettu lukiolaisille. Työ voidaan tehdä kursseilla KE1, KE4, KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 30 45 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta. MOTIVAATIO: Itämeren suolapitoisuus
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedotsulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)
ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi
LisätiedotPlaneetan ph (ph of the Planet)
Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat tutkivat paikallisesta
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
LisätiedotOhjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen
Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Tunnusten luominen Kemianluokka.fi-osoitteesta löytyvät vedentutkimushankkeen suomenkieliset sivut. Sivuilta löytyy linkki Ilmoittaudu mukaan, jonka
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotKOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA
ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotMittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt
Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina
LisätiedotVesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla
Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotTyöohjeet Jippo- polkuun
Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi
LisätiedotProsenttilaskentaa osa 2
Prosenttilaskentaa osa 2 % 1 9. Perusarvon laskeminen Perusarvo = alkuperäinen arvo Esimerkki 1. Mikä on a) luku, josta 72 % on 216 b) aika, josta 40 % on 38 min c) matka, josta 5 % on 400 m Esimerkki
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotNanoriutan perustaminen
Nanoriutan perustaminen Ville Kivisalmi 3.4.2008 Tampereen Akvaarioseura ry ville.kivisalmi@helsinki.fi http://www.mm.helsinki.fi/~kivisalm/ Mistä lähteä liikkeelle? Hyvin suunniteltu on ¾ tehty Merivesiakvaarion
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotTestimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5
1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotMAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE
MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotTutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotTÄRKEITÄ HUOMIOITA Kiitos, että valitsit Casa Bugatin UMA keittövaa'an. Kuten kaikkia elektronisia laitteita, myös tätä vaakaa tulee käyttää huolellisesti ja ohjeiden mukaan vammojen ja laitteen vaurioitumisen
LisätiedotTyön tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon
Kemiaa vedestä Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon Tarkemmat ohjeet materiaaleihin ja työturvallisuuteen
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotHerneen kasvatus eri olosuhteissa
Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotIlman vettä ei ole elämää
Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotVesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa
Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua
LisätiedotTUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan!
TUNTEMATON KAASU KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukiolaisille, erityisesti kurssille KE3 ja FY2. KESTO: Noin 60 min. MOTIVAATIO: Oppilaat saavat itse suunnitella koejärjestelyn. TAVOITE: Työn tavoitteena on
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotSUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje
SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
Lisätiedotph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus,
ph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/juppi-t- 2006.pdf Työohje on laadittu sekä kemian opetukseen luokille 8-9 että lukioon.
LisätiedotKUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS
TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu
LisätiedotOpetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen
Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.
LisätiedotLiuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys
Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys 1. Työn periaate Liuenneen silikaatin määritys perustuu keltaisen silikomolybdeenihapon muodostumiseen. Keltainen kompleksi pelkistetään oksaalihapolla
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotKasvien piilotetut väriaineet
KOHDERYHMÄ: Työ sopii parhaiten lukioon kursseille KE1 tai KE2. Työn voi tehdä myös yläkoululaisten kanssa kurssilla raaka-aineet ja tuotteet, jolloin keskitytään poolittomuuden sijaan erotusmenetelmiin.
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita
Lisätiedot(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)
FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotKOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)
Johdanto KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotOhjeita opettajille ja odotetut tulokset
Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotKemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka
Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
Lisätiedot2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.
HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
Lisätiedot1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8
I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:
Lisätiedotc) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.
Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti
LisätiedotPaula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa
LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT VTT Otaniemi, Kemistintie 3 M M Huomioliivi mukaan Asianmukaiset jalkineet Keskiviikkona! M Maanantai ja torstai Betonin kiviaines Tuoreen betonin ominaisuudet Kovettuneen betonin
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotPeruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)
SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus
LisätiedotTarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello
1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus
1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden määritelmästä eli kappaleen massan
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotLEGO EV3 Datalogging mittauksia
LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon
LisätiedotOhjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1
Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ
LisätiedotPERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotMarja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S
1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen
LisätiedotProsessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus
Lisätiedot