Pohjolan palvelukeskus. Yhteinen keittiö

Transkriptio

1 1 Kehittämissuunnitelma ja -raportti Pohjolan palvelukeskus Yhteinen keittiö Mika Anttila Hilma Oksanen Paula Tamminen Palvelumuotoilun kehittämistyö toukokuu 2018 Tampereen ammattikorkeakoulu

2 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITELMA Kehittämistyön kohde Käyttäjät ja sidosryhmät Kehittämistyön projektiryhmä, organisaatio ja puitteet Tavoitteet ja tarkoitus Menetelmät ja työkalut RAPORTTI Tiedonhankinta Analyysi Ideointi Mallinnus- "protoilu" Toteutus Tulokset POHDINTA LÄHTEET:

3 3 1 JOHDANTO Tämä palvelumuotoilun kehittämistyö liittyy Sosiaali- ja terveysministeriön Yhteinen keittiö hankkeeseen, joka on osa valtakunnallista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia, sekä vähennetään eriarvoisuutta kärkihanketta. Yhteinen keittiö - hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää eriarvoisuutta. Tämä kehittämistyö keskittyy Pohjolan palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen palvelumuotoilun keinoin ja tavoite on tuottaa ideoita palvelukeskuksen palveluvastaavalle toiminnan kehittämiseksi.

4 4 2 KEHITTÄMISTYÖN SUUNNITELMA Tässä kappaleessa käydään läpi kehittämistyön suunnitelmaa, johon kuuluu kehittämistyön kohde, käyttäjät, sidosryhmät, projektiryhmä, organisaatio, puitteet sekä tavoitteet. 2.1 Kehittämistyön kohde Kehittämistyön kohteeksi valikoitui tamperelaisille ikäihmisille tarkoitettu kohtaamispaikka, Pohjolan palvelukeskus. Se tarjoaa monipuolisesti toimintaa itsensä kehittämisestä aina viihtymiseen ja virkistäytymiseen saakka. Palvelukeskuksessa järjestetään erilaisia ja monipuolisia ryhmämuotoisia sekä yksilöille suunnattuja toimintoja. Palvelukeskuksessa on tarjolla mm. kulttuurituokioita, konsertteja, yhteislaulua, tansseja ja liikuntatuokioita. Lisäksi olennaisena osana on ravintola, jossa voi käydä ruokailemassa ja lisäksi siellä on mahdollista tuottaa ruoan valmistukseen tai ravintoon liittyviä aktiviteetteja. Kuntosali on tarkoitettu pääasiallisesti itsenäiseen harjoitteluun, mutta siellä on mahdollista harjoitella myös pienryhmissä. Kuntosalilaitteiden käyttöön on mahdollista saada ohjausta fysioterapeutilta ja henkilökunnalta. Palvelukeskuksen oma pieni kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella, lisäksi saatavilla on käyttäjien tuomia kirjoja, joita voi vapaasti ottaa hyllystä "vie mennessä tuo tullessa". Ite-pisteessä on mahdollisuus mitata ja tarkastaa verenpaine ja nettipisteessä on mahdollisuus käyttää tietokonetta. Kädentaitojen ohjausta on tarjolla päivittäin maksutta. Ryhmätoimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä palvelukeskukseen tai oman alueen kotihoidon asiakasohjaukseen. Palvelu on maksutonta. Palvelukeskus siis tarjoaa jo paljon monenlaista toimintaa, mutta toimintaa halutaan kohdentaa juuri tämän alueen asiakkaille. Oman haasteen toiminnan kehittämiselle tuo jonkinlainen muutosvastarinta, joten ideoiden tuominen talon ulkopuolelta ja siihen liittyvä fasilitointi, on toiminnan kehittämiseksi tärkeää.

5 5 2.2 Käyttäjät ja sidosryhmät Pohjolan palvelukeskuksen palvelut ovat suunnattu ikäihmisille. Tällaisia palvelukeskuksia on Tampereen kaupungilla yhteensä viisi. Lähitorien ja hyvinvointikeskuksien palvelut ovat suunnattu kaikille kaupunkilaisille iästä ja taustasta riippumatta. Pohjolan palvelukeskuksessa työskentelee henkilökunnan lisäksi joitakin vapaaehtoisia. Seurakuntayhtymä Mummon kammarin vapaaehtoiset auttavat päivittäin ruokailutilanteissa. Tampereen kaupungin kouluttamia Luotsi-vapaaehtoisia voi pyytää kaveriksi kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. 2.3 Kehittämistyön projektiryhmä, organisaatio ja puitteet Projektiryhmään kuuluu Mika Anttila, Hilma Oksanen, Paula Tamminen sekä Pohjolan palvelukeskuksen palveluvastaava Reetta Levänen. Kehittämistyön kohteena on palvelukeskuksen toiminta ja se vaikuttaa osaltaan kaikkien käyttäjien toimintaa. Palvelukeskuksella on hyvät sisätilat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Niissä on mahdollista toteuttaa monenmoista toimintaa. Ulkona tapahtuvaa tekemistä rajoittaa piha-alueella oleva suihkulähde, joka vie lähes puolet sisäpihan ulkoalueesta. Palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä on autotien vieressä kulkevia kävelytietä. Läheiseen Kaupin ulkoilualueelle on vajaa kilometri matkaa. Kyseistä ulkoilualuetta on mahdollista käyttää ympäri vuoden. 2.4 Tavoitteet ja tarkoitus Tämän kehittämistyön tavoite on tuottaa ideoita palvelukeskuksen palveluvastaavalle toiminnan kehittämiseksi asiakkailta saatujen ideoiden ja toiveiden perusteella. Tarkoitus on saada palvelukeskuksen käyttäjät mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Palvelukeskukseen halutaan lisää uusia innokkaita palvelukeskuksen käyttäjiä ja saada tarjottua palveluita yksinäiselle ihmisille iästä riippumatta. Lisäksi palvelukeskuksen on tarkoitus olla jatkossa vielä entistä useampien ihmisten kohtaamis- ja ajanviettopaikka.

6 6 2.5 Menetelmät ja työkalut Palvelukeskuksen käyttäjät on haastava saada mukaan toiminnan kehittämiseen, koska projektiryhmällä ei ole aikataulun antamissa rajoissa mahdollisuutta tavata nykyisiä asiakkaita ja saada heiltä suoraa palautetta toiminnan kehittämiseksi. Siksi päädyttiin keräämään ideoita palvelukeskuksen käyttäjiltä ideapuun avulla. Ideapuu-menetelmällä kerätään osallistujien ideoita annetun aiheen kehittämiseen. Ideat kerätään, ryhmitellään ja valitaan tärkeimmät. Tämän jälkeen luodaan suunnitelma, miten ja missä aikataulussa kehittäminen tapahtuu (Fasilitaattorin käsikirja 2009). Ideapuun avulla on tarkoitus kerätä palvelukeskuksen käyttäjiltä ideoita ja ajatuksia toiminnan kehittämiseen. Ideapuuhun on tarkoitus jättää postit lapuilla omia toiveita ja ideoita. Kuva 1: Ideapuun rakentaminen

7 7 Kuva 2: Valmis ideapuu odottaa käyttäjien kommentteja Esimerkkilauseet ja täyttöohjeet Ideapuut ja muut välineet odottavat käyttäjiä

8 8 3 RAPORTTI Tässä kuvataan kehittämistyön prosessia ja suunnitelman toteutumista. Raportti sisältää muun muassa tietoa tiedonhankinnasta, tiedon analyysistä, ideoinnista, protoilusta sekä itse toteutuksesta ja tuloksista. 3.1 Tiedonhankinta Tiedonhankinnan pohjana oli aikaisemmat Yhteinen keittiö -projektiin liittyvät kirjalliset raportit, Pohjolan palvelukeskuksen palveluvastaavan haastattelu, tiloihin ja toimintoihin tutustuminen sekä Ideapuusta saadut ehdotukset ja vinkit. Alapuolella olevassa kuvassa (kuva 1) on asiakkaiden ja henkilökunnan tuomia ideoita. Kuva 3: Asiakkaiden ja henkilökunnan tuomia ideapuun ideoita. Muistilapuilla luki seuraavat asiat: Teatteria Miksei päiväohjelmat voisi alkaa jo klo 13 (nyt 13.30). Mielestämme turhaa odottelua. Päiväkahvilaiset ruokailu viikonloppuna Muistijumppaa ohjelmat alkaisivat klo 13 x 3 Kasvohoitoja

9 9 Rentoutusta Pilates palvelukeskus ja ravintola viikonloppuna auki la auki x 2 Yhteinen keittiö jatkuisi pieniä palapelejä henkilökunnalle parkkipaikkoja lähelle Jooga soittoa ja laulua joka päivä bingo + muut pelit toimintaa ulkona, retki ulos boccia-peliä enemmän musiikkia ja vaikka teatteria viikonloppuisin kahvio auki Parkkipaikkoja hoitajille lisää Keppijumppaa viettää enemmän yhteistä aikaa Tasapainojumppaa hoitajille parkkipaikkoja 3.2 Analyysi Palvelukeskuksessa on jo paljon toimintaa. Haastattelun kautta nousi esille, että toimintojen ja tapahtumien organisointiin ja toteutukseen tarvitaan enemmän henkilöresursseja. Tiloissa on mahdollista järjestää isojakin, 100 henkilön, tapahtumia aula- ja ruokailutilaa yhdistämällä. Palvelukeskuksessa on sisäpiha ja ympäristöön voidaan järjestää kävelylenkkejä. Palvelukeskuksen aukioloajat puhuttavat paljon. Tällä hetkellä se on avoinna arkisin kello Aukioloa ja erityisesti ruokailumahdollisuutta toivotaan viikonlopuille. Päiväohjelmien alkamista toivotaan aikaistettavan päiväkahvien yhteyteen. "Miksei päiväohjelmat voisi alkaa jo klo 13 (nyt 13.30). Mielestämme turhaa odottelua. Päiväkahvilaiset, ohjelmat alkaisivat klo 13 x 3, palvelukeskus ja ravintola viikonloppuna auki, la auki x 2, ruokailu viikonloppuna, viikonloppuisin kahvio auki"

10 10 Liikuntapalveluihin kaivataan mieli & kehotyyppistä ohjattua harjoittelua sekä liikkuvuutta ja tasapainoa kehittävää harjoittelua. Toiveena on myös ulkona tapahtuva toiminta ja retket. "muistijumppaa, rentoutusta, pilates, jooga, toimintaa ulkona, retki ulos, keppijumppaa, tasapainojumppaa..." Musiikkia ja teatteria toivotaan. Erityisesti iloista musiikkia ja vaikka joka päivä. "soittoa ja laulua joka päivä, enemmän musiikkia ja vaikka teatteria, teatteria, iloisempaa musiikkia musiikkitarjontaan." Yhdessäoloa, ruuanlaittoa, suunnittelua ja yhteistä ruokailua toivotaan myös sekä seurapelejä. "Yhteinen keittiö jatkuisi, Yhteinen keittiö jatkuisi, viettää enemmän yhteistä aikaa, pieniä palapelejä, bingo + muut pelit, boccia-peliä" Henkilökunnan toive parkkipaikoista nousi esille ideapuussa. "henkilökunnalle parkkipaikkoja lähelle, parkkipaikkoja hoitajille lisää, hoitajille parkkipaikkoja." Asiakkaat kaipaavat edelleen entiseen palvelukeskukseen, johon oli helpompi kulkea. "sijainti, saavutettavuus, bussilla hankala tulla, edelleen kaivataan Tammelakeskukseen, jossa palvelut olleet aikaisemmin" Ja hemmotteluhoitojakin toivottiin. "kasvohoitoja" 3.3 Ideointi Ideointia rajaa palvelukeskuksen käytössä ovat resurssit. Tähän sisältyvät sekä taloudelliset- että henkilöresurssit. Kulttuuritapahtumia tukee kaupungin kulttuurirahasto ja tarvittaessa asiakkailta peritään omavastuuosuus. Henkilökunnan apuna voi toimia myös vapaaehtoiset. Tämän lisäksi ideoimme toiminta-agentteja, jotka voisivat olla palvelukeskuksen asiakkaita ja lähellä asiakaskuntaa. Toiminta-agentit voivat välittää ja ideoida toiveita tapahtumista ja palveluista sekä innostaa muita asiakkaita yhteistoimintaan. Myös extemporee toiminta, laulu, pelit, keskustelut voisivat virittyä näin. Tämä palvelisi toivetta yhdessäolosta ja päivittäisestä musiikista tai peleistä. Palvelukeskuksen aukioloaikoihin vaikuttaminen on isompi prosessi. Pienempi vaikkei vähäisempi toive oli päiväohjelman aikaistaminen. Voisiko päiväohjelman aloitusta aikaistaa 30 minuuttia? Onko se mahdollista muiden toimintojen kannalta? Liikuntaan tuli paljon yksittäisiä lajitoiveita, joiden yhdistävä tekijä on ohjattu mielen ja kehon hyvinvoinnin yhdistävä liikunta. Luonnossa liikkuminen on tätä

11 11 kaikkea parhaimmillaan. Yhdessä ulkoillessa toteutuu fyysinen, henkinen ja sosiaalinen terveydenedistäminen. Tämän lisäksi erilaisilla alustoilla liikkuminen harjoittaa tasapainoa. Muistijumppaa saadaan yhdistämällä liike ja keskustelu. Ideapuussa kävi ilmi, että palvelukeskus on vaikeasti tavoitettavissa ja parkkipaikkoja on liian vähän. Asiakkaiden kulkemisesta palvelukeskukseen sekä työntekijöiden parkkipaikoista on hyvä käydä avointa keskustelua, vaativatko asiat järjestelyä vai isompia rakenteellisia muutoksia? 3.4 Mallinnus- "protoilu" Toiminta-agentit Palvelukeskuksen asiakaskunnasta voisi valjastaa muutaman vapaaehtoisen, jotka ideoisivat ja innostaisivat muita asiakkaita yhteiseen tekemiseen matalalla kynnyksellä, ilman suurempia ennakkovalmisteluja; laulua, musiikkia, pelejä, keskustelua. Nämä "toiminta-agentit" olisivat myös äänitorvina, kun asiakkailla on viestejä henkilökunnalle. 3.5 Toteutus Toteutuksessa apuna voidaan käyttää esimerkiksi double diamond mallia. Double diamond-malli Kun tiedetään varsinainen ongelma, voidaan sen jälkeen alkaa hahmottelemaan ja määrittelemään ratkaisumalleja eri työkaluilla ja menetelmillä. Työryhmän saatua mallinnettua oikean suuntainen ratkaisu, aletaan sen jälkeen siitä

12 muokkaamaan mahdollisimman toimivaa ja kohteeseen sopivaa mallia. Lopuksi mallista saadaan toteutettu ensimmäinen versio ratkaisusta. 3.6 Tulokset Projektin aikataulu oli niin ripeä, että pääsimme vain kehittelyvaiheeseen (Develop). Tuloksena voidaan toki pitää tätäkin vaihetta, jolloin olemme saaneet viedä palvelumuotoilua osaksi sosiaali-ja terveyspalveluja. Tällä tavalla saimme valettua uskoa henkilökunnalle, että asiakkaat haluavat todella olla aktiivisesti mukana kehittämässä toimintaa. Ideapuuhun tulleista toiveista saattoi rakentaa ratkaisumalleja, joita voimme tarjota palvelukeskuksen käyttöön. 12

13 13 4 POHDINTA Pohjolan palvelukeskuksessa on kysyntää palvelumuotoilulle. Seuraavaa vaihe voisi olla se, että henkilökunnalle järjestetään työpaja palvelumuotoilun merkeissä, jossa yhdessä palvelumuotoilijoiden kanssa pohditaan ja analysoidaan tuloksia sekä niille mahdollisia tulevaisuuden ehdotuksia. Lopuksi työstetään toimivimmista ehdotuksista käytännön kokeilu, josta syntyvät palvelupolut voivat parhaimmillaan johtaa pidempiaikaiseen ja pidettyyn toimintaan. Pitkä-aikaisen henkilökunnan kautta tulisi varmasti myös esille erilaisia sidosryhmiä, joita tulisi huomioida ja hyödyntää palvelumuotoilussa. Opimme tuntemaan erilaisia palvelumuotoilun työkaluja ja pääsimme niistä testaamaan muutamia käytännössä. Opimme, että tällainen prosessi vaatii aikaa. Erityisesti sote-puolella muutokset ovat hitaita ja toimintakulttuuri julkisella puolella on omanlaisensa. Se ei kuitenkaan poissulje palvelumuotoilun käyttöä. Kyse on ehkä ennemminkin siitä, miten tuomme uuden työskentelytavan sotekentälle. Miten markkinoimme palvelumuotoilua sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Toivomme, että joku opiskelija ottaa tästä itselleen projektin ja jatkaa työtämme.

14 14 5 LÄHTEET: