YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet

Transkriptio

1 YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet Agilityn harrastaminen on nykyiselläänkin hyvin yhdenvertaista. Tämän suunnitelman tarkoituksena on nykyisen tilan selvitys sen jatkumoa ajatellen ja kehityskohteiden etsiminen toimintamme yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Yhdenvertaisuuden tarkoituksena ei ole harrastajien tasapäistäminen, vaan yhdenvertaisuus on ennen kaikkea oikeus kilpailla ilman ulkopuolisia häiritseviä tekijöitä olemassa olevilla ominaisuuksilla (mm. ketteryys, nopeus, osaaminen, taito) muita kilpakumppaneita vastaan. Kilpailun edellytysten mahdollistaminen on yhdenvertaisuutta. Agility on kaikille avointa urheilua, jossa koiran ja ihmisen liikkuminen yhdessä sekä saumaton yhteistoiminta ovat keskeisiä asioita. Suomen Agilityliiton (SAGI) säännöissä ja strategiassa määritellään toiminnan olevan maanlaajuista. SAGIn jäsenyhdistysten toiminta ulottuukin lähes koko maan alueelle. Pohjoisin harjoituspaikka on Ivalossa ja pohjoisimmat kilpailut järjestetään Saariselällä. Saaristossa säännöllistä toimintaa löytyy Ahvenanmaalta. Toiminta-ajatuksen mukaan kaikenikäisiä ihmisiä kannustetaan harrastamaan agilitya sekä muutenkin liikkumaan aktiivisesti. SAGI on sitoutunut Urheiluyhteisön Reilun Pelin periaatteisiin. Tuemme tasavertaista yhdessä tekemistä seurojen, koirakoiden ja lajin hyväksi. Toiminnan tarkoituksena on edistää toisten kunnioittamista ja vastuullisuutta, innostaen ja kannustaen harrastajia kehittymään ja toimimaan yhdessä. Strategian yhtenä tavoitteena on edesauttaa suomalaisen agilityosaamisen arvostusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. SAGIn tavoitteena on, että harrastajat liikkuvat monipuolisesti. Agilityharrastajat ovat kilpailuissa tasa-arvoisia. Kaiken ikäiset harrastajat kilpailevat kansallisissa ja kansainvälisissä agilitykilpailuissa samoissa luokissa. Poikkeuksena ovat erityisryhmien suomenmestaruuskilpailut, joissa on luokat nuorille, junioreille, senioreille ja paragilitykilpailijoille. Juniorit, seniorit ja paragilitykilpailijat voivat osallistua myös tavallisiin SM-kilpailuihin yhdenvertaisina muiden kilpailijoiden kanssa. Kilpailuissa miehet ja naiset osallistuvat samoihin kilpailuluokkiin. Suomessa käy vuositasolla useita kymmeniä ulkomaisia kilpailijoita. Heitä palvellaan kilpailutapahtumissa sekä liiton toimistolle tulevien yhteydenottojen osalta pääosin englanniksi sekä Pohjoismaiden osalta ruotsiksi. Agilityssa eettiset periaatteet ovat perinteisiä urheilulajeja laajemmat, koska mukaan tulee ihmisen ja koiran välinen toiminta. Eettisesti oikea koiran kohtelu sekä koiran kouluttaminen ja kilpaileminen ohjeistetaan hyvän koiranpitotavan asiakirjoissa.

2 SAGIn hallinnon työskentely jakaantuu hallituksen alla viiteen toimikuntaan ja niiden alaisuudessa useaan työryhmään. Tällä hetkellä nuorisotoiminnan suunnittelusta ja koordinoimisesta vastaa yksinomaan nuorisotoimintaan keskittyvä nuorisotoimikunta ja paragiltyharrastajien kilpailu-, leirija koulutustoiminnan suunnittelusta ja koordinoimisesta vastaa puolestaan erillinen paragilitytyöryhmä. Nuorten ja paragiltyn kilpailijoista on vuosittain nimetty edustusjoukkueet kyseisten ryhmien kansainvälisiin arvokilpailuihin. Tavoitteena on harrastustilojen soveltuvuus erilaisille harrastajaryhmille ja esimerkiksi esteettömyyteen liittyviä asioita voidaan ohjeistaa paragiltytyöryhmän toimesta. Agilitysäännöstö velvoittaa kilpailun järjestäjää ja kilpailun tuomaria puuttumaan kilpailupaikalla mahdollisesti esiintyvään epäurheilijamaiseen käytökseen. Järjestöjen yhteiset perusteet Reilu Peli Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun on Reilun Pelin keskeinen periaate. Jäsenjärjestöt ovat hyväksyneet Reilu Peli -asiakirjan Valon syyskokouksessa Reilun Pelin ensimmäinen periaate sisältää keskeiset tavoitteet ja toimintatavat yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. 1. Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus, moninaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteisömme perusta. Haluamme toimia vuorovaikutteisesti kaikkien liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneiden tahojen kanssa monimuotoisen liikuntakulttuurin kehittämiseksi. Edistämme monimuotoista liikuntakulttuuria, jossa kaikkia toimijoita arvostetaan. Pyrimme kehittämään eri liikunta- ja urheilulajeja niin, että ne soveltuvat mahdollisimman monelle. Vaikutamme siihen, että liikuntaan ja urheiluun käytettävät resurssit jakautuvat oikeudenmukaisesti alueellisesti sekä eri ryhmien välillä. Emme tingi laaja-alaisesta tasaarvosta. Liikuntaa ja urheilua on voitava harrastaa tulotasosta riippumatta. Pyrimme varmistamaan sen, että kaikilla on oikeus ja mahdollisuus valmennukseen ja ohjaukseen taitotasostaan ja tavoitteistaan riippumatta. Vaikutamme siihen, että liikuntapaikat ja yhdyskuntasuunnittelu tukevat liikunnallista elämäntapaa. Liikunnan olosuhdetyössä korostamme muun muassa turvallisuutta ja saavutettavuutta. Kunnioitamme yksilön oikeuksia. Kiusaaminen, syrjiminen, haukkuminen, nimittely, fyysinen ja henkinen väkivalta, alistaminen, vähättely, seksuaalinen ja sukupuolinen ahdistelu sekä syrjintä ja rasismi eivät kuulu liikuntaan ja urheiluun - ei edes huumoriksi puettuna. Keskeisistä käyttäytymis- ja toimintatavoista sovitaan myös joukkue- ja seuratasolla. Näiden tapojen rikkomiselle määritellään samalla riittävät seuraamukset. Liikunnassa ja urheilussa ei tulisi olla vaiettuja asioita. Luomme omalla toiminnallamme ilmapiirin, jossa voidaan käydä avointa keskustelua vaikeistakin asioista. Yhteisössämme teemme tilaa sille, että jokainen voi vapaasti päättää ilman pakkoa tai painetta siitä, haluaako puhua omista henkilökohtaisista asioista, kuten seksuaalisesta suuntautumisestaan, vai haluaako mieluummin olla puhumatta. Haluamme puuttua ajoissa tilanteisiin, mikäli näemme tai kuulemme jonkun joutuvan epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Jokaisella on myös velvollisuus puolustaa tällaisen teon kohteeksi joutunutta. Kerromme selkeästi kilpailu- ja muissa säännöissä seuraamukset epäurheilijamaisesta käytöksestä. Jokaisella Valon jäsenjärjestöllä on toimintaohjeet tällaisten tilanteiden ratkomiseen omissa seuroissaan. Toiminnan kannalta olennaisimmat

3 säännöt ja toimintaohjeet tarjoamme tarpeen mukaan eri muodossa (esim. tekstinä ja kuvina), jotta säännöt olisivat helposti ymmärrettävissä. Uudistunut lainsäädäntö velvoittaa liikuntajärjestöjä entistä voimakkaammin edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan Laki toi uusia velvoitteita ja se ulotettiin koskemaan kaikkia syrjintäperusteita. Syrjintä on kielletty kaikessa yksityisessä ja julkisessa toiminnassa. Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta, koulutuksen järjestäjiltä sekä työnantajilta joilla on vähintään 30 työntekijää. Kaikkia työnantajia koskee lain velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden edistäminen koskee kaikkia syrjintäperusteita. Uusi tasa-arvolaki astui voimaan Laissa säädetään sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta. Uudistetussa tasa-arvolaissa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettiin koskemaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Laki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia myös ennaltaehkäisemään tätä syrjintää. Uusi liikuntalaki astui voimaan Lakiin on tullut voimakkaampi vaatimus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Lain mukaan järjestöjen valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. 2. Agilityliiton toimintaa ohjaavat arvot ja visio Strategiassa määritellyt arvot 1. Avoimuus Toimintamme on avointa, demokraattista, vuorovaikutteista ja kansainvälistä. 2. Yhteisöllisyys Tuemme tasavertaista yhdessä tekemistä seurojen, koirakoiden ja lajin hyväksi. Toiminnan tarkoituksena on edistää toisten kunnioittamista ja vastuullisuutta, innostaen ja kannustaen harrastajia kehittymään ja toimimaan yhdessä. 3. Vastuullisuus Toimintamme perustuu liikunnan eettisiin arvoihin, urheilun reilun pelin periaatteisiin, tasaarvon edistämiseen ja hyvän koiranpitotavan vaalimiseen. 4. Laadukkuus Edistämme monipuolista lajiosaamista ja arvostusta kansallisesti sekä kansainvälisesti. Ylläpidämme ja kehitämme kouluttajien, valmentajien, tuomareiden, seuratoimijoiden ja koirakoiden osaamista. 5. Liikunnallisuus Kannustamme harrastajia aktiiviseen ja monipuoliseen liikuntaharrastukseen yhdessä koiran kanssa. Toiminnan perustana on ihmisten ja koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi.

4 Visio Suomen Agilityliitto vastaa agilityn monipuolisesta toiminnasta ja kehityksestä laajentuvassa harrastuskentässä. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomi on kansainvälisesti johtava agilitymaa kaikilla toiminnan osa-alueilla. 3. SAGIn eettiset ohjeistukset Toiminnan laajentuessa ja lajin suosion lisääntyessä on tärkeää, että SAGIn jäsenseurojen ja kaikkien lajin parissa toimivien kesken on yhteisesti noudatettavat eettisen periaatteet, jotka koskevat sekä ihmisiä että koiria. Suomen Agilityliitto ry ja Agilityliiton jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet edistämään hyvää koiranpitoa ja käyttöä Suomen Kennelliiton ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Jokainen harrastaja, kouluttaja, tuomari ja muutoin agilityn parissa toimiva henkilö on omalta osaltaan velvollinen huolehtimaan, että koiria kohdellaan asianmukaisesti ja koirien hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa lajin yhteydessä tapahtuvassa toiminnassa. Liiton kevätkokous 2015 hyväksyi ohjeet hyvästä koiranpitotavasta agilityssa. Ohjeen tavoitteena on edistää koirien asianmukaista kohtelua kaikessa agilityyn liittyvässä toiminnassa liiton arvojen mukaisesti. Kaikessa agilitytoiminnassa tulee huomioida agilityn koiralle asettamat vaatimukset ja käytettävät koulutusmenetelmät tulee valita niin, että harjoitus tai kilpailusuoritus on turvallinen. Koulutusvälineitä, varusteita tai apuvälineitä ei tule käyttää tavalla, joka voi vaarantaa koiran hyvinvoinnin tai aiheuttaa koiralle tarpeetonta kärsimystä. Koko kentän toimintaa koskevat lajin Eettiset ohjeet on vahvistettu hallituksen kokouksessa keväällä Ohjeet on tarkoitettu antamaan suuntaviivoja siitä, millainen on SAGIn eettinen linja. Kaikessa toiminnassa muiden ihmisten kunnioittaminen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä hyvät käytöstavat ovat erittäin tärkeitä. SAGI suosittelee, että jäsenseurojen toimihenkilöt, koetoimitsijat, kouluttajat ja valmentajat omaksuisivat toiminnassaan nämä etiikkaohjeet. Erittäin tärkeää on, että kaikki lajin harrastajat lisäisivät keskinäistä kanssakäymistä positiivisessa, toisia kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Maajoukkueessa ja muissa edustusjoukkueihin lähtevät agilityurheilijat sitoutuvat noudattamaan urheilijasopimusta. Sopimuksessa sovitaan yhteisistä toimintavoista ja pelisäännöistä agilityn maajoukkueen toiminnassa. Toiminnan perustana on ihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehittäminen sekä hyvän koiranpitotavan ja koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Sopimuksen mukaisessa toiminnassa noudatetaan liikunnan eettisiä arvoja ja urheilun reilun pelin periaatteita sekä edistetään tasa-arvoa. Toiminnassa noudatetaan puhtaan urheilun periaatetta sekä ohjaajien että koirien kohdalla. Säännöstössä sitoutetaan koko kenttä Reilun Pelin sääntöihin, jotka ovat urheiluyhteisön yhteiset eettiset periaatteet. 4. Nykytilan kartoitus ja seuranta Viimeisin tilannekartoitus toteutettiin keväällä 2017 liikuntajärjestöjen yhdenvertaisuuskyselyllä. Jatkossa kysely uusitaan muutaman vuoden välein. Kyselyyn vastasi lajiliiton työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja harrastajia.

5 Pääosin vastauksissa tuli esille se, että toiminta on joko hyvin tai erittäin hyvin yhdenvertaista. Muutamia yksittäisiä huonon tilanteen vastauksia oli. Näissä yhteistä oli se, että paremmalla viestinnällä tieto esimerkiksi erityisryhmien harrastusmahdollisuuksista saataisiin kaikkien tietoon. 5. Suomen Agilityliiton toiminta Viestintä SAGIn viestinnän kulmakivi on ollut viestintätoimikunnan koordinoimana tapahtuva tiedotus. Viestintätoimikunnan työ on vapaaehtoistyötä, eikä voida olettaa tiedotuksen olevan silloin aina välittömästi tapahtuvaa. Nykyisellään viestintää hoitaa myös liiton toimisto. Taloudellisten resurssien takia viestintätoimikunta osallistuu kotimaisten arvokisojen lisäksi vain maailmanmestaruus- ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Juniorien European Open, European Open ja Paragility World Champinship -kilpailujen osalta viestinnästä vastaa joukkueenjohto. SAGIn vuonna 2015 perustama jäsenlehti, Putkeen!, on useassa teemanumerossa pureutunut eri ikäisten harrastajien harrastamiseen. Myös paragiltyharrastajan harjoittelusta ja kilpailemisesta on ollut useita artikkeleita. Agilityn viestinnässä kuvavalinnat ovat olleet aina tärkeitä ja tarkoin harkittuja. Lajin harrastajat laskevat joskus lähes kuvan tarkkuudella, onko joku koirarotu ja joku yhdistys ollut yliedustettuna tiedotteissa ja kotisivuilla julkaistuissa kuvissa. Vapaaehtoiset tiedotusta hoitavat henkilöt ovat hyvin tarkkoja tasapuolisuudessa. Miesten ja naisten suhteellinen määrä kuvissa vaihtelee, mutta siitä ei ole tullut huomautuksia. Varsinkin arvokisaviestinnässä kilpailijoiden menestyminen on merkittävä tekijä kuvavalinnoissa. Yksi kiitosta saanut viestinnän muoto on ns. live stream. SAGI on tarjonnut jo useana vuonna yleisölle maksuttoman mahdollisuuden katsoa kotimaisia arvokisoja internetin välityksellä. Verkon kautta ne harrastajat, jotka eivät ole matkustaneet kilpailupaikalle voivat seurata kisoja ja nauttia agilityn tunnelmasta. Kilpailujen taukokohdissa lähetyksessä on esitetty joko nauhoitettuja tai suoria haastatteluja. Näiden haastateltavien valinnoissa on pyritty muun muassa maantieteelliseen tasa-arvoisuuteen. Sosiaalisen median kautta tapahtuvaan viestintään on laadittu ohjeistus, jotta viestintäkuva ja viestintätapa olisi yhdenmukaista ja korrektia. Päätöksenteosta tiedotetaan julkaisuissa ja kotisivuilla keskeisten päätösten osalta. SAGIn tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen edelleen. Kyselytutkimuksen perusteella SAGIn viestintä on suhteellisen avointa ja monipuolista, ja tavoittaa lähes kaikki järjestön jäsenet. Vastaajista 17,6 % oli kuitenkin sitä mieltä, että viestintä ei tavoita kaikkia. Viestintää pyritään parantamaan vuonna 2018 mm. sähköisellä jäsenkirjeellä. Koulutus Lajiliiton koulutustarjonnassa on omia koulutusviikonloppuja paragilityharrastajille ja leirejä nuorille harrastajille. Koulutusresursseissa ei ole mietitty niiden jakautumista harrastajien sukupuolen mukaan. Liiton valtakunnalliseen valmennukseen, Top Teamiin, valitaan koirakot näyttötilaisuuden perusteella. Ryhmässä on kuitenkin kiintiöpaikat paragilityharrastajan ja nuorisoharrastajan osalta. Osallistujien valinnassa ja leiritapahtumien sijoittelussa on pyritty alueelliseen tasapuolisuuteen,

6 mutta toistaiseksi ei kaikilla alueilla ole ollut mahdollista saada käyttöön sopivia liikuntarajoitteisille esteettömiä harjoitushalleja. SAGIn koulutusjärjestelmää on kehitetty yhteistyössä Varalan urheiluopiston kanssa. Valtaosa agilityharrastajista harjoittelee viikoittain yhdistysten järjestämissä koulutus- tai valmennusryhmissä. SAGIn toive ja tavoite on, että kaikki yhdistysten kouluttajat suorittaisivat agilityn koulutusohjaajan perus- ja jatkokurssin. Nämä kurssit sijoittuvat VOK-mallissa tasolle 1. Kurssien nykyisessä materiaalissa ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanteet ovat hyvin pienessä roolissa. Kommunikointi valmennuksen vaikeissa asioissa on kuitenkin tärkeä taito. Tavoite on, että viestintätilanteiden opetusta otettaisiin mukaan kurssien sisältöihin esimerkiksi toteuttamalla näitä käsitteleviä opetuskokonaisuuksia yhdessä muiden lajien harrastajien kanssa. Agilityvalmentajan tason 2 tutkinto suoritetaan nykyisessä mallissa Varalan urheiluopistossa. Tässä vaiheessa vuorovaikutustilanteiden ongelmakohtiin saadaan opetusta. Vastaava koetoimitsija on yhdistyksen vastuuhenkilö agilitykilpailussa. Hänellä tulee olla hyvät ihmissuhdetaidot ja tieto lajin säännöstöstä. Ongelmatilanteissa hän ratkaisee osan asioista, jos ne kuuluvat hänen toimivaltansa piiriin, niin etteivät kaikki kisapaikan tilanteet päädy kilpailun tuomarin tai kurinpitolautakunnan käsiteltäviksi. Agility-ylituomarikoulutuksessa lajiosaamisen ja sääntötuntemuksen lisäksi stressinsiedon testaaminen on oleellinen osa kursseja. Tuomarikursseilla sekä tuomarien vuosittaisilla jatkokoulutuspäivillä yritetään ottaa mukaan viestintätilanteisiin liittyviä aiheita. Toimiessaan tuomarina henkilö joutuu tekemään yksin arvostelupäätöksiä ja esimerkiksi kurinpidollisia ratkaisuja. Näissä tilanteissa pitää pystyä toimimaan kiihtymättä ja tekemään ratkaisut asiaperusteiden perusteella ilman tunteiden vaikutusta tilanteeseen. Tuomarit ovat velvoitettuja raportoimaan epäurheilijamaisen käytöksen tapaukset tuomariraportissa SAGIlle. Koulutusohjaaja- ja koetoimitsijakurssit anotaan lajiliitolta, mutta niiden järjestämisestä huolehtivat paikalliset jäsenyhdistykset. Tämä mahdollistaa kurssien järjestämisen ympäri Suomea. Kursseja pidetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Agility-ylituomarikurssi ja agilityvalmentajan (taso 2) kurssit ovat lajiliiton järjestämisvastuulla. Kurssien oppilasvalinnassa maantieteellisen jakauman tasapuolisuus on ollut yksi valintakriteeri. SAGIn järjestämien kurssien luentokieli on suomi sekä joidenkin vierailijaluennoitsijoiden osalta englanti. Koulutusmateriaaleissa ja niiden kuvituksessa on pyritty tasa-arvoisuuteen. Pitää kuitenkin muistaa naisten valta-asema lajin harrastajissa. Agilitysäännöstö on kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan oikeudenmukaisuutta ylläpidetään ja kehitetään kilpailutoiminnan säännöillä. SAGIssa on toteutettu mittava sääntöuudistus, joka tuli voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Sääntöuudistuksen myötä kilpailuluokat kasvoivat kolmesta viiteen, jotka määräytyvät koiran koon mukaisesti. Agilityssa kaikenikäiset miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa. Samoin terveet ja vammaisurheilijat (paragility). Poikkeuksena ovat juniorien, seniorien ja pagagilityn suomenmestaruuskilpailut, joissa ikäkausiurheilijat ja paragiltyharrastajat kilpailevat omissa luokissaan. Tavallisissa kansallisissa kilpailuissa kansallisia arvokilpailuja lukuun ottamatta paragilitykilpailijoille on heidän olosuhteidensa perusteella myönnetty erityisluvalla tasoituksia haitta-asteen määrittelyn mukaisesti verrattuna terveisiin kilpailijoihin.

7 Kilpailutoiminnan osalta kaikki tilat eivät toistaiseksi ole esteettömiä. Uudemmat kilpailukeskukset on varustettu esteettömillä wc-tiloilla. Samoin kansallisissa arvokisoissa kilpailualueen esteettömyys varmistetaan jo kilpailujen anomisvaiheessa. Kilpailujen järjestäjiä ohjeistetaan huomioimaan paragilityharrastajat ja osoittamaan heille omat pysäköintipaikat läheltä kilpailualuetta. SAGI valitsee vuosittain kilpailijat MM-kilpailuun lähtevään maajoukkueeseen ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, Junior European Open -, European Open- ja Paragility World Championships -kilpailujen edustusjoukkueisiin. Kilpailijoiden valinta tapahtuu rankingin ja karsintakilpailujen perusteella lukuun ottamatta Paragility World Championships -joukkuetta, johon on toistaiseksi päässyt mukaan käytännössä kaikki halukkaat kilpailijat, jotka täyttävät kilpailujärjestäjän asettamat kriteerit. Kyselytutkimuksessa tuli esille, että paragilityn arvokilpailuihin lähtevät edustajat eivät saa liitolta samaa taloudellista tukea kuin MM- ja PM-kilpailuihin osallistuva maajoukkue. Käytännössä heillä on kuitenkin samansuuruinen tuki kuin European Open ja Junior European Open -joukkueilla. Paragilityn edustusjoukkueen osallistumista paragilityn maailmanmestaruuskilpailuihin pyritään kehittämään mm. panostamalla valintaprosessiin ja joukkueenjohtoon aiempaa enemmän. Järjestö työnantajana SAGIn henkilöstömäärä on lukien neljä kokoaikaista työntekijää. Henkilöstön rekrytoinnissa on pyritty tehtävään soveltuvimman henkilön valintaan. Varsinaista kirjoitettua perehdytyssuunnitelmaa ei toistaiseksi ole ollut ja sen laatiminen on noussut kasvavan toiminnan myötä ajankohtaiseksi. SAGIn palkkaus noudattaa urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen palkkasuosituksia. Osaamisen karttuessa tehtävät ja vastuut voivat muuttua, mutta varsinaisia etenemismahdollisuuksia ei pienessä organisaatiossa juurikaan ole. Henkilöstön haasteena on toimiminen vapaaehtoisorganisaation ja harrastajakentän välimaastossa. Sen vuoksi on tärkeää, että on olemassa yhteiset pelisäännöt asioiden hoitamisessa. Vapaaehtoistoiminta Jäsenseurojen sekä SAGIn hallituksen, toimikuntien ja työryhmien toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoistoiminta on lajin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vapaaehtoistoiminnassa on mukana ihmisiä, jotka haluavat toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta ja edesauttaa lajin kehittymistä. Vapaaehtoistoimintaan vetää mukaan myös tarve saada mielekästä tekemistä, halu tavata uusia ihmisiä ja saada ystäviä, sekä tarve kuulua johonkin ryhmään. Vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista saada uudenlaista sisältöä elämään ja päästä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin. Vapaaehtoinen on mukana toiminnassa niin kauan, kun hän kokee sen kiinnostavaksi ja motivoivaksi. Motivaatio syntyy pitkälti vapaaehtoisen omien arvojen mukaisen toiminnan kautta. Myös vapaaehtoisen perehdyttäminen tehtäväänsä on tärkeää. Toiminnan työnjako, roolien selkeys ja asetetut tavoitteet vaikuttavat vapaaehtoisen jaksamiseen

8 Osallistuminen ja vaikuttaminen SAGIn työntekijöiden rekrytoinnissa on pyritty tehtävään sopivimman henkilön valintaan. Työntekijöiden valinnassa ei ole mietitty sukupuolijakaumaa. Lajiliiton luottamusjohtoa valitessa ei ole varsinaisesti kiinnitetty huomiota sukupuolten tasapuoliseen jakautumiseen, mutta hallituksessa, toimikunnissa ja työryhmissä on molemmat sukupuolet edustettuina. Pyrkimys on, että molempien sukupuolten edustajia olisi mukana hallinnossa kaikilla tasoilla. Maantieteellisesti tavoitteena on, että luottamustoimissa on edustajia eri puolilta Suomea, maaseudulta ja kaupungeista ja sekä pienistä että suurista jäsenyhdistyksistä. Toimikuntiin pääsevät mukaan kaikki halukkaat jäsenseurojen jäsenet. 6. Toiminnan haasteet Esteettömyys ja saavutettavuus Lajin noin harrastajasta liikuntarajoitteisia on muutamia kymmeniä. Koska laji on vauhdikkaaseen liikkumiseen pohjautuvaa, ei liikuntarajoitteisia harrastajia ole ollut runsaasti, mutta nykyisellään myös heidän määränsä on kasvussa. Kaikissa kilpailupaikoissa ei vielä ole liikuntarajoitteisille sopiva wc-tiloja tai sisäänkäyntejä, mutta uudemmissa kilpailukeskuksissa esteettömyys on yleensä huomioitu. Lajiliiton uusissa toimitiloissa kerrosten välillä liikkuminen tapahtuu hissillä ja ovien kohdalla ei ole suuria kynnyksiä. Uloskäynnin ovet ovat automaattisesti avautuvat. Tiloissa on myös pyörätuolille soveltuvat wc-tilat. Agilityn harrastajissa on myös jonkun verran aistirajoitteisia harrastajia (kuulo, näkö). Kilpailuissa paragilityurheilijat kilpailevat muiden kanssa samoissa luokissa. Paragilityn piiriin kuuluvilla harrastajilla on mahdollisuus anoa SAGIlta erityislupaa, jossa on mahdollista myöntää kilpailijalle erilaisia kilpailemista helpottavia kompensaatioita. Näitä ovat esimerkiksi pidempi rataantutustumisaika, avustajan käyttö lähdössä ja maaliin tultaessa, oikeus käyttää pyörätuolia kilpailusuorituksessa, oikeus käyttää koiralla äänitunnistetta (esim. kulkunen, jotta näkövammainen tietää missä koira liikkuu). Harrastuksen kustannukset ovat koiran hankintahinnan ja sen peruskustannuksien jälkeen melko edullisia. Yli 18-vuotiaan kilpailuoikeuden vakuutuksellinen vuosilisenssi maksaa noin 50 euroa. Yhdistysten jäsenmaksut ovat muutaman kymmenen euron luokkaa vuodessa. Harrastusmaksut vaihtelevat harrastuspaikan tason mukaan. Tyypillinen kausimaksu yhdistyksissä on noin euroa kuukaudessa riippuen esimerkiksi siitä, onko seuralla käytössään lämmitettävää hallia. Kilpailustartin hinta on noin euroa. Kilpailustartin hinta saattaa rajoittaa vähävaraisten kilpailemista. Kyselyn perusteella kilpailu- ja harjoittelupaikkojen esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on vielä parantamisen varaa. 23,6 % vastaajista oli sitä mieltä, että esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttaminen ei näy riittävästi järjestön toiminnassa. Järjestön toimitiloja pidettiin fyysisesti riittävän esteettöminä ja saavutettavina. Vastaajista 29,9 % oli sitä mieltä, että kaikki eivät voi osallistua toimintaan tai osallistuminen olisi hankalaa. Syyksi mainittiin mm. tulkkausongelmat, vapaaehtoistoiminnan puitteissa rakennettujen suorituspaikkojen esteettömyys ja tapahtumien tilojen esteettömyys. Kiusaaminen

9 Kiusaaminen voi olla esimerkiksi häirintää, syrjintää, loukkaavaa puhumista selän takana tai henkilölle itselleen, fyysistä tai henkistä väkivaltaa, vähättelyä, seksuaalista tai sukupuolista ahdistelua tai rasismia. Agilityharrastajissa on vain vähän maahanmuuttajia. Yksi rajoittava tekijä on se, että joidenkin lähtömaiden kulttuurissa koira ei ole hyväksytty tai ainakaan suosittu kotieläin/perheenjäsen. Tällä hetkellä mukaan olevat maahanmuuttajat ovat lähinnä virolais- tai venäläistaustaisia harrastajia. Kyselytutkimuksessa nousi esiin maahanmuuttajien saaminen mukaan toimintaan vahvemmin. Kiusaaminen ei noussut kyselyssä esiin mutta se ei tarkoita, ettei kiusaamista tapahtuisi. Epäasialliseen käytökseen tai kiusaamiseen pitää puuttua myös seuroissa. Kyselyn vastaajat olivat sitä mieltä, että SAGIssa ei pääsääntöisesti (94,4, %) esiinny syrjivää kielenkäyttöä. Kuitenkin 5,6 % vastaajista on joskus nähnyt tai kokenut näin tapahtuvan. SAGI pyrkii vaikuttamaan harrastajien ja seurojen tasa-arvoiseen toimintaan mm. Reilun pelin periaatteilla, SAGIn eettisillä ohjeilla, hyvillä koiranpito-ohjeilla ja agilityurheilijan eettisillä ohjeilla. Vastaajista 100 % oli sitä mieltä, että järjestössä toimiva luottamushenkilö tai työntekijä voisi tuoda urheilutapahtuman avec-tilaisuuteen samaa sukupuolta olevan puolison. Samoin kaikkien vastaajien mielestä SAGIn juhlatilaisuuksiin ja illanviettoihin on helppo osallistua jos ei käytä alkoholia. 7. Lopuksi Kyselyyn vastanneiden mukaan SAGIssa eniten kehittämistä vaativia asioita ovat: - Paraurheilijoiden tukeminen - Erityisryhmien lajikoulutuksen kehittäminen - Maahanmuuttajien saaminen mukaan lajin pariin - Joidenkin periaatteiden ja menettelytapojen kirjaaminen ylös, jotta yhteinen tahto olisi paremmin todennettavissa. - Niiden käytännön riskikohtien etsiminen, joissa yhdenvertaisuus ensisijaisesti voi vaarantua. - Yhdensuuntainen näkemys siitä, mitä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan. Muita ajankohtaisia kehittämiskohteita ovat: - Henkilöstön perehdytyssuunnitelman laatiminen - Vapaaehtoisten perehdytyssuunnitelman laatiminen - Yhdenvertaisuussuunnitelman edelleen kehittäminen