JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Alenius-Taipalus Anu Hintikka Pauli Illman Hilkka Jegoroff Mikko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Sipinen Raija klo Suonperä Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki Harjula Eeva Göös Riitta-Liisa klo Venäläinen Juha VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Bucht Riku aluekappalaisten edustaja Vallipuro Risto aluekappalaisten edustaja Sirpa Koivisto tiedottaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA - Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Keltinmäen kirkko, Keltinmäentie 10 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 173 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajat Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen IV kappalaisen (Vaajakosken aluekappalainen) viran vaali Lausunto tuomiokapitulille yhteisen seurakuntatyön johtajan viran haettavaksi julistamisesta Huhtasuon alueseurakuntaan ja Kuokkalan alueseurakuntaan sijoitettujen seurakuntapastoreiden virkojen perustaminen Avoimien vakanssien täyttämisen aikataulu Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi, pääasiallisten tehtävien ja kelpoisuusehtojen määrittäminen Virkojen lakkauttaminen Vaajakosken alueneuvoston varajäsenen valitseminen Kirkkovaltuuston varsinaisen jäsenen kutsuminen ja Kuokkalan alueneuvoston jäsenen valitseminen Eeva-Liisa Reuterin, Aimo Asikaisen ja Marja-Leena Kotimäen eronpyynnöt vaalilautakunnan varajäsenyydestä sekä vaalilautakunnan täydentäminen Työnantajan edustajan nimeäminen yhteistyötoimikuntaan Jyväskylän seurakunnan tietosuojapolitiikan hyväksyminen Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti Palkkiosäännön muuttaminen Katsaus seurakuntavaalien toteuttamiseen Kolehtisuunnitelman vahvistaminen Taulumäen kirkon osalta Kirkollisveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kirkkoherran ja hallintojohtajan katsaus vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmiin Inkeri Kytölän perinnön vastaanottaminen Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston vuoden 2019 kokouskalenteri Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat Tuomiokapitulin päätöksiä Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 173 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 174 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavasti täydennettynä: IV kappalaisen (Vaajakosken aluekappalainen) viran vaali: tuomiokapitulin lausunto viran hakijoista Lausunto tuomiokapitulille yhteisen seurakuntatyön johtajan viran haettavaksi julistamisesta: YSP:n johtokunnan lausunto viran sisällöstä ja erityisistä tarpeista Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti: työryhmän raportti Palkkiosäännön muuttaminen: täydennetty asian esittely ja päätösesitys Ilmoitusasiat: Raija Sipisen mielipiteenilmaisu Kuokkalan kirkossa järjestettävästä Vemsomhelst-esityksestä 175 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Juha Suonperä ja Pauli Hintikka. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pauli Hintikka ja Mikko Jegoroff. 176 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti. 177 IV kappalaisen (Vaajakosken aluekappalainen) viran vaali (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin haettavaksi julistamaa Jyväskylän seurakunnan IV kappalaisen (Vaajakosken aluekappalainen, vakanssi nro 5) haki 5 hakijaa. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on todennut kaikki hakijat hakukelpoisiksi kyseiseen virkaan. Tuomiokapitulin lähettämään lausuntoon (liite) hakijoista sisältyy myös yhteenveto hakijoiden ansioista sekä muuta arviointia hakijoista. Kirkkoneuvosto nimesi ( 100) haastattelutyöryhmän ja antoi lausunnon tuomiokapitulille viran erityisistä tarpeista. Kirkkoneuvosto esitti lausunnossaan, että viran täytössä tulee noudattaa 6 kk:n koeaikaa ja tuomiokapituli sisällytti hakuilmoitukseen maininnan koeajasta. Haastattelutyöryhmä on haastatellut kaikkia hakijoita Illalla järjestettiin myös seurakuntalaisille avoin tilaisuus, paneeli, jossa hakijat esittäytyivät. Kokonaisarvioinnin nojalla haastattelutyöryhmä esittää yksimielisesti, että Vaajakosken aluekappalaisen virkaan tulee valita Arto Kauppinen. Liitteenä oleva lausunto sisältää henkilöarviointia ja on siltä osin salassa pidettävä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 29). Hakijoiden hakuasiakirjat kokonaisuudessaan (henkilökohtaiset nimikirjaotteet ja KirkkoHR-järjestelmään jätetyt sähköiset hakemukset) ovat nähtävillä kokouksessa. Kappalaisen vaalin suorittaa kirkkovaltuusto. Jos äänet vaalissa menevät tasan, tuomiokapituli nimittää virkaan jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista ottaen huomioon 16 :n 3 momentissa mainitut seikat. (KJ 6:19 ). Virkaan valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6 :n 2. momentissa tarkoitettu rikostaustaote sekä hyväksyttävä todistus terveydentilasta. Virkapaikkana on Vaajakosken kirkko ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 603 mukainen ja järjestelmän mukainen peruspalkka 3.629,28 /kk, vaativuuslisä 347,11 /kk. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto suorittaa IV kappalaisen viran vaalin ja valitsee virkaan Arto Kauppisen. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Päätös on tehtävä ehdollisena, kunnes virkaan valittu esittää rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun rikostaustaotteen ja hyväksyttävän todistuksen terveydentilasta. Vaalin vahvistaa kirkkoherra (kirkkoneuvoston ohjesääntö 13 ). Ote kirkkovaltuuston pöytäkirjasta sekä hakuasiakirjat toimitetaan tuomiokapitulille. Pöytäkirjanotteeseen liitetään todistus siitä, milloin päätös on valitusosoituksineen annettu tiedoksi hakijoille. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 178 Lausunto tuomiokapitulille yhteisen seurakuntatyön johtajan viran haettavaksi julistamisesta (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Yhteisen seurakuntatyön johtajan virka (Yhteisen seurakuntatyön kappalaisen virka (Jyväskylän seurakunnan I kappalainen, Yhteisen seurakuntatyön johtaja, vakanssi nro 2) on jäänyt avoimeksi. Tuomiokapituli päättää paitsi viran auki panosta myös hakijoiden kelpoisuudesta ja samassa yhteydessä tuomiokapituli antaa lausunnon hakijoista seurakunnalle. Kirkkovaltuuston tehtyä valinnan tuomiokapituli antaa valituksi tulleelle viranhoitomääräyksen. Mikäli kirkkovaltuustossa äänestetään valinnasta ja äänet menevät vaalissa tasan, antaa tuomiokapituli viranhoitomääräyksen virkaan jollekin eniten ääniä saaneista (KJ 6:19 ). Viran muodollinen kelpoisuusvaatimus on sama kuin yleensäkin kappalaisen viroissa eli virkaan voidaan valita pappi, joka on suorittanut pastoraalitutkinnon. Seurakunnan lausunnossa viran erityisistä vaatimuksista tuodaan esille muita seikkoja, joita nimenomaan Yhteisen seurakuntatyön menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on , 79, antanut kirkkoneuvoston aiemmin pyytämän lausunnon viran sisällöstä ja erityistä tarpeista. Liitteenä olevaa johtokunnan lausuntoehdotusta voidaan pitää sellaisenaan soveltuvana myös kirkkoneuvoston lausunnoksi tuomiokapitulille. Samalla, kun kirkkoneuvosto hyväksyy lausunnon tuomiokapitulille, voidaan päättää myös muista viran täyttöön kuuluvista seikoista. Koska kappalaisen viran vaalin suorittaa kirkkovaltuusto, on sen edustus tärkeä ottaa huomioon myös haastattelutyöryhmää nimettäessä. Haastattelutyöryhmällä tulee olla valtuudet tarvittaessa tehdä päätös soveltuvuustestin käyttämisestä valintaprosessissa. Koeajan käyttö myös kappalaisen viran täytössä on tullut mahdolliseksi lukien ja aiemmin kappalaisen viran valinnoissa on päädytty Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA koeajan käyttöön, kuten lähes poikkeuksetta on menetelty myös muissa virkavalinnoissa. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää antaa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille lausuntonaan, että se esittää ensisijaisesti yhteisen seurakuntatyön johtajan viran (I kappalainen) haettavaksi julistamisen lykkäämistä elokuun loppuun 2019 saakka; 2) päättää, että viran täytössä toivotaan noudatettavan 6 kk:n koeaikaa ja että virkaan valitulta on edellytettävä rikosrekisterilain 6 2. momentin mukainen rikosrekisteriote; 3) päättää lisäksi antaa tuomiokapitulille johtokunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon yhteisen seurakuntatyön johtajan viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista; 4) päättää, että viran virkapaikka on Tellervonkatu ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 701 mukainen, ja järjestelmän mukainen peruspalkka 4.230,93 /kk, vaativuuslisä 170,60 /kk; 5) nimeää haastattelutyöryhmän kokoonpanon seuraavasti: kirkkoherra (pj.), hallintojohtaja, kirkkovaltuuston edustaja, kirkkoneuvoston edustaja sekä pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan nimeämään 1-2 edustajaan työryhmään. Päätös Merkittiin, että Tuomas Palola ilmoitti olevansa esteellinen viran vt. hoitajana osallistumaan asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun. Merkittiin, että asian käsittelyn aikana Raija Sipinen poistui kokouksesta klo ja Riitta-Liisa Göös tuli kokoukseen hänen tilalleen. 179 Huhtasuon alueseurakuntaan ja Kuokkalan alueseurakuntaan sijoitettujen seurakuntapastoreiden virkojen perustaminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkovaltuuston joulukuussa 2017 hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan sisältyy eräitä tarkennuksia papin virkojen lukumäärään. Nykyisen vakituisen järjestelyn mukaan Kuokkalan ja Palokan alueseurakuntiin on sijoitettuna yhteensä seitsemän papin virkaa siten, että yhden viran työpanoksen alueseurakunnat jakavat keskenään. Samoin Vaajakoskella ja Huhtasuolla on yhteensä seitsemän virkaa, joista yhden työpanos jaetaan. Virkapaikka ja ensisijainen työyhteisö näillä papeilla on jakautunut siten, että Palokassa ja Vaajakoskella neljä ja Huhtasuolla sekä Kuokkalassa kolme papin virkaa. Käytännössä työpanoksen jakaminen Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA on voinut tapahtua useammankin papin työpanosta suuntaamalla ja virkojen jakamisessa on ollut muitakin tilapäisjärjestelyjä. Uuden henkilöstösuunnitelman mukaan papin virkoihin tulee lisäystä siten, että jatkossa kaikilla em. alueseurakunnilla on neljä papin virkaa. Tällöin siis sekä Huhtasuolle että Kuokkalaan tulee uusi vakanssi. Papin virkojen lisäys osoittautui henkilöstösuunnitelmassa mahdolliseksi niiden yhteistoiminta-aluekohtaisten kiintiöiden puitteissa, jotka määriteltiin henkilöstösuunnittelun lähtökohdaksi. Kyseisten virkojen lisäys on alueseurakuntien lausuntojen mukaista. Kirkkoneuvoston hyväksymässä henkilöstösuunnitelman toimeenpanosuunnitelmassa linjattiin niin, että päätös näiden kahden papin viran haettavaksi julistamisesta jätetään alkusyksyyn 2018 siten, että uudet viranhaltijat voivat aloittaa vuoden 2019 alussa. Tällä hetkellä täyttämättä ja myös vailla tilapäistä viranhaltijaa on vain yksi papin virka, Keltinmäen alueseurakuntaan sijoitettu XIII kappalaisen virka, jonka viranhaltija jäi eläkkeelle Virka jätettiin täyttämättä jo edellisen - vuoden henkilösuunnitelman nojalla ja tämä kappalaisen virka on määrä lakkauttaa kirkkovaltuustossa (esitys asiasta kirkkoneuvostossa 26.9.). Viime aikojen suuntaus Jyväskylän seurakunnassa on ollut vähentää muita kappalaisen virkoja kuin aluekappalaisen virkoja ja perustaa kappalaisen viran sijaan tarvittaessa seurakuntapastorin virka. Perusteluita tälle menettelylle on käsitelty kirkkoneuvostossa , 8, kun päätettiin muuttaa Huhtasuon kappalaisen virka seurakuntapastorin viraksi. Koska avoimia seurakuntapastorin virkoja ei tällä hetkellä ole, tarkoittaa uusien papin virkojen sijoittaminen Huhtasuon ja Kuokkalan alueseurakuntiin kyseisten virkojen perustamista kirkkovaltuustossa. Seurakuntapastorin virka on luonteeltaan jonkin verran erilainen kuin muut seurakunnan virat, sillä seurakuntapastoria seurakunta ei itse varsinaisesti valitse, vaan viranhoitomääräyksen antaa tuomiokapituli seurakunnan lausunnon kuultuaan. Myös seurakuntapastorin viran perustaminen on kuitenkin ensin tehtävä kirkkovaltuustossa (KL 5: 1a mukaan papin viralla tarkoitetaan hallinnollisella päätöksellä perustettua seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen virkaa, johon voidaan valita vain pappi. Virkaa perustettaessa päätetään ensinnäkin virkanimikkeestä. Tässä tapauksessa kummankin viran virkanimikkeeksi on siis ajateltu seurakuntapastoria. Seurakuntapastoreiden virat Jyväskylän seurakunnassa on numeroitu roomalaisin numeroin (lisäksi kaikista viroista ja työsuhteista on käytössä henkilöstöhallinnollinen ns. vakanssinumero). Nyt perustettavien seurakuntapastoreiden numeroiksi voidaan ottaa XXVI ja XXVII. Seurakuntapastorin virkaan voidaan viranhoitomääräys antaa vain papille eli viime kädessä pappisvihkimys on kelpoisuusehto. Kuitenkin Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA seurakuntapastoreiden rekrytoinnissa voidaan ottaa huomioon myös ne hakijat, joilla ei vielä ole pappisvihkimystä, mutta joilla on mahdollisuus saada pappisvihkimys. Kirkkojärjestyksen mukainen (KJ 6:4 a ) kielitaitovaatimus koskee myös näitä virkoja. Jyväskylän seurakunnan seurakuntapastoreilta edellytetään suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Sekä Huhtasuon että Kuokkalan alueseurakunnan seurakuntapastorin tehtävänkuva muodostuu kahdesta pääosasta. Ensinnäkin kummankin viran tehtävissä painottuvat seurakuntapapin perustyö eli jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, muu sananjulistus, osallistuminen rippikoulutyöhön ja sielunhoito. Tämän lisäksi kullakin seurakuntapastorilla on jokin työalavastuu alueseurakunnassa. Viimeksi mainittu määritellään kirkkoherran johdolla viranhaltijoita kuullen. Papin virka on luonnollisesti työaikalaissa (2 ) ja kirkon virkaehtosopimuksessa (140 ) tarkoitettu hengellinen virka, johon ei sovelleta työaikalakia; kuitenkin niin, että Jyväskylän seurakunnassa aloitettu moduulityöaikakokeilu koskee myös näitä kahta perustettavaa virkaa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi virkaa perustettaessa on otettava huomioon kirkkoneuvoston ohjesäännön 10, 9, jonka mukaan kirkkoneuvosto päättää virkojen ja työsuhteisten tehtävien sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään lukuun ottamatta virkaa perustettaessa tehtävää päätöstä vaativuusryhmään sijoittumisesta. Seurakuntapastoreiden palkkauksessa on jonkin verran kunkin tehtävän vaativuuteen perustuvaa vaihtelua. Vakiintunut taso ilman erityisiä vastuita olevassa virassa on vaativuusryhmä 601 ja siinä järjestelmän mukainen peruspalkka 2.670,19 /kk, vaativuuslisä 295,81 /kk. Jos kyseisten uusien virkojen erityisvastuut edellyttävät palkkauksen tarkentamista edellä mainitusta, tämä voidaan tehdä kirkkoneuvoston päätöksellä virkaa haettavaksi julistettaessa tai myös myöhemmin hallintojohtajan päätöksellä. KL 9:3 mukaan uuden viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se: 1) perustaa Huhtasuon alueseurakuntaan sijoitettavan XXVI seurakuntapastorin viran alkaen; 2) perustaa Kuokkalan alueseurakuntaan sijoitettavan XXVII seurakuntapastorin viran alkaen; Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA ) päättää kummankin viran pääasiallisen tehtävänkuvan koostuvan edellä olevassa esittelytekstissä mainituista osa-alueista; 4) päättää kummankin viran palkkauksen olevan vaativuusryhmän 601 mukainen siten, että järjestelmän mukainen peruspalkka on 2.670,19 /kk ja vaativuuslisä 295,81 /kk. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 180 Avoimien vakanssien täyttämisen aikataulu (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Viestintäyksikköön sijoitettu tiedottajan virka (vakanssi nro 211) on jäänyt avoimeksi alkaen viranhaltijan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Henkilöstösuunnitelman mukaan virka täytetään jatkossakin. Kirkkoneuvoston kokouksessa , jossa merkittiin tiedoksi tiedottajan eläkkeelle siirtyminen, mainittiin päätöksessä, että esitys viran täyttämisestä tuodaan syyskuun kirkkoneuvoston kokoukseen. Kun kirkkoneuvosto niin ikään kokouksessaan päätti käynnistää viestinnän kehittämisprosessin, jolla periaatteessa voi olla heijastusvaikutuksia myös tiedottajan virkojen sisältöön, on aihetta lykätä tiedottajan vakanssin täyttöä myöhemmäksi (ainakin marraskuulle 2018). Osaltaan myös yhteisen seurakuntatyön organisaatioon vuoden 2019 alussa muodostettava sihteeripalvelutiimi saattaa vaikuttaa tiedottajien tehtäväkuviin (mm. tiimiin mahdollisesti saatava graafinen osaaminen). Sijaisjärjestely on tehty. Tikkakosken alueseurakuntaan sijoitettu työsopimussuhteinen lastenohjaajan tehtävä (tehtävä nro 154) on jäämässä avoimeksi alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Henkilöstösuunnitelman mukaan kyseinen tehtävä täytetään jatkossakin kuitenkin siten, että otetaan huomioon mahdollinen siirtotarve muilta yhteistoiminta-alueilta. Esitys tehtävän täyttämisestä piti aiemman suunnitelman mukaan tuoda kirkkoneuvostoon jo syyskuun kokoukseen, mutta valmistelua ei ole ehditty alustavia keskusteluja laajemmin vielä käynnistää. Asiaan liittyy myös Keskustassa henkilöstösuunnitelman mukaan täytettäväksi tuleva lastenohjaajan vakanssi. Sijaisjärjestely Tikkakoskelle on tehty. Henkilöstösuunnitelmassa mainittujen kanttorin virkojen järjestely (musiikin asiantuntija ja Vaajakosken alueseurakunnan kanttorin virka) on niin ikään viranhaltijatasolla käynnistetty ja tarkoitus on tuoda asia lokakuun kirkkoneuvoston kokoukseen. Esitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi, pääasiallisten tehtävien ja kelpoisuusehtojen määrittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Asiaa on käsitelty laajasti yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnassa, kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa toukokuussa Kirkkovaltuusto päätti (11 ) palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, minkä jälkeen kirkkoneuvosto palautti asian jälleen johtokunnalle. Seuraavassa on aluksi lainattu aiemmat kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston käsittelyt kokonaisuudessaan ja lopussa on keskeisimmiltä osin johtokunnan tarkennettu esitys sekä sen nojalla tehty uusi esitys kirkkoneuvostolle (edelleen kirkkovaltuustoon vietäväksi) Kirkkovaltuusto (Kirkkoneuvosto / 108): Yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiossa on tällä hetkellä kaksi työalasihteerin virkaa, jotka on täytetty määräaikaisesti henkilöstösuunnittelun keskeneräisyyden vuoksi: lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virka (vakanssi nro 121) sekä nuorisotyön työalasihteerin virka (vakanssi nro 92). Kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman pohjalta on kirkkoneuvoston johdolla jatkettu valmistelua yhteisen seurakuntapalvelun organisaation muutoksista ja tähän liittyen työalasihteerin virkojen tehtäväkuvien, nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen tarkastelua. Kirkkoneuvosto päätti , 81, pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausunnon organisaatiomuutoksista mukaan lukien edellä mainitut kasvatuksen työalasihteereiden virat. Johtokunta on antanut asiassa lausunnon , 53 (lausunto sisältyy kirkkoneuvoston/kirkkovaltuuston kokousaineistossa organisaatiomuutoksen kokonaisuutta käsittelevän asiakohdan liitteisiin). Johtokunnan lausunnossa ehdotetaan, että lapsi ja perhetyön työalasihteerin virkanimike muutetaan varhaiskasvatuksen asiantuntijaksi ja nuorisotyön työalasihteerin virkanimike muutetaan nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijaksi. Johtokunnan lausunnossa myös todetaan, että tässä yhteydessä virkanimikkeessä on otettava käyttöön termi varhaiskasvatus lapsi- ja perhetyön sijaan. Johtokunnan lausunnon mukaan asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana, mutta viran varsinaiseen tehtäväkuvaan ei sisälly esimiesvastuuta. Asiantuntijan tehtävänkuvaan sisältyy johtokunnan ehdotuksen mukaan seuraavia osa-alueita: - vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoiminta-alueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistuu toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esittelee siellä oman työalansa asioita - valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistuu yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä - vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan lausunnosta käy ilmi, että asiantuntijan ehdotettu tehtäväkuva painottaa kuten työalasihteerinkin tehtäväkuva työalan asiantuntijajohtamista. Työalasihteerit ovat lähiesimiehiä omassa yhteisen seurakuntapalveluun kuuluvassa tiimissään, mutta eivät esimiesasemassa alueseurakuntien työntekijöihin nähden. Myöskään asiantuntijat eivät olisi alueseurakuntien työntekijöiden esimiehiä, mutta yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiomuutoksen myötä asiantuntijan tehtävään ei varsinaisesti sisälly lähiesimiestehtäviä myöskään omassa tiimissä. Sekä varhaiskasvatuksen että nuorisotyön asiantuntija kuuluu ehdotetussa yhteisen seurakuntatyön organisaatiossa samaan kasvatuksen tiimiin, jolle erikseen valitaan määräajaksi lähiesimieheksi tiiminvetäjä. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi johtokunta ehdottaa lausunnossaan kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaista varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Johtokunnan lausunnon mukaan virkaan valittavalta tulee lisäksi edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen ja seurakuntatyön ja varhaiskasvatuksen työalan työkokemus ja asiantuntemus tulee katsoa valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi johtokunta ehdottaa kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaista nuorisotyönohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Tä- Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA män lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen. Seurakuntatyön ja nuorisosekä rippikoulutyön työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Kumpaankin virkaan valittavan on lisäksi oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Johtokunnan lausuntoon sisältyviä näkemyksiä ja ehdotuksia voidaan pitää kauttaaltaan perusteltuina ja myös kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman linjausten mukaisina. Todettakoon myös, että termin lapsi- ja perhetyö korvaaminen termillä varhaiskasvatus on osa laajempaa käsitteiden muutosta kirkon piirissä. Jyväskylän seurakunnassa on syytä lähitulevaisuudessa muuttaa kyseinen termi myös muissa yhteyksissä (mm. lapsityönohjaajien virkojen nimikkeet). Tässä vaiheessa kirkkoneuvoston on syytä tehdä kirkkovaltuustolle johtokunnan lausunnon mukainen esitys näiden kahden työalasihteerin virkanimikkeiden muutoksista, kelpoisuusehdoista ja pääasiallisista tehtävänkuvista. Mikäli esitys tulee hyväksytyksi kirkkovaltuustossa, tuodaan erillisenä valmísteluna kirkkoneuvoston päätettäväksi virkojen haettavaksi julistaminen ja siihen liittyvät muut seikat (haastattelutyöryhmä, palkkaus, virkapaikat, jne). Haettavaksi julistamisen yhteydessä voidaan palata kirkkoneuvostossa tarkemmin myös hakuilmoituksessa mainittaviin eduksi katsottaviin ominaisuuksiin. Mahdollisesti on tällöin syytä tarkentaa johtokunnan lausunnosta mainittu esimieskokemuksen eduksi katsominen hieman väljemmin esimerkiksi muotoon valmiudet myös lähiesimiestehtävään tiiminvetäjänä. Näin sen vuoksi, että asiantuntijan virka ei varsinaisesti ole esimiestehtävä, vaikkakin viranhaltija voi tulla määräajaksi nimetyksi myös tiimin esimieheksi. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) muuttaa lapsi- ja perhetyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 121) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi; 2) muuttaa nuorisotyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 92) nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi; 3) hyväksyä kummankin viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavat: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoiminta-alueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi; 4) hyväksyä varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. 5) hyväksyä nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaisen nuorisotyönohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys: Kirkkovaltuusto 1) muuttaa lapsi- ja perhetyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 121) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi; 2) muuttaa nuorisotyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 92) nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi; 3) hyväksyy kummankin viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavat: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoiminta-alueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi; 4) hyväksyy varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7 ; 5) hyväksyy nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaisen nuorisotyönohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Päätös: Kirkkovaltuusto kävi keskustelua virkojen kelpoisuusehdoista. Pipsa Wilhelms teki Eila Tiaisen kannattamana palautusesityksen. Kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta / 78: (Valmistelija; Tuomas Palola, ) Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta sai kirkkoneuvostolta lausuntopyynnön Yhteisen seurakuntatyön organisaatiosta. Johtokunta kävi kokouksessaan keskustelua Yhteisen seurakuntatyön organisaation lausuntoesityksestä ja päätti esittää edelleen Kirkkoneuvostolle vt. yhteisen seurakuntapalvelun johtajan Tuomas Palolan laatiman lausunnon ( kokouksen liite 3). Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan (108, kirkkoherra Arto Viitalan esittelystä): - - Kirkkovaltuusto käsitteli kirkkoneuvoston esitystä kokouksessaan (11 ) ja päätti keskusteltuaan pöytäkirjan mukaan virkojen kelpoisuusehdoista palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Koska kirkkoneuvoston esitys perustui paljolti Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausuntoon , päätti kirkkoneuvosto antaa asian uudelleen valmisteluun Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalle mennessä. Kirkkoherran valmistelema esitys, jonka kirkkoneuvosto yksimielisesti hyväksyi, vastaa hyvin pitkälle Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan aiemmassa lausunnossaan esittämiä näkökulmia asiantuntijoiden pääasiallisista tehtävistä ja virkojen nimikkeistä sekä kelpoisuusehdoista. Koska kirkkovaltuuston huomio kohdistui vain virkojen kelpoisuusehtoihin, johtokunnan ei ole syytä tässä lausunnossa ottaa aiemmasta poikkeavaa kantaa virkojen nimikkeisiin ja pääsiallisiin tehtäviin. Johtokunnan aiempi linjaus pohjautui Jyväskylän seurakunnan sen perustamisvaiheesta alkaen vallinneeseen tietoiseen linjaukseen siitä, että työalasihteeri omaa työalansa peruskoulutuksen. Tämän perustelun mukaisesti esim. papisto ei ole oman peruskoulutuksensa (teologian maisteri) pohjalta voinut hakeutua kyseisiin tehtäviin tähän saakka (luonnollisesti pappi, jolla on ollut työalan peruskoulutus esim. nuorisotyönohjaan koulutus taustalla, on ollut hakukelpoinen). Linjaus on rohkaissut työalan kirkollisen peruskoulutuksen omaavia henkilöitä etenemään näihin työalasihteereiden kokonaiskirkollisestikin ottaen vastuullisiin tehtäviin Jyväskylän seurakunnassa. Valittu linjaus korostaa kirkollisen alan koulutuksen arvoa mikä on perusteltua, koska työalasihteerinkin tehtäväkenttä on seurakunnan hengellisen työn ytimessä. Työalasihteerin nouseminen oman ammattikunnan keskuudesta voidaan katsoa takaavan sen, että kyseisellä asiantuntijalla on omakohtainen kokemus alan perus- ja jatkokoulutuksesta. Tämän voidaan puolestaan katsoa tuovan mukanaan työtä hyödyttävän verkostoitumisen ja näkemyksen siitä, miten ammattikunnan edustajien kouluttamista ja koulutusta tulisi kehittää. Vaikkakaan tätä luontaisesti syntyvää asiantuntemusta ei voida edellyttää virkaan valittavalta asiantuntijalta, voidaan siitä katsoa olevan merkittävää hyötyä viran menestyksellisessä hoitamisessa. Mainittuihin näkökulmiin perustuen varhaiskasvatuksen asiantuntijan sekä nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan virkojen kelpoisuusehtoja määriteltäessä on syytä edelleenkin korostaa tehtävien hengellistä vaikuttavuutta ja näin ollen edellyttää laaja-alaisten kirkollisten opintojen sisältymistä hyväksyttävään koulutukseen. Tämä näkökulma täyttyy niissä kelpoisuusehdoissa, jotka sisältyvät kirkkoneuvoston aiempaan Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA esitykseen. Muu soveltuva korkeakoulututkinto voi tulla myös kyseeseen, kunhan siihen sisältyy vastaavan kirkollisen alan perustutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen asiantuntijan osalta varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan sekä teologiset opinnot, ja nuoriso-ja rippikoulutyön asiantuntijan osalta teologiset opinnot. Esitys: Johtokunta esittää lausuntonaan kirkkoneuvostolle varhaiskasvatuksen asiantuntijan sekä nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan virkojen kelpoisuusehtoja koskien seuraavan muotoilun: 1) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi tulee hyväksyä kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukainen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyys, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Kelpoisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä; 2) nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi tulee hyväksyä kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukainen nuorisotyönohjaajan pätevyys, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Kelpoisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon nuorisotyöhön ja kasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti Asiakokonaisuus kasvatuksen asiantuntijaviroista on jo lähtökohtaisesti laaja ja moniulotteinen. Etenkään virkojen kelpoisuusehtoihin ei ole olemassa yksiselitteisen hyvää vaihtoehtoa. Kirkkovaltuuston tekemä päätös asian palauttamisesta valmisteluun on nyt johtanut siihen, että yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on arvioinut asiaa uudelleen ja tarkentanut kelpoisuusehtojen määrittelyä. Muilta osin aiempiin esityksiin ei ole tehty muutoksia. Johtokunta on käsitellyt asiaa perusteellisesti ja perustellut valitsemansa linjan kelpoisuusehtoihin laajasti. Johtokunnan valitsemaa peruslinjaa on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Asiantuntijan virkoihin vaadittaisiin nimenomaan kyseisen työalan vankkaa kirkollista kokemusta. Kelpoisuusehtojen tarkennetut määrittelyt ovat varsin yksityiskohtaisia. Niiden myötä kyseisiin virkoihin kelpoisten määrä ei laajentune kovin merkittävästi siitä, mikä olisi ollut tilanne aiemman kirkkovaltuustolle tehdyn esityksen valossa. Johtokunnan tarkennetut esitykset kelpoisuusehdosta otetaan seuraavassa esityksessä kirkkoneuvostolle huomioon. Muilta osin esitys on aiemman käsittelyn mukainen. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) muuttaa lapsi-ja perhetyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 121) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi; 2) muuttaa nuorisotyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 92) nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi; 3) hyväksyä kummankin viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavat: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoimintaalueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yh teistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi; 4) hyväksyy varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Kelpoisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä; 5) hyväksyy nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaisen nuorisotyönohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Kelpoisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon nuorisotyöhön ja kasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 182 Virkojen lakkauttaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman ja kirkkoneuvoston hyväksymien toiminnan ja talouden kehittämistä koskevien toimenpide-ehdotusten mukaan seurakunnan henkilöstöä vähennetään eläköitymisen, irtisanoutumisten tai erikseen päätettyjen tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Alla päätösesityksessä mainitut virat ovat vapautuneet ja ne on avoimeksi tultuaan jätetty suunnitellusti täyttämättä. Esitys Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa seuraavat virat: - vakanssi nro 13, XIII kappalaisen virka (Keltinmäen aluesrk) - vakanssi nro 124, lapsityönohjaaja (Keskustan aluesrk) - vakanssi nro 161, lapsityönohjaaja (Vaajakosken aluesrk) Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 183 Vaajakosken alueneuvoston varajäsenen valitseminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Vaajakosken alueneuvoston varajäsen Päivi Ilkka on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Vaajakosken alueneuvoston varajäsenyydestä poismuuton vuoksi. Hän oli ehdolla seurakuntavaalien ehdokaslistalla 1 (Kokoomus ja sitoutumattomat -ehdokaslista). Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakun- Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA nan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Vaajakosken alueneuvoston kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Päivi Liimatainen, pj. Riitta-Liisa Göös Santeri Lohi Pauli Hintikka Maria Taivassalo Juhani Malinen Liisa Laatinen, vpj. Aarne Vesterinen Henkilökohtainen varajäsen: Aimo Asikainen Riku Suutari Päivi Ilkka Yrjö Damskägg Johanna Tuomisalo Hannu Göös Leena Jurvanen Arja Hokkanen Esitys Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto 1) myöntää Päivi Ilkalle eron Vaajakosken alueneuvoston varajäsenyydestä; 2) valitsee hänen tilalleen Vaajakosken alueneuvostoon Santeri Lohen henkilökohtaisen varajäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 184 Kirkkovaltuuston varsinaisen jäsenen kutsuminen ja Kuokkalan alueneuvoston jäsenen valitseminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Vesa Laakkonen on päivätyllä sähköpostiviestillä pyytänyt eroa kirkkovaltuuston ja Kuokkalan alueneuvoston jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Hänet on valittu kirkkovaltuustoon ehdokaslistalta IX (Äänenmurros nuorten ääni kuuluviin -ehdokaslista). Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheen-johtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakunta-vaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Kuokkalan alueneuvoston kokoonpano toimikaudella : Varsinainen jäsen: Seppo Seppälä, pj. Olli Saloheimo Vesa Laakkonen, vpj. Tuulia Kuntsi Erkki Savolainen Mia Puolimatka Anna-Leena Sahindal Liisa Kuparinen Henkilökohtainen varajäsen: Anja Lehto Mikko Tenhunen Riku Tenhunen Matti Timlin Erkki Hyytiälä Krista Dachauer Meeri Savolainen Maija Örnmark Esitys Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto 1) myöntää Vesa Laakkoselle eron seurakunnan luottamustoimista; 2) kutsuu Vesa Laakkosen tilalle kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi ao. valitsijayhdistyksen 2. varajäsenen Aapo Vuoren vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi; 3) valitsee Kuokkalan alueneuvoston varsinaisen jäsenen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 185 Eeva-Liisa Reuterin, Aimo Asikaisen ja Marja-Leena Kotimäen eronpyynnöt vaalilautakunnan varajäsenyydestä sekä vaalilautakunnan täydentäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Eeva-Liisa Reuter (sähköposti ), Marja-Leena Kotimäki (sähköposti ) ja Aimo Asikainen (sähköposti ) ovat pyytäneet eroa vaalilautakunnan varajäsenyydestä. Vaalilautakuntaan voidaan valita kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen (KL 23:2,1). Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. (KL 23:19,4) Kirkkohallituksen vaaliohjeen mukaan: Vaalilautakuntaan ja keskusvaalitoimikuntaan tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä nimeämään jäseniä siten, että toimielimessä olisi sekä miehiä että naisia kumpiakin vähintään 40 prosenttia (KL 23:8). Jäsenet : Heikkinen Lampinen Linnove Vilpunaho Viitala Levan Moilanen Korhonen Knuuttila Niittonen Vuorimies Selin Karvinen Heinonen Laakso Tirkkonen Sulkunen Haapiainen Peura Tammi Mertanen Ranta Jörgensen Varajäsenet: Henna Tapio Martti Pentti Arto Rauno Seppo Marketta Kirsti Aila Kirsti Jaakko, pj Vesa Toivo Sanna Aune Arja Olavi Reijo Rauno Marja-Leena Gunilla Jaana Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

23 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Ristikivi Reuter Latvala Suni Göös Ojala Tuominen Hautala Periaho Wuorsalo Asikainen Alenius-Taipalus Vanhala Valkonen Göös Hämäläinen Kotimäki Saarela Urtti Paajanen Ijäs Hautalahti Hassinen Pirjo Eeva-Liisa Esko Liisa Hannu Matti Maija Timo Lea Erkki Aimo Anu Merja Pirkko Riitta-Liisa Jukka Marja-Leena Kerttu Seija Mauri Anneli Seppo Jukka *kursiivilla merkityt ovat hakeneet eroa aiemmin (kirkkoneuvosto , 161. Esitys Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto 1) myöntää Eeva-Liisa Reuterille, Aimo Asikaisella ja Marja-Leena Kotimäellä eron Jyväskylän seurakunnan vaalilautakunnan varajäsenyydestä; 2) valitsee Eeva-Liisa Reuterin tilalle vaalilautakuntaan varajäsenen, joka on varajäsenenä kutsuvuorolla 2.; 3) valitsee Aimo Asikaisen tilalle vaalilautakuntaan varajäsenen, joka on varajäsenenä kutsuvuorolla 11.; 4) valitsee Marja-Leena Kotimäen tilalle vaalilautakuntaan varajäsenen, joka on varajäsenenä kutsuvuorolla 17. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

24 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Työnantajan edustajan nimeäminen yhteistyötoimikuntaan (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Työsuojelun yhteistoimintaan sekä muuhun työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan seurakunnissa sovelletaan yleissopimusta yhteistoiminnasta seurakunnassa. Seurakunnassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on perustettava yhteistyötoimikunta (Kirkon yhteistoimintasopimus ). Yhteistyötoimikunnassa on neljä, kahdeksan tai 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa seurakuntaa työnantajana. Yhteistoimintasopimuksen mukaan seurakunnan edustajana toimii työsuojelupäällikkö sekä, jos yhteistyötoimikunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, kirkkoherra ja kirkkoneuvoston määräämä muu seurakunnan palveluksessa oleva esimiesasemassa oleva henkilö. Henkilöstön edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet. Jyväskylän seurakunnassa on sovittu työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien kesken, että yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärä on 12. Näistä jäsenistä 8 on henkilöstön edustajia ja 4 työnantajan edustajia. Yleissopimuksen mukaisesti kirkkoherra ja työsuojelupäällikkönä toimiva hautaustoimen päällikkö Antti Pekuri ovat yhteistyötoimikunnan jäseninä. Kirkkoneuvoston tulee määrätä toimikuntaan työnantajan edustajaksi kaksi jäsentä. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan (255 ) päättänyt, että työsuojelupäällikön ja kirkkoherran lisäksi työnantajan edustajiksi yhteistyötoimikuntaan valitaan toimikaudeksi hallintojohtaja Anu Lajunen sekä vt. aluekappalainen Päivi Kärkkäinen siihen saakka, kun hän toimii aluekappalaisen tehtävässä. Koska Päivi Kärkkäinen ei enää toimi aluekappalaisen tehtävässä on hänen tilalleen yhteistyötoimikuntaan valittava työnantajan edustaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Aluekappalaiset ovat kokouksessaan päättäneet esittää työnantajan edustajaksi aluekappalainen Teija Lainetta. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto valitsee Päivi Kärkkäisen tilalle yhteistyötoimikuntaan työnantajan edustajaksi Teija Laineen vuoden 2021 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 187 Jyväskylän seurakunnan tietosuojapolitiikan hyväksyminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Oikeus henkilötietojen suojaan on jokaiselle kuuluva perusoikeus ja tarkoittaa sitä, että henkilötietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja rekisterinpitäjällä on oltava käsittelemiseen lainmukaiset perusteet EU:n Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

25 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tietosuoja-asetuksen (2016/679) ja kansallisen tietosuojalain (säätäminen kesken, pohjautuu HE 9/2018) perusperiaatteiden mukaisesti. Tietosuojapolitiikka on seurakunnan ylin tietosuojaa ohjaava dokumentti ja se määrittää ne periaatteet, toimintatavat, vastuut, valvonnan ja seuraamusjärjestelmän, joita noudatetaan Jyväskylän seurakunnan tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Asiakirjaa sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jossa seurakunta toimii rekisterinpitäjänä. Tietosuojapolitiikka koskee koko seurakuntaorganisaatiota (henkilöstö, vapaaehtoistyöntekijät ja luottamushenkilöt) mukaan lukien ne seurakunnan sidosryhmien edustajat, jotka toimeksiantojensa puitteissa käsittelevät Jyväskylän seurakunnan omistamaa tai hallinnoimaa tietoa riippumatta sen esitystavasta, muodosta, suojaustasosta tai elinkaaren vaiheesta. Tietosuojapolitiikka on julkinen asiakirja, jonka kirkkovaltuusto hyväksyy neljäksi vuodeksi kunkin valtuustokauden puolivälissä, mutta sitä päivitetään tarpeen mukaan. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan aina sekä henkilökunnalle että sidosryhmille ja voimassa oleva versio on julkaistuna seurakunnan internetsivuilla. Koska Eu:n yleinen tietosuoja-asetus (2106/679) astui voimaan siirtymäajan jälkeen jo , on syytä hyväksyä Jyväskylän seurakunnan ensimmäinen tietosuojapolitiikka ajalle Jyväskylän seurakunnan yhteistyötoimikunta on käsitellyt tietosuojapolitiikkaluonnosta kokouksessaan Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen Jyväskylän seurakunnan tietosuojapolitiikan ajalle Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. 188 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto päätti , 15, perustaa luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän. Luottamushenkilöjäseniksi työryhmään nimettiin yksi jokaisesta kirkkovaltuuston valitsijayhdistyksestä: Mikko Jegoroff. Liisa Kuparinen, Vesa Laakkonen, Mauri Sompa, Eila Tiainen Inkeri Tuunanen, Heikki Tynkkynen, Tuulikki Väliniemi. Viranhaltijajäseniksi nimettiin hallintojohtaja Anu Lajunen, kirkkoherra Arto Viitala ja aluekappalainen Eivor Pitkänen. Heistä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Mauri Sompa nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

26 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Vesa Laakkonen toimi työryhmä vain kevään 2018 ajan paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Työryhmän tehtäväksi kirkkoneuvosto määritteli Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkastelun ja kehittämisen. Työryhmälle annettiin velvoite tuoda väliraportti työskentelystään kesäkuun 2018 kirkkoneuvostoon sekä loppuraportti syyskuun 2018 kirkkoneuvostoon. Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Työryhmä antoi väliraportin työskentelystään kirkkoneuvostolle (140 ). Väliraportissa käsiteltiin alustavasti myös loppuraportissa ilmeneviä teemoja, mukaan lukien luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tulosten esitteleminen. Työryhmä on ottanut kantaa myös luottamushenkilöiden palkkiosääntöön. Palkkiosäännöstä kirkkoneuvosto saa käsiteltäväkseen hallintojohtajan erillisen esityksen ja tarkoitus on, että palkkiosäännön muutosehdotuksista voitaisiin tehdä päätös kirkkovaltuuston kokouksessa Loppuraportti sisältää useita sellaisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen edellyttää johtosääntömuutoksia (alueneuvostojen ja yhteisen seurakuntatyön johtosäännöt) ja joiltain osin tarkennuksia myös kirkkoneuvoston ohjesääntöön. Tässä vaiheessa kirkkoneuvostolle ja valtuustolle ei kuitenkaan tuoda näitä johto-/ohjesääntömuutoksia varsinaisesti hyväksyttäväksi vaan tarkoitus on ensin käsitellä loppuraportti kirkkoneuvostossa ja kuulla siitä myös kirkkovaltuustoa (iltakoulussa 9.10.) ja alueneuvostoja ja johtokuntia. Johtosääntö-/ohjesääntömuutokset ehditään tarvittaessa käsitellä kirkkovaltuuston joulukuun kokouksessa. Työryhmälle on syytä antaa mahdollisuus osaltaan ottaa kantaa toimielimiltä saatuun palautteeseen. Esitys Kirkkoneuvosto päättää 1) käydä keskustelun luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraportista; 2) lähettää loppuraportin tiedoksi alueneuvostoille ja johtokunnille ja pyytää niitä toimielimen katsoessa tämän aiheelliseksi - antamaan lausunnon asiasta lokakuun loppuun 2018 mennessä.; 3) viedä loppuraportin keskusteltavaksi kirkkovaltuuston iltakoulussa ; 4) jatkaa työryhmän työskentelyä siten, että se ehtii käydä toimielinten palautteet läpi ja tarvittaessa täydentää nyt käsiteltävän loppuraporttina toimenpide-ehdotuksia marraskuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

27 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös Kirkkoneuvosto kävi asiasta vilkasta keskustelua, jonka jälkeen esitys hyväksyttiin puheenjohtajan esittämällä tavalla siten muutettuna, että työryhmän jäsenet voivat mennessä esittää raporttiin liitettäväksi siitä poikkeavia näkemyksiä perusteluineen ja kohta 2) muutettiin muotoon lähettää loppuraportin tiedoksi alueneuvostoille ja johtokunnille ja pyytää niitä antamaan lausunnon asiasta lokakuun loppuun 2018 mennessä. 189 Palkkiosäännön muuttaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Luottamushenkilöorganisaatio työryhmä on tehnyt ehdotuksen luottamushenkilöiden palkkiosäännön uudistamisesta. Palkkiosääntöön ja palkkioiden tasoon esitetään seuraavia muutoksia: - kokouspalkkio nousee 50 eurosta 70 euroon - poistetaan aiempi käytäntö kokouspalkkion korottamisesta 50 %:lla yli kolmen tunnin kokouksista - myös puheenjohtajien vuosipalkkioita korotetaan: o kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkkoneuvoston varapuheen johtaja 700 eurosta 1000 euroon o alueneuvostojen ja johtokuntien puheenjohtajat sekä kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja 400 eurosta 500 euroon o lisäksi yhteisjohtokuntien puheenjohtajille, joiden vuosipalkkiota ei nykyisessä palkkiosäännössä mainita, maksetaan nykyisestä palkkiosäännöstä poiketen myös kirkkoneuvoston määrittelemistä ns. iltakouluista maksetaan luottamushenkilöille 70 euron kokouspalkkio (perehdytys- ja koulutustilaisuuksiin osallistumisesta palkkiota ei makseta) - kokouspalkkio maksetaan laillisesti kokoon kutsutuista kokouksista kokouspaikalle saapuneille siinäkin tapauksessa, että kokous jää pitämättä päätösvaltaisuuden puuttumisen vuoksi - vaalilautakunnan vaalitoimituksiin liittyvästä työskentelystä maksetaan aiemman 50 euron sijaan 70 euroa (yli kuuden tunnin työskentelystä aiemman 70 euron sijaan 100 euroa) ja tämä sama käytäntö koskee myös kirkkoneuvoston asettamia haastattelutyöryhmiä Palkkiosääntö liitteenä. Esitys Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) Hyväksyy Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännön noudatettavaksi oheisen liitteen mukaisesti. 2) Vahvistaa luottamushenkilöpalkkiot vuodelle 2019 Päätös Keskustelun aikana Pauli Hintikka esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Esitystä ei kannatettu. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

28 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin. 190 Katsaus seurakuntavaalien toteuttamiseen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Seurakuntavaalein ehdokasasettelu päättyi Valitsijayhdistyksiä on yhdeksän ja ehdokkaita 169. Ehdokkaille lähetetään välittömästi infoa ehdokkuuteen liittyvistä asioista, mm. kuvauksesta ja vaalikoneeseen vastaamisesta. Lokakuussa jokaiselle äänioikeutetulle lähetetään ilmoitus vaaleista, mm. äänestyspaikasta varsinaisena vaalipäivänä, ennakkoäänestyksestä ja kotiäänestyksestä sekä ehdokaslistasta. Vaalilautakunta on hyväksynyt ennakkoäänestyspaikat kokouksessaan. Käytössä on myös vaaliauto. Mahdollisista vaalipaneeleista ja muista seurakunnan järjestämistä vaalitapahtumista ollaan yhteydessä kirkkoherran johdolla valitsijayhdistysten asiamiehiin. Alustavia suunnitelmia on kävelykadulla ja Sepässä/Sepän Kipinässä järjestettävistä yhteisistä tapahtumista sekä myös alueseurakunnissa järjestettävistä tilaisuuksista. Vaaliviestintään sisältyy edellä mainittujen lisäksi useita muita osa-alueita. Esitys Päätös Merkitään tiedoksi kirkkoherran ja tiedottaja Sirpa Koiviston katsaus seurakuntavaaleihin. Merkittiin tiedoksi. 191 Kolehtisuunnitelman vahvistaminen Taulumäen kirkon osalta (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Taulumäen kirkkoa varten loka-joulukuuksi 2018 valmisteltu esitys kolehdeista oheisena (liite). Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoneuvosto vahvistaa kolehtisuunnitelman niiltä osin kun kyse ei ole kirkkohallituksen määräämistä ns. virallisista kolehdeista (KJ 2:8). Alueneuvostot päättävät vapaat kolehdit alueseurakuntien kirkkojen osalta. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto vahvistaa kolehtisuunnitelman Taulumäen kirkon osalta ajalle liitteen mukaisena. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 192 Kirkollisveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2019 (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkolain 15 luvun 1-2 :ien mukaan seurakunnan varoja ja tuloja saadaan käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Seurakunnan tulee osallistua kirkon keskusrahaston menojen rahoittamiseen. Seurakunnan jäsenten tulee osallistua seurakunnan ja kirkon tehtävien rahoittamiseen maksamalla kirkollisveroa. Kirkkovaltuusto päättää tuloveroprosentista 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

29 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Oheisena liitteenä tuloslaskelmakaavaan sijoitettu alustava taloussuunnitelma ja sitä kuvaava grafiikka vuosille (liite). Taloussuunnitelma perustuu 1,45 %:n kirkollisveroprosenttiin. Taloussuunnitelman henkilöstökuluissa on huomioitu esitykset viran ja toimien lakkauttamisesta sekä uusien virkojen perustamisesta. Kirkollisverotulojen kehitystä koskeva arvio perustuu kuntaliiton laatimaan ja päivitettyyn kunnallisverojen kuntakohtaiseen kehitysarvioon, jota seurakuntakohtaisten jako-osuusmuutosten lisäksi on kirkollisveron osalta vuosittain alennettu kirkosta eroamisesta aiheutuvalla kumulatiivisella 260 t :n erällä. Yhteisöveron osuus on korvautunut vuodesta 2016 alkaen valtion budjettivaroista maksettavalla rahoituksella, jolla korvataan kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Seurakuntien kesken valtionrahoitus jaetaan kunnan asukasluvun perusteella. Vuosina Jyväskylän seurakunnan yhteenlaskettu kokonaistulos muodostuu taloussuunnitelman mukaan 1,45 %:n kirkollisverolla n. 2,2 milj. ylijäämäiseksi. Summassa ei ole huomioitu investoinneista syntyviä kustannuksia tai suunnittelukauden arvioituja satunnaisia tuottoja. Seurakunnan kirkollisverotulojen arvioitu kasvu vuodesta 2018 vuoteen 2021 on n. 1,4 milj.. Samalla aikavälillä ulkoisten toimintakulujen, verotuskulujen ja keskusrahastomaksujen kasvu on n. 2,3 milj.. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2019 kirkollisveroprosentiksi 1,45 %. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 193 Kirkkoherran ja hallintojohtajan katsaus vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmiin (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto on antaessaan vastauksen (5 ) kirkkovaltuustolle Pipsa Wilhelmsin ja 10 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen seurakunnan budjettiprosessin uudistamisesta ilmaissut, että aiempiin vuosiin verrattuna talousarviokäsittelyä on muutettu ko. aloitteessa esiin tuodut seikat huomioiden 2017 syksystä lähtien siten, että prosessiin on lisätty talousarvion välikäsittely kirkkovaltuustossa lokakuussa. Kirkkoherra ja hallintojohtaja voivat antaa pääpiirteisen katsauksen tähänastisen valmistelun sisältöön. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto evästää kirkkoherraa ja hallintojohtajaa kirkkovaltuuston välikäsittelyn sisällöstä ja valtuuttaa kirkkoherran ja hallintojohtajan laatimaan alustuksen kirkkovaltuustoa varten. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

30 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Inkeri Kytölän perinnön vastaanottaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Inkeri Kytölä, k , jätti jälkeensä testamentin, jonka perusteella Jyväskylän seurakunta saa 2/3 hänen osuudestaan jakamattomasta kuolinpesästä käytettäväksi diakoniatyöhön. Vainajan laatimaan hautaustoiveeseen on sisällytetty toivomus hautakiven kunnostamisesta ja täydentämisestä sekä 10 v hoitosopimuksen laatimisesta. Toiveet on otettu huomioon perunkirjoituksen yhteydessä. Perinnönjättäjän varojen säästö pidetyn perunkirjoituksen perusteella on Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää ottaa vastaan Inkeri Kytölän testamentin. Testamentin tuotto-osuus tilitetään perinnönjaon jälkeen diakonian lahjoitusvaroihin kustannuspaikalle Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 195 Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston vuoden 2019 kokouskalenteri (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvoston kokoukset keskiviikkoisin klo alkaen. Kokouspaikkana pääsääntöisesti Palokan kirkko. Kevätkaudella: (tilinpäätös ja toimintakertomus) (raamikokous) Syyskaudella: (budjettiseminaari klo ), Kirkkovaltuuston kokouksia on suunniteltu pidettäväksi iltakoulu Talouden ja toiminnan seminaari klo Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee kokouspäivät tiedoksi. Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

31 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös Merkittiin tiedoksi. 196 Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston klo kokouksen esityslistalle tulevat asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kirkkovaltuuston varsinaisen jäsenen kutsuminen 5 Kirkkovaltuuston varsinaisen jäsenen kutsuminen ja Kuokkalan alueneuvoston jäsenen valitseminen 6 IV kappalaisen (Vaajakosken aluekappalainen) viran vaali 7 Huhtasuon alueseurakuntaan ja Kuokkalan alueseurakuntaan sijoitettujen seurakuntapastoreiden virkojen perustaminen 8 Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi, pääasiallisten tehtävien ja kelpoisuusehtojen määrittäminen 9 Virkojen lakkauttaminen 10 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan varajäsenen valitseminen 11 Vaajakosken alueneuvoston varajäsenen valitseminen 12 Eroamiset vaalilautakunnan varajäsenyydestä ja vaalilautakunnan täydentäminen 13 Huhtasuon alueneuvoston varsinaisen jäsenen valitseminen 14 Jyväskylän seurakunnan tietosuojapolitiikan hyväksyminen 15 Palkkiosäännön muuttaminen 16 Kirkollisveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kirkkoherran ja hallintojohtajan katsaus vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmiin 18 Aloitteet 19 Ilmoitusasiat 20 Valitusosoitus Esitys Päätös Merkitään asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi 197 Tuomiokapitulin päätöksiä (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt Jyväskylän seurakuntaa koskevia päätöksiä, jotka haettavissa Internet-osoitteesta Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

32 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA : - Paulus Pikkaraiselle on annettu viranhoitomääräys Huhtasuon aluekappalaisen virkaan lukien : - Miina Karastille on annettu viranhoitomääräys seurakuntapastorin virkaan (Korpilahden alueseurakunta) lukien. - Kaisa Pihlajamäki on valittu osa-aikaiseksi perheneuvojaksi Eeva-Kaisa Rossille on annettu viranhoitomääräys vs. kappalaiseksi Esa Jurvalle on annettu viranhoitomääräys ma seurakuntapastoriksi Vaajakosken alueseurakuntaan ja XIX seurakuntapastorin virkaan Miika Mäkiselle on annettu viranhoitomääräys seurakuntapastorin virkaan Esitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 198 Ilmoitusasiat 1) Kirkkoneuvostolle saatettiin tiedoksi oheinen Raija Sipisen esittämä mielipiteenilmaisu Kuokkalan kirkossa järjestettävästä Vemsomhelstesityksestä. Esitys Päätös Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 199 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Allekirjoitukset Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. ARTO VIITALA Arto Viitala puheenjohtaja MARKKU LAITINEN Markku Laitinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa PAULI HINTIKKA MIKKO JEGOROFF Allekirjoitukset Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

33 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet PH MJ

34 Jyväskylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: , , , Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 186, 191, 194 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Piippukatu 11, Jyväskylä Postiosoite: PL 103, Jyväskylä Sähköposti: jyvaskylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 186, 191, 194 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Liitetään pöytäkirjaan

35 Liite asiaan nro: jaettu kokouksessa JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/ (4) YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Lausunnon antaminen yhteisen seurakuntatyön johtajan (I kappalainen) viran sisällöstä ja erityisistä tarpeista (Valmistelija; Arto Viitala, ) Merkittiin, että Tuomas Palola oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtaja ei osallistu esteellisyyden vuoksi asian käsittelyyn. Yhteisen seurakuntapalvelun johtosäännön mukaan kirkkoherran nimeämä pappi toimii tällöin esittelijänä (5 ). Kirkkoneuvosto , 130, Yhteisen seurakuntatyön johtajan viran haettavaksi julistamisen valmistelu (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Jyväskylän seurakunnan joulukuussa 2017 hyväksytyn henkilösuunnitelman mukaan avoinna oleva yhteisen seurakuntapalvelun johtajan virka (I kappalainen) voidaan täyttää. Kirkkovaltuusto on myös hyväksynyt yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiomuutoksen ja siihen liittyvät johtosääntömuutokset. I kappalaisen tehtävänimikkeenä uudessa johtosäännössä on "yhteisen seurakuntatyön johtaja" liittyen siihen, että koko yksikönkin nimi muutettiin "yhteiseksi seurakuntatyöksi". Lapuan tuomiokapituli päätti antaa viranhoitomääräyksen vt. I kappalaiseksi pastori Tuomas Palolalle asti. Samassa yhteydessä tuomiokapituli päätti lykätä I kappalaisen viran haettavaksi julistamista syyskaudelle Perusteena em. organisaatiomuutokset, jotka vaikuttavat viran tehtävänkuvaan. Käytäntönä on, että kirkkoneuvosto antaa tuomiokapitulille lausunnon kappalaisten virkojen erityisistä tarpeista ennen kuin virka julistetaan haettavaksi. Aluekappalaisten virkojen osalta kirkkoneuvosto on ensin pyytänyt lausunnon alueneuvostoilta sisällöstä ja erityisistä tarpeista. Vastaava menettely eli lausunnon pyytämien yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta on aiheellinen myös yhteisen seurakuntatyön johtajan viran kohdalla. Kesäkausi tuo väistämättä taukoa kokousrytmiin ja viran täytön valmistelun etenemiseen, mutta kapitulin asettamassa aikataulussa eli syyskaudella 2018 ehditään kuitenkin hyvin edetä, sillä kirkkoneuvosto voi käsitellä asian syyskuun kokouksessa. Sijaisjärjestely on vakiintunut eli sikäli valmistelun pitkittyminen ei aiheuta hankaluuksia. Yhteisen seurakuntatyön johtajan viran tehtävänkuvaan saattaa olla jonkin verran vaikutusta myös valmisteilla olevalla keskusrekisterihankkeella. I kappalainen mm. toimii Taulumäen papin/virastopapin esimiehenä. I kappalaisen tehtävänkuvaa ja viran erityisiä tarpeita selvitettäessä onkin

36 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/ (4) YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA syytä ottaa riittävästi huomioon myös keskusrekisterivalmistelun mahdolliset vaikutukset virkaan. Tämän hetken tiedon mukaan hiippakunnan laajuista, mahdollisesti Jyväskylän seurakunnan yhteyteen perustettavaa keskusrekisteriä, valmistellaan siten, että se voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. --- Esitys Kirkkoneuvosto päättää pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausunnon yhteisen seurakuntatyön johtajan (I kappalainen) viran sisällöstä ja erityisistä tarpeista mennessä. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelijän esitys yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalle lähetetään johtokunnan jäsenille erikseen. Yhteisen seurakuntatyön johtajan virkaan sisällytetyt esimiesvastuut ja muut johtamiseen liittyvät tehtävät on määritelty yhteisen seurakuntatyön johtosäännössä (tulee voimaan ). Koska virka on myös kappalaisen virka eli seurakuntapapin virka, sisältyy siihen myös jumalanpalveluselämän, kirkollisten toimitusten ja muun seurakuntatyön toteuttamista. Seurakuntatyön vastuut määritellään lähemmin kirkkoherran johdolla laadittavassa papiston keskinäisen työnjaon kuvauksessa. Kirkkovaltuuston , 10, hyväksymän yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiomuutoksen myötä yksikön nimi on alkaen Yhteinen seurakuntatyö ja johtajan nimike vastaavasti Yhteisen seurakuntatyön johtaja. Nimikemuutos osaltaan kuvastaa sitä, että yksikön vastuulle siirtyy Taulumäen kirkon toiminta ja siten aiempaa vahvemmin erityistyömuotojen rinnalla myös muuta seurakuntatyötä. Tämä muutos heijastuu myös yhteisen seurakuntatyön johtajan tehtävänkuvaan. Uutena piirteenä, osana em. organisaatiomuutosta, yhteisen seurakuntatyön johtajan tehtävänkuvaan on vuoden 2019 alusta lukien tulossa myös sihteeripalvelutiimin johtaminen. Sihteeripalveluiden tiimi muodostetaan yhteisestä seurakuntatyöstä erilliseksi yksiköksi, mutta yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuuteen, aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta sihteeristä. Myöhemmin, keskusrekisterin toteuttamisen jälkeen on tarkoitus siirtää myös osa nykyisistä kirkkoherranviraston sihteereistä kyseiseen tiimiin. Kirkkoneuvoston em. päätöksessä edellytetään, että I kappalaisen tehtävänkuvaa ja viran erityisiä tarpeita selvitettäessä otetaan riittävästi huomioon myös keskusrekisterivalmistelun mahdolliset vaikutukset virkaan. Lapuan hiippakunnan lääninrovastien koordinoima valmistelu alueellisen jäsenreksiterin luomiseksi tähtää keskusrekisterin perustamiseen vuoden 2020 alussa. (Tarkempaa tietoa hankkeesta ja Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston lausunto asiaan ks. KN 10/2017, , 202 (

37 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/ (4) YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Aiemmassa valmisteluissa on ollut vahvasti esillä ajatus, että Jyväskylän seurakunta voisi toimia Lapuan hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin ns. isäntäseurakuntana. Keskusrekisterissä olisi johtajan virka, joka muodollisesti olisi isäntäseurakunnan viranhaltija ja todennäköisesti isäntäseurakunnan kirkkoherra toimisi hänen esimiehenään. Keskusrekisterin johtaja kuitenkin keskittyisi nimenomaan jäsenrekisterin tehtäviin eikä hänelle todennäköisesti olisi hiippakunnan laajuisen toiminnon ohella tarkoituksenmukaista osoittaa muita johtavia tehtäviä isäntäseurakunnassa, vaikka tämäkin olisi periaatteessa mahdollista. Keskusrekisterin toteutumisella ei sinänsä olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisen seurakuntatyön yksikön tehtäviin. Merkittäviä vaikutuksia olisi kuitenkin yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuudessa vuoden 2019 alusta lukien toimivaan sihteeripalveluiden tiimin tehtäviin ja kokoonpanoon. Keskusrekisetrin syntyessä sihteeripalveluiden tiimin tehtäväkenttä laajenisi todennäköisesti etenkin niillä nykyisen kirkkoherran viraston tehtävillä, jotka eivät ole varsinaista jäsenreksierin toimintaa. Esimerkiksi kirkollisten toimitusten varausjärjestelmän ylläpitäminen kuuluu näihin tehtäviin. Tuossa vaiheessa on mitä ilmeisimmin tarkennettava kirkkoherran ja yhteisen seurakuntayön johtajan vastuunjakoa. Kokoavasti voidaan keskusrekisterihankkeen osalta todeta, että se ei estä yhteisen seurakuntatyön johtajan viran hakuprosessin käynnistämistä, mutta keskusrekisterin valmistelun keskeneräisyys luo toistaiseksi tiettyjä epävarmuustekijöitä myös yhteisen seurakuntatyön johtajan viran tehtäväkenttään. Joka tapauksessa ilman keskusrekisterivastuutakin on yhteisen seurakuntatyön johtajalla oltava hyvät valmiudet ottaa vastuuta paitsi yleensäkin hallinnollisista tehtävistä, myös laaja-alaisesti asiakirjahallinnasta ja erilaisten seurakuntatyötä tukevien palveluiden kehittämisestä (esim. IT-sovellukset). Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan tehtävänä on ottaa ensisijaisesti kantaa kirkkoneuvoston lausuntopyynnön mukaisesti yhteisen seurakuntatyön johtajan viran sisältöön ja erityisiin vaatimuksiin. Lausuntoehdotus asiasta on liitteenä (LIITE 8). Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan on tietenkin halutessaan mahdollista lausua kirkkoneuvostolle myös muita hakuprosessiin liittyviä seikkoja. Todettakoon, että hakuprosessin eteneminen näyttää osoittautuvan aiemmin sovittujen kokousaikataulujen vuoksi varsin hitaaksi. Kirkkoneuvoston on mahdollista antaa lausunto haettavaksi julistamisesta, viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista tuomiokapitulille 26. syyskuuta. Tuomiokapituli voisi tällöin julistaa viran kuukauden hakuajalla haettavaksi istunnossaan 24. lokakuuta. Hakuajan päätyttyä tuomikapituli seuraavassa istunnossaan (aikaisintaan joulukuussa) voinee todeta hakijoiden

38 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/ (4) YHTEISEN SRK-PALVELUN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA kelpoisuuden ja antaa heistä lausunnon seurakunnalle. Näin ollen alkuvuodesta 2019 päästäisiin Jyväskylän seurakunnassa valmistelemaan valintaa, mutta pidettävään kirkkovaltuustoon vaali ei ehtisi. Seuraava kirkkovaltuuston kokous on sovittu toukokuulle Näyttää siis, että tilapäinen järjestely yhteisen seurakuntapalvelun johtajan virassa kestäisi joka tapauksessa kesään 2019 asti. Nopeutusta aikatauluun voisi tuoda lähinnä ylimääräisen kirkkovaltuuston kokouksen järjestämien keväällä 2019 ja/tai mikäli tuomiokapituli voisi julistaa viran haettavaksi em. istuntoaikataulusta riippumatta. Kirkkovaltuuston järjestäytymiskokous tammikuussa 2019 ei kuitenkaan liene paras mahdollinen ajankohta tämän vaalin suorittamiselle. Esittelijä on ollut yhteydessä hakuprosessin aikataulusta yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan puheenjohtajan ja Terhi Pullin ja varapuheenjohtajan Erkki Puhalaisen kanssa. Edellä todettujen seikkojen vuoksi on esittelijän ja puheenjohtajiston keskustelussa noussut selkeästi esiin tarve harkita myös sitä vaihtoehtoa, että johtajan viran haettavaksi julistamista lykättäisiin niin pitkälle, että keskusrekisterihankkeen etenemisestä saataisiin selvyys ja toisaalta myös ensi vuoden vaihteeseen sijoittuva yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiomuutos ehdittäisiin ensin toteuttaa. Tällä hetkellä vt. johtajana toimii Tuomas Palola ja hän on käytettävissä jatkamaan viran väliaikaisena hoitajana. Tuomiokapituli voi päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, että kappalaisen virkaa ei julisteta haettavaksi (KJ 6:14). Esitys Johtokunta 1) hyväksyy liitteenä olevan lausunnon yhteisen seurakuntatyön johtajan viran sisällöstä ja erityisistä tarpeista 2) pyytää kirkkoneuvostoa harkitsemaan, että se ehdottaisi tuomiokapitulille yhteisen seurakuntatyön johtajan viran (I kappalainen) haettavaksi julistamisen lykkäämistä elokuun loppuun 2019 saakka Päätös Johtokunta päätti yksimielisesti esityksen mukaan. Merkittiin että, Petri Janhunen poistui kokouksesta klo

39 LIITE 8 Liite asiaan nro: 178 Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunto kirkkoneuvostolle, JYVÄSKYLÄN SEURAKUNNAN YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTAJAN VIRAN (I KAPPALAINEN) SISÄLTÖ JA ERITYISET VAATIMUKSET Noin jäsenen, yhdeksästä alueseurakunnasta koostuvassa Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta. Yhteisessä seurakuntatyössä on kolme tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin sekä mission ja palvelun tiimi. Työntekijöitä yksikössä on yhteensä noin 30. Yhteisen seurakuntatyön johtajan tehtävänä on lisäksi johtaa erillisyksikkönä toimivaa sihteeripalveluiden tiimiä. Yhteisen seurakuntatyön johtajan esimiehenä toimii kirkkoherra. Yhteisen seurakuntatyön johtaja toimii kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä. Virassa noudatetaan seurakuntapapin työ- ja vapaa-ajasta annettuja määräyksiä, kuitenkin siten, että Jyväskylän seurakunnan moduulityöaikakokeilu koskee tätä virkaa. Yhteisen seurakuntatyön johtajan viran pääasialliset tehtävät ovat seuraavat: - johtaa yhteisen seurakuntatyön työyhteisöä toimien lähimpänä esimiehenä yhteisen seurakuntatyön kolmen tiimin tiiminvetäjille, sihteeripalvelutiimin tiiminvetäjälle ja ylempänä esimiehenä myös muille yhteisen seurakuntatyön työntekijöille sekä sihteeripalvelutiimin työntekijöille - toimii esittelijänä yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kokouksessa - vastaa yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta johtokunnan käsittelyä varten - valmistelee ja osaksi päättää yhteisen seurakuntatyön ja sihteeripalvelutiimin henkilöstöhallinnollisia asioita - toimii jäsenenä johtavista viranhaltijoista koostuvassa toiminnallisessa johtoryhmässä - osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella seurakunnan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston kokouksiin - osallistuu jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten toteuttamiseen - pitää yhteyttä kirkollisiin ja yhteiskunnallisiin yhteistyökumppaneihin - osallistuu koulutuksen, asiakirjahallinnan ja toimintaa palvelevien IT-sovellusten koordinointiin ja kehittämiseen - osallistuu seurakunnan yhteisen aikuistyön sekä yhteisten toiminnallisten projektien ja tapahtumien toteuttamiseen Kappalaisen virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Yhteisen seurakuntatyön johtajan viran erityiset vaatimukset ovat: - monipuolista kokemusta seurakuntatyöstä - kokemusta työyhteisön johtamisesta sekä johtamiskoulutusta - syvällistä strategista ja teologista arviointikykyä sekä kehittävää työotetta - hyvät vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot - seurakunnan hallinnon ja talouden tuntemusta ja kirkon työhön liittyvien sopimusten hallintaa - riittävää kielitaitoa (kelpoisuusvaatimuksissa mainittujen lisäksi ainakin sujuvaa englannin kielen osaamista)

40 Liite asiaan nro: 187 Sivu 1 / 6 TIETOSUOJAPOLITIIKKA Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa x.x Voimassa TIETOSUOJAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTA Oikeus henkilötietojen suojaan on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilötietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja rekisterinpitäjällä on käsittelemiseen lainmukaiset perusteet. Jyväskylän seurakunta noudattaa toiminnassaan EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) ja kansallisen tietosuojalain (säätäminen kesken, pohjautuu HE 9/2018) perusperiaatteita, joilla turvataan yksilön oikeudet henkilötietojen käsittelyn kaikissa käsittelyvaiheissa koko tiedon elinkaaren ajan. Tietosuojapolitiikka, joka on seurakunnan ylin tietosuojaa ohjaava dokumentti, määrittää ne periaatteet, toimintatavat, vastuut, valvonnan ja seuraamusjärjestelmän, joita noudatetaan Jyväskylän seurakunnan tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Asiakirjaa sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jossa seurakunta toimii rekisterinpitäjänä. Tietosuojapolitiikka koskee koko seurakuntaorganisaatiota (henkilöstö, vapaaehtoistyöntekijät ja luottamushenkilöt) mukaan lukien ne seurakunnan sidosryhmien edustajat, jotka toimeksiantojensa puitteissa käsittelevät Jyväskylän seurakunnan omistamaa tai hallinnoimaa tietoa riippumatta sen esitystavasta, muodosta, suojaustasosta tai elinkaaren vaiheesta. Seurakunnan palveluiden perustana ovat seurakuntalaisten tarpeet ja tietyt viranomaistoiminnot. Toimintaympäristön laaja-alaisuus ja monimuotoisuus aiheuttavat sen, että henkilötietojen tietosuoja-asetuksen mukaisen käsittelyn merkitys on korostetun suuri. Noudattamalla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tietoturvamääräyksiä ja tämän tietosuojapolitiikan periaatteita varmistetaan, että EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja sitä täydentävän kansallisen tietosuojalain sekä muiden henkilötietojen käsittelyä seurakunnissa ohjaavien lakien asettamat vaatimukset rekisterinpitäjälle henkilötietojen käsittelyssä täyttyvät. Tietosuojapolitiikka on julkinen asiakirja, jonka hyväksyy aina kirkkovaltuusto. Asiakirja hyväksytään neljäksi vuodeksi kunkin valtuustokauden puolessa välissä, mutta sitä päivitetään tarpeen mukaan. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan aina sekä henkilökunnalle että sidosryhmille ja voimassa oleva versio on julkaistuna seurakunnan internetsivuilla. TIETOSUOJAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Tavoitteena on huolehtia tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta dokumentoimalla ja ohjeistamalla henkilötietojen käsittelyn käytänteet sekä huolehtimalla käyttäjäkoulutuksesta. Tietosuoja-asetuksen mukaista ohjeistusta ylläpidetään suunnitelmallisesti tietosuojavastaavan toimiessa asiantuntijana ja neuvonantajana. Seurakunnan toiminnassa toteutetaan sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatetta ja se sisällytetään jo aikaisessa vaiheessa osaksi henkilötietojen käsittelyä. Tietosuoja otetaan huomioon monipuolisesti muun muassa johtamisessa, hankinnoissa, kehitystyössä sekä toimintaprosesseissa. Tietosuojan oikeanlainen toteutuminen varmistetaan myös käyttämällä tilannekohtaisesti parhaita mahdollisia teknisiä ja organisatorisia riskiarvioon perustuvia ratkaisuja.

41 Sivu 2 / 6 Rekisterinpitäjänä seurakunta arvioi henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit ja valitsee arvioidun riskitason mukaan tarvittavat hallintatoimenpiteet. Riskilähtöisen toimintaperiaatteen varmistamiseksi tehdään tietosuojan vaikutustenarviointeja, joiden tuloksia käytetään sopivien riskitason pienentämiseen tähtäävien keinojen määrittämiseen. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN PERIAATTEET Perusperiaatteet Jyväskylän seurakunnan omistaman tai hallinnoiman henkilötiedon käsittelyssä: henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, asianmukaisesti sekä läpinäkyvästi henkilötietoja käsitellään suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti henkilötietoja kerätään käyttötarkoituksen mukainen määrä, ei enempää henkilötietojen käsittely toteutetaan täsmällisesti henkilötietoja säilytetään käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukainen aika henkilötietojen käsittelyssä toteutetaan henkilötietojen eheyden ja luottamuksellisuuden periaatetta henkilötietojen käsittelystä annetaan henkilöstölle kirjalliset ohjeet Jyväskylän seurakunta huolehtii henkilöstönsä (palkattuun henkilöstöön rinnastuvat tässä myös seurakunnan luottamushenkilöorganisaatioissa sekä henkilötietojen käsittelyä edellyttävissä vapaaehtoistehtävissä toimivat vastuunkantajat) riittävästä tietosuojaosaamisesta henkilöstökoulutuksien ja muun informaation välittämisen kautta. Myös organisaatioon tulevat uudet toimijat perehdytetään tietosuoja-asioihin järjestelmällisesti. Erityisesti tämä korostuu niissä tehtävissä, joissa käsitellään henkilötietoja ja toteutetaan rekisteröityjen oikeuksien toteuttamisprosesseja. Jyväskylän seurakunta voi rekisterinpitäjänä ulkoistaa valitsemansa osan henkilötietojen käsittelystä toimeksisaajalle, henkilötietojen käsittelijälle. Sopimuskumppaneiksi valitaan vain sellaisia henkilötietojen käsittelijöitä, jotka noudattavat hyvää henkilötietojen käsittelytapaa asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden avulla, täyttävät tietosuoja-asetuksen vaatimukset ja pystyvät huolehtimaan rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta. Henkilötietojen käsittelyä sisältävien hankintojen kohdalla tietosuojaan liittyvät näkökohdat huomioidaan jo hankinnan suunnitteluvaiheessa ja ne saatetaan osaksi tarjouspyyntöä sekä myöhemmin laadittavaa kirjallista sopimusta. Tietosuoja-asetuksen mukaan sopimuksessa tulee määritellä tarkasti henkilötietojen käsittelyn kohde, tarkoitus ja kesto sekä käsiteltävät henkilötiedot. Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen käsittelijälle annettavasta ohjeistuksesta. Jyväskylän seurakunnalla on määritetty toimintaprosessi ja -ohje rekisteröityjen oikeuksien toteuttamiseksi. Tämän prosessin mukaista toimintatapaa noudatetaan silloin, kun rekisteröidyt ilmaisevat halunsa käyttää EU:n yleisessä tietosuoja-aseuksessa kuvattuja oikeuksiaan. Seurakunta huolehtii siitä, että tieto ohjeistuksesta sekä sen sisällöstä on kaikkien työntekijöiden helposti saavutettavissa. Rekisteröidylle informoidaan hänen oikeuksistaan sekä tavasta, jolla oikeutta seurakunnassa toteutetaan ennen tietojen kirjaamista tietosuoja-asetuksen ja -lain vaatimukset huomioon ottaen.

42 Sivu 3 / 6 TOIMINTA TIETOSUOJAPOIKKEAMATILANTEISSA SEKÄ ILMOITUSVELVOLLISUUS Jyväskylän seurakunta noudattaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tietoturvapolitiikkaa, jossa on määritetty toimintaprosessi ja ohje tietoturvaloukkausten varalta. Tämän prosessin mukaista toimintatapaa noudatetaan myös tietosuojapoikkeamia havaittaessa. TIETOSUOJAVASTUUT ORGANISAATIOSSA Tietosuojan toteutumisen valvontaan ja ylläpitämiseen osallistuu jokainen seurakunnan henkilöstöön ja järjestelmien ja palveluiden käyttäjiin kuuluva osana omaa yleistä toimintavastuutaan. Suurin osa tietosuojan toteuttamiseksi tehdystä työstä sisältyy Jyväskylän seurakunnassa työskentelevien normaaleihin tehtäviin. Tietosuojan ohjaustehtävissä ja kehittämisessä tarvitaan sen lisäksi erityisasiantuntemusta ja nimettyjä vastuuhenkilöitä. Johdon vastuu Rekisterinpitäjän ylin johto on aina viimekädessä vastuussa kaikessa alaisuudessaan tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä, myös silloin kun käsittely on annettu tehtäväksi kolmannelle osapuolelle. Johdon tehtävänä on määrittää, miten henkilötietoja käsitellään ja ohjeistaa kaikkia käsittelyn osapuolia, sekä valvoa käsittelyn asianmukaisuutta. Tietosuojan vastuujärjestelyiden tulee seurata seurakunnan toiminnan mahdollisia muutoksia. Olennaista on, että tehtävien hoito on järjestetty, myös varahenkilöiden osalta. Tietosuojavastaavan rooli EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti Jyväskylän seurakunnalle nimetään tietosuojavastaava. Nimittämisestä päättää joko määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi seurakunnan kirkkoneuvosto. Nimitys voi olla myös osa-aikainen tai jaettu. Mikäli tietosuojavastaavan tehtävät on järjestetty IT-aluekohtaisena palveluna, sisällytetään tietosuojavastaavan tehtävät kyseessä olevien seurakuntien IT-alueen yhteistyösopimukseen. Tietosuojavastaavan tehtävänkuva ja esimiessuhteet määritellään tarvittaessa erikseen kuitenkin siten, ettei tietosuojavastaavan riippumattomuus tietosuojatehtäviä hoitaessaan vaarannu. Tietosuojatehtävien osalta tietosuojavastaavan esimiehenä toimii Jyväskylän seurakunnan hallintojohtaja. Tietosuojavastaava raportoi toiminnastaan ja seurakunnan tietosuojan tilasta ylimmälle johdolle. Kirjallinen tietotilinpäätös laaditaan ja esitetään kirkkoneuvoston toimikauden 1. neljänneksellä ja viedään sen jälkeen kirkkovaltuustolle tiedoksi. Tarvittaessa tietotilinpäätös viedään tiedoksi myös IT-yhteisjohtokunnalle. Tietosuojaryhmän tai tietosuojahenkilön rooli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ohjeistuksen mukaisesti tietosuojavastaavan lisäksi seurakuntiin on nimettävä tietosuojaryhmä tai tietosuojahenkilö. Jyväskylän seurakunnassa toimii tietosuojaryhmä, joka nimetään kahden vuoden määräajaksi. Päätöksen tietosuojaryhmän kokoonpanosta tekee hallintojohtaja. Seurakunnan vastuunjako tietosuojan asiakirjojen laadinnassa on esitetty tämän asiakirjan liitteessä 1.

43 Sivu 4 / 6 LIITE 1 VASTUUT TIETOSUOJAN ASIAKIRJOISTA Seurakunnassa tietosuojaan liittyvät asiakirjat laaditaan alla olevan vastuutaulukon mukaisesti: Dokumentaatio Hyväksyjä Laadinta- ja Informointi tiedotusvastuu tietosuojapolitiikka kirkkovaltuusto rekisterinpitäjän johto koko organisaatio ja sidosryhmät toimintaohje tietosuojaloukkausepäilyssä kirkkovaltuusto osana tietosuojapolitiikkaa rekisterinpitäjän johto koko organisaatio ja sidosryhmät tietosuojarikkomukset ja seuraamukset tietosuojavastaavan tehtävänkuva seloste käsittelytoimista (koko seurakunta) tietosuojaselosteet tietosuojaohjeet organisaation ja sidosryhmien käyttöön asiakkaan informointikäytänteet seuranta- ja valvontasuunnitelmat riskilähtöinen vaikutustenarviointi tietosuojavastaavan toimenpiderekisteri koulutus ja perehdytyssuunnitelmat kirkkovaltuusto osana tietosuojapolitiikkaa kirkkoneuvosto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto valmistelu sen viranhaltijan tai luottamuselimen toimesta, jolle on johtosäännössä tai sopimuksessa määritelty tietosuojavastaavan toiminnan seurakunnallinen tai alueellinen koordinointi. rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto tai kunkin toiminnan seurakunnallinen vastuuhenkilö rekisterinpitäjän johto rekisterinpitäjän johto tietosuojavastaava rekisterinpitäjän johto yhdessä tietosuojavastaavan kanssa. tietosuojavastaava rekisterinpitäjän johto yhdessä tietosuojavastaavan kanssa koko organisaatio ja sidosryhmät koko organisaatio informointi tietosuojaasetuksen mukaisesti informointi tietosuojaasetuksen mukaisesti koko organisaatio ja sidosryhmät koko organisaatio hallintojohtaja/ rekisterinpitäjän johto hallintojohtaja/ rekisterinpitäjän johto hallintojohtaja/ rekisterinpitäjän johto/ tietosuojaryhmä koko organisaatio

44 Sivu 5 / 6 LIITE 2 TOIMINTAMALLIT Henkilötietojen tietosuojaloukkauksen osalta Jyväskylän seurakunnalla on rekisterinpitäjänä ilmoitusvelvollisuus sekä valvontaviranomaiselle että rekisteröidylle, jos loukkauksesta voi aiheutua riski luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Valvontaviranomaiselle tehdään ilmoitus tietosuoja-asetuksen mukaisesti 72 tunnin kuluessa siitä, kun henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tullut ilmi. Rekisteröidylle henkilötietojen tietoturvaloukkaus ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä, mikäli riskiarvion perusteella se katsotaan aiheelliseksi. Kaikki tietosuojaloukkaukset ja niiden käsittely kirjataan tietosuojavastaavan toimenpiderekisteriin, loukkauksista ilmoitetaan rekisterinpitäjän johdolle riippumatta loukkauksen vakavuudesta ja siitä onko ilmoitus valvontaviranomaiselle katsottu tarpeelliseksi. Tietosuojaloukkauksen tapahduttua toimitaan seuraavasti: TIETOSUOJA- LOUKKAUSEPÄILY ILMOITUS REKISTERÖIDYLLE tarkoituksen mukaisella tavalla, jos loukkaus aiheuttaa korkean riskin LOUKKAUKSEN DOKUMENTOINTI eli mitä tapahtui ja mihin korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään VÄLITTÖMÄSTI ILMOITUS seurakunnan tietosuojahenkilölle ja tietosuojavastaavalle ILMOITUS VALVONTAVIRANOMAISELLE,jos riski on todennäköinen VALVONTAVIRANOMAI- NEN TARKASTAA KORJAAVAT TOIMENPITEET RISKIN KARTOITTAMINEN eli miten todennäköisesti luonnollisille henkilöille aiheutuu haittaa ILMOITUS REKISTERINPITÄJÄLLE ELI KIRKKOHERRALLE JA HALLINTOJOHTAJALLE TARVITTAESSA TIEDOTUS KRIISIVIESTINTÄ SUUNNITELMAN MUKAISESTI

45 Sivu 6 / 6 Tietosuojarikkomukset käsitellään tapauskohtaisesti ja mahdollisiin seuraamuksiin sovelletaan seuraavaa tietosuojarikkomusten seuraamustaulukkoa: TEON TAHALLISUUDEN ASTE Tietämättömyys Osaamattomuus Huolimattomuus Vahinko Tahattomuus Piittaamattomuus Törkeä huolimattomuus Välinpitämättömyys Tahallisuus Toistuvuus Rikoksentekotarkoitus (Vahingonteko, luvaton käyttö, vakoilu, salassapitorikos, aseman/väärinkäyttö) Hyötymistarkoitus Vakava rikkomus/rikos Asiakastiedon tai liikesalaisuuden luvaton käsittely ja luovuttaminen. Rikoslain alaisen materiaalin oikeudeton käsittely. Tekijänoikeuslain alaisen materiaalin laiton levittäminen. Työnantaja käynnistää palvelussuhteen päättämismenettelyn Tutkintapyyntö poliisille harkintaan Kirjallinen varoitus Työnantaja käynnistää palvelussuhteen päättämismenettelyn Tutkintapyyntö poliisille Kirjallinen varoitus Työnantaja käynnistää palvelussuhteen päättämismenettelyn Tutkintapyyntö poliisille RIKKOMUKSEN VAKAVUUS Rikkomus (vakava väärinkäyttö tai turvallisuuden vaarantaminen) Ohjelmien tai pelien luvaton kopiointi. Ylläpitäjän työkalujen luvaton hallussapito. Tunnuksen luovuttaminen. Tiedon luottamuksellisuuden vaarantaminen. Kirjallinen varoitus Huomautus Työnantaja käynnistää palvelussuhteen päättämismenettelyn Käyttöoikeuden peruminen Kirjallinen varoitus Työnantaja käynnistää palvelussuhteen päättämismenettelyn Tutkintapyyntö poliisille Kirjallinen varoitus Lievä rikkomus (väärinkäytös) Henkilökohtaisen tietoturvan laiminlyönti. Epäasiallinen käytös. Haitan aiheuttaminen. Resurssien tuhlaus. Luvaton kaupallinen tai poliittinen toiminta. Kulunvalvontasääntöjen rikkominen. Huomautus Opastus Puheeksi ottaminen Kirjallinen varoitus Opastus Huomautus Puheeksi ottaminen Tutkintapyyntö poliisille harkintaan Kirjallinen varoitus

46 Liite asiaan nro: 188 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän raportti kirkkoneuvostolle

47 1 Yleistä Kirkkoneuvosto päätti , 15, perustaa luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän. Luottamushenkilöjäseniksi työryhmään nimettiin yksi jokaisesta kirkkovaltuuston valitsijayhdistyksestä: Mikko Jegoroff. Liisa Kuparinen, Vesa Laakkonen, Mauri Sompa, Eila Tiainen Inkeri Tuunanen, Heikki Tynkkynen, Tuulikki Väliniemi. Viranhaltijajäseniksi hallintojohtaja Anu Lajunen, kirkkoherra Arto Viitala ja aluekappalainen Eivor Pitkänen. Heistä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Mauri Sompa nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmä nimesi Eila Tiaisen varapuheenjohtajaksi. Vesa Laakkonen toimi työryhmä vain kevään 2018 ajan paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Työryhmän tehtäväksi kirkkoneuvosto määritteli Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkastelun ja kehittämisen. Työryhmälle annettiin velvoite tuoda väliraportti työskentelystään kesäkuun 2018 kirkkoneuvostoon sekä loppuraportti syyskuun 2018 kirkkoneuvostoon. Työryhmä nimesi keskuudestaan työvaliokunnan Mauri Sompa, Eila Tiainen, Anu Lajunen, Arto Viitala valmistelemaan työryhmän kokouksia. Työryhmän perustamisen taustaksi kirkkoneuvoston päätöksessä todettiin tiivistetysti - seuraavia seikkoja työryhmän lähtökohdiksi: - vuoden 2018 toimintasuunnittelun yksi painopisteistä on strategian suuntaviiva kannamme yhdessä vastuuta seurakunnasta ja sen jumalanpalveluksesta ja tätä tarkentavaksi toimintasuunnitelmaksi kirkkoneuvosto oli hyväksynyt maininnan siitä, että luottamushenkilöiden roolia ja organisaatiota on syytä tarkastella - seurakuntavaalit toimitetaan syksyllä 2018 ja uusien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa vuoden 2019 alussa, joten mahdolliset organisaatio- ja johtosääntömuutokset on syytä tehdä ennen sitä - henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien linjausten nojalla tällaisia muutostarpeita liittyy ainakin yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan johtosääntöön (mm. Taulumäen kirkon toiminnan siirtyminen johtokunnan vastuualueeksi). - kirkkovaltuuston joulukuussa 2017 hyväksymään henkilöstösuunnitelmassa todettiin yleisellä tasolla tarve vahvistaa yksiköiden välistä yhteistyötä ja kysyttiin, kuinka hallinnollisia menettelyjä keventämällä voitaisiin vapauttaa voimavaroja toimintaan. - henkilöstösuunnitelamassa niin ikään selvitettiin, onko aihetta vähentää alueseurakuntien määrää tai muuttaa niiden perusteluonnetta, mutta päädyttiin toteamaan, että siihen ei ole tällä hetkellä syytä, joskin toisaalta päädyttiin näkemään 2-3 alueseurakunnan muodostamien yhteistoiminta-alueiden roolin vahvistaminen tärkeäksi. - nuorten osuuden vahvistaminen päätöksenteossa

48 2 - toimielinten valintamenettely etenkin alueneuvostojen kohdalla; voitaisiinko alueneuvostot jollain menettelyllä valita kokonaan tai osaksi muualla kuin kirkkovaltuustossa, ehkä jopa seurakuntalaisten äänestämänä. Työryhmä antoi väliraportin työskentelystään kirkkoneuvostolle (140 ). Väliraportissa käsiteltiin alustavasti seuraavia pääteemoja: - alueneuvostojen rooli ja vaikuttamismahdollisuudet alueseurakunnassa - nuorten vaikuttamismahdollisuudet seurakunnassa - valtuustoryhmien puheenjohtajien palaveri ennen valtuuston kokousta - valtuuston iltakoulut - alueneuvoston kokoonpano - luottamushenkilöpalkkiot ja palkkiosäännön uudistaminen - luottamushenkilökyselyn tulokset - luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyön kehittäminen Luottamushenkilötehtävän teologisia ja muita periaatteellisia lähtökohtia Kaikessa seurakunnan vastuunkantamisessa kyse seurakuntalaisuudesta (kirkon perinteen mukaan kastettujen yhteisestä pappeudesta ). Jokainen seurakuntalainen kantaa kristityn vastuuta omassa elämässään ja jokainen osaltaan rakentaa myös seurakuntaa, mutta seurakunta kutsuu ja varustaa palvelemaan myös erityisissä tehtävissä. Luottamushenkilön tehtävällä siis yhteinen juuristo niin seurakuntalaisuuden ja seurakunnan viranhaltijana toimimisen kanssa. Raamatussa mainitussa seurakunnan vanhimmistossa yksi keskeinen lähtökohta luottamushenkilötehtäville Yksittäinen seurakunta on osa kirkkoa ja kirkon tehtävä (ja sitä tukevat säädökset) antaa perussuunnan vastuunkantamiselle seurakunnassa. Kirkon tehtävästä käsin, kirkon yhteisillä päätöksillä annetaan perussisältö toiminnalle (jumalanpalvelukset, rippikoulut, kirkolliset toimitukset jne.) Käytännössä jää kuitenkin paikallisesti suuri liikkumavara ja vastuu sen suhteen, kuinka toimintaa painotetaan ja kuinka toteutetaan. Toiminnan ja resurssien jaon strategiset linjaukset tehdään seurakunnan luottamushenkilöiden päätöksin. Kaiken kaikkiin resurssikysymykset ovat keskeistä luottamushenkilöiden vastuualuetta (talous, henkilöstörakenne, investoinnit jne.) Resurssiasioiden ohella toiminnan suunnittelukin kuuluu luottamushenkilöille ja siinä ollaan alueelle, jossa korostuu luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteinen vastuu. Luottamushenkilöiden vastuu liittyy etenkin toiminta- ja taloussuunnitteluun ja toimin-

49 3 nan arviointiin, kun taas viranhaltijoiden vastuulla on suunnittelun ohella toteuttamisen operatiivinen vastuu. Toiminnan toteuttamisessa puolestaan on tärkeää niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden ja muiden seurakuntalaisten työpanos Jyväskylän seurakunnan nykyinen luottamushenkilöorganisaatio Pakolliset toimielimet - kirkkovaltuusto, jossa on 39 jäsentä (nykyisen kirkkolain mahdollistama enimmäismäärä) o Periaatteessa kaikki vaaleissa ehdolla olleet varajäseniä, mutta käytännössä vain noin 30 varavaltuutettuun kun ryhmän koko huomioon ottaen pidetään yhteyttä - kirkkoneuvosto, jossa on kirkkovaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemana puheenjohtajana toimivan kirkkoherran lisäksi varapuheenjohtajan ja 11 jäsentä sekä 12 henkilökohtaista varajäsentä (enimmäismäärä) o Kirkkoneuvosto voisi jakautua jaostoihin (esim. taloudellinen jaosto), mutta se nykyään harvinaista - vaalilautakunta on kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston lisäksi ainoa pakollinen toimielin (koko voi vaihdella riippuen siitä, halutaanko muodostaa seurakuntavaaleihin yksi vai yhdeksän äänestysaluetta) Johtokunnat - kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johtokuntia (KL 10:4) - kirkkovaltuusto hyväksyy johtokunnille johtosäännön, jossa määritellään johtokunnan koko ja muut seikat - Jyväskylän seurakunnassa 3 johtokuntaa: yhteisen seurakuntapalvelun (8 jäsentä, 8 varajäsentä), kiinteistö- ja hautaustoimen (7+7) sekä arvioinnin johtokunta (5+5) - yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan nimi muuttuu kirkkovaltuuston toukokuussa 2018 tekemällä päätöksellä yhteisen seurakuntatyön johtokunnaksi Yhteisjohtokunnat - yhteisjohtokunta on jonkin seurakunnan johtokunta, jossa jäseniä muista seurakunnista ja yhteinen johtokunta on mahdollinen myös kunnan kanssa, KL 12. luku) - Jyväskylän seurakunnassa kolme yhteisjohtokuntaa: IT-aluekeskuksen, Perheasiainneuvottelukeskuksen ja sairaalasielunhoidon johtokunta o Lisäksi Jyväskylän seurakunta mukana Äänekosken seurakunnan kehitysvammaistyön yhteisjohtokunnassa

50 4 Rovastikuntaneuvosto - Jyväskylän rovastikunnalla (Jyväskylän, Keuruun, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten seurakunta) on rovastikuntaneuvosto, johon kuuluu Jyväskylän seurakunnasta kirkkoherra virkansa puolesta ja yksi kirkkovaltuuston valitsema luottamushenkilö ja hänellä varajäsen Alueneuvostot kirkkovaltuusto voi muodostaa seurakuntapiirejä ja valita seurakuntapiirin toimintaa johtamaan piirineuvoston ja hyväksyä sille johtosäännön (Kirkkojärjestys 12:5) ja tähän säädökseen perustuu Jyväskylän seurakunnan alueseurakuntamalli - 9 alueneuvostoa, joissa 9 jäsentä (mukaan lukien aluekappalainen) ja 8 varajäsentä - alueneuvostoissa luottamushenkilöitä jäseninä ja varajäseninä 144 henkilöä Johtoryhmä - kirkkovaltuusto on kirkkoneuvoston johtosäännössä asettanut seurakunnalle johtoryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä kirkkoneuvostolle valmisteltavana olevia asioita sekä tarvittaessa muita seurakunnan toimintaan, hallintoon ja talouteen sekä ulkoiseen viestintään kuuluvia asioita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja muina jäseninä kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, hallintojohtaja, talouspäällikkö, yhteisen seurakuntapalvelun johtaja, viestintäpäällikkö ja kaksi aluekappalaista. Yhteensä Jyväskylän seurakunnassa luottamushenkilöinä eri henkilöitä noin 205 (mukaan lukien 5 sellaista kirkkovaltuuston yhteyden pidon piirissä olevaa varajäsentä, jotka eivät ole muissa luottamuselimissä). Lisäksi toimielimet voivat perustaa työryhmiä, jotka työskentelevät joko koko pysyvämmin (ympäristötyöryhmä, taidetoimikunta) tai tilapäisesti (esim. haastattelutyöryhmät). Työryhmissä on luottamushenkilöiden lisäksi jäseninä pääsääntöisesti myös viranhaltijoita ja/tai seurakuntalaisia. Päätösvallan delegointi Kirkkovaltuusto on delegoinut etenkin henkilöstöhallintoon liittyvää päätösvaltaa kirkkoherralle ja hallintojohtajalle (kirkkoneuvoston ohjesääntö) sekä tukipalveluiden päälliköille (4 henkilöä, tukipalveluiden johtosääntö). Alueneuvostojen johtosäännössä johtamisvastuuta annetaan laajasti myös aluekappalaisille ja yhteisen seurakuntapalvelun johtosäännössä yksikön johtajalle (muille papeille kuin kirkkoherralle ei kuitenkaan voida nykyisten säädösten nojalla delegoida varsinaista hallinnollista päätösvaltaa).

51 5 ORGANISAATIOKAAVIO Kysely luottamushenkilöille Luottamushenkilöorganisaatiota tarkasteleva työryhmä toteutti sähköpostitse toukokuussa 2018 kyselyn kaikille niille Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutetuille, kirkkoneuvoston jäsenille, alueneuvostojen jäsenille, johtokuntien jäsenille ja näiden luottamuselinten varajäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat seurakunnan tiedossa. Kaikkiaan vastaanottajia oli 180 ja vastauksia saatiin 85. Vastausprosentiksi muodostui 47. Kyselyllä haluttiin selvittää mm., miten luottamustoimissa mukana olevat ovat kokeneet vaikutusmahdollisuutensa, luottamustehtävissä toimimisen ja miten luottamushenkilötoimintaa voisi kehittää. Seuraavan koosteen kyselyn vastauksista kokosi työryhmän jäsen, tutkija Liisa Kuparinen.

52 6 Vastaukset monivalintakysymyksiin Suurin osa (62 %) vastaajista oli toiminut Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilönä kuluvan kauden lisäksi aiemmilla kausilla. 45 % vastaajista toimii alueneuvoston varsinaisina jäseninä ja 22 % kirkkovaltuutettuina. Vastaajia oli melko tasaisesti eri alueilta: 8-12/alueseurakunta, Vaajakoskella määrän jääden kuitenkin neljään. Vastaajia oli jotakuinkin yhtä paljon sekä miehissä että naisissa. 51 % vastaajista oli yli 61-vuotiaita ja nuorimmat vastaajat vuotiaita heitä ollen 11 % vastaajista. Kyselyssä kysyttiin kokemuksia luottamustehtävässä toimimisesta asteikolla 1-5 (1 = Täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Pääasiassa vastaajat olivat kokeneet luottamustehtävissä toimimisen myönteiseksi. Keskiarvoinen vastaus kysymyksiin oli melko myönteinen (3.6, jokseenkin samaa mieltä). Keskiarvoisesti myönteisimmin vastattiin kysymykseen Olen saanut päätettävistä asioista yleensä riittävän kattavat tiedot (3.8) ja kielteisimmin kysymyksiin Olen tyytyväinen luottamuselinten työskentelyä koskevaan ja luottamushenkilönä toimimista tukevaan viestintään (seurakunnan julkiset viestintäkanavat ja sisäinen viestintä) (3.3) ja Olen tyytyväinen luottamushenkilön rooliin (3.3). Mediaanivastaus kaikkiin kysymyksiin oli 4, jokseenkin samaa mieltä (= jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen). Selkeästi tärkeimmiksi toiminnoiksi varsinaisten kokousten lisäksi koettiin iltakoulut yhdessä työntekijöiden kanssa (60 mainintaa) ja keskustelutilaisuudet, joissa seurakuntalaisilla on mahdollisuus kohdata luottamushenkilöitä (48 mainintaa). Kokousten asialistoilla selkeästi tärkeimmiksi aiheiksi koettiin toiminnan suunnittelu (52 mainintaa) ja talousasiat (46 mainintaa). Syksyn 2018 seurakuntavaaleissa ehdolla olemiseen 43 % ei vielä osannut vastata, 32 % aikoi olla ehdolla ja 26 % ilmoitti, ettei aio olla ehdolla. Avointen kysymysten vastaukset Myönteisimmiksi koetuissa asioissa useimmiten (25 mainintaa) mainitaan hyvä ilmapiiri, hyvät keskustelut ja hyvät työskentelytavat sekä hyvät kokouskäytännöt: Kaikki saavat sanoa mielipiteensä avoimesti. Asioista keskustellaan laajasti ennen päätöstä.. Hyvin useissa vastauksissa (19) esille tuodaan myönteisenä myös päätöksenteko, vaikuttaminen ja oman osaamisen/ asiantuntemuksen käyttäminen: Oman asiantuntemuksen ja näkemyksen arvostaminen ja sen hyödyntäminen seurakunnan kehittämistyössä. Myös tutustuminen muihin ja yhteistyö muiden luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa on koettu hyväksi (17 mainintaa): yhteyksien luominen työntekijöihin, luottamuksen rakentaminen muiden valtuutettujen kanssa. Lisäksi myönteiseksi on koettu mm. seurakunnan toiminnassa sisällä oleminen ja vierailut toimipisteissä (7), erilaiset tilaisuudet ja yhteys seurakuntalaisiin.

53 7 Siinä missä myönteisimmiksi koetuissa asioissa korostui hyvä ilmapiiri ja hyvät työskentelytavat, korostui samat asiat päinvastaisella tavalla kielteisimmiksi koetuissa asioissa. Luottamushenkilöiden huonot toimintatavat, huono käytös, ilmapiiriongelmat ja ristiriidat tulivat esille hyvin useassa vastauksessa (~17 mainintaa). Harmiteltiin esim. liikaa oman agendan esille tuomista, epäasiallista ja loukkaavaa käytöstä, päälle puhumista, toisten kuuntelemattomuutta, supinaa, asian vierestä puhumista, riitaisuutta ja vastahankaisuutta, liikaa äänessä olemista, kielenkäyttöä, kirkon ja seurakunnan sisäisiä ristiriitoja, esittelijöihin ja viranhaltijoihin kohdistettua epäluottamusta, taistelua luottamushenkilöpaikoista, tosiasioiden ohi puhumista ja kielteisyyttä. Huomattava määrä mainintoja (~14) liittyi päätöksenteon kankeuteen tai raskauteen ja ristiriitoihin päätöksenteossa toimielinten ja alueiden välillä. Tähän liittyi monenlaisia perusteluja ja kuvauksia: toisinaan suorastaan "vatuloidaan" päätöksenteossa, kun tuntuu, että liiaksi tunteet ohjaavat päätöksentekoa faktaperusteluiden sijaan., Päätöksen teon jäykkyys ja byrokraattisuus. Tämä karsii varmasti nuoria, joille seurakunnan vanhoillinen ja jäykkä päätöksenteko on kauhistus., Alempien toimielinten mielipiteet usein jyrätään kirkkoneuvostossa tai johtavien työntekijöiden toimesta. Myös kokouskäytännöissä oli paljon (~13 mainintaa) kielteiseksi koettua, esim.: Ajoittain liian paljon asialistalla asioita. Kokous venyy liiankin pitkäksi. Kokouskäytäntöihin liittyen kolmessa vastauksessa mainittiin ongelmaksi myös se, että varajäsen oli saanut liian myöhään tiedon tarpeesta osallistua kokoukseen. Yksittäisiä mainintoja oli lisäksi mm. pöytäkirjaan kirjattavaksi sovittujen asioiden kirjaamattomuus pöytäkirjoihin ja Virkamiesten liiat puheet ja moninkertaiset roolit - normaalielämässä sama henkilö ei voi valmistella, esitellä, päättää ja toteuttaa!. Viidessä vastauksessa nostettiin esiin koettu kielteinen suhtautuminen luottamushenkilöihin, mm. aliarvostaminen, alueneuvoston roolin arvostamattomuus kappalaisen taholta, aloitteisiin annetut epäkunnioittavat vastaukset, luottamushenkilöiden ohittaminen ja kokemus luottamushenkilöiden vapaaehtoisina kokousajan ja -valmistautumisen ulkopuolella käyttämän ajan ja asiantuntijuuden arvostamattomuudesta. Yhtä lailla viidessä vastauksessa koettiin harmilliseksi luottamushenkilöiden sitoutumattomuus tai vähäinen osallistumattomuus toimintaan: Osa luottamushenkilöistä ei ole läsnä kuin satunnaisesti kokouksissa eikä lainkaan seurakunnan muussa toiminnassa, Passiiviset luottamushenkilöt, jotka eivät perehdy asioihin eivätkä ote kantaa.. Kiinteistöt mainittiin kolmessa vastauksessa harmitellen välinpitämättömyyttä hoidossa, kunnossa ja puutteellisuudessa ja toisaalta innokkuutta uuden rakentamiseen. Kahdessa vastauksessa oltiin pahoillaan myös maallistumisesta. Lisäksi yksittäiset

54 8 maininnat tulivat mm. palkkionmaksutositteiden puuttumisesta, henkilövalinta-asioiden sijoittumisesta työaikaan, yhteistyön vähäisyydestä alueseurakuntien ja paikallisten yritysten kanssa ja huonoista palkkioista. Kysyttäessä kehitysajatuksia päätösten valmisteluun ja esittelyyn useimmin toistuva palaute oli tyytyväisyys; 13 vastauksessa todettiin toiminnan olevan ok. Kehittämisenpaikkoja löydettiin kuitenkin erityisesti avoimuuden lisäämisessä, tiedon saatavuuden parantamisessa ja tiedon ajoissa toimittamisessa (11 mainintaa). Esittelyihin toivottiin usein (7 vastausta) myös enemmän tiiviyttä. Lisäksi toivottiin laatua sekä esittelyyn että valmisteluun (7 mainintaa) mainiten mm. tarpeen pohjata enemmän kattaviin selvitysiin ja käyttää asiantuntijoita. Kokouskeskusteluiden osalta toivottiin tiiviimpää asiassa pysymistä ja napakkuutta puheenjohtajan toimintaan. Neljässä vastauksessa toivottiin lisää etukäteisdialogia esimerkiksi iltakoulujen kautta ennen asian tuomista päätöksentekoon. Yksittäisiä huomioita nostettiin esiin paljon, kuten ajatus asianomaisten työntekijöiden tuomisesta kokouksiin ja toive kirkkoneuvoston puheenjohtajuuden siirtämisestä luottamushenkilöille. Luottamushenkilöiden perehdytysten ja koulutusten osalta toivottiin tukea erityisesti kokouskäytäntöihin liittyviin asioihin (9 mainintaa): kokoustekniikkaan, johtosääntöihin, ideoiden esilletuontiin ja aloitteiden tekemiseen, päätöksenteon prosesseihin, pöytäkirjoihin. Lisäksi toiveita esitettiin paljon liittyen hallintorakenteiden selvittämiseen (9 mainintaa), luottamushenkilön vallan ja vastuun selvittämiseen (5 mainintaa), tiedonsaantioikeuden ja -tapojen perehdytykseen (3 mainintaa) ja talousasioiden läpikäymiseen (2 mainintaa). Merkittäväksi nähtiin tarve myös yhteistyötaitojen ja yhteistyön kehittämisen osalta (6 mainintaa). Kysyttäessä kuinka seurakunnan viestintää tulisi kehittää luottamushenkilöiden toiminnan tukena korostui vastauksissa toiveet sähköisten kanavien käytöstä viestinnässä (11 mainintaa). Viidessä vastauksessa toivottiin luottamushenkilöille pääsyä seurakunnan intraan ja muutoin toivottiin yleisesti sähköpostitse ja verkossa tiedottamista ja viestimistä. Paljon (8 vastausta) toivottiin myös viestinnän lisäämistä joko määrän, avoimuuden tai ajoissa olemisen suhteen, yksilöidysti esimerkiksi lähettäen mediaan menevät tiedotteet myös luottamushenkilöille sähköisesti. Useissa (4) vastauksissa toivottiin seurakunnan viestinnän saamista luottamuselinten alaisuuteen. Lisäksi toivottiin luottamushenkilöiden tekemistä tutummiksi seurakuntalaisille (3 mainintaa), yhteistyön lisäämistä ja yhteistyön parantamista viestinnän viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten välillä. Esitettiin myös toiveita seurakunnan Henki & Elämä -lehteen liittyen. Monet totesivat myös asioiden olevan hyvin nykyisellään. Luottamushenkilöiden roolin kehittämiseen vastattiin toivottavan erityisesti (11 vastausta) lisää yhdessä valmistelua, avoimuutta ja yhteistyötä niin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kuin yhdessä vastauksessa myös muiden seurakuntienkin kanssa.

55 9 Konkreettisena keinona yhdessä valmistelun lisäämisestä mainittiin iltakoulut (3 mainintaa). Lisäksi (9 vastausta) toivottiin enemmän käytännön toimintaan osallistumista, kuten vastuuta tilaisuuksien järjestämisestä ja toiminnan rakentamisesta. Toisaalta (7 vastausta) toivottiin hallinnollisen roolin terävöittämistä ja ymmärryksen lisäämistä siitä myös ulospäin, esim.: Toivon, että roolia lähinnä selkeytetään, eli teroitetaan vielä, että luottamushenkilön rooli on ennen muuta päättää esittelystä linjauksista ja mahdollistaa viranhaltijoille työskentelyolosuhteet niin henkiset, hengelliset kuin fyysiset. Neljässä vastauksessa esitettiin tarve vahvistaa päätöksenteon mahdollisuuksia. Luottamushenkilöiden palkkio- ja korvauskäytännön kehittämisen osalta eniten mainintoja tuli nykyisen käytännön olemisesta jo hyvin (18 vastausta). Toisaalta 11 vastauksessa toivottiin palkkioiden korottamista perustellen esim. palkkioiden olleen pitkään ennallaan, työmäärän ja vastuun olevan suuria ja kokousten kestoltaan pitkiä. Kahdeksan vastaajaa kertoi, ettei ota tälläkään hetkellä kokouspalkkioita vastaan tai ei näe niitä tarpeellisiksi. Kuudessa vastauksessa esitettiin, että palkkioita tulisi alkaa maksaa myös siitä luottamushenkilöiden tekemästä työstä, mikä ei tällä hetkellä kuulu palkkiosäännön piiriin, mm. monet ympäristö- ja muut työryhmät, iltakoulut ja muut vastuutehtävät. Kahdessa vastauksessa muistutettiin, että palkkiot tulee maksaa ilman luottamushenkilön omaa yhteydenottoa oikeudesta palkkioon ja kahdessa toivottiin palkkionmaksua nykyistä kahta kertaa vuodessa useammin tapahtuvaksi. Seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön kehittämiseen esitettiin runsaasti ideoita. Yhteensä 27 vastauksessa toivottiin lisää yhdessä tekemistä, yhteisiä tilaisuuksia ja yhdessä keskustelua. Näistä 11 vastauksessa esitettiin spesifejä ideoita yhteisten tapahtumien tyypeistä useimmin (4 mainintaa) mainittiin toive iltakouluista. Toivottiin tutustumista työmuotoihin ja työntekijöihin, ja esitettiin alueneuvostojen jäsenille eri työalojen kummina toimimista omalla alueellaan. Toivottiin myös, että työntekijöitä rohkaistaisiin ottamaan yhteyttä luottamushenkilöihin. Kyselyn viimeisenä varsinaisena kysymyksenä vastaajia pyydettiin perustelemaan aikomustaan lähteä tai olla lähtemättä syksyn seurakuntavaaleihin ehdolle. Ehdolle lähtemisen perusteluiksi kerrottiin mm. kiinnostus kehittää seurakunnan toimintaa, toiminnan mielekkääksi kokeminen, luottamustehtävään oppiminen ja tehtävä avarakatseisen seurakunnan luomisessa. Perusteluja ehdokkuudesta pois jäämiseen olivat mm. korkea ikä, kankea päätöksenteko, suuri työmäärä palkkioon nähden, kokouksiin osallistumisen hankaluus, halu pysyä irrallaan poliittisista ryhmittymistä, huono työskentelyilmapiiri, pitkiksi venyvät kokoukset ja seurakunnan riittämätön uudistuminen. Lopuksi oli vielä mahdollisuus antaa avointa palautetta luottamushenkilötoiminnasta ja luottamushenkilöorganisaatiosta. Näissä palautteissa mm. toistettiin muidenkin avointen kysymysten vastauksissa kerrottu kokemus siitä, että alueneuvostojen rooli kaipaisi kehittämistä ja alueneuvostojen päätäntävalta on nyt liian pieni. Yhteistyötä

56 10 kiiteltiin ja toisaalta toivottiin entistä vahvemmin toimimista koko seurakunnan parhaaksi ja käyttäytyen muita kunnioittaen. Kiitoksetkin lausuttiin: Haluan kiittää kaikkia, jotka haluavat uhrata aikaansa seurakunnan rakentamiseen! Myös sinua, joka tätä luet! Vertailu vuoden 2014 luottamushenkilökyselyn vastauksiin Vuosien luottamushenkilöille toteutettuun kyselyyn vastauksia tuli 50, kun nyt vastausmääräksi saatiin 85. Myös tuolloin vastanneista suurimmalla osalla oli kokemusta seurakunnan luottamushenkilönä toimimisesta enemmän kuin yhden kauden ajalta. Samoin kuin nyt, vastaajien enemmistö (70 %) oli yli 61-vuotiaita, mikä toisaalta heijastelee myös luottamushenkilöiden ikärakennetta yleensä. Myös tuolloin vastaajia oli erityisen vähän Vaajakosken alueseurakunnasta (2), kun taas Huhtasuon vastaajamäärä on edelliskyselyyn nähden noussut (1 -> 10). Samoin kuin nyt, luottamustehtävässä toimiminen oli koettu pääasiassa myönteiseksi. Jo tuolloin kyselyssä todettiin kokemus alueseurakuntien liian vähäisestä päätäntävallasta. Yhtä lailla toistui harmi päätöksenteon hitaudesta. Kokouskäytänteiden osalta edellisestä kyselystä lähtien toistuva toive on välttää kokouksessa vasta pöydälle tuotavia esityksiä, mistä annettiin nyt palautetta ainakin kirkkoneuvoston työskentelyn osalta. Niin nyt kuin edellisessäkin kyselyssä seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyöhön toivottiin lisää yhteisiä tilaisuuksia ja yhdessä toimimista. Kyselystä tehtäviä johtopäätökset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseen Kyselyn nojalla luottamushenkilönä toimimiseen ollaan yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä, joskin myös selkeitä kehittämiskohteita nousee esiin. Osa yksittäisistä kehittämiskohteista on sellaisia, joita ei ole mahdollista ratkaista vain toimielinorganisaatiota tai johtosääntöjä koskevilla muutoksilla. Toimiva organisaatio varmasti osaltaan tukee yksittäistenkin toimintojen hyvää toteutumista, mutta tarvitaan myös toimintakulttuurin muutoksia ja täsmällistä kehittämistyötä tietyille osa-alueille. Esimerkkinä laajempaa näkökulmaa kuin vain organisatorisia muutoksia voidaan mainita viestinnän kehittäminen, minkä tarve kyselyssä ilmeni. Kyseessä on palautteiden nojalla toisaalta informaation välittämiseen liittyvä kysymys: kuinka seurakunnan julkiset ja sisäiset viestintäkanavat tukisivat aiempaa paremmin myös luottamushenkilönä toimimista. Toisaalta viestinnässä on kyse myös toimielinten työskentelyyn osallistuvien keskinäisestä kommunikoinnista. Vaikka vastauksissa korostui myös hyvä ilmapiiri ja hyvät työskentelytavat, tuotiin myös runsaasti esiin kokemuksia tavalla tai toisella ongelmallisesta käytöksestä ja kommunikoinnista.

57 11 Työryhmän työskentelyssä ei ole laajemmin voitu paneutua viestinnän kysymyksiin. Kirkkoneuvoston johdolla on kuitenkin parhaillaan käynnissä myös erillinen viestinnän kehittämisprosessi. Työryhmässä on kuitenkin nostettu harkittavaksi tiettyjä toimielinten kokouksiin liittyviä kehittämistoimenpiteitä, jotka voisivat tukea varsinaista päätöksentekoon liittyvää työskentelyä (esimerkiksi iltakoulutyyppisten ja muiden epävirallisempien keskustelutilaisuuksien lisäämistä, joita myös monet kyselyyn vastanneet toivoivat). Kaiken kaikkiaan kyselyn nojalla nousi pohdittavaksi, kuinka luottamushenkilö voisi kokea roolinsa ja kokoustyöskentelyn mielekkääksi. Monet kaipaavat etenkin alueneuvostoille ja johtokunnille enemmän konkreettista päätettävää. Toisaalta arvostetaan myös sitä, että monien toimintaelinten keskeinen tehtävä on osallistua toiminnan ja talouden suunnitteluun ja ohjata siten seurakunnan toimintaa, vaikka tämä laaja prosessi ei aina tunnu konkreettiselta päätökseltä. Juuri tähän tarvitaan lisää yhteistyötä viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja myös seurakuntalaisten välille. Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös se, että osalla varajäsenistä osallistuminen alueneuvostotyöskentelyyn voi olla erittäin satunnaista tai kutsuja kokouksiin tai muihin tilaisuuksiin ei ole välttämättä tullut lainkaan. Kirkolliskokouksen hyväksymien kirkkolain muutosten vaikutus Kirkolliskokous on tehnyt valtioneuvostolle ehdotuksen uuden kirkkolain säätämiseksi. Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi on opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa ja laki tullee voimaan aikaisintaan vuonna Lakiehdotuksessa on eräitä piirteitä, joilla on joko pakollista tai mahdollista vaikutusta myös Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöorganisaatioon. Tässä vaiheessa ei voida tähdätä vuoden 2019 alkuun sellaisia muutoksia, jotka olisivat nykyisen kirkkolain tai kirkkojärjestyksen vastaisia, mutta joitakin kohtia ehdotuksessa on hyvä ennakoiden ottaa tarkasteltavaksi jo tässä vaiheessa. Esityksessä ehdotetaan, että kirkkovaltuustoon voitaisiin valita 45 jäsentä, kun kyseessä on yli läsnä olevan jäsenen seurakunta. Voimassa olevan säännöksen mukaan kirkkovaltuustoon voidaan valita enimmillään 39 jäsentä. Täsmennyksellä turvattaisiin se, että kirkkovaltuustossa olisi riittävän suuri edustus seurakunnan eri alueilta. Säädös koskisi nykyään vain Jyväskylän seurakuntaa. Seurakunnan osa-alueen hallintoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunta voisi itse järjestää sitä nykyistä vapaammin. Säännökset seurakunnan sisäisestä aluehallinnosta korvaisivat voimassa olevan sääntelyn kappeliseurakunnista ja seurakuntapiireistä (Jyväskylän alueseurakuntamalli perustuu säädöksiin seurakuntapiiristä, KJ 12:5). Kirkkovaltuusto voi siis aiempaa vapaammin päättää

58 12 osa-alueen hallinnon toimielimestä sekä sen nimestä ja kokoonpanosta. Tähän liittyen ehdotukseen kuitenkin sisältyy eräs Jyväskylän seurakuntaankin heijastuva seikka: Ehdotetun kirkkolain 3. luvun 6 :n mukaan kirkkovaltuusto voi siirtää paatosvaltaa kirkkoneuvostolle, sen jaostolle, johtokunnalle ja viranhaltijalle. Vaikka toimielinten perustaminen ja nimeäminen on tehty uudessa laissa vapaaksi, kirkkovaltuustolle kuuluvan päätösvallan delegointi näyttäisi olevan jatkossa mahdollista vain em. toimielimille ja viranhaltijoille eli ei esimerkiksi alueneuvostolle. Uuden lain tausta-aineistossa todetaankin, että sellaisen alueellisen toimielimen, jolle on delegoitu päätösvaltaa, tulisi olla johtokunta. Onkin syytä selvittää tarkemmin, tulisiko Jyväskylän seurakunnassa tätä lakia ennakoida jo nyt ja muuttaa alueneuvostojen nimet aluejohtokunniksi. Sama päätösvallan siirtämistä koskeva uusi kirkkolain kohta 3:6 mahdollistaa jatkossa myös sen, että päätösvaltaa delegoidaan myös muille viranhaltijoille kuin kirkkoherralle tai kirkkoneuvoston alaisille viranhaltijoille. Käytännössä Jyväskylässä muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa uuden lain voimaan tultua päätösvaltaa voidaan siirtää myös aluekappalaisille. Ehdotetun kirkkolain 3. lukuun, 8, sisältyy myös maininta siitä, että seurakunnan osa-alueen hallintoa koskevaan johtosääntöön voidaan ottaa myös määräys siitä, että alueella asuville seurakunnan jäsenille annettaisiin mahdollisuus tehdä esitys toimielimen jäsenistä. Tällaiselle ei sinänsä ole ehdotonta estettä nykyäänkään, kun vain löydettäisiin jokin käytännön toteutustapa siihen, kuinka alueen seurakuntalaisia kuultaisiin asiassa. Paikallisen alueseurakuntakohtaisen vaalin toteuttaminen seurakuntavaalien yhteydessä ei liene mahdotonta, mutta ei myöskään kovin yksinkertaista. Kirkkovaltuusto joka tapauksessa nimeäisi alueellisen johtokunnan jäsenet jatkossakin. Uudistettuun kirkkolakiin on tulossa myös säädöksiä sähköisestä kokouksesta ja sähköisistä päätöksentekomenettelyistä, jota sovellettaisiin seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielinten päätöksenteossa. Ehdotettujen pykälien mukaan toimielin voisi pitää halutessaan sähköisen kokouksen, johon osallistuttaisiin sähköisen yhteyden avulla. Sähköiseen asiakirjahallintaan siirtyminen Jyväskylän seurakunnassa on käynnissä valmistautuminen kirkkohallituksen koordinoimana tapahtuvaan sähköisen Domus asian- ja dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönottoon. Asiaa on esitelty kirkkoneuvostolle kesäkuussa 2018 ja varsinaiset päätökset järjestelmän käyttöön otosta myös luottamushenkilöhallinnossa on määrä tuoda kirkkoneuvoston käsiteltäväksi syksyn 2018 kuluessa. Vastaava järjestelmä on käytössä useissa seurakuntayhtymissä ja myös Jyväskylän kaupungin hallinnossa.

59 13 Järjestelmän käyttöönotto tarkoittaa käytännössä sitä, että luottamushenkilö saa kokouskutsun, esityslistan ja muun kokousaineiston pelkästään verkkoyhteyden kautta, joko omalle päätelaitteelleen tai seurakunnalta käyttöönsä saamalle päätelaitteelle. Myös pöytäkirjat tehtäisiin jatkossa vain verkkoversiona ja niiden tarkastuskin voi tapahtua sähköisesti etätyöskentelynä. Ratkaisun odotetaan sujuvoittavan merkittävästi luottamushenkilöorganisaation asiakirjahallintaa, mutta uuteen menettelyyn liittyy tietenkin myös käytännön haasteita. Yksi tärkeä kysymys liittyy siihen, kuinka niillä varajäsenillä, jotka osallistuvat hyvin satunnaisesti kokoustyöskentelyyn, on niin tekniset kuin osaamisvalmiudet olla tarvittaessa mukana kokoustyöskentelyssä. Tämä kysymys korostuu alueneuvostoissa, joiden 72 varajäsenessä on suuri osa sellaisia, jotka eivät ole muidenkaan toimielinten jäseniä ja joista monet osallistuvat vain harvoin työskentelyyn. Tämä kysymys on osaltaan johtanut työryhmän pohtimaan, kuinka alueneuvoston varajäsenten roolia voitaisiin kehittää ja tuoda heidät aiempaa tiiviimmin mukaan työskentelyn. Työryhmän painottamat kehittämiskohteet Työryhmä on kokouksissaan käsitellyt etenkin seuraavia osa-alueita. Jakson lopussa esitellään työryhmän kehittämisehdotukset kootusti: Alueneuvostojen rooli Alueneuvosto on toisaalta selkeästi hallinnollinen toimielin, joka esimerkiksi valitsee alueseurakunnan työntekijöistä suuren osan. Toisaalta alueneuvostolla on tärkeä rooli olla työntekijöiden rinnalla suunnittelemassa alueseurakunnan toimintaan. Usein alueneuvostot ottavat hyvin käytännöllistä vastuuta toimintojen toteuttamisestakin. Alueneuvoston jäsenet ovat myös avainasemassa tuomaan paikallisen asuinyhteisön ja muiden alueen toimijoiden tarpeita ja toiveita suunnittelun tueksi ja usein he kutsuvat alueen asukkaita mukaan seurakunnan toimintaan. Koska alueseurakunta on ytimeltään jumalanpalvelusyhteisö, on koettu myös tärkeäksi, että alueneuvostolla on yhteyksiä jumalanpalveluselämän toteuttamiseen. Alueneuvoston rooli on siis selkeästi kahtalainen: se on hallinnollinen päätöksentekoelin, mutta toisaalta myös lähellä muita seurakuntatoiminnan vastuunkantajia oleva vastuunkantajaryhmä. Näiden kahden ulottuvuuden yhdistäminen edellyttää sitä, että alueneuvoston välttämättömät hallinnolliset tehtävät on selkeästi määritelty ja että toiminnallisten vastuiden jakamisessa on kullakin alueneuvoston jäsenellä mahdollisuus määritellä itselleen sopiva laajuus ja tapa toimia. Joissakin alueneuvostoissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että jokaiselle alueneuvoston jäsenelle on annettu jokin työala tai muu toiminnan osa-alue erityiseksi vastuualueeksi.

60 14 On kuitenkin selvää, että alueneuvoston työskentelyssä on jatkossakin rajatusti kirkkovaltuuston delegoimaa varsinaista päätösvaltaa ja suuri osa hallinnostakin on toiminnan ja talouden suunnittelua ja arviointia. Sikäli alueneuvoston rooli on painotetusti toiminnallinen. Työryhmän mielestä alueneuvoston päätöksentekoroolia voitaisiin myös jonkin verran vahvistaa nykyisestä, ainakin siten, että myös kanttorien valinta siirretään alueneuvostojen vastuulle. Heidät valitsi aiemmin kirkkovaltuusto ja kirkkojärjestyksen muutoksen myötä viime vuosina valinta on tapahtunut kirkkoneuvostossa. Alueneuvostojen valintamenettely Organisaatiotyöryhmässä on käyty keskustelua, voitaisiinko alueneuvostot nimetä jotenkin muuten kuin nykyisellä menettelyllä eli kirkkovaltuustossa. Työryhmässä on tuotu esiin näkemyksiä siitä, että seurakuntalaisten mahdollisuuksia suoraan vaikuttamiseen alueneuvoston nimeämisessä tulisi vahvistaa, esimerkiksi paikallisen kirkkovaltuustolle neuvoa antavan äänestyksen myötä. Kirkkolain uudistus näyttäisi osaltaan kannustavan tällaisen harkitsemiseen. Asiaa liittyy monia käytännön ongelmia ja konsensus työryhmässä on vallinnut siitä, että tällaisen uudistuksen aika ei ole ainakaan välittömästi, vuoden 2019 alussa aloittavien toimielimien nimeämiseksi. Nuorten vaikuttamismahdollisuudet seurakunnassa Nuoria osallistuu runsaasti seurakunnan toimintaan, mutta vaikeutena on saada nuoria mukaan päätöksentekoon. Seurakuntavaaleissa 16-vuotta täyttäneet saavat äänestää, mutta tämäkään ei näytä ainakaan toistaiseksi tuoneen nuoria mukaan päätöksentekoon. Nuorten äänestysprosentti on jäänyt aiemmissa vaaleissa melko vaatimattomaksi ( vuotiailla noin 6 %). Kaupungin hallinnossa on nuorisovaltuusto ja organisaatiotyöryhmä on pohtinut ja kysellyt myös seurakunnan nuorisotyön viranhaltijoilta, olisiko nuorisovaltuuston kaltaisen kokoseurakunnallisen toimielimen perustaminen aiheellista. Tälle ei ole löytynyt kannatusta, mutta sen sijaan on vallinnut konsensus siitä, että alueneuvostoihin voitaisiin kutsua mukaan myös nuorten edustus. Alueneuvostolle voitaisiin antaa mahdollisuus nimetä nuorten edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella alueneuvoston kokoonpanoon. Aluetasolla jäisi tällöin ratkaistavaksi, kuinka nuorten edustaja valitaan. Mahdollisesti nuorisotyöntekijöiden johdolla voitaisiin järjestää tavalla tai toisella myös nuorten oma vaali. Mikäli tällaiset nuorten edustajat alueneuvostoihin nimetään, he voisivat mahdollisesti toisinaan kokoontua myös yhteen keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia nuoriso- ja rippikoulutyön kysymyksistä. Alle 18-vuotiaiden kohdalla on otettava huomioon mahdolliset rajoitukset osallistua joidenkin asioiden käsittelyyn, etenkin salassa pidettävän aineiston kohdalla.

61 15 Alueneuvoston kokoonpano Alueneuvoston kokoonpanon pohtiminen on ollut yksi organisaatiotyöryhmän painopisteitä. Työryhmässä on pohdittu etenkin kysymystä varajäsenten roolista. Konsensus on vallinnut siitä, että varajäsenetkin olisi syytä saada aiempaa tiiviimmin mukaan alueneuvoston työskentelyyn. Tätä voisi osaltaan tukea säännöllinen iltakoulutyyppinen työskentely, johon varajäsenetkin kutsuttaisiin. Toisaalta on pohdittu, voitaisiinko varajäsenet kutsua aina myös varsinaisiin kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Tämän on nähty soveltuvan eritysien hyvin alueneuvostoon, jossa merkittävä osa työskentelystä liittyy läheisesti alueseurakunnan toimintaan. Jos myös em. nuorten edustus alueneuvostossa toteutuisi, tarkoittaisi varajäsenten säännöllinen mukaan kutsuminen alueneuvoston vakiokokoonpanon kasvua noin 20:een minkä voi jo katsoa olevan tarpeettoman laaja kokoonpano. Työryhmässä on kuitenkin pohdittu sitä, että voitaisiinko alueneuvoston varsinaisten jäsenten määrä pudottaa puheenjohtajaan + 5 jäseneen (aluekappalainen lisäksi jäsen). Kokoonpanoa muutettaisiin tällöin myös siten, että varajäseniksi nimettäisiin vain neljä luottamushenkilöä, jotka eivät ole jäsenten henkilökohtaisia varajäseniä, vaan heidät on asetettu kutsumisjärjestykseen (samoin kuin vaalilautakunnassa). Kirkkolaki ja järjestys eivät edellytä alueneuvostojen, piirineuvostojen tai johtokuntien jäsenille henkilökohtaisia varajäseniä (ks. liite säädöksistä tähän liittyen). Myös varajäsenillä olisi aina läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi siis nuorten edustaja (ainakin yksi) läsnäolo- ja puheoikeudella. Alueneuvoston jokaiseen kokoukseen kutsuttuina olisivat siis puheenjohtaja, 5 jäsentä, aluekappalainen ja 4 varajäsentä sekä nuorten edustaja. Yhteensä siis 12 henkilöä, kun nykyisin aina kutsutaan 9 henkilöä. Menettely kuitenkin vähentäisi alueneuvoston jäsenten ja varajäsenten luottamushenkilöpaikkoja nykyisestä 144:stä 90:een. Lisäksi tulisi siis nuorten edustus. Järjestelyn etuna olisi oletettavasti aiempaa tiiviimmän alueneuvostojen työskentelykulttuurin luominen. Merkitystä olisi myös sillä, että tällainen säännöllinen työskentely myös varajäsenten osalta edesauttaisi osaamisen ylläpitämistä myös sähköisiä kokoustyöskentelyjä lisättäessä. Alueneuvoston kokoonpano edellä esitetyssä muodossa, eli puheenjohtaja + viisi luottamushenkilöjäsentä + neljä varajäsentä + nuorten edustus, ei ole saanut työryhmässä yksimielistä kannatusta.

62 16 Luottamushenkilöiden keskinäisen yhteistyön ja myös työntekijöiden kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittäminen Työryhmän keskusteluissa ja myös em. kyselyn palautteissa on noussut esiin tarve lisätä luottamushenkilöiden virallisia kokouksia vapaamuotoisempaa yhteydenpitoa. Kirkkovaltuuston työskentelyä voitaisiin työryhmän mielestä kehittää siten, että järjestettäisiin säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa iltakoulu, jossa käsiteltäisiin ennakolta myöhemmin päätettäväksi tulevia asioita ja muita tarpeellisia teemoja. Lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamiset ennen kokouksia nähdään tarpeelliseksi ja myös se, että viranhaltijoita kutsutaan tarpeen vaatiessa valtuustoryhmien kokouksiin antamaan taustainformaatiota asioihin. Samoin työryhmässä ja kyselyn palautteissa nähdään tärkeäksi kirkkoneuvoston työskentelyn kehittäminen siten, että lisätään vapaamuotoista yhteydenpitoa nykyisen hyvin tiiviin budjettiseminaarin lisäksi (budjettiseminaari itsessään edellyttää kehittämistä). Kaiken kaikkiaan kaivataan toimielinten ja työntekijöiden (muidenkin kuin toimielimissä säännöllisesti mukana olevien) yhteydenpitoa. Luottamushenkilöpalkkiot ja palkkiosäännön uudistaminen (Tämän kappaleen lopulliseen tekstimuotoon ei vielä ehditty saada työryhmän jäsenten varmistusta tai mahdollisia eriäviä näkemyksiä, mutta periaatteet on käsitelty työryhmässä, jolloin myös alla mainitut eriävät näkemykset tuotiin esiin) Työryhmä on katsonut aiheelliseksi tässä yhteydessä tehdä ehdotuksen myös luottamushenkilöiden palkkiosäännön uudistamisesta. Väliraportin yhteydessä tämä aie vietiin myös kirkkoneuvoston tiedoksi. Työryhmä ehdottaa palkkiosääntöön seuraavia uudistuksia: - kokouspalkkio nousee 50 eurosta 70 euroon - poistetaan aiempi käytäntö kokouspalkkion korottamisesta 50 %:lla yli kolmen tunnin kokouksista - myös puheenjohtajien vuosipalkkioita korotetaan: o kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja 700 eurosta 1000 euroon o alueneuvostojen ja johtokuntien puheenjohtajat sekä kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja 400 eurosta 500 euroon o lisäksi yhteisjohtokuntien puheenjohtajille, joiden vuosipalkkiota ei nykyisessä palkkiosäännössä mainita, maksetaan nykyisestä palkkiosäännöstä poiketen myös kirkkoneuvoston määrittelemistä ns. iltakouluista maksetaan luottamushenkilöille 70 euron kokouspalkkio (perehdytysja koulutustilaisuuksiin osallistumisesta palkkiota ei makseta)

63 17 - kokouspalkkio maksetaan laillisesti kokoon kutsutuista kokouksista kokouspaikalle saapuneille siinäkin tapauksessa, että kokous jää pitämättä päätösvaltaisuuden puuttumisen vuoksi - vaalilautakunnan vaalitoimituksiin liittyvästä työskentelystä maksetaan aiemman 50 euron sijaan 70 euroa (yli kuuden tunnin työskentelystä aiemman 70 euron sijaan 100 euroa) ja tämä sama käytäntö koskee myös kirkkoneuvoston asettamia haastattelutyöryhmiä Työryhmä ei ole ehdotuksesta yksimielinen, vaan Inkeri Tuunanen ja Tuulikki Väliniemi ehdottavat kokouspalkkion tasoksi 80 euroa. Työryhmän kehittämisehdotukset kootusti - alueneuvoston päätöksentekoroolia vahvistetaan nykyisestä siten, että myös kanttorien valinta siirretään alueneuvostojen vastuulle - seuraavan valtuustokauden aikana selvitetään mahdollisuudet alueneuvostojen valintaan paikallistasolla, ainakin neuvoa antavaan äänestykseen kirkkovaltuustoa varten - selvitetään tarkemmin alueneuvoston nimen muuttaminen aluejohtokunnaksi johtuen kirkkolain/kirkkojärjestyksen odotettavissa olevasta muutoksesta - alueneuvostoihin kutsutaan läsnäolo- ja puheoikeudella nuorten edustus - alueneuvoston varsinaisten jäsenten määrä muutetaan puheenjohtajaan + 5 jäseneen (aluekappalainen lisäksi jäsen) - alueneuvoston kokoonpanoa muutetaan myös siten, että varajäseniksi nimetään neljä luottamushenkilöä, jotka eivät ole jäsenten henkilökohtaisia varajäseniä, vaan heidät on asetettu kutsumisjärjestykseen ja myös varajäsenillä olisi aina läsnäolo- ja puheoikeus. o tähän näkemykseen työryhmän jäsenistä eivät yhdy Mikko Jegoroff, Inkeri Tuunanen ja Tuulikki Väliniemi - luottamushenkilöiden keskinäisen yhteistyön ja myös työntekijöiden kanssa tapatuvan yhteistyön kehittäminen mm. seuraavilla tavoilla: o lisätä luottamushenkilöiden yhteydenpitoa varsinaisten kokousten ohella (iltakoulut, seminaarit, vierailukohteet tms.) o kirkkovaltuuston iltakoulut kaksi kertaa vuodessa o valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamiset ennen kokouksia o viranhaltijoita kutsutaan tarpeen vaatiessa valtuustoryhmien kokouksiin antamaan taustainformaatiota asioihin o toimielinten ja työntekijöiden (muidenkin kuin toimielimissä säännöllisesti mukana olevien) yhteydenpitoa lisätään - muu johtosääntöjen päivittäminen o yhteisen seurakuntatyön työntekijävalintojen siirtäminen johtokunnalle lukuun ottamatta johtajan virkaa ja papin virkoja työryhmän jäsenistä Tuulikki Väliniemi ei yhdy tähän näkemykseen

64 18 - luottamushenkilökyselyn tulokset lähetään tiedoksi kaikille toimielimille ja kyselyssä esiin nousseita näkökohtia otetaan huomioon asianomaisiin teemoihin liittyvissä yhteyksissä o esimerkiksi sisäisen viestinnän ja yleensäkin vastuunkantajien keskinäisen kommunikoinnin parantaminen - palkkiosäännön uudistaminen edellä mainitulla tavalla LIITE, Alueneuvoston kokoonpanon säädöstaustaa Organisaatiotyöryhmässä on ollut esillä kysymys siitä, voitaisiinko muuttaa nykyistä alueneuvostojen kokoonpanoa siten, että luovuttaisiin henkilökohtaisista varajäsenistä ja vähennettäisiin varsinaisten jäsenten ja varajäsenten määrää jonkin verran. Tällöin varajäsenetkin voitaisiin kutsua aina kokoukseen läsnäolo- ja puheoikeudella. Muutoksella tavoiteltaisiin sitä, että sekä varsinaisilla että varajäsenillä olisi mahdollisuus osallistua aktiivisesti alueneuvoston työhön. Nykyisin moni henkilökohtainen varajäsenistä saa vain hyvin harvoin tai ei lainkaan kutsuja kokouksiin. Lisäksi työryhmässä on ollut esillä ajatus siitä, että nuorten edustajalle tarjottaisiin mahdollisuus osallistua alueneuvoston kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Edellä todettua muutosta tarkemmin selvitettäessä voidaan ottaa huomioon seuraavia säädöksiä: - Kirkkolaki (10:2) määrää, että kirkkoneuvostossa on oltava jäsenillä henkilökohtaiset varajäsenet. - Kirkkojärjestys 12:5 perusteella alueneuvostot rinnastetaan johtokuntaan ja johtokuntaan (tai edes kappelineuvostoon, KJ 12)) ei liity tämän tyyppistä määräystä, että olisi oltava nimenomaan henkilökohtaiset varajäsenet. Myöskään uudessa ehdotuksessa kirkkojärjestykseksi ei löydy mainintaa johtokunnan henkilökohtaisista varajäsenistä. - KJ 7:3 2. mom. puolestaan mainitsee: "Jos muu kuin 1. momentissa mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on, jos hänellä on varajäsen, kutsuttava tämä sijaansa". Kirkkohallituksen sivuilta löytyy johtokunnan mallisääntö ja alueneuvostothan voidaan rinnastaa piirineuvostoihin ja ne puolestaan johtokuntiin (KJ 12:5). Johtokunnan mallisäännössä mainitaan: "Johtokuntaan, joka on kirkkoneuvoston/seurakuntaneuvoston alainen, kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen puheenjohtajan ja... muuta jäsentä sekä... varajäsentä." Ei siis ole säädöstasolla estettä sille, jos haluaisimme luopua nykyisestä menettelystä, jossa kaikilla kahdeksalla alueneuvoston jäsenellä on henkilökohtaiset varajäsenet ja luoda tilalle menettelyn, kuten vaalilautakunnassa, jossa varajäsenet kutsuttaisiin jäsenen sijaan siinä järjestyksessä, mihin heidät on asetettu.

65 Liite asiaan nro: 189 Luonnos JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa xx.x Yleistä Luottamushenkilöille maksetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä sekä matkakustannusten korvausta. 2 Palkkiot Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille maksetaan kokouspalkkiota seuraavien toimielinten kokouksista: kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto, yhteisen seurakuntatyön johtokunta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta, arvioinnin johtokunta, Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen ja Palvelevan puhelimen yhteisjohtokunta, Jyväskylän seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta ja Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta, alueneuvosto sekä vaalilautakunta ja sen jaosto Kokouspalkkiota suoritetaan päätöksentekoon osallistuville läsnäolo ja puheoikeutetuille luottamushenkilöjäsenille. Tämän säännön kokouspalkkiomääräyksiä ei sovelleta toimielimen kokoukseen kutsuttuihin asiantuntijoihin. Vuosipalkkiot Pysyvien toimielinten luottamushenkilöpuheenjohtajille ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota varsinaisten kokousten ulkopuolella tapahtuvista suunnittelu-, valmistelu- ja edustustehtävistä. Kun vuosipalkkioon oikeutettu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla tai -jäsenellä on oikeus saada suhteellinen osuus vuosipalkkiosta. Muut palkkiot Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon toimielimen jäsen tai erikseen nimetty edustaja osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta laaditaan pöytäkirja, pyydetty lausunto, raportti tai selostus, maksetaan

66 kirkkovaltuuston päättämä palkkio. Haastattelutyöryhmästä sekä vaalitoimituksesta maksetaan korotettu palkkio yli 6 tuntia kestävän kokouksen osalta. Muun erikseen asetetun KJ 9 luvun 4 :n mukaisen toimielimen osalta kokouspalkkion suorittamisesta ja määrästä päättää kirkkoneuvosto asettamisen yhteydessä. Luottamushenkilölle, joka osallistuu luottamushenkilötoimielimen järjestämään iltakouluun maksetaan ao. toimielimen jäsenen kokouspalkkio. Palkkiota iltakoulusta ei makseta erikseen, jos se pidetään toimielimen kokouksen yhteydessä. Toimielimen puheenjohtajana ja sihteerinä enimmän aikaa toimineelle luottamushenkilölle maksetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50%:lla korotettuna. Kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kirkkoneuvoston kokoukseen sama palkkio kuin kirkkoneuvoston jäsenelle. Kirkkoneuvoston edustajalle maksetaan osallistumisesta kirkkovaltuuston kokoukseen sama palkkio kuin kirkkovaltuuston jäsenelle. Kirkkoneuvoston nimeämälle johtokunnan ja alueneuvoston kokoukseen osallistuvalle läsnäolo- ja puheoikeutetulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin asianomaisen toimielimen jäsenelle. Mikäli toimielin kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, katsotaan se yhdeksi kokoukseksi, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kuutta tuntia. Palkkioiden suuruuden päättää kirkkovaltuusto. 3 Ansionmenetyskorvaus Luottamushenkilölle suoritetaan kokouspalkkion lisäksi korvausta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä kultakin alkavalta tunnilta, kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Saadakseen korvausta työansion menetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus luottamustehtävän hoitamisen johdosta menetetystä säännöllisen työajan palkasta. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta palkkatyötä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään.

67 4 Matkakorvaukset Luottamushenkilöiden kokousmatkoista suoritetaan käytetyn kulkuneuvon mukaista matkakustannusten korvausta soveltuvin osin kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Normaaleista kokousmatkoista vakituisesta asuinpaikasta kokouspaikalle aiheutuvat matkakustannukset ilmoitetaan kokouksen läsnäoloilmoituksen yhteydessä ja ne maksetaan kokouspalkkioiden yhteydessä ilman eri laskutusta. Muista luottamustoimen hoitamiseen liittyvistä matkoista suoritetaan käytetyn kulkuneuvon mukaista matkakustannusten korvausta soveltuvin osin kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Muiden matkojen osalta luottamushenkilöiden tulee oma-aloitteisesti esittää lasku vähintään puolivuosittain. 5 Kokouksen peruuntuminen Jos toimielimen kokous ei ole laillinen ja päätösvaltainen, eikä kokousta voida pitää, maksetaan paikalle tulleille luottamushenkilöille kokouspalkkio. 6 Toimielimen sihteerin palkkio Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityistä korvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna. 7 Palkkioiden ja korvausten maksatus Tässä säännössä mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tulee tehdä palkkioista tarpeelliset ilmoitukset. Palkkiot ja korvaukset maksetaan kaksi kertaa vuodessa. 8 Voimaantulo Tämä palkkiosääntö tulee voimaan

68 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT VUONNA 2019 Palkkiosäännön 2:1 :n mukaiset kokouspalkkiot Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Yhteisen seurakuntatyön johtokunta Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta Arvioinnin johtokunta Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen ja Palvelevan puhelimen yhteisjohtokunta Jyväskylän seurakunnan sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta Alueneuvosto 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous 70 /kokous Vaalilautakunta, jaosto 70 /kokous - ennakkoäänestys, vaalitoimitus: enintään 6 tuntia 70 yli 6 tuntia 100 Haastattelutyöryhmät(virkavalinnat) enintään 6 tuntia 70 yli 6 tuntia 100 Palkkiosäännön 2:4 :n mukaiset vuosipalkkiot Kirkkovaltuuston pj Kirkkovaltuuston varapj. 500 Kirkkoneuvoston varapj Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan pj. 500 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan pj. 500 Arvioinnin johtokunnan pj. 500 Alueneuvoston pj. Yhteisjohtokuntien puheenjohtajat Palkkiosäännön 4 :n mukainen kokouspalkkio 70 /kokous

69 Liite asiaan nro: 191

70

71

72 Liite asiaan nro: 192 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TALOUSSUUNNITELMA Vero 1,45 % TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Ulkoiset toimintatuotot yht , , , , , , , , , , , , ,7 Ulkoiset toimintakulut yht , , , , , , , , , , , , ,5 * henkilöstökulut , , , , , , , , , , , , ,8 * muut toimintakulut , , , , , , , , , , , , ,7 Toimintakate , , , , , , , , , , , , ,7 Verotulot yht , , , , , , , , , , , , ,4 * kirkollisverotulot , , , , , , , , , , , , ,2 * osuus yhteisöveron tuotosta 1 854, , , , , , ,6 349,0-9,3 0,0 0,0 0,0 0,0 * valtionrahoitus 2 655, , , , , ,3 Verotuskustannukset -433,2-455,2-455,2-467,6-497,9-505,9-487,3-346,8-334,3-314,2-361,5-371,4-379,8 Maksut keskusrahastolle , , , , , , , , , , , , ,0 Toiminta-avustukset 155,8 72,9 72,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot 345,4 419,2 273,3 577, , , ,9 636,7 915, , , , ,0 * korkotuotot 238,0 14,5 4,6 0,0 11,8 16,4 21,2 2,2 5,5 5,0 10,0 10,0 10,0 * muut rahoitustuotot 107,4 404,7 268,7 577, ,5 996, ,7 634,7 910, , , , ,0 Rahoituskulut -1,5-1,5-38,6 0,0 0,0-13,7-29,8 0,3-0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 * Arvonalentumiset sijoituk. 0,0 0,0-37,3 0,0 0,0 0,0-29,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 * korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0-5,0-13,7-0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 * muut rahoituskulut -1,5-1,5-1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 1 009,0 894, , , , , , , , , , , ,9 Poistot , , , , , , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot 462,0 101,6 479,5 476, ,7 87,0 18,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 Satunnaiset kulut 1,1-1,5 TILIKAUDEN TULOS 162,3-485,1 545,6 137, , , , ,3 348, ,8 743,7 910,7 563,9

73 Kehitysoletukset Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Toimintatuotot 32,60% -11,24% 23,50% -20,26% 4,90% -3,53 % 1,68 % 52,93 % -47,07 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % Henkilöstökulut 9,10% -0,82 % 0,44 % 4,89 % -8,43 % -1,82 % -2,67 % 0,00 % 1,10 % 2,50 % 2,80 % 3,10 % Muut toimintakulut -1,30% -10,28% 16,31% -3,72% -0,11% -1,78 % 6,88 % 8,65 % -6,52 % 4,49 % 1,57 % 5,00 % Verotulot -2,10% -0,55% 5,92% 6,91% -3,31% 0,11 % -0,35 % -0,34 % 0,35 % 1,51 % 2,73 % 2,26 % Osuus yhteisöverosta 3,40% 17,30% -27,28% 6,72% 11,02% 7,43 % Valtionrah. Valtionrah. Valtionrah. Valtionrah. Valtionrah. Valtionrah. Verotuskustannukset 2,05 % verotuloista: vuodesta 2016 alkaen -27,6 % Keskusrahastomaksut v (verotulot/1,45)*8,2%/100 laskennallisesta kirkollisveron tuotosta v (verotulot/1,45)* 8,2 %/100 laskennallisesta kirkollisveron tuotosta + ylimääräinen eläkemaksu 1,2 % kirkollisverosta v (verotulot/1,45)* 7,5 %/100 laskennallisesta kirkollisveron tuotosta + ylimääräinen eläkemaksu 4 % kirkollisverosta Seurakunnan taloutta kuvaavien tunnuslukujen kehitys taloussuunnitelmassa: TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot / Toimintakulut 12,0% 15,2% 14,1% 16,4% 12,9% 14,3% 14,1% 14,1% 21,0% 11,4% 11,5% 11,9% 12,0% Toimintakate / Verotulot 90,3% 90,6% 86,6% 87,7% 86,8% 82,6% 80,7% 79,6% 76,8% 83,7% 85,0% 84,5% 85,8% Poistot / Vuosikate 129,7% 165,6% 95,9% 120,1% 68,0% 61,5% 48,6% 58,3% 91,6% 61,8% 70,9% 67,5% 77,6% Henkilöstömenot/verotulot 67,5% 66,0% 64,6% 63,6% 62,4% 58,4% 56,9% 54,1% 54,5% 54,8% 55,3% 55,4% 55,9% Investointien tulorahoitus 16,2% 16,6% 37,9% 67,5% 69,4% 225,1% 58,0% 70,3% KJ 15 luvun 2 :n 2 momentti: "Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä." Talousarvion sekä toiminta ja taloussuunntelman laatimisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, miten kertynyt taikka kertymässä oleva alijäämä katetaan. Se tarkoittaa, että seurakunnan tulot on saatava menoja suuremmiksi tulevina vuosina. Toimenpideohjelma voidaan tehdä kolmea vuotta pidemmälle ajalle, mikäli ohjelma on realistinen ja mikäli luottamushenkilöt ja viranhaltijat sitoutuvat toimenpideohjelman toteuttamiseen.

74 Talouden kehitys Verotulot Toimintakulut Henkilöstökulut Vuosikate Toimintatuotot Poistot TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 (1.000 )

75 Liite asiaan nro: 198