3D-muodostamisohjeet Kommentoitava versio
|
|
|
- Raili Kouki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3D-muodostamisohjeet Kommentoitava versio Rakennus Yleiset Rakennuksille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva (eng. Terrain Intersection Curve, TIC). Tämä viiva kuvaa sitä kohtaa, jossa rakennuksen geometria leikkaa maanpinnan. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viivan tarkoituksena on helpottaa eri lähteistä tulevien aineistojen yhdisteltävyyttä rakennuksia tarvittaessa nostamalla tai laskemalla maanpinnan suhteen. TIC ei ole pakollinen LOD1- ja LOD2-geometrioille, mutta on pakollinen LOD3-geometrioille. Rakennuksen sijaitessa maanpinnasta eroavalla korokkeella jota ei voida pitää rakennuksen osana, esimerkiksi sillan tapauksessa, maanpinnan leikkausviiva mallinnetaan korokkeen leikkauskohtaan. Tällaisissa tapauksissa on rakennusten alitse kulkeva osuus mallinnettava joko tarkkojen geometrioiden mukaan tai keinotekoisesti tulee tuottaa alitus esimerkiksi alla kulkevan tie- tai vesigeometrian perusteella. Kohteet eri LOD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin 2,5D-geometrioissa. Toisin sanoen LOD-tasojen geometriat ovat RakennuksenOsa-kohteiden geometrioita samoilla säännöillä. Kuva 1 esittää kohteen muodostamista eri yksityiskohtaisuustasojen geometrioiden avulla. Kuva 1. Esimerkkikuva reaalimaailman kohteen (vasemmalla alhaalla) esittämisestä 2,5D:nä ja LOD1-3 LOD1 Rakennukset mallinnetaan LOD1-tasolla ns. laatikkomalleina. LOD1-tasolla rakennusten tarkkaa kattomuotoa ei tule mallintaa vaan jokaisen rakennuksen katto mallinettaan horisontaalisena tasona. Muut 1
2 kuin pohjaa tai kattoa kuvaavat tasot tulevat olla pystysuoria. Katon korkeus asetetaan katon ylimpään korkeuteen. Myös rakennuksen pohja mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos pohjan reaalimaailman korkeustasoa ei tunneta, pohjageometrian alin piste mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos rakennuksen todellinen maanalainen ulottuvuus tiedetään, asetetaan pohjataso pohjan alimpaan korkeuteen eli samalla periaatteella kuin kattoa kuvaava horisontaalinen taso (Kuva 2) Kuva 2. Rakennuksen LOD1-pohjageometrian mallintamisperiaatteet. Ks. Kysymys 1. Oikeanpuoleisin kuva esittää tilannetta jossa pohjageometria mallinnetaan BoundingBox-ajattelun mukaisesti. Keskimmäinen kuva esittää tilannetta jossa pohjageometria mallinnetaan pohjan alimman ja ylimmän pisteen puoliväliin. Vasemmanpuoleinen kuva esittää tilannetta jossa pohjageometrian tarkkaa ulottuvuutta ei tunneta ja täten on mallinnettu 0,5 metriä maanpinnan alapuolelle. Rakennukset tulee mallintaa KMTK2,5D-geometrian rakennuksen tai rakennuksien osien muodostaman kokonaisuuden rajaaman alueen perusteella. Alueen pinta-alaan ei oteta huomioon räystäitä. Maanpinnantason yläpuolella rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle ulottuvat osat (kuitenkin huoneistoalaan laskettavat osat, kuten erkkerit) mallinnetaan LOD1-tasolla jatkumaan rakennuksen pohjageometrian tasolle, jos näiden tarkemmista ulottuvuuksista ei ole tietoa (Kuva 3). Jos tarkemmat ulottuvuudet ovat tunnettuja, voidaan ne mallintaa BoundingBox-ajattelun mukaisesti (Kuva 1). 2
3 Kuva 3. Kivijalan ulkopuolelle ulottuvat osat mallinnetaan jatkumaan pystysuunnassa rakennuksen pohjatason korkeuteen jos niiden tarkempia ulottuvuuksia ei ole tiedossa. LOD1-tasolla rakennukseen ei mallinneta RakennuksenVarusteita. Toisin sanoen RakennuksenVaruste-kohteilla ei ole LOD1-geometriaa. Parvekkeet ynnä muut ulokkeet, jotka kuuluvat Rakennuksen- Varusteisiin, jätetään siis LOD1-tasossa mallintamatta. Kysymyksiä: 1. Miten LOD1-tason rakennuksien korkeus tulisi määritellä? (Kuva 4) a. Bounding box eli (tässä yhteydessä) korkeimman kohdan mukaan mallintaminen (Kuva 5) b. Puolesta väliä kattoa eli ylimmän ja alimman pisteen keskikohdan mukaan (Kuva 6) Kuva 4. LOD1-tason vaihtoehdot korkeuden määrittelemiseksi. Ylempi kuvasarja esittää kattotason mallintamista korkeimman kohdan mukaisesti (ns. BoundingBox-ajattelu) ja alempi kuvasarja esittää kattotason mallintamista katon ylimmän ja alimman kohdan keskikohdan perusteella. Kuvasarjojen viimeinen kuva (oikeanpuoleisin) esittää tapausta kun rakennuksessa on useampi osa. 3
4 Kuva 5. Vaihtoehto a LOD1-tason rakennusten korkeuden määrittelemiseen. Rakennuksen korkeimman kohdan mukainen mallintaminen. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa tapaus rakennuksen osia ollessa useampi Kuva 6. Vaihtoehto b LOD1-tason rakennusten korkeuden määrittelemiseen. Rakennuksen katon ylimmän ja alimman kohdan keskikohdan perusteella mallintaminen. Oikeainpuolimmaisessa kuvassa tapaus rakennuksen osia ollessa useampi. 2. Tulisiko rakennuksella olla LOD1-tasolla osia? Toisin sanoen tulisiko kaikilla RakennuksenOsakohteilla olla LOD1 geometria vai Rakennus-kohteella olla yksi LOD1 geometria joka olisi RakennuksenOsa-kohteiden kuvitteellisten LOD1 geometrioiden kooste? (Kuva 7) Kuva 7. LOD1-tason jakaminen osiin. Rakennusten jakamista osiin perustellaan siitä syystä, että muissa yksityiskohtaisuustasoissa toimitaan myös näin. Osiin jakaminen mahdollistaa osille annettavat koko rakennusta yksityiskohtaisempien ominaisuustietojen antamisen. Jos jakoa ei tehdä, eroavat LOD1-käytännöt muiden tasojen käytännöistä ja joka johtaa tiedon menettämiseen LOD1-geometrian esityksessä. 3. Miten kohde, jonka pohja on ympyrämäinen, tulisi mallintaa (LOD1)? (Kuva 8) 4
5 a. Pohjan muoto yleistetään nelikulmioksi b. Pohjan muoto pidetään ympyrämäisenä, mutta mallinnetaan viivasegmenttien avulla Kuva 8. Pyöreän kohteen mallintamisvaihtoehdot. Vasemmanpuoleisin kuva esittää reaalimaailman tilannetta. Keskimmäinen kuva esittää ympyrämäisen piipun mallintamista nelikulmiomaisen pohjan avulla. Oikeanpuoleisin kuva esittää piipun mallintamista viivasegmenttien avulla koostetun ympyrän avulla. Kuvat esittävät tilannetta LOD1-tason geometrioiden osalta LOD2 LOD2-tasossa rakennuksen geometriaan mallinnetaan sen yksinkertaistettu kattomuoto ilman pienempiä yksityiskohtia. LOD2-tasossa on rakennus mallinnettava semanttiseksi siten, että muun muassa rakennuksen geometrinen osa tietää mitä rakennuksen ulottuvuutta kyseinen osa edustaa (Kuva 9). Tällä tarkoitetaan sitä, että rakennuksen katto tietää olevansa katto ja seinä olevansa seinä. Kuva 9. Rakennuksen koostuminen geometrisistä osista. Sininen kuvaa Rakennus-kohdetta. Keltaiset tasot kuvaavat rakennuksen seinägeometrioita ja punainen taso kuvaa rakennuksen kattogeometriaa. 5
6 Jos pohjan reaalimaailman korkeustasoa ei tunneta, pohjageometrian alin piste mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos rakennuksen todellinen maanalainen ulottuvuus tiedetään, tulee se mallintaa mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pohjageometrian ei tarvitse olla horisontaalinen (Kuva 10). Kuva 10. Rakennuksen pohjageometrian mallintaminen LOD2-tasolla. Vasemmanpuoleinen kuva esittää tilannetta jossa pohjageometrian tarkkaa ulottuvuutta ei tunneta ja täten on mallinnettu 0,5 metriä maanpinnan alapuolelle. Oikeanpuolimmaisen kuva esittää tilannetta, jossa tarkka pohjageometria on tunnettuna. Rakennukset tulee mallintaa KMTK2,5D-geometrian rakennuksen tai rakennuksien osien muodostaman kokonaisuuden rajaaman alueen perusteella. Alueen pinta-alaan ei oteta huomioon räystäitä. Maanpinnantason yläpuolella rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle ulottuvat osat (kuitenkin huoneistoalaan laskettavat osat, kuten erkkerit) mallinnetaan LOD2-tasolla jatkumaan rakennuksen pohjageometrian tasolle. On kuitenkin mahdollista mallintaa tämän tyyppiset kohteet niiden oikeiden ulottuvuuksien perusteella, jos niistä on tarkempaa tietoa saatavilla (Kuva 11). Jos parvekkeet tai muut seinälinjan ylittävät, huoneistoalaan laskemattomat kohteet, halutaan mallintaa rakennukseen, on nämä mallinnettava RakennuksenVarusteina. 6
7 Kuva 11. Rakennuksen ulokkeiden mallintamisperiaatteet. Vasemmanpuoleinen sarja kuvaa rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle ulottuvien osien mallintamista (esimerkiksi erkkeri). Oikeanpuolimmainen sarja kuvaa tilannetta rakennuksen osan ulottuessa rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle. Eri värit esittävät rakennuksen jakamista osiin. Sarjojen viimeiset kuvat esittävät tilannetta, jossa ulostyöntyvän kohteen geometriat ovat tarkasti tunnettuja. Rakennuksille ei pääsääntöisesti mallinneta räystäitä LOD2-tasossa. Jos räystäät halutaan mallintaa, tulee nämä mallintaa omina geometrioinaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että seinälinjan ylittävä osa kattoa mallinnetaan RakennuksenVaruste-geometriana. Jos räystäs on paksuudeltaan suurempi kuin 0,5 metriä, mallinnetaan räystään geometria kappaleena. Muissa tapauksissa mallinnetaan se tasona (Kuva 12). Kuva 12. Rakennuksen räystäiden mallintamisperiaatteet. Oikeanpuolimmaisen kuvan alemman tason räystäs kuvaa tilannetta jossa räystäs mallinnetaan kappaleena (valkoinen) ja ylemmän tason räystäs kuvaa tilannetta jossa räystäs mallinnetaan tasona (harmaa) 7
8 Rakennuksen katon varusteet kuten savupiiput ja vinokaton pystyikkunat mallinnetaan LOD2-tasossa joko omiksi RakennuksenVarusteikseen tai osaksi kattomuotoa (Kuva 13). Toisin sanoen katon varusteet mallinnetaan joko RakennuksenVaruste-kohteen geometrioina tai osana RakennuksenOsa-kohteen geometriaa. Katon pystyikkunat on mallinnettava (joko osana kattomuotoa tai varusteena) silloin kun sen muodostaman rakenteen pinta-ala on vähintään 4 m 2. Savupiiput on mallinnettava silloin kun niiden pinta-ala on vähintään 4 m 2 ja katosta (alimmasta leikkauspisteestä) mitattu korkeus vähintään 1 metri. Kuva 13. Rakennuksen katon mallintamisperiaatteet. Oikeanpuoleisimman rakennuksen katon varusteet ovat mallinnettuna osaksi kattomuotoa. Keskimmäisen kuvan rakennuksen katon varusteet ovat mallinnettu omiksi varusteikseen (sininen ja punainen). Pienemmät katon varusteet ovat jätetty mallintamatta. Rakennuksen portaat mallinnetaan LOD2-tasossa, jos ne ovat kiinteästi rakennettu ja oleellinen osa rakennusta. Portaat, jotka mallinnetaan tulevat myös olla vähintään 10 metriä leveät ja niiden korkeuseron portaiden alapäästä yläpäähän tulee olla vähintään 5 metriä. Portaista mallinnetaan myös vain ne, jotka vievät ainoastaan rakennukseen (Kuva 14). Portaat mallinnetaan RakennuksenVarusteina käyttötarkoituksella portaat. Kuva 14. Portaiden mallintamisperiaatteet. Portailla on RakennuksenVaruste-geometria vain silloin kun ne ovat vähintään 10 metriä leveät ja korkeuseroltaan vähintään 5 metriä sekä johtavat ainoastaan rakennuksen sisäänkäynnille. 8
9 Rakennuksiin ei LOD2-tasolla mallinneta ovia eikä ikkunoita. Myöskään ei ole sallittua jättää seinä- tai muihin geometrioihin ikkunoita tai ovia kuvaavia aukkoja. Porttigongit ynnä muut isommat rakennusten läpi johtavat aukot on mahdollista mallintaa siten kuin ne ovat reaalimaailmassa, jos näistä on tieto olemassa. LOD2-tason rakennuksille on mahdollista lisätä tekstuuri. LOD3 LOD3-tasossa rakennus vastaa mahdollisimman tarkasti reaalimaailman rakennusta (Kuva 15). LOD3- tasossa on rakennus mallinnettava siten, että rakennuksen geometrinen osa tietää mitä rakennuksen ulottuvuutta kyseinen osa edustaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että muun muassa rakennuksen katto tietää olevansa katto ja seinä olevansa seinä (Kuva 9). Kuva 15. Rakennuksen mallintamisperiaatteet LOD3-tasossa. RakennuksenOsat (punainen, keltainen, sininen) on eroteltuna toisistaan ja muodostavat yhdessä rakennus-kohteen. RakennuksenVarusteilla (valkoinen) on LOD3-geometria. Jos pohjan reaalimaailman korkeustasoa ei tunneta, pohjageometrian alin piste mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos rakennuksen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, mallinnetaan se mahdollisimman tarkasti (Kuva 10). Pääsääntöisesti rakennuksen maanalaisista rakennelmista on mallinnettava ne, jotka on rakennettu saman rakennuslupaprosessin menettelyillä kuin itse rakennus ja ovat suorassa yhteydessä rakennukseen. Rakennuksen ulokkeet (muut kuin varusteet), jotka eivät yllä maahan asti, kuten erkkerit, mallinnetaan siten, että niiden geometria vastaa mahdollisimman hyvin reaalimaailman tilannetta (Kuva 15). Näitä ulokkeita ei saada mallintaa jatkumaan maahan asti tai muutoin yleistää poikkeamaan huomattavasti reaalimaailman tilanteesta. Muut ulokkeet ja vähemmän merkittävät rakennusta täydentävät kohteet mallinnetaan Rakennuksen- Varusteina. RakennusVarusteiden käyttötarkoituslistan kohteilla tulee aina olla RakennuksenVarustegeometriat LOD3-tasossa eivätkä ne saa koskaan olla osana RakennuksenOsa-geometriaa. Tämä koskee myös kattomuodon osia, kuten vinokaton pystyikkunoita ja savupiippuja. 9
10 Portaista ja luiskista tulee rakennukseen mallintaa ne, jotka johtavat rakennuksen tai sen osan sisäänkäynnille. Mallintaa tulee niin kiinteästi rakennetut että purettavissa olevat. Portaat sekä luiskat mallinnetaan RakennuksenVarusteina. Rakennuksen ovet ja ikkunat tulee mallintaa LOD3-tasolla. Rakennuksesta on mallinnettava kaikki sisäänkäynnit. Ikkunoista on mallinnettava kaikki ne, joiden pinta-ala on yli 1 m 2. LOD3-tason rakennuksille tulee mallintaa räystäät omina geometrioinaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että seinälinjan ylittävä osa kattoa mallinnetaan RakennuksenVaruste-geometriana. Jos räystäs on paksuudeltaan suurempi kuin 0,3 metriä, mallinnetaan räystään geometria kappaleena. Muissa tapauksissa mallinnetaan se tasona (Kuva 12). Räystäistä ei tarvitse mallintaa, jos ne ovat pituudeltaan vähemmän kuin 10 cm. LOD3-tason rakennuksille on mahdollista lisätä tekstuuri. Taulukko 1. LOD-tasojen vähimmäisvaatimukset. Punaisella olevat kohdat kyseisellä LOD-tasolla ehdottomasti kiellettyjä. Vihreällä olevat kohdat kyseisellä LOD-tasolla ehdottomasti mallinnettava LOD1 LOD2 LOD3 Katon varusteen Ei Kyllä* Kyllä Räystäät Ei Kyllä Kyllä Parveke Ei Kyllä Kyllä Terassi Ei Ei Kyllä Katos (ei kivijalkaan Ei Kyllä Kyllä kuuluva) Ovet ja ikkunat Ei Ei Kyllä Tekstuuri Ei Kyllä Kyllä Portaat ja luiskat Ei Kyllä** Kyllä Sisätilat Kyllä*** Kyllä*** Kyllä*** Rakennuksen osat Kyllä Kyllä Kyllä Maanpinnan leikkausviiva (TIC) Kyllä Kyllä Kyllä *RakennuksenOsa- tai RakennuksenVaruste-geometrialla **Katso valintakriteerit ***Määritellään tarvittaessa myöhemmin Taulukko 2. Vähimmäisvaatimukset mallinnettavista yksityiskohdista. Vaatimuksia pienemmät yksityiskohdat voidaan mallintaa, mutta ne eivät ole pakollisia. LOD2 LOD3 Ikkunarakenne Pinta-ala vähintään 4 m 2 Pinta-ala vähintään 2 m 2 Savupiippu Pinta-ala vähintään 4 m 2. Korkeus Pinta-ala vähintään 2 m 2 katosta mitattuna vähin- tään 1 m Ovet ja ikkunat Ei Kaikki ovet. Ikkunoista ne, joiden pinta-ala vähintään 1 m 2 Parveke Pinta-ala vähintään 2 m 2 ja syvyys Kaikki vähintään 1 m Portaat ja luiskat Kiinteästi rakennetut. Leveys vähintään 10 m. Korkeusero vähintään Kaikki rakennukseen olennaisesti kuuluvat 5 m ja ainoastaan ra- kennuksen sisäänkäynnille johtavat Terassi Ei Pinta-ala vähintään 10 m 2 Kaiteet Ei Kaikki rakennukseen kiinnittyvät suoraan tai välillisesti Katos Pinta-ala vähintään 25 m 2 Pinta-ala vähintään 10 m 2 10
11 Silta Yleiset Silloille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva (eng. Terrain Intersection Curve, TIC). Tämä viiva kuvaa sitä kohtaa jossa sillan geometria leikkaa maanpinnan. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viivan tarkoituksena on helpottaa eri lähteistä tulevien aineistojen yhdisteltävyyttä siltoja tarvittaessa nostamalla tai laskemalla maanpinnan suhteen. TIC ei ole pakollinen LOD1- ja LOD2-geometrioille, mutta on pakollinen LOD3-geometrioille. Jos sillassa on kaarevia pintoja, mallinnetaan ne komposiittipintana. Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 16): LOD1: 1 metri LOD2: 0,5 metriä LOD3: 0,15 metriä Kuva 16. Sillan oikaistusta syntyvä virhe. Musta kaari kuvaa sillan kannen tai reunan todellista kaarevuutta, siniset viivasegmentit kuvaavat mallinnettua sillan kantta tai reunaa ja punainen viiva kuvaa maksimi etäisyyttä oikaistun ja todellisen kannen tai reunan välillä. LOD1-tasossa tämä etäisyys saa olla korkeintaan 1 m, LOD2-tasossa 0,5 m ja LOD3-tasossa 0,15 m. Kohteet eri LOD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin 2,5D-geometrioissa. Toisin sanoen LOD-tasojen geometriat ovat SillanOsa-kohteiden geometrioita samoilla säännöillä. Jos jokin sillan esiintymä (esimerkiksi maatuki tai pyloni) ulottuu maan tai vedenpinnan alle, on esiintymä mallinnettava ensisijaisesti sen tarkkojen reaalimaailman ulottuvuuksien mukaisesti. Jos tarkkoja ulottuvuuksia ei ole tiedossa, mallinnetaan esiintymä ulottumaan 0,5 metriä pinnan alapuolelle. 11
12 Sillan elementit, kuten teräspalkit, mallinnetaan umpinaisina kappaleina suurimmassa laajuudessaan (Kuva 17). Kuva 17. Sillan elementtien mallintamisperiaatteet. Monimutkaisemmat elementit mallinnetaan umpinaisina kappaleina niiden suurimman laajuuden (Bounding Box) mukaisesti Kuva 18. Esimerkkikuva siltakohteen eri LOD-tasoista ja niihin mallinnettavista esiintymistä. 12
13 Kuva 19. Esimerkkikuva siltakohteen eri LOD-tasoista ja niiden kannen pohjan mallintamisperiaatteista. LOD1 Siltakohde mallinnetaan LOD1-tasolla vain sillan kannen osalta. Sillan kannesta mallinnetaan vain sillan ylittämiseen käytettävä osa, muut mahdolliset rakenteelliset elementit ja varusteet huomioon ottamatta (Kuva 20). Toisin sanoen LOD1-tasossa SillanOsalla on geometria, mutta SillanRakenteellisillaElementeillä ja SillanVarusteilla ei ole geometriaa. Kuva 20. Sillan kannen mallintamisperiaatteet. LOD1-tasolla mallinnetaan vain sillan kansi. Kaarevuus kuvataan tasopintojen avulla. 13
14 Sillan kannen alapuolinen osa kuvataan siten, että sillan kansi on paksuudeltaan yhteneväinen koko sillan pituudelta (Kuva 21). Sillan kannen paksuus määräytyy kannen paksuimman kohdan mukaan. Kuva 21. Sillan pohjan mallintamisperiaatteet. LOD1-tasolla sillan kansi mallinnetaan ilman tarkkoja kannen pohjan geometrioita eli tasapaksuisena. Sillan kannen paksuus määräytyy kannen paksuimman kohdan mukaan. LOD2 Siltakohde mallinnetaan LOD2-tasolla sillan kannesta, rakenteellisista elementeistä sekä varusteista koostuvana kohteena (Kuva 22). Toisin sanoen LOD2-tasossa SillanOsalla, SillanRakenteellisillaElementeillä ja SillanVarusteilla on geometria. Kuva 22. Sillan mallintamisperiaatteet. LOD2-tasolla mallinnetaan sillan kansi, mahdolliset rakenteelliset elementit sekä mahdolliset varusteet. Kaarevuus kuvataan tasopintojen avulla. 14
15 Sillan kannen alapuolinen osa kuvataan siten, että kussakin kannen pituussuunnan kohdassa pohja mallinnetaan leveyssuunnan paksuimman kyseessä olevan pituussuunnan kohdan mukaiseksi (Kuva 23). Kuva 23. Sillan pohjan mallintamisperiaatteet. LOD2-tasolla sillan kansi mallinnetaan ilman tarkkoja kannen pohjan geometrioita. Sillan kannen paksuus määräytyy siten, että kussakin kannen pituussuunnan kohdassa pohja mallinnetaan leveyssuunnan paksuimman kyseessä olevan pituussuunnan kohdan mukaiseksi. SillanRakenteellisetElementit mallinnetaan LOD2-tasossa mahdollisimman tarkasti reaalimaailman geometrisiä ulottuvuuksia vastaaviksi (Kuva 22). Rakenteellisista elementeistä pakollisia ovat pylväät ja pylonit. Jos LOD2-tasoon halutaan mallintaa köysiä, köysi mallinnetaan solmuttumaan sillan kanteen tai pyloniin (jossain tapauksissa myös toiseen köyteen). Toisin sanoen köyden päihin tulevia kiinnityksiä ei mallinneta erikseen. SillanVarusteet eivät ole pakollisia LOD2-tasolla. Jos varusteista halutaan mallintaa kaiteet, tulee nämä mallintaa pintamaisena esiintymänä. Toisin sanoen näiden kohteiden geometria tulee yleistää pinnaksi tai kappaleeksi. LOD3 Siltakohde mallinnetaan LOD3-tasolla sillan kannesta, rakenteellisista elementeistä sekä varusteista koostuvana kohteena. Toisin sanoen LOD3-tasossa SillanOsalla, SillanRakenteellisillaElementeillä ja SillanVarusteilla on geometria (Kuva 24). Sillan kannen alapuolinen osa kuvataan LOD3-tasossa mahdollisimman tarkasti. Toisin sanoen kannen pohjan geometrioita ei saa yleistää LOD3-tasossa (Kuva 25). Siltakohteesta tulee mallintaa kaikki sillan rakenteelliselle olemukselle merkittävimmät SillanRakenteellisetElementit LOD3-tasossa. Nämä mallinnetaan mahdollisimman tarkasti reaalimaailman geometrisiä pääulottuvuuksia vastaaviksi. Rakenteellisista elementeistä pakollisia ovat pylväät, pylonit ja köydet. Köysiä mallintaessa, köysi mallinnetaan solmuttumaan sillan kanteen tai pyloniin (jossain tapauksissa myös toiseen köyteen). Toisin sanoen köyden päihin tulevia kiinnityksiä ei mallinneta erikseen. SillanVarusteet tulee mallintaa LOD3-tasolla. Varusteita ei tarvitse yleistää LOD3-tasolla. Pakollisia varusteita ovat kaiteet, valaisinpylväät, portaat ja mahdolliset kopit. (Kuva 26) 15
16 Kuva 24. Sillan mallintamisperiaatteet. LOD3-tasolla mallinnetaan sillan kansi, mahdolliset rakenteelliset elementit sekä mahdolliset varusteet. Kaarevuus kuvataan tasopintojen avulla. Kuva 25. Sillan pohjan mallintamisperiaatteet. LOD3-tasolla sillan pohjan geometrian tulee mukailla reaalimaailman tilannetta mahdollisimman tarkasti. 16
17 Kuva 26. Sillan varusteiden mallintaminen. LOD3-tasossa pakollisia varusteita ovat kaiteet, valopylväät, portaat ja mahdolliset kopit 17
18 Tunneli Yleiset Tunneleille tulee 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva (eng. Terrain Intersection Curve). Tämä viiva kuvaa sitä kohtaa, jossa tunnelin suu leikkaa maanpinnan. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun leikkausta ei tapahdu esimerkiksi kahden maanalaisen raideliikenneaseman välillä. Tunneli-kohde voi koostua TunnelinOsista, TunnelinRakenteellisistaElementeistä ja TunnelinVarusteista. TunnelinOsa käsittää tasomaisten pintageometrioiden muodostaman kokonaisuuden, joka kuvaa tunnelin sisäpintaa (Kuva 28). TunnelinRakenteellisiaElementtejä ovat tunnelin kuori (sisäpinnan ja ulkopinnan rajaava rakenne, Kuva 28), pilarit sekä muut tunnelin rakenteellisen olemassa oloon huomattavasti vaikuttavat rakenteet. TunnelinVarusteita ovat rakenteellisesti vähäiset kohteet, kuten valaistus, kaiteet ja ilmastointilaitteet. Kuva 27 esittää esimerkkitilannetta tunneli-kohteen mallintamisesta Kuva 27. Tunneli-kohde voi koostua TunnelinOsista, TunnelinRakenteellisistaElementeistä ja TunnelinVarusteita. Esimerkkikuvassa TunnelinOsa on Tunnelin sisäpinnan rajaama kokonaisuus, TunnelinRakenteellisiaElementtejä ovat tunnelin kuori ja tunnelin pilari, TunnelinVarusteita ovat ilmanvaihtotuulettimet. 18
19 Kuva 28. TunnelinOsa ja TunnelinRakenteellinenElementti. Vasemman puoleinen kuva esittää TunnelinOsan mallintamista eli tunnelin kuvausta sen sisäpinnan mukaan. Oikeanpuoleinen kuva esittää TunnelinRakenteellisenElementin mallintamista tunnelin kuoren osalta. Tunnelin kuoren rajaa tunnelin sisä- ja ulkopinnat. Kohteet eri LOD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin 2,5D-geometrioissa. Toisin sanoen LOD-tasojen geometriat ovat TunnelinOsa-kohteiden geometrioita samoilla säännöillä. Kuva 29 esittää kohteen muodostamista eri yksityiskohtaisuustasojen geometrioiden avulla. Kuva 29. Esimerkkikuva reaalimaailman kohteen (vasemmalla alhaalla) esittämisestä 2,5D:nä ja LOD1-3 19
20 Jos Tunnelissa on kaarevia pintoja (esimerkiksi kaarteita, nousuja tai laskuja), mallinnetaan ne komposiittipintana. Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 30): LOD1: 1 metri LOD2: 0,5 metriä LOD3: 0,15 metriä Kuva 30. Tunnelin oikaistusta syntyvä virhe. Musta kaari kuvaa tunnelin reunan todellista kaarevuutta, siniset viivasegmentit kuvaavat mallinnettua tunnelin reunaa ja punainen viiva kuvaa maksimi etäisyyttä oikaistun ja todellisen reunan välillä. LOD1- tasossa tämä etäisyys saa olla korkeintaan 1 m, LOD2-tasossa 0,5 m ja LOD3-tasossa 0,15 m. LOD1 Tunneleilla on LOD1-tasolla geometria vain TunnelinOsalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että LOD1-tason kohde mallinnetaan vain sen sisäpinnan mukaan. Kohteelle ei mallinneta TunnelinRakenteellisiaElementtejä eikä TunnelinVarusteita. Kuva 31 esittää TunnelinOsa-geometriaa LOD1-tasolla. Kohteen geometria määräytyy tunnelin sisäpinnan mukaisesti ja mallinnetaan pintojen rajaamana onttona kohteena. TunnelinOsan mallintaminen on pakollista. TunnelinOsan mallinnus tehdään siten, että muoto esitetään tunnelin jokaisessa teoreettisessa poikkileikkauksessa BoundingBox rakennetta mukaillen. Toisin sanoen tunnelin muoto tulee olla neliskulmainen jokaisessa tunnelin suuntaisessa poikkileikkauskohdassa. 20
21 Kuva 31. Tunneli-kohteen LOD1-geometrian mallintamisperiaatteet. LOD2 Tunneleilla on LOD2-tasolla geometria TunnelinOsalla ja TunnelinRakenteellisillaElementeillä. Kohteelle ei mallinneta TunnelinVarusteita. Kuva 32 esittää tunneli-kohteen geometrian mallintamista LOD2-tasolla. Keskimmäinen esimerkki kuvaa tilannetta, jossa vain TunnelinOsa-geometria on mallinnettu tunnelin sisäpintojen mukaan. Oikealla ylhäällä oleva esimerkki kuvaa tilannetta, jossa tunnelin kuoren geometriat ovat olleet tiedossa ja kohde on mallinnettu koostuvaksi TunnelinOsasta (sisäpinnan rajaama osa) ja TunnelinRakenteellisestaElementistä (tunnelin kuori). Kuva 32. Tunneli-kohteen LOD2-geometrian mallintamisperiaatteet. LOD2-tasossa kohde on mahdollista mallintaa pelkästä TunnelinOsasta koostuvaksi (keskellä) tai TunnelinOsasta ja TunnelinRakenteellisestaElementista eli tässä tapauksessa kuoresta koostuvaksi (oikealla ylhäällä) 21
22 TunnelinOsan mallintaminen on pakollista, mutta TunnelinRakenteellistenElementtien mallintaminen ei. TunnelinOsan mallinnus LOD2-tasolla tehdään sen tarkempaa muotoa mukaillen. LOD3 Tunneleilla on LOD3-tasolla geometria TunnelinOsalla, TunnelinRakenteellisillaElementeillä ja TunnelinVarusteilla. TunnelinOsan ja TunnelinRakenteellistenElementtien mallintaminen on pakollista, mutta TunnelinVarusteiden mallintaminen ei. TunnelinOsan mallinnus LOD3-tasolla on tehtävä mahdollisimman reaalimaailmaa vastaavaksi. Myös mahdolliset hätäpoistumiskäytävät ja kuilut on mallinnettava LOD3-tasossa. Nämä mallinnetaan TunnelinOsana. Kuva 33 on esimerkki tunneli-kohteen mallintamisesta LOD3-tasossa. Kuva 33. Tunneli-kohteen LOD3-geometrian mallintamisperiaatteet. LOD3-tasossa kohde mallinnetaan TunnelinOsasta, TunnelinRakenteellisistaElementeistä ja TunnelinVarusteista. Varusteiden mallintaminen ei ole pakollista. Kuvan esimerkki mallinnettuna koostuisi kolmesta TunnelinOsasta (molemmat päätunnelin ja niiden yhdyskäytävä), TunnelinRakenteellisistaElemeteistä (Tunnelin kuori ja pylväät) sekä TunnelinVarusteista (ilmanvaihtotuulettimet) 22
Kansallinen maastotietokanta KMTK
R&R 3D-muodostamisohjeet Kansallinen maastotietokanta KMTK 3D-muodostamisohjeet Rakennukset ja rakenteet R&R 3D-muodostamisohjeet 1 1. Rakennus 1.1. Yleiset Rakennuksille voidaan jokaisella 3D-tasolla
Versio Kansallinen maastotietokanta KMTK Kohdemalli ja muodostamisohjeet Rakennukset ja rakenteet
Versio 1 1 Kansallinen maastotietokanta KMTK Kohdemalli ja muodostamisohjeet Rakennukset ja rakenteet 1. Johdanto Versio 1 2 Tässä dokumentissa kuvaillaan Kansallisen maastotietokannan (KMTK) Rakennukset
Kansallinen maastotietokanta 3D-kaupunkimallit
Kansallinen maastotietokanta 3D-kaupunkimallit Joonas Jokela 28.9.2017 KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa Taustaa 3D-kaupunkimallit pinnalla Monet kunnat tuottaneet viime vuosina
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet
Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat
2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
KMTK kohteet. Ulla Pyysalo Paikka / Tekstiä YHTEISTYÖSSÄ:
KMTK kohteet Ulla Pyysalo 18.10.2016 Paikka / Tekstiä YHTEISTYÖSSÄ: Taustaa Maastotietokannan kohteet ovat 13 kohderyhmässä Kohteiden määritelmät, valintakriteerit, muodostaminen ja ominaisuustiedot esitetään
KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012
KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012
Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia
Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,
Pintamallintaminen ja maastomallinnus
1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä
Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
Datatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
Lehdistötiedote. Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä. Puente Baluarte, Meksiko
Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä Puente Baluarte, Meksiko Baluarten silta kuuluu huomattavimpiin infrarakennusprojekteihin, joita Meksikossa
SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m
SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun
TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA
VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI
RAKENNUSVALVONTA OULU
Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen
Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä
Estemuutokset uusiin sääntöihin
Estemuutokset uusiin sääntöihin Uusien kansallisten sääntöjen astuessa voimaan tulee voimaan myös tämän liitteen muutokset esteiden osalta. 27.11.2017 Suomen Agilityliitto Yleiset tiedustelut: saannot@agilityliitto.fi
4. Kylväjä-työkalu Kylväjällä monistetaan enintään viittä erilaista objektia annettuun ruudukkoon säädetyllä hajonnalla.
1. Yleistä ArchiUtils on kokoelma ArchiCADin rutiinitöitä helpottavia apulaisia. 2. Asennus Win Käynnistä asennusohjelma ja valitse ArchiCAD-versiot, joihin laajennus asennetaan. 3. Asennus Mac Sulje ArchiCAD
x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)
MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon
LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava.
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 11 SIMON KUNTA Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.5.2014 P19456 1 (17) 1 Johdanto Havainnekuvat on laadittu WindPRO-ohjelmiston PHOTOMONTAGE modulilla.
y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6
MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+
Suorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2
Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen
Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston ja sen yksiköiden www-sivuilla noudatetaan yliopiston www-politiikan peruslinjauksia sekä graafisen ohjeiston mukaista visuaalista linjaa. Yhtenäisellä
Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus
2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää
SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
YLEISURHEILU. 400 m:n juoksurata, mitoitus. L 1500 m. a5 a8. a4 a3 a2 maali. evolenttiviiva r=a
c3 YLEISUHEILU 400 m:n juoksurata, mitoitus a7 a6 a5 400 m:n lähtö a8 a4 a3 a2 maali evolenttiviiva r=a 300 A c2 c4 c5 c6 c7 c8 200 m:n lähtö L 110 m L 1500 m b 400 / 200 ratareunuksella a1 0,000 c1 0,000
Kenguru 2019 Ecolier Ratkaisut
Sivu 0 / 15 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 7 VASTAUS E C A D A A D 4 pistettä TEHTÄVÄ 8 9 10 11 12 13 14 VASTAUS B B C E B A D 5 pistettä TEHTÄVÄ 15 16 17 18 19 20 21 VASTAUS D E B E B E B Kilpailu pidetään
Myytävänä olevat tölkinvedin kukkarot
1 MUSTA/HOPEA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys, pronssinvärinen nappi Hinta euroa 30 euroa+ postikulut 3 euroa MUSTA/KULTA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys,
Täytevanua DESIGN & OHJE Maja Karlsson SÄHKÖPOSTI SUOMENNOS. Irma Sinerkari
90940 SOFT COTTON Versio 1 90940 VIRKATUT KIRJAIMET LANGAT Soft Cotton (100% puuvillaa. Kerässä noin 50 g = 80 m) VIRKKAUSTIHEYS Noin 15 ks ja 18 krs virkkuukoukulla nro 4 = 10 cm LANKAVAIHTOEHTO Super
Merkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
Lineaarinen yhtälöryhmä
Lineaarinen yhtälöryhmä 1 / 39 Lineaarinen yhtälö Määritelmä 1 Lineaarinen yhtälö on muotoa a 1 x 1 + a 2 x 2 + + a n x n = b, missä a i, b R, i = 1,..., n ovat tunnettuja ja x i R, i = 1,..., n ovat tuntemattomia.
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE
INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän
TERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
HalliPES 1.0 OSA 12: TOLERANSSIT
1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten seinä- ja kattoelementtien valmistustarkkuudet sekä rungon asennustarkkuudet. Kyseiset valmistus- ja asennustarkkuudet on esitetty puurakenteiden toteutusstandardissa
Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.
Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,
KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin
Tämä luku nojaa vahvasti esimerkkeihin. Aloitetaan palauttamalla mieleen, mitä koordinaatistolla tarkoitetaan.
MAB: Koordinaatisto geometrian apuna Aluksi Geometriassa tulee silloin tällöin eteen tilanne, jossa piirroksen tekeminen koordinaatistoon yksinkertaistaa laskuja. Toisinaan taas tilanne on muuten vaan
KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA
KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA KMTK-3D/su Rakennus ja rakenteet -kohdeluokkien 3Dgeometriatieto 21.11.2018 1 1. Kohteiden 3D-mallintaminen Kansalliseen maastotietokantaan Kansallisen maastotietokannan elinkaaren
Merkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET
Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA
Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :
12:43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Kuva Selitys A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Yleisten rakennusten korttelialue, jolla
1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)
Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman
NOSTO-OVEN ASENNUSOPAS
NOSTO-OVEN ASENNUSOPAS Lue tämä asennusopas kokonaisuudessaan ennen oven asentamisen aloittamista. Noudata turvallisuusohjeita, jotta vältyt aineellisilta- ja henkilövahingoilta. Varmistaaksesi onnistunut
KIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT Nämä säännöt ovat voimassa Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n alaisissa kilpailutapahtumissa v alkaen. Mitä näiss
PUUVENEIDEN KALUSTO- JA KILPAILUSÄÄNNÖT Kirkkoveneiden kalustosäännöt...2 Pienveneiden kalustosäännöt...7 Puuveneiden kilpailusäännöt...10 Kilpailun kulku...14 Väistämissäännöt...19 KIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT
1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01 3 m kaava-alueen
1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11
1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen
2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus
Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_3_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen
x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli
BM0A5810 - Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus, Syksy 015 1. a) Funktio f ) = 1) vaihtaa merkkinsä pisteissä = 1, = 0 ja = 1. Lisäksi se on pariton funktio joten voimme laskea vain pinta-alan
AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n
Simon tuulivoimapuistot Liite 6 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Laaditut havainnekuvat
Havainnekuvien ottopaikat. Havainnekuvissa on käytetty uusien voimaloiden napakorkeutena 140 metriä ja kokonaiskorkeutena 204 metriä. Kuvauspaikka 1 Putaankankaan voimalat kuvattuna nykytilanteessa Siirtolanaukiolta
UVB-säteilyn käyttäytymisestä
UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön
Palautekooste ja työryhmän vastine (2. vaihe): JHS 210 Paikkatiedon käsitemalli ja geometriat: Rakennukset ja rakenteet
Palautekooste ja työryhmän vastine (2. vaihe): JHS 210 Paikkatiedon käsitemalli ja geometriat: Rakennukset ja rakenteet 14.3.2019 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 5 Espoon kaupunki/ paikkatieto Oulun
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
Toiminnallinen taso: Luodaan sääntöjä ominaisuuksien perusteella
Harjoite 10: LUOKITELLAAN KUVIOITA Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnallinen taso: Luodaan sääntöjä ominaisuuksien
Perusteet 5, pintamallinnus
Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan
Harri Koskenranta
T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,
ARKKITEHTIMALLIN TIETOSISÄLTÖ JA OHJEET
ARKKITEHTIMALLIN TIETOSISÄLTÖ JA OHJEET Tietomallin ja muiden suunnitteludokumenttien tietosisältöjen tulee vastata toisiaan. Mallinnuksessa noudatetaan Yleisiä tietomallivaatimuksia 202. Sisältö on määritelty
PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209
PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ
1 KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ Kukkaron kehys pronssinvärinen Koko 16 x 18 cm Ketju kullanvärinen, pituus noin 100 cm Tölkinvedin kullanvärinen HOPEA/MUSTA/BEIGE RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ
74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT
74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä
2017/01/30 02:12 1/10 Muokkaa
2017/01/30 02:12 1/10 Muokkaa Muokkaa Valikon toiminnot: Kaivanto > Jaa Kaivanto jaetaan kahdeksi kaivannoksi valitussa solmussa. Valikko: Suunnitelma > Muokkaa > Kaivanto > Jaa Valitse solmu, jossa kaivanto
UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu
Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus 5-11-2014 Tapani Hoppu Palokortissa esitetään Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.
KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella
Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:
RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu
LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
231 VÄISTÄMISVELVOLLISUUS RISTEYKSESSÄ Mitat (mm): d suuri 1 350 normaali 900 pieni 600 Yleistä Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka
TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI
NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin
TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot
Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R
FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi
Kenguru 2019 Benjamin 6. ja 7. luokka, ratkaisut
sivu 0 / 15 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 7 VASTAUS E C B C A E C 4 pistettä TEHTÄVÄ 8 9 10 11 12 13 14 VASTAUS B A C C B A C 5 pistettä TEHTÄVÄ 15 16 17 18 19 20 21 VASTAUS A C E C D B A Kilpailu pidetään
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
AKTIIVILAITEKAAPIT 1.1.2012.
72 710 07 LT-20420, ERJA 1 ERISTETTY AKTIIVILAITEKAAPPI, JALUSTA LT-20328 jäähdytys/lämmitysmalli Asennustilan korkeus: n. 26U L1500xS1500xK1830 Kaapin mitat: Leveys: 1500 mm Syvyys: 1500 mm Korkeus: 1830
RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset
Painevalut 3 Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloituskappale start_diecasting_3_2.sldprt ja mallinna siihen kansi. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt Kuva 1:
Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali
Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin
Tehtävä 3: Ongelmanratkaisutehtävä
Tehtävä 3: Ongelmanratkaisutehtävä Kysymys 3.1 Seuraavat kortit tulee kääntää: ympyrä: tämän kortin selkäpuolen tulee olla punainen sininen: etupuolella ei saa olla ympyrää Seuraavia kortteja ei tarvitse
Portin tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat
Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue.
JOHTOJEN JA KAAPELIEN HALLINTA Nro 5. 1/6
JOHTOJEN JA KAAPELIEN HALLINTA Nro 5. 1/6 Edge Power Pöydän reunaan kiinnitettävä. 4 kpl maadoitettua pistorasiaa, ja 2 kpl Rj45 verkko/puhelinulosottoa. Varustettu 2,5 metrin syöttöjohdoilla. Verkkokaapeli
Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi
Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
SAVUPIIPPU. Asennusohjeet sisällä oleva savupiipulle
SAVUPIIPPU Asennusohjeet sisällä oleva savupiipulle 1 HÄLLSTRÖMS PLÅT & CO HÄLLSTRÖMS PLÅT & CO Hällströms Plåt valmistaa suvunpiippuja huviloihin, omakotitaloihin ja lämpökeskuksiin, yrityksille ja kasvihuoneille.
PATENIEMENRANTA. Varjostusanalyysi
PATENIEMENRANTA Varjostusanalyysi 12.5.2016 VARJOSTUSANALYYSI Pateniemenrannan asemakaavan uuden rakentamisen varjostusvaikutusta on tutkittu varjostusanalyysein kahtena eri ajankohtana varjostusta eri
Merkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.