TuTo ry / Juniorijääkiekko. Toimintaperiaatteet ja säännöt

Transkriptio

1 TuTo ry / Juniorijääkiekko Toimintaperiaatteet ja säännöt Päivitetty

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Yleistä Seuran visio, tavoitteet ja säännöt Seuralupaus Juniorijääkiekkojaoston toimintaperiaatteet ja säännöt HALLITUKSEN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT Juniorijääkiekkojaoston hallitus Hallituksen vuosikokous Hallituksen jäsenet ja näiden tehtävät Seuran velvoitteet joukkueita kohtaan Seuran velvoitteet luisteukoulua kohtaan JOUKKUEEN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Vanhemmat / Vanhempainkokous Joukkueen toimihenkilöt Joukkueen tärkeimmät velvollisuudet seuraa kohtaan PELISÄÄNNÖT Joukkueiden toimihenkilöiden pelisäännöt Vanhempien pelisäännöt Pelaajien pelisäännöt URHEILUTOIMINTA Juniorijoukkueet Tavoitteet Joukkueiden muodostaminen ja peluuttaminen Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen ikäluokkaan Valmennus ja ohjaaminen Jääharjoittelu Pelaaminen ja peluuttaminen Maalivahtikoulu Luistelukoulu TALOUS Talousarvio ja tilinpäätös Rahaliikenne ja kirjanpito Joukkueen rahat ja omaisuus Varusteet ja seura-asut Peliuran päättyminen tai siirtyminen toiseen seuraan Muuta taloudesta Sivu 2 / 15

3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Turun Toverit ry (myöhemmin TuTo ry) on vuonna 1929 perustettu urheiluseura. TuTo ry koostuu yhteensä kymmenestä eri jaostosta, joista juniorijääkiekkojaosto on yksi. TuTo Juniorijääkiekon(Jjk) joukkueet muodostuvat F-junioreista B-junioreihin sekä jääkiekkokoulusta. Edustusjääkiekon joukkueet ovat Mestis-liigassa pelaava TuTo Hockey ja TuTo Hockey A-nuoret ja ne pelaavat TuTo Hockey Oy:n alaisuudessa. TuTo Jjk ja TuTo Hockey Oy kuuluvat yhdessä Suomen Jääkiekkoliiton Länsirannikon alueen merkittäviin kasvattajaseuroihin. Harrastajia on noin 385. Kauden aikana TuTo Jjk järjestää noin 2000 ohjattua harjoitusta ja otteluita kertyy useita satoja Seuran visio, tavoitteet ja säännöt Visio: TuTo Jjk on liikunnan malliseura, joka tuottaa lasten ja nuorten tarpeista lähtevää laadukasta urheilutoimintapalvelua yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuunsa puitteissa. TuTo Jjk:n tavoitteita ovat: Tuottaa mahdollisimman monelle nuorelle myönteisiä elämyksiä jääkiekon parissa. Tavoitteena 2 joukkuetta per ikäluokka, jolloin saadaan nuorille onnistumisia omalla tasolla. Luoda junioreille ja joukkueille menestymisen edellytykset siten, että Turussa pelataan alueellisia C2-, D-, E-, F ja G-juniorien sarjoja sopivalla tasolla. Kasvattaa nuoria kiekkoilijoita luistelukoulusta lähtien. Tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Tuottaa laadukkaita pelaajia ensisijaisesti seuran A-, B-, ja C- junioreihin. TuTo Jjk:n säännöt ovat olleet käytössä useita vuosia, tosin hieman eri muodossa. Tällä hetkellä voimassa olevat säännöt on päivitetty Seuralupaus TuTo Jjk on toiminnassaan ja kasvatustyössään sitoutunut noudattamaan Turun Toverien ry:n sääntöjä ja ehdotuksia, jotka ovat: Seurassa otetaan huomioon jokainen lapsi ja nuori Junioritoiminnassa pidetään mielessä kasvun ohjaus ja monipuolisuus Seuran johto on sitoutunut toimimaan lasten ja nuorten hyväksi Seuralla on ongelmanratkaisuelin Lasten vanhempia on informoitu seuran jaoston toimintaperiaatteista Ohjaajina ja valmentajina toimivat koulutuksen saaneet henkilöt Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä Sivu 3 / 15

4 1.4 Juoniorijääkiekkojaoston Toimintaperiaatteet ja Säännöt Juniorijääkiekkojaoston Tomintaperiaatteet ja Säännöt kertovat, miten TuTo Jjk toimii ja osaltaan noudattaa lupauksiaan jääkiekon harrastamisen mahdollistamiseksi. Sääntöjen tavoitteena on myös selkeyttää ja helpottaa joukkueiden toimintaa ja kertoa avoimesti TuTo Jjk:n pelisäännöistä ja näin ennaltaehkäistä mahdollisia ristiriitoja. Toimintaperiaatteiden ja Sääntöjen valmisteluun osallistuivat jaoston hallituksen jäsenet. Sivu 4 / 15

5 2. HALLITUKSEN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT 2.1 Juniorijääkiekkojaoston hallitus Jaoston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja puolet jäsenistä on paikalla. Päätökset tehdään enemmistön päätöksellä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jaoston hallitus valitsee vuosikokouksessaan, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä valitsee muut seuran tarvitsemat toimihenkilöt. Muut seuran toimihenkilöt kutsutaan jaoston hallituksen kokouksiin tarpeen mukaan, esim. varustepäällikkö silloin, kun keskustellaan varusteisiin liittyvistä päätöksistä. Jaoston hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat: Vastata Juniorijääkiekon toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta Suorittaa henkilövalinnat Valmistella hallituksen vuosikokous Yhteistyö kummiseurojen kanssa Yhteistyösopimusten laatiminen Joukkueiden toiminnan varmistaminen Jaoston hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka asianomaisten tietoon. Jaoston hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka milloin vähintään kolme (3) jäsentä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallitus kokoontuu kuusi (5) kertaa vuodessa. Koollekutsuminen tapahtuu sähköpostin välityksellä kaksi (2) viikkoa ennen kokouksen pitämistä tai jos sähköpostia ei ole käytettävissä puhelimitse. Esityslistan tulee olla kutsun liitteenä. Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle, jos jaoston hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Asiakirjassa on mainittava asia / asiat joiden vuoksi ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle. Ylimääräinen kokous kutsutaan samalla tavoin ja samassa ajassa kuin varsinainen kokous. Hallituksen jäsenet eivät saa kokous palkkioita. 2.2 Hallituksen vuosikokous Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat ovat: 1. Hallituksen laatima toimintakertomus edellisen kauden toiminnasta. 2. Edellisen kauden tilinpäätös 3. Vastuuvapauden myöntäminen joukkueenjohtajille. 4. Kuluvan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio, johon sisältyy jäsenmaksun suuruudesta ja maksutavasta sekä jaoston maksamista kulukorvauksista ja palkkioista päättäminen. 5. Hallituksen puheenjohtajan valinta yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtajan, talouspäällikön, sihteerin, markkinointipäällikön ja varustepäällikön valinnat yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 6. Muut kokouskutsussa mainitut asiat. 2.3 Hallituksen jäsenet ja näiden tehtävät Puheenjohtaja: Johtaa juniorikiekon kehittämistä ja toimintaa. Sivu 5 / 15

6 Kutsuu hallituksen koolle ja johtaa kokouksissa puhetta. Laatii talousarvioesityksen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Laatii tilinpäätöksen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Vastaa seuran varainkäytöstä. Ohjaa ja valvoo joukkueiden varainkäyttöä. Raportoi säännöllisesti jaoston taloustilanteesta. Pitää yhteyttä yhteistyöelimiin. Edustaa seuran juniorijaostoa virallisissa tilaisuuksissa. Varapuheenjohtaja: Toimii puheenjohtajan poissaollessa puheenjohtajana. Valmennuspäällikkö, joka on seuran palkkaama henkilö: Vastaa joukkueiden valmentajien ja toimihenkilöiden valinnasta, ohjauksesta ja kouluttamisesta. Toimii valmentajien esimiehenä. Suunnittelee valmentajien koulutusohjelman. Laatii valmennuksen kustannusbudjetin vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Seuraa pelaajien kehitystä ja tekee ratkaisut mahdollisista pelaajien siirroista ikäryhmästä tai tasojoukkueesta toiseen yhdessä valmentajien ja vanhempien kanssa. Vastaa luistelukoulusta ja tämän vetäjistä. Vastaa valmennusmateriaalista. Laatii jäävuorolistat ja otteluaikataulut. Pitää pelaajien ja valmentajien pelisääntöpalaverit. Toteuttaa toimihenkilökoulutusta. Pyydettäessä osallistuu joukkueiden vanhempainpalavereihin. Toimii pääsääntöisesti hallituksen sihteerinä. Edustaa seuran juniorijaostoa virallisissa tilaisuuksissa. Vastaa joukkueen vakuutuksista: valmentajat, toimihenkilöt ja pelaajat. Varustepäällikkö: Laatii hankinta-arvioesityksen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Laatii inventaariolistan vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Vastaa seuran varusteista ja niiden huollosta ja varastoimisesta Ohjaa ja valvoo joukkueiden huoltajia. Muut jaoston hallituksen jäsenet: tehtävät määräytyvät seuran kehittämistarpeiden ja projektien mukaan 2.4 Seuran velvoitteet joukkueita kohtaan Seura antaa joukkueille toimintaedellytykset, huolehtii joukkueiden puolesta hallinnosta, pitää yhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiin sekä organisoi keskitetyn varainhankinnan. Edelleen hallitus antaa joukkueille seuraavat palvelut: Sivu 6 / 15

7 Toimintaperiaatteet Jaosto huolehtii sääntöjen noudattamisesta kaikessa toiminnassa. Kilpailu- ja harrastetoiminta Seura antaa joukkueille mahdollisuuden osallistua valtakunnallisiin, alueellisiin tai paikallisiin sarjoihin sekä luo harrastetoiminnalle puitteet. Seura maksaa joukkueiden osallistumismaksut SJL:n alaisiin sarjoihin. Seura maksaa sarjaotteluiden tuomarit. Valmennus Seura osoittaa joukkueille valmentajat F-junioreihin asti, ja vastaa heidän kuluistaan ja koulutuksestaan, erillisen sopimuksen mukaan. Olosuhteet Seura huolehtii siitä, että joukkueilla on mahdollisimman hyvät puitteet harrastaa jääkiekkoa Turun alueen jäähalleissa ja muissa tiloissa. Varusteet Seura hankkii seuraavat varusteet ja antaa ne joukkueiden käyttöön kaudeksi kerrallaan: Maalivahtien patjat, rintapanssarit ja hanskat Pelihousut Pelipaidat Pelisukat Harjoituspaidat Kaikki nämä varusteet kuitataan kauden alkaessa ja palautetaan joukkueiden huoltajien kautta varustepäällikölle kauden päättyessä. Pelaaja on velvollinen korvaamaan seuralle aiheutuneet kulut kadonneista varusteista. Joukkueet vastaavat varusteiden kunnosta kauden ajan. Avustukset ja korvaukset Seura avustaa taloudellisesti joukkueita yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävien sopimusten puitteissa Huolehtii joukkueiden toimihenkilöiden korvauksista. Huolehtii seuraan tulevien pelaajien siirtomaksuista jääkiekkoliitolle. Jäsenkortti Jäsenkortti oikeuttaa sisäänpääsyyn kaikkiin TuTo Hockeyn edustusjoukkueen kotipeleihin. Jäsenkortin saavat: Pelaajat, valmentajat, joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat ja huoltajat. Jäsenkortista neuvotellaan joka vuosi TuTo Hockeyn kanssa. Jäsenkortilla Sport Servicestä ostettaessa kertyy joukkueelle bonusta. Muuta Seura huolehtii juniorijulkaisun tekemisestä ja nettisivujen ylläpidosta. 2.5 Seuran velvoitteet luistelukoulua kohtaan Sivu 7 / 15

8 Seura antaa luistelukoululle toimintaedellytykset, huolehtii koulun puolesta hallinnosta, pitää yhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiin sekä organisoi keskitetyn varainhankinnan. Edelleen hallitus antaa luistelukoululle seuraavat palvelut: Toimintaperiaatteet Jääkiekkoharrastuksen aloittaminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi. Tavoitteena opettaa luistelun sekä pelaamisen perusasiat, mutta ennen kaikkea sytyttää innostus jääkiekkoa kohtaan. Valmennus Jaosto osoittaa koululle valmentajat ja vastaa heidän kuluistaan ja koulutuksestaan, erillisen sopimuksen mukaan. Luistelukoulun valmennuksesta vastaa vaalmennuspäällikkö. Olosuhteet Huolehtii siitä, että koululla on mahdollisimman hyvät olosuhteet. Paikkoina Kupittaan sekä Varissuon Jäähalli. Jäävuoroja 2 3 kertaa viikossa. Varusteet Jaosto antaa luistelukoulumaksua vastaan pelaajille harjoituspaidan ja mailan. Lisäksi luistelukoulun käytössä on maalivahdin varusteita, joita kaikki halukkaat voivat kokeilla kauden aikana. Avustukset Seura avustaa taloudellisesti luistelukoulua yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävien sopimusten puitteissa Jäsenkortti Jäsenkortti oikeuttaa sisäänpääsyyn kaikkiin TuTo Hockeyn edustusjoukkueen kotipeleihin. Jäsenkortin saavat kaikki luistelukoulumaksun suorittaneet juniorit Luistelukoulusta tehdään ensimmäiset joukkueet F2- juniori ikäluokkaan, siis sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6-7 vuotta. Kaikille luistelukoululaisille tarjotaan mahdollisuus liittyä joukkueeseen. Sivu 8 / 15

9 3. JOUKKUEEN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT 3.1. Vanhemmat / Vanhempainkokous Vanhempien tärkeimmät tehtävät ovat omien nuorten kannustaminen, kuljettaminen ja kustantaminen. Joukkueen, samoin kuin koko seuran, toiminnan kannalta on vanhempien rooli kuitenkin ratkaisevan tärkeä, sillä ovathan vanhemmat toiminnan tärkeimpiä tukijoita ja kaikki toiminta sekä kehittäminen tulee tapahtua yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempainkokouksia on pidettävä vähintään kaksi kertaa kaudessa, muutoin tarpeen mukaan. Vanhempainkokouksissa on käsiteltävä joukkueen tulevan kauden talousarvio ja pelaajamaksun suuruus, edellisen kauden tilinpäätös ja pelisäännöt. Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa ja ne on edelleen toimitettava jaoston hallitukselle tiedoksi. Valmennuspäällikkö osallistuu kokouksiin pyydettäessä. Tarvittaessa joukkue voi pyytää kokouksiin myös hallituksen muita jäseniä Joukkueen toimihenkilöt Joukkueen toimihenkilöt valitaan vuodeksi kerrallaan. Joukkueen toimihenkilöiden tehtävät: Vastuuvalmentaja Vastaa joukkueen kokonaistoiminnasta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. Vastaa valmennuspäällikön kanssa joukkueen urheilullisesta toiminnasta. Laatii joukkueen urheilullisen toimintasuunnitelman ja vastaa sen toteutumisesta urheilutoiminnan osalta. Vastaa toimintakertomuksen laatimisesta vuosittain. Ohjaa muita joukkueen valmentajia. Vastaa joukkueen pelaajien henkilökohtaisten lajitaitojen kehittämisestä. Vastaa joukkueen peluuttamisesta, pelin opettamisesta ja pelitilanneroolien kehittämisestä. Vastaa pelaajien ja valmentajien pelisääntöpalaverien pitämisestä. Huolehtii omalta osaltaan muiden valmentajien työrauhasta. Johtaa joukkueen valmennuksen/ohjauksen suunnittelun. Johtaa joukkueen harjoitustapahtumat. Kertoo joukkueen toiminnasta vanhempainkokouksen yhteydessä. Valmentajat Toimivat vastuuvalmentajan apuna. Hoitavat oman vastuualueensa suunnittelusta ja harjoittelun / ohjauksen vetämisestä. Joukkueenjohtaja(Rahastonhoitaja) Vastaa joukkueen kokonaistoiminnasta yhdessä vastuuvalmentajan kanssa. Sivu 9 / 15

10 Toimii yhdyshenkilönä joukkueen ja seuran välillä sekä pelaajien, toimihenkilöiden ja vanhempien välillä. Ylläpitää pelaajaluetteloa. Huolehtii valmentajien työrauhasta. Laatii joukkueen toimintasuunnitelmaesityksen yhdessä vastuuvalmentajan kanssa. Laatii joukkueen talousarvion ja vastaa taloudesta. Vastaa joukkueen omatoimisten ja seuran yhteisten varainhankintaprojektien organisoinnista. Vastaa joukkueen nettisivujen ylläpidosta, sekä muusta tiedottamisesta. Toimii matkanjohtajana pelimatkoilla. Hoitaa ottelujärjestelyt, mm. varmistaa kotiotteluiden tuomarit. Huoltajat Vastaavat seuran varusteista, niiden kunnosta ja kirjanpidosta. Vastaavat juomahuollosta harjoituksissa ja otteluissa. Huolehtivat ensiavusta. Huolehtivat joukkueen johdon ja seuran varustepäällikön kanssa varusteiden täydennyksestä ja kierrätyksestä. Huolehtivat pelaajien yleisestä hygieniasta. Yksi joukkueen huoltajista on aina läsnä harjoituksissa ja otteluissa. Joukkueiden toimihenkilöt ovat velvollisia hoitamaan heille tarkoitetut tehtävät seuran ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä sekä joukkueen pelisääntöjä. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran järjestämiin, heille tarkoitettuihin tilaisuuksiin Joukkueen tärkeimmät velvollisuudet seuraa kohtaan Noudattaa joukkuesopimusta ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Osallistua yhteisiin varainhankintaprojekteihin. Esiintyä seuran hyväksymissä asuissa. Suorittaa seuralle vuosikokouksen määrittämät maksut. Sivu 10 / 15

11 4. PELISÄÄNNÖT 4.1 Joukkueiden toimihenkilöiden pelisäännöt Joukkueen toimihenkilöiden pelisäännöissä sovitaan ainakin seuraavista asioista: Miten joukkueen toimihenkilöt hoitavat heille asetetut tehtävät? Miten toimihenkilöt esiintyvät joukkueen/seuran edustajina? Miten erimielisyydet ratkaistaan? 4.2 Vanhempien pelisäännöt Joukkueen vanhemmat pitävät pelisääntöpalaverin ennen sarjan alkua. Palaverissa käsitellään ainakin seuraavat asiat: Tasavertaisuus Kilpailulliset tavoitteet Vanhempien vastuu Päihteet ja elämän hallinta Kasvatukselliset tavoitteet Vanhempien yhteistyö ja hyvä henki Yhteinen varainhankinta 4.3 Pelaajien pelisäännöt Pelaajat pitävät oman pelisääntöpalaverin ennen sarjan alkua. Palaverissa käsitellään ainakin seuraavat asiat: Suhtautuminen kouluun Käyttäytyminen Joukkuehenki/toisten kunnioittaminen Pelaaminen Harjoituksiin ja yhteisiin tapahtumiin osallistuminen Elämän hallinta ja päihteet Sivu 11 / 15

12 5. URHEILUTOIMINTA 5.1 Juniorijoukkueet Tavoitteet Jokaiseen ikäluokkaan pyritään muodostamaan joukkueet AAA-, sekä AA-sarjaan. Varsinaisen toiminnan tavoitteita ovat: - Liikuntakasvatus Harjoituksellisena tavoitteena on taitopohjan (ketteryys, notkeus, tasapaino, reaktionopeus, liikkuvuus, koordinaatio) kehittäminen. Jääharjoittelussa on pääpaino lajiteknisissä taidoissa ja pelikäsityksen kehittämisessä. Liikuntakasvatuksen tavoitteena on elinikäisen liikuntaharrastuksen juurruttamien. - Elämänhallinta Opitaan toimimaan ryhmässä, kokemaan onnistumisia, sekä käsittelemään epäonnistumisia Joukkueiden muodostaminen ja peluuttaminen Jokaiseen ikäluokkaan pyritään muodostamaan joukkueet AAA-, sekä AA-sarjaan. F-junioreihin perustetaan joukkueita tarpeen mukaan. Tavoite joukkuekoko C-junioreissa , D-junioreissa , E-junioreissa , leijonaliigassa Joukkuejaot perustuvat seuraaviin asioihin: - Pelitaidot - Aktiivisuus - Leijonaliigassa joukkueet tasavahvoja, jolloin jako pääasiassa asuinpaikan mukaan. Vastuuvalmentajat päättävät yhdessä valmennuspäällikön kanssa joukkuejaoista. Pelaajaliikenne kauden aikana joukkueiden välillä SJL:n kilpailusääntöjen mukaan Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen ikäluokkaan Pelaajat osallistuvat pääsääntöisesti oman ikäluokkansa toimintaan. Valmennuspäällikkö voi kuitenkin siirtää yksittäisen pelaajan omaa ikäluokkaansa vanhempaan joukkueeseen. Asiasta sovitaan pelaajan, hänen vanhempiensa ja molempien joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa Valmennus ja ohjaaminen Valmennuspäällikkö valitsee joukkueille valmentajat ja ohjaajat, jotka ovat vastuussa toiminnastaan valmennuspäällikölle. Sivu 12 / 15

13 Valmentajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti. Kenttäpelaajien osalta tämä tarkoittaa mm. pelipaikkojen kierrättämistä. F-junioreissa kaikki halukkaat saavat kokeilla maalivahtina oloa Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaosta vastaa valmennuspäällikkö. Joukkueet voivat sopia lisäjäiden ostosta valmennuspäällikön kanssa. Joukkueilla sekä omia, että jaettuja jäävuoroja Pelaaminen ja peluuttaminen Seura osallistuu joukkueillaan Länsirannikon alueen järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Valmennuspäällikkö ilmoittaa joukkueet sarjoihin. Joukkueet pelaavat lisäksi harjoitusotteluita, jotka voivat olla yksittäisiä otteluita tai turnauksia. Joukkueen otteluohjelma on tarkistutettava valmennuspäälliköllä, jolla on valtuudet tehdä tarvittaessa muutoksia ohjelmaan. Peluuttamisessa noudatetaan SJL:n antamia ohjeita. Säännöt löytyvät osoitteesta Maalivahtikoulu Seura järjestää maalivahdeilleen erityisvalmennusta. Koulutuksesta vastaavat seuran maalivahtivalmentajat. 5.3 Luistelukoulu Seurassa toimii luistelukoulu syyskuusta maaliskuuhun. Luistelukoululle järjestetään 3 tapahtumaa viikossa. Valmennuspäällikkö vastaa luistelukoulun toiminnasta. Luistelukoulun toiminta on lasten ehdoilla tapahtuvaa toimintaa, jota ohjaavat seuran kouluttamat ohjaajat. Luistelukouluun otetaan kaikki 3 9 vuotta täyttäneet halukkaat lapset mukaan. Sivu 13 / 15

14 6. TALOUS 6.1 Talousarvio ja tilinpäätös TuTo Juniorijääkiekkojaoston tilikausi on toimintavuoden pituinen alkaen 1.5. ja päätyen Seuran talouspäällikkö ja jaoston hallitus laativat jokaiselle tilikaudelle talousarvion. Pohjana talousarviolle on seuran toimintasuunnitelma. Seuran on vuosittain suoriuduttava kaikista velvoitteistaan. Lisäksi jääkiekkojaoston talousarvioon tulee sisällyttää jaoston hallituksen vuosikokouksen vuosittain määrittelemä joukkuemaksu, joka kattaa jaoston joukkueelle antamat palvelut. Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Sen laatii joukkueen joukkuejohtaja ja joukkueen johtoryhmä yhteistyössä jaoston talouspäällikön kanssa. Talousarvio ja sen pohjana oleva toimintasuunnitelma käsitellään ja hyväksytään vanhempainkokouksessa. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista velvoitteistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Vastaavasti joukkueen talousarvioon tulee sisällyttää myös seuran vuosikokouksen vuosittain määrittelemä joukkuemaksu, joka kattaa juniorijääkiekkojaoston joukkueelle antamat palvelut. Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelmansa ja talousarvion ja lähettävät sen tiedoksi jaoston hallitukselle. B - D-juniorijoukkueet huhtikuun loppuun mennessä ja loput juniorijoukkueet elokuun loppuun mennessä. Joukkueen edellisen kauden tilinpäätös ja toimintakertomus lähetetään jaoston hallitukselle toukokuun loppuun mennessä. Joukkueiden antamat tiedot yhdistetään jaoston kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Joukkueiden välitilinpäätös tehdään tilanteesta seuraavan tammikuun loppuun mennessä 6.2 Rahaliikenne ja kirjanpito Seuran ja joukkueiden rahaliikenne järjestetään pankkitilien välityksellä. Juniorijääkiekkojaoston tilejä saavat käyttää vain seuran nimeämät henkilöt, jotka eivät ole joukkueenjohtajia tai rahaston hoitajia. Seura avaa jokaiselle joukkueelle seuran ja joukkueen nimellä varustetun pankkitilin. Joukkueen pankkitilin varojen käyttöoikeus myönnetään vanhempainkokouksessa nimetyille joukkuejohtajalle tai erilliselle rahastonhoitajalle, jonka on osoitettava valtuutuksensa toimittamalla ko. kokouksen pöytäkirja jaoston hallitukselle. Rahaliikenteestään on joukkujohtajan/rahastonhoitajan pidettävä kirjanpitoa. Kirjanpitoon tulee liittää laskut, muut menotositteet, alkuperäiset kuitit tms. aikajärjestyksessä. Kaikkiin laskuihin tai tositteisiin merkitään vastuuhenkilön allekirjoituksin tiedot tavaran tai palvelun vastaanotosta. Tällä menettelyllä varmistutaan, että tavara tai palvelu on saatu ja, että lasku on asiallisesti ja numerollisesti oikea. Joukkueenjohtajan/rahastonhoitajan tulisi mahdollisimman laajalti hoitaa maksutavaksi laskutus, jolloin laskut maksetaan seuran toimihenkilöiden välityksellä eräpäivään mennessä. Joukkueenjohtajan/rahastonhoitajan tulee käydä seuran toimistolla säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa, maksattamassa laskuja ja yleisesti seuraamassa joukkueen rahaliikennettä, ja tilittämässä maksamiaan tavaroita tai palveluita. Joukkueenjohtajan/rahastonhoitajan tulee säännöllisesti tehdä joukkueen tilistä tarkistus ja tiliote, joka jaetaan vanhemmille vähintään joka kolmas kuukausi. Tällä menettelyllä varmistutaan siitä, että vanhemmat pidetään ajan tasalla ja joukkueenjohtajan vastuu kuitataan. Sivu 14 / 15

15 6.3 Joukkueen rahat ja omaisuus Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkueen sisällä ei voida pitää ns. henkilökohtaisia tilejä, vaan kaikki talkoilla tai muulla tavalla hankittuja varoja jaataan kaikkien pelaajien kesken tasapuolisesti. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille. Joukkue ei voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskone, varusteet, mailat yms.), joka on hankittu joukkueen varoilla. Em. myynti on mahdollista vain, jos tavarat myydään jollekin toiselle seuran joukkueelle. Seuran omaisuutta voidaan myydä seuran ulkopuolelle vain seuran myöntämällä luvalla. 6.4 Varusteet ja seura-asut Kaikki seura- ja joukkuehankinnat suoritetaan valmennuspäällikön ja varustevastaavan toimesta yhteistyö sopimusten mukaisesti. Henkilökohtaiset varusteet hankkii jokainen itse. Hankinta on seuran jäsenille mahdollista myös yhteisostojen kautta. Seura-asusteiden hankinta on ensisijaisesti seuran tehtävä. Joukkueet voivat hankkia omia joukkuekohtaisia asusteita, seuran tekemien sopimusten puitteissa. 6.6 Peliuran päättyminen tai siirtyminen toiseen seuraan Pelaajan lopettaessa jääkiekon harrastamisen seuran joukkueessa, hän palauttaa kaikki joukkueelta / seuralta saamansa varusteet. Kaikki maksetut rahat, talkoilla hankitut hyvitykset kausimaksuun, juniorijulkaisuun kerätyt mainosmarkat jne. jäävät joukkueen/seuran tilille. Lopettaneet pelaajat eivät saa rahaa eivätkä tavaraa, koska ne ovat seuran omaisuutta. Kaikki epäselvät tapaukset ratkaisee seuran jaoston hallitus. 6.7 Muuta taloudesta Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy neuvoa seuran jaoston hallitukselta tai valmennuspäälliköltä, jotka selvittävät asian ja antavat vastauksen mahdollisimman nopeasti. Tulkinnasta on mahdollisuus valittaa seuran toiminnanjohtajalle. Sivu 15 / 15