LUONNONSUOJELUALUE AULANGON

Transkriptio

1 LUONNONSUOJELUALUE AULANGON

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Kirsto Jokiniemenku 3 B PL 18, VANTAA KIRJOITTAJA: OLLI HEIKINHEIMO KUSTANTAJA: AULANGON LUONNONSUOJELUALUEEN HOITOKUNTA

3 ULANGON LUONNONSUOJELUALUE kuuluu vuoden 1932 alusta Hämeenlinnan kaupungin alueeseen. Se lähes 4 km:n päässä kaupungista, Hattulaan Tampe reelle vievän maantien varressa. Tämä tie erottaa sen rantapuistosta siinä olevasta matkailiin suosimasta Aulang hotellista. Aulang alue julistettiin erityiseksi lunsuojelu alueeksi Hämeen läänin maaherran heinäk. 4. päivänä 1930 antamalla päätöksellä. Alueen muodostamiseen sen lunsuojelualueeksi rauhoittamiseen ollut useita syitä. Alueen korkeimmassa kohdassa, Aulang vuoren laella, joka kohoaa 150 m merenpinnan 70 m Aulan grven yläpuolelle, pakanuuden alla ollut mui naislinna. Linnan paikaksi laki sopikin hyvin, sillä sen kolmelle taholle jyrkästi viettävät rinteet helpottivat linnan puolustamista. Tämä hämäläisten vanha varus tus lienee tullut hävitetyksi vuoden 1250 tienoilla, jolloin maahan tulleet ruotsalaiset ryhtyivät rakentamaan nyt kin vielä kaupungin liepeellä jäyhänä kohoavaa Hämeen linnaa. Muinaislinnanviimeiset rakennuskivet vuo relta viety palj myöhemmin, vasta viime vuosisadalla. Lunsuojelualueeseen liitetyllä Lusikkaniemellä varmaan myös oma hämärään muinaisuuteen häipyvä historiansa. Sen alkuperäinen nimi, Hiiden niemi, kuu lostaa vallan toiselta kuin nykyinen. Ehkäpä sen kor keimmalla kohoumalla olevat kivet ovat vanho uhrikiviä. Aulang alue ei enää ole täysin alkuperäinen, vaan ihmiskäsi sitä palj muovannut. Hämeen läänin maaherran O. C. Rehbinderin toimesta oli 1840-luvulla Vanaveden vastakkaisella puolella oleva louhikkoinen niemi tasattu siihen perustettu 15 ha:n laajuinen n. puisto, joka v joutui Hämeenlinnan kaupungin omaksi. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin saman laiseen, mutta palj suurisuuntaisempaan tehtävään 1

4 Valkoisilla raviivoilla ympäröity osa aluetta. Etualalla Valok. Aulang ta nykyiset 4.2 n. n. eversti ha, Aulang lunsuojelu Väinö 100 ha:n laajuisella Joutsen- m 3 alueella ryhtyi Metsälampi, se sen omis Kallioita louhittiin, joiden pinta-ala niiden poistamalla siirtämällä hotelli. Bremer. Hugo Standertskjöld. kaivettiin rantapuisto Aulang kohdalta vastaisille maata puistoalueille metsiin, uusia teitä rakennettiin 14 km:n pituudelta, tisen muinaislinnan paikalle nen harmaakivinen näkötorni. gjärvelle reunaan gellin tiin pystytettiin tehtiin kiviportaat louhittiin luola, kivestä veistämä huvimajo Tornin joh laitureita sekä vain nykyiseen samanaikaisesti nalla oleva 2 ala C. kuusi Sti varsinaista 17.5 ha. Näi useita ulkomai Työ ei kuitenkaan myös rantapuisto. rajoittu lunsuojelualueeseen, perustettiin valtaisa Aulan hankittiin teiden varsiin siroiteltiin osin metsäänkin. nut R. en korkui Lisäksi rakennet lo puita puulaje, joita myös juurelta pystytettiin puistoaluetta, joiden yhteinen pinta-ala sia m:n kalliojyrkänteen karhuryhmä. hin istutettiin kotimaisia 33 Yanaveden vaan ran

5 Lunsuojelualueenpohjoisosaa. Aulangjärvi Valok. Lunsuojelualueeksi lutaisetkin suuret kauniin suus, Aulang edellytykset. Aulangjärven alueella Yanaveden hotelli ravintola, seudun kauneus kuttavat teen Helsingistä, matkailijoiden yhteydet, oleva historialliset hyvä muistot ratkaisevasti vai tarkoituksenmukaisuu lunsuojelualueen viihtyisyyteen. Aulang lunsuojelualueella taan, tällä liitty erinomaiset liikenne jotka etu, varsin läheisyys, parin käytettävänä lähiseutujen ovat Maast vaihtelevai minen siihen, Hämeenlinnan kaupungin tunnin rautatiematka Lusikkaniemi. A. Ohlss. että lunsuojelulain lunsuojelualueella kukkien, sienien lintujen 9. huomaute kävijöille pykälän perusteella kielletty marjojen poimiminen, muiden eläinten hätyyttäminen, 3

6 Lunsuojelualueen muunlainen lun alueella olevien rakennusten Sellaisten rien metsää. turmeleminen veistosten, piirteleminen rauhoitettujen kissojen Valok. muu eläinten laskeminen häiritseminen, penkkien, T. Rancken. tienviittojen vahingoittaminen. tuhoojien kuin koi lunsuojelualueelle ehdottomasti kiellettyä. Lunsuojelualueelle timaan, eikä silloin alue sitä siis tultava lunosta naut tarjoaa parhaansa, Hämeen kauniista, lenrauhan hävittämään turmelemaan. unohtumattoman kuvan tärvelemättömästä lunosta, mie viihtyisän lev. Kuta hoitusmääräyksiä noudatetaan, sitä täydellisemmin 4 syyllä rau tarkoituksenmukai semmaksi alueen hoito voidaan kehittää la Vain j a sitä paremmal senvaihtelurikkaudenlisäämiseen varoj a uhrata.

7 Valok. Lunsuojelualueen metsää. Tähän alueen kirseen liittyvän kartan avulla tuntuvilla teillä den viitoituksessa yhtä hyvin Aulang puist käytetty vastaavat puist samanlaisin merkein, osoittavat detään mihin suuntaan mentävä, helposti viittojen vastaava Lunsuojelualueella tavoin ku. merkittyjä teitä: Vastaisuudessa Tei joka sopii kotimaiselle kuin ulkomaisellekin merkitty paikalle lunsuojelu misokkeloisilta kuvakieltä, senella, Karhunluola karhulla jne. let Rancken. ensikertaisellekin mahdollinen. Viitoissa olevia kuvia talle kulku T. kävijälle. kohdat kar Joutsenlampi jout Viitoissa olevat viitalta nuo asianomaiselle numeroiden avulla löy kohta kartalta. kolmenlaisia, kartalle autoteitä, kävelyteitä näistä pidetään eri pol tietenkin par 5

8 Valok. A. Joutsenlampea. haassa vistä kunnossa teistä tkuvasti polun levyinen Alueen torniin autotiet kävelytiet; pidetään poluiksi jää vain käyttökunnossa osa. suosituimmat Ohlss nähtävyydet läheisyydessä sen näköalaparvekkeeseen, näkö keskittyvät kalli reunalla olevaan Karhunluolaan,Lusikkaniemeen, Aulangjärven ranta-alueeseen, Metsälampeen Jout senlampeen sekä AUTOLLA vain teen aa vain ns. linnakkeeseen. KULKIJA yhtä yhteen tietä suuntaan. ranta-alueelle päästään viitalta 5 auto amalla palautettava käännytään talle 6. leen auto jen pitopaikkaan näkötorniin, laskeudutaan Aulangjärven 6 Aulang auto samaa tietä kohden josta tienvii Metsälammella, edel tornin alla 8 tien Sieltä tienviitalle 23, näkötornia jätetään vasempaan Karliunluolan luo. käydään 9). Karhunluolalla ei olevaan auto Täältä mennään vielä ole alas mainitulle rantapuisto. Sopivinta kiviportaita läheisyy tätäkin saa Karhunluolalle (tienviitat, jos näkötornin poikkeamalla vasempaan Tienviitalta 6 ajettaessa pääsee (tienviitat 1 8) käyty, luolalle silloin

9 Valok. A. Ohlss Joutsenlampea. palata tiepylväiden 21, nille Näkötornin ohi, jolloin nousu pysähdyspaikasta matkaa, tketaan Metsälammen etelärantaa vasemmalta kaartaen, tietä Joutsenlammen eteläpäähän, jättää tienviitan 11 käydä lua olevalle katsomassa lomitse voi kulkee se nähdä lintu kalo. rinteellä, josta puiden sallittu vain samaan kuin autolla. voi JALANKULKIJA suojelualueella pääsee varustettu tie. myös Yanaveden. POLKUPYÖRÄLLÄ AJO suuntaan auto autsa autojen pitopaikalle Joutsenlammen korkealla voi joh Tienviitalta 11 alkaa vanha, kivikaiteilla Edempänä tor vaivatta. verraten palj mukavasti järjestää käyntinsä puisto ravintolasta tulevaa tietä tienviitalle 1 tienviitalle 17 takin edellä siitä joko linnakkeen kautta, (tienviitalle suoraan lun Maantieltä hän vapaammin. 14) tai autotietä lehtikuusikunnetta edelleen Joutsenlammelle, mainituista lähtökohdista joh helposti ylös muis pääs tään. Metsälammelle mennään mieluimmin tienviitan 3 ohi siitä autotietä tienviitalle 6, josta poiketaan oikeaan. 7

10 Kyhmyjoutsen Lammelle uutta pääsee hautoo. myös A. Ketola. Joutsenlammen eteläpäästä autotietä. Näkötornin lua, gjärvelle jossa näköala avautuva Karhunluolalle tienviitalta 19. Luolan sielläkin voidaan tienviitoille 5 1 tai alapuolella pitäisi kauneimpia. kiviportaita lähde, jka luota unohtaa. 011 sekä siksi aikaa. suunnata puist viipyä Aulan lähtee Lusikkaniemeen. varattava parvekkeelta rantapuisto arven olo maantielle viitalle ei käyntiä Aulangj voidaan helpoimmin päästään (tiepylväältä 20) polku Sielläkään kahvila, 011 Rinteellä olevalta pitempäänkin. ohi Valok. puistosta 22 tiepylväiden sieltä joko kaksi tavattu Joutsenlammelle edelleen linnakkeelle. aurat us), joutsenia, lajia: kyhmyjoutsen atrata). Aulangolla poikasia. 8 hanhia merihanhi (Cygnus pesivänä Suomessa, joutsen (Chenopsis 23 autotietä tien JOUTSENLAMMESSAnähdään kultasäynäitä ciscus idus että viihtyisä, Paluu olor), jota austraalialainen Viimeksimainittu Kotimaisista hanhista (Anser anser), jka (Leu sorsia. Joutsenia nokka ei ole musta saanut Aulangolla vaalean

11 Lunsuojelualueen metsätyönjohtan asunto. tai keltainen punainen punakeltaiset thropus), joka otsa valkoiset. hanhi edellisiä linnusto. Sinisorsia sinne lähistön lajeista senkirva hata), joka p. etenkin syksyisin, Tämä järvistäkin. intialaisen ery kymmeniä tai Jout niitä sorsalaji kanssa. minaisimpia seka kuuluu Ulkomaisista vesi mustan- valkoi ( Anas mos puussakin. Metsälammessa laje sellaisia, jolloin harvinaisuuksiin etelä-amerikkalainen myskisorsa voi istua Suomen juoksuankan (Lampressa spsa). kukkiessaan ympärys platyrhyncha) tavataankin mitä PUISTOALUEILLE asiallisesti musta kuulu varsinaisesti mielenkiintoinen myös Osa linnuista useita ei Joutsenlammen morsiussorsa linnuista nokan pienempi, ( Anas Aulangolla risteytynyt siinnöksiä. Harmaan- mustankirva valkoposki senlammessa runsaasti, Näistä nokka pieni kiljuhanhi (Anser sekä (Branta leucopsis) keräytyy vaalean lihanväriset, (Anser f. fabalis), jka metsähanhi koivet koivet Valok. A. Ketola viime vuosina koristepensaita joilla syksyllä suuri lehtien istutettu -puita, pää koristearvo värin joko muuttuessa punertavaksi. 9

12

13 Helsinki 1939 Suomalaisen Kirllisuuden Seuran Kirpain Oy.