Nyt kansan nähtävillä Tuulitehtaat!

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt kansan nähtävillä Tuulitehtaat!"

Karoliina Siitonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nyt kansan nähtävillä Tuulitehtaat! Taidemaalari Zamuel Hube (s.1977) tuo Galleria Art Fridaan näytille uusia mielenkiintoisia ja ajatusleikkiin kannustavia uniikkeja öljyvärimaalauksiaan. Teokset ovat Hubelle tyypillisiä unenomaisia merellisiä maisemia yllättävine yksityiskohtineen. Maalaustensa kautta Hube kutsuu mukaan maailmaan, jossa ihminen luo tuulen. Ilman rakennettuja Tuulitehtaita maailmassa ei olisi tuulta. Asiat kasaantuisivat ja säätila olisi pysyvä. Tuuli liikuttaa myös meitä ihmisiä. Zamuel Hube on pitänyt vuosien saatossa useita yksityisnäyttelyitä. Hube on osallistunut myös moniin yhteisnäyttelyihin mm. Taidekeskus Salmelan kesänäyttelyihin vuosina 2011 ja Viimeistään kahdeksan osainen TV -sarja Taiteilijaelämää Salmelassa MTV3 -kanavalla vuonna 2011 teki Hubesta tunnetun taidemaalarin ympäri Suomea. Ulkomailla taiteilijan töitä on ollut esillä viimeksi keväällä Italiassa Bolognassa kansainvälisessä yhteisnäyttelyssä. ART FRIDA TUULITEHTAAT Korkeavuorenkatu 25 Gsm Zamuel Hube Maalauksia Avoinna: ke 12-17, to 12-15, pe 12-17, la-su Avajaiset La klo: Taiteiden yö To 22.8 klo:

Ilman rakennettuja Tuulitehtaita maailmassa ei olisi tuulta. Asiat kasaantuisivat ja säätila olisi pysyvä. Tuuli liikuttaa myös meitä ihmisiä.

2 TUULITEHTAAT Zamuel Hube Tuuli syntyy tuulitehtaissa. Tuulella pyritään ohjaamaan orgaanista elämää maapallolla. Elämän muodot törmäisivät ilman tuulen hienovaraista ja tarkoin mitoitettua rytmitystä. Ilman tuulta asiat ja ihmiset kasaantuisivat monenlaisin seurauksin. Tuuli työntää ja tuuli jaottelee. Tuuli ohjaa ihmisiä toisiaan kohti ja toisistaan erilleen. Tuulitehtaiden purjeilla myös jarrutetaan maailman pyörimistä, jotta elollisilla olisi aikaa toimia valoisaan aikaan. Jos tietyn leveyspiirin kaikki tuulitehtaat laskisivat jarr upurjeensa, kiihtyisi maapallon pyörimisvauhti niin, että työpäivät olisivat kahdeksan tunnin sijaan n. kolmetuntisia. SUOMESSA NYKYAIKAISIA TUULITEHTAITA ENENEVISSÄ MÄÄRIN Tuulitehtaiden nykyaikaisilla lämpögeneraattoreilla tuotetaan lämmintä ilmaa, joka suunnataan suuntauspurjeiden avulla n metrin päähän kiinteästä tuulitehtaasta. Nykyaikaiset lämpögeneraattorit ovat useimmiten puulämmitteisiä, josta syystä tehtaat useimmiten sijoittuvat vesireittien eli hyvien kuljetusreittien varrelle. Jonkin verran on myös hiilellä lämmitettäviä generaattoreita. Maakuljetusten kehittymisen ja teollisen vallankumouksen myötä asiaan vihkiytyneet ammattilaisuutta osoittaneet tahot odottavat tuulitehtaiden lisääntyvän pikku hiljaa myös sisämaassa. Toistaiseksi tuulitehtaita kuitenkin löytää merien ja järvien välittömästä läheisyydestä. SIVU 2

Tuulitehtaiden purjeilla myös jarrutetaan maailman pyörimistä, jotta elollisilla olisi aikaa toimia valoisaan aikaan.

3 Generaattoreilla luotu lämmin ilma saadaan kohoamaan suuntaamalla pientä työntö/ nostotuulta tuottavat niin sanotut kuokkapurjeet kohti lämmintä ilmamassaa. Kuokkapurjeiden ja maanpinnan muotojen *) yhteisvaikutuksella lämmitetty ilma alkaa kohoamaan ylöspäin. *) Lisäksi ilman suuntaa voidaan ohjata suuntauspurjeilla, mutta näiden toiminnasta on vasta vähän kokemuksia. Lämpimän ilman nousun johdosta maanpinnalle jää tilaa uudelle ilmamassalle. Tämän tyhjiön täyttämiseen voidaan käyttää generraattorin Generaattoreilla tuotettu lämmin ilma on tiivistä ja voi jopa kuvailla sen olevan raskasta. Tuulikoneiden isojen pääpurjeiden ja ohjuripurjeiden työntäessä tämän ilmamassan liikkeelle, se vyöryy suoraviivaisesti keveämpien ilmamassojen läpi. Mitä kauempana tuulitehtaan lämmitetystä ilmasta ollaan sitä ohuempaa alueen vanha ilma on, tästä johtuen tuulitehtaan luoma tuulen puuska voi jatkaa kulkuaan satojakin kilometrejä. Tuulitutkijoiden piireissä on pitkään levinnyt vääristynyt harhakäsitys tuulen syntymisestä ilman Tuulitehtaita. Ilman kerrotaan lämmetessään nousevan ja koska lämpimällä alueella nousee jatkuvasti ilmaa ylös, ylhäällä ilma alkaa virrata uuden nousevan ilman tieltä ylätuulena sivuille päin. Tämä harhakäsitys on helposti perusteltavissa vääräksi. Tuuli ei synny itsestään... Kohotessaan ilma on jäähtynyt, jolloin se on painavampaa ja alkaa laskeutua alaspäin.. jotta tämä olisi mahdollista, meidänhän tulisi silloin pystyä mittaamaan paljonko tuuli painaa. tuottamaa uutta lämmitettyä ilmamassaa ja aloittaa uuden tuulenpuuskan valmistelu. Tämän ilmankierron voi myös jaksottaa niin, että ohjataankin tyhjiöön esim. kosteaa ilmaa. Tällaista vuorottelevaa ilman ohjausta käytetään esim. Alankomaissa. Tuulikoneiden lähialueella tulppaanipelloille ohjataan lämpimien ilmamassojen väleillä kosteampaa ilmaa, joka luo tulppaanien kasvulle optimaaliset olosuhteet. Suomessa ei toistaiseksi harjoiteta vuorottelevaa menetelmää, sillä kostean ilman tuottaminen saattaa joskus huolimattomasti toteutettuna aiheuttaa sateita tai jopa vaarallisia salamaniskuja viljelevän ukonilman. SIVU 3

*) Lisäksi ilman suuntaa voidaan ohjata suuntauspurjeilla, mutta näiden toiminnasta on vasta vähän kokemuksia. Lämpimän ilman nousun johdosta maanpinnalle jää tilaa uudelle ilmamassalle.

4 Kuinka paljon tuuli painaa? TUULITEHTAILUA Kuokkapurjeita voidaan tietyllä toimenpiteellä käyttää palkeiden tapaan pienten tuulenpuuskien luomiseen Jaksottaiseen tuulituotantoon kehitelty vaiheittainen jaksottajapurje. Huom! Tuuli on sitä voimakkaampi, mitä voimakkaampi edellä kulkeva samansuuntainen aiempi tuulen puuska on *) L V4J415 T Tyypillinen kuokkapurje (kaksoisrakenne) viiv o E1DEN YÖ viiv Näy77e!y pää77yy 7o 5.9 Tuulituksen rytmitys *) SAMAN SUUNTAISET Tuulen rytmityksessä sovelletaan useampaa eri tekniikkaa. mm. ns. väkipyöräajot purjeistettuna. TUULEN PUUSKAT ETUTUULI/TAKATUULIIMU Tuuli-imua pyritään hyödyntämään jaksottaista tuulta kehiteltäessä. Uudenkarheaa tuuliteknologiaa edustava tuulitehdas puoliavonaisin purjein on uljas näky meren yllä. SIVU 4

Tuuli on sitä voimakkaampi, mitä voimakkaampi edellä kulkeva samansuuntainen aiempi tuulen puuska on *) L4 17.8 4V4J415 T Tyypillinen kuokkapurje (kaksoisrakenne). 12.00 viiv4 16.00 7o 22.

5 Katoava kansallismaisema Asiaan syventyneiden tahojen mukaan tulevaisuudessa Tuulitehtaiden merkitys tulee muuttumaan, sillä nykyiset tekniset ratkaisut jäävät ajan myötä teollisenvallankumouksen myötä vääjäämättä vanhaksi. Tällä hetkellä Tuulitehtaat voivat vain purjeillaan liikuttaa pääasiassa olemassa olevaa tai koneellisesti jäähdytettyä/ lämmitettyä ilmaa. Toimintojen kehittyessä jää nähtäväksi mihin kehitys johtaa. Yksi tulevaisuuden suunta kehityksessä on Suomessakin Tuulitehtaiden nouseminen ennennäkemättömiin korkeuksiin. Ylimmät ilmamassat ovat toistaiseksi olleet omien Tuulitehtaidemme vaikutusalueen tavoittamattomissa ja liian usein olemmekin esim. säiden suhteen olleet liikaa kehittyneempien maiden armoilla. Tässä lainaus yhden menestyksekkäimmän tehtailijan näkemyksestä:.. on syytä muistaa, että kotimaiset Tuulitehtaamme ovat teknisesti huippuluokkaa, mutta kooltaan ja vaikuttavuudeltaan vielä melko vaatimattomia. Tästä syystä pystymme vaikuttamaan taivaan alemman puoliskon virtauksiin, ilmamassoihin ja pilvien muodostumiseen. Ulkomailla on jo suurempia laitoksia, joilla pystytään vaikuttamaan myös taivaan ylempien sääkansien virtauksiin. Tästä syystä emme vielä pysty yhtä miellyttävään ilmojen (=säiden) hallintaan kuin eksoottisia hedelmiä tuottavat maat, kuten (Brasilia), Kreikka (Corfun saari ja ympäristö), Tunisia (presidenttiemme suosima matkakohde) ja Italia. Kehittämällä omia Tuulitehtaitamme edellä mainittujen maiden tasolle, pystyisimme jatkossa paremmin säätelemään omaa ilmastoamme ja välttyisimme siltä, että ulkomailta tuntuu aina kantautuvan meille synkkiä pilviä ja huonoa säätä... Pilvibongarin näkökulma Untuvapeitteiden muodostuminen kertoo usein eri korkeuksissa vaikuttavista Tuulitehtaista toistensa vaikutusalueen sisällä. Aaltomainen untuvapeite taivaalla viittaa jaksottaisen tuulen tuotannon olemassa oloon alueella. Esim. syksyisin pyritään puiden kellastuvien lehtien yhtenäiseen pudottamiseen jaksottamalla tuuli aaltomaisesti tai jopa puuskittaiseksi. Lyhyillä, mutta melko terävillä Tuulipurjeiden sykäyksillä saadaan aikaan kauniita ja hentoja mantelipilviä. Kun suurempia pilviä osuu alueelle, voimakkailla mutta täsmällisillä Tuulipurjeiden vedoilla voidaan kasaannuttaa isompia pilviä kumpupilviksi. Kumpupilvet ovat näyttäviä, mutta esim. keskikesällä ne saattavat yllättää ihailijansa kylmällä sadekuurolla tai jopa raekuurolla. Aamukosteus Tuulitehtaiden tuottamat kevyet vireet aamutuimaan ottavat huomaansa aamun painottomana leijuvan sumun ja vievät sen pikkuhiljaa mennessään. Ionosfääri Cumulus Tuulitehdas Stratus Kivi kivi kivi kivi kivi kivi kivi kivi kivi SUMU Ilman Tuulitehtaita yön aikana pimeyden jäähtyneistä kiteistä tiivistynyt sumu haihtuisi vasta ajan myötä ilman lämmetessä Juhanusta kohti mentäessä. Eläminen tällaisessa sumupilvessä (Stratus) saattaa pahimmillaan laukaista klaustrofobisia oireita; pahoinvointia, huimausta sekä myös hengitysteiden ahdistusta. Kuvittele seisovasi kirkkaan valkoisessa lumihangessa ympärilläsi vain kirkkaan valkoista sumua. Olet keskellä tyhjää. Aivosi etsivät silmien ja jalkojesi avulla herkeämättä jotain konkreettista kiintopistettä valkoisesta ympäröivästä kirkkaasta kohinasta. Ilman havaintoa horisontista tasapainosi alkaa temppuilla. Toivot ja rukoilet pienen pientä tuulen virettä, joka puhkaisisi edes pienen pienen reiän sumuun, jotta näkisit edes jotain mihin tarttua, jotain minkä avulla saisit taas kiinni jostakin. SIVU 5

Toimintojen kehittyessä jää nähtäväksi mihin kehitys johtaa. Yksi tulevaisuuden suunta kehityksessä on Suomessakin Tuulitehtaiden nouseminen ennennäkemättömiin korkeuksiin.

Samankaltaiset tiedostot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km). Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt