TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden toimiympäristön vertailu keskeisimpiin kilpailijamaihin nähden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden toimiympäristön vertailu keskeisimpiin kilpailijamaihin nähden"

Transkriptio

1 1 RAPORTTI 52X TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden toimiympäristön vertailu keskeisimpiin kilpailijamaihin nähden Loppuraportti

2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 3 Esipuhe Pöyry Forest Management Consulting Oy (Pöyry) sai Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) maaliskuussa 2013 toimeksiannon koskien Suomen saha- ja puutuoteteollisuuden toimintaympäristön vertailu keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Työ toteutettiin kevään ja kesän aikana ja saatiin valmiiksi elokuussa Selvityksen ohjausryhmään kuuluivat Sixten Sunabacka (TEM), Kai Merivuori (Suomen Sahat), Kari Perttilä (Suomen Sahat), Aila Janatuinen (Metsäteollisuus ry), Tapani Tuohiniemi (Puuteollisuusyrittäjät ry), Reima Sutinen (TEM, puheenjohtaja), Petteri Pihlajamäki (Pöyry) ja Antti Koskinen (Pöyry, sihteeri). Ohjausryhmältä saatiin arvokasta ohjausta ja palautetta työn eri vaiheissa. Selvityksen läpiviennissä olivat keskeisessä asemassa myös teollisuuden ja järjestöjen haastattelut. Haluamme kiittää haastatteluihin osallistuneita henkilöitä arvokkaista kommenteista, jotka tukivat työn viimeistelyä. Toivomme, että selvitys antaa Työ- ja elinkeinoministeriölle hyödyllisiä tietoja politiikkatoimenpiteiden vaikutuksesta saha- ja puutuoteteollisuuteen sekä Suomen kilpailukyvystä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin Pöyry Management Consulting Oy Petteri Pihlajamäki Antti Koskinen Yhteystiedot Pöyry Management Consulting Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi

4 4 Yhteenveto Johdanto Selvityksen tavoitteena oli verrata Suomen, Saksan sekä Ruotsin saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukykyä ja siihen vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Vertailu toteutettiin mallintamalla sahan kustannus- ja tulorakenne paikallisiin markkinoihin ja olosuhteisiin. Mallinnuksessa identifioitiin ja laskettiin mm. erilaisia veroja ja tukia jotka vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn. Selvityksessä mallinnettiin myös kuvitteellinen huonekalutehdas eri maihin. Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi vertailuun otettiin myös Viro, Latvia ja Puola, jotka ovat merkittäviä kilpailijamaita huonekalu- ja puutuoteteollisuudessa. Sahateollisuuden kilpailukyvyn avaintekijät Sahateollisuuden kustannuksista yli 70 % muodostuu raaka-aineesta, ja raaka-aineen hintaerot ja vaihtelut selittävät suurimman osan teollisuuden kilpailukyvyn tilasta ja muutoksista. Muiden kustannusten vaikutus kilpailukykyyn on huomattavasti pienempi ja laitoskohtaiset erot voivat olla suuremmat kuin maiden väliset erot. Vuonna 2012 sahatukki oli kalleinta Saksassa ja edullisinta Ruotsissa. Toisaalta tukin hintaan heijastuu myös sahatavaran myyntihinta, joka on oletettu korkeimmaksi saksalaiselle tuottajalle. Suomen ja Ruotsin sahatavaran markkinahinnoissa ei oleteta olevan merkittäviä hintaeroja. Pohjoismainen sahateollisuus on perinteisesti ollut vientivetoista, ja etäisyys markkinoista on myös merkittävä tekijä Suomen ja Ruotsin sahateollisuudelle kuljetuskustannusten ollessa suuri kustannuserä. Ruotsissa myös omalla valuutalla ja sen vaihtokurssin muutoksilla on vaikutusta teollisuuden kilpailukykyyn. Politiikkaympäristön vaikutus Sahayrityksen talouteen positiivisesti vaikuttavia politiikkatekijöitä ovat mm. investointituet, kuljetustuet ja sähköntuotannon tuki. Sahateollisuuden investointeihin voi periaatteessa saada tukea kaikissa tarkastelluissa maissa. Lähtökohtana on teollisuuden investointien tukeminen yleisesti, ei saha- tai metsäteollisuuden investointien tukeminen. Tuen saanti riippuu teollisuuden sijainnista, yrityksen koosta ja kansallisista linjauksista. Maksimituki on sama vertailumaissa lukuun ottamatta entisen Itä-Saksan aluetta. Tuen maksimimäärät vaihtelevat vertailluilla alueilla johtuen alueiden erilaisista taloudellisista tilanteista. Kuljetustukia myönnetään Suomessa ja Ruotsissa. Sillä pyritään kompensoimaan kaukana markkinoilta sijaitsevien yritysten muita korkeampia kuljetuskustannuksia. Työn alueellisesta rajauksesta johtuen kuljetustuen vaikutusta ei arvioitu. Merkittävin positiivinen politiikkatoimenpide sahateollisuuden kannalta on sähköntuotannon tuki. Tukimuodot ovat vertailumaissa erilaiset. Suomen järjestelmässä tuen määrään vaikuttaa (takuuhinnan kautta) merkittävästi leikkuri/maksimitukimäärä, joka heikentää suuremman kapasiteetin omaavien investointien kilpailukykyä. Saksassa takuuhintaa saa porrastetusti huomattavan suuren kapasiteetinkin omaaviin investointeihin. Ruotsin järjestelmä on erityyppinen sen perustuessa laitoksen myymiin vihreisiin sertifikaatteihin, joiden hinta määräytyy markkinoilla. Tämän hetkisillä takuuhinnoilla ja

5 5 sertifikaattien hinnoilla Saksan tuki on jopa kaksinkertainen verrattuna Suomeen, kun taas Suomen tukimäärä on noin kaksinkertainen Ruotsin järjestelmään verrattuna. Politiikkatoimien negatiivista vaikutusta tarkasteltiin erilaisten verojen ja lakisääteisten maksujen kautta. Verojen (polttoaine, sähkö yms.) vaikutus ei ollut dramaattinen, joskin maiden välillä oli eroja verokohtelussa. Logististen ratkaisujen eroavaisuus selittää verosummien eroja. Merkittävin politiikkatoimien aiheuttama kustannus on selkeästi työvoimakustannusten lakisääteiset maksut sekä työehtosopimusten aiheuttamat muut kustannukset (palkalliset vapaat ja lomarahan kaltaiset maksut). Näiden maksujen suuruus riippuu myös palkkatasosta, jossa tosin ei ollut merkittäviä eroja. Laskennallisesti Suomen kustannustaso oli alhaisin eron ollessa Saksaan noin 15 %. Ruotsissa kustannusten taso oli selkeästi korkein, yli 50 % Suomea korkeampi, johtuen korkeammista lakisääteisistä sosiaalikuluista. Rikkidirektiivin vaikutus Suomen sahateollisuuteen on vertailumaista merkittävin. Varovaisen arvion perusteella rikkidirektiivi nostaisi viennin rahtikustannuksia yli 10 %. Ero vertailtuun keskiruotsalaiseen sahaan ei ole huomattava tarkastellessa viennin kustannuslisäystä, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa Suomen ja Ruotsin ero on merkittävä. Ruotsin sahateollisuudesta suuri osa on alueilla, joista sahatavaraa voidaan kuljettaa rekkakuljetuksilla suoraan markkinoille ja tämä mahdollisuus kattaa käytännössä koko maan, jos laivarahtien hinnat nousevat huomattavasti. Rikkidirektiivistä huolimatta osa ruotsalaisesta sahatavarasta tullaan kuitenkin kuljettamaan laivoilla jatkossakin. Rikkidirektiivi tulee vaikuttamaan suomalaisen sahatavaran viennin kilpailukykyyn ja heikentämään viennin lisäämisen mahdollisuuksia. Kaikkien politiikkatoimenpiteiden kokonaisnettovaikutuksia tarkastellessa Saksan asema oli selkeästi edullisin. Suurimman edun Saksa saa, jos saha sijoittuu suosiolliselle investointitukialueelle ja tuottaa sähköä. Rikkidirektiivin vaikutus Saksan sahateollisuuden kustannustasoon on käytännössä olematon. Toisaalta Saksan etua syö korkeampi energian verotus. Suomen politiikkaympäristö näyttää paremmalta Ruotsiin verrattuna. Ero Ruotsiin johtuu pääasiassa matalammista työvoiman sivukuluista, mutta myös suuremmasta sähköntuotannon tuesta. Toisaalta rikkidirektiivin vaikutus Ruotsissa ei ole kovin merkittävä. Politiikkatoimenpiteiden vaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että investointituet eivät vaikuta juuri lainkaan Suomen olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyyn, ja mahdollisten tukien ulkopuolelle jää suuri osa maiden teollisuudesta. Saksassa on viime vuosina rakennettu paljon uutta kapasiteettia pitkälti investointitukien ansiosta. Koko teollisuuden näkökulmasta myös sähköntuotannon tuki kohdistuu vain marginaaliseen osaan sahoja. Nykyinen tukijärjestelmä ei ole rohkaissut sahoja investoimaan sähköntuotantoon Suomessa.

6 6 Politiikkatoimenpiteiden vaikutusten vertailu, euroa/m 3 SUOMI RUOTSI SAKSA Investointi 0 2, Myyntisähkö 3,8 1,8 6,9 9,8 Poliittiset tulot 3,8 6,3 1,8 4,8 6,9 13,8 Ostoenergia 0,3 0,04 1,35 Työvoima 7,8 12,1 9 Polttoainevero 0,31 0,83 0,78 Muut kustannukset 0,26 0,7 0,66 Rikkidirektiivi 1,85 0 0,85 0 Poliittiset menot 10,62 13,67 14,52 11,79 Nettovaikutus (6,82 4,32) (12,72 8,87) 4,8 2,01 Kokonaisvaikutus, milj. euroa/v (1,3 0,8) (2,5 1,8) 1,0 0,4 Puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn avaintekijät Puutuoteteollisuudessa työvoimakuluilla on merkittävä rooli, huonekaluteollisuudessa työvoimakulujen osuus on keskimäärin 25 % liikevaihdosta. Suomalaisen huonekaluteollisuuden suurin ongelma verrattuna Baltiasta ja Puolasta tulevaan kilpailuun on korkeammat työvoimakustannukset. Toinen merkittävä kilpailuetu Baltiassa ja Puolassa olevilla toimijoilla on lyhyempi ja edullisempi kuljetus Keski-Euroopan päämarkkinaalueille. Saksalaisilla ja ruotsalaisilla huonekaluyrityksillä ei ole tuotantokustannusmielessä etua suomalaisiin yrityksiin verrattuna, mutta suuremmat kotimarkkinat ja lyhyempi etäisyys vientimaihin on selkeä etu. Puutuoteteollisuuden kannalta olisi tärkeää, että pienten yritysten ja perheyrittäjien toimintaympäristö pidettäisiin helppona ja investointi-ilmapiiri houkuttelevana. Tämä tarkoittaa vakaata ja ennustettavaa vero-, tuki- ja muuta elinkeinopolitiikkaa.

7 1 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO INVESTOINTI Investointituet EU:n komission päälinjat kansalliselle ja alueelliselle investointituelle Kansalliset tuet Suomi Ruotsi Saksa Investointituen vaikutus Rahoitus MYYNTITULOT Sahatavara Sivutuotteet Energia Lämpö Sähkö Kuljetustuet KUSTANNUKSET Raaka-aine Raaka-ainekustannuksen komponentit Puumarkkinoiden erityispiirteitä Puunkorjuun erityispiirteitä Puunkuljetuksen erityispiirteitä Tehdaskustannuksen suuruus vuonna Tukkien mittaus Työvoima Energia Sähkön ostohinta Verkkomaksut Sähköverot ja veroluonteiset maksut Muut kustannukset RAHTIKUSTANNUKSET KANNATTAVUUSVERTAILU Kustannus- ja tulorakenne Kannattavuus... 49

8 2 7 POLITIIKKATOIMENPITEIDEN VAIKUTUS HUONEKALUTEOLLISUUDEN VERTAILU Huonekalujen markkinat ja tuotanto Laskentamalli Laskentamallin antamat tulokset Suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailukyky Kuvat Kuva 1. Selvityksen viitekehys... 4 Kuva 2. Suomen invstointitukialueet Kuva 3. Ruotsin investointitukialueet Kuva 4. Saksan investointitukialueet Kuva 5. Kuusisahatavaran vientihinnan kehitys Kuva 7. Suomalaisen, ruotsalaisen ja saksalaisen kuusisahatavaran hinnanmuodostus Saksassa Kuva 8. Sivutuotehakkeen hinta sahalla Kuva 9. Purun hinta toimitettuna Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Kuva 11. Sähköntuotannon tukipolitiikan vaikutus sähkön myyntihintaan Kuva 12. Sähköntuotannon tukipolitiikan vaikutus sahan myyntituloihin Kuva 13. Eri kustannuskomponenttien osuus kuusitukin tehdaskustannuksesta, Kuva 14. Kuusitukin kantohinnan vaihtelu vuosina Kuva 15. Kuusitukin keskimääräinen korjuukustannus vuonna 2012* Kuva 16. Kuusitukin kaukokuljetuskustannus Kuva 18. Kollektiivisesti sovittu keskimääräinen työaika ja palkalliset vapaat, Kuva 19. Työntekijän kustannus sahateollisuudessa, 2012 (EUR/h) Kuva 20. Työvoimakustannus sahateollisuudessa, EUR/m Kuva 21. Sähkön ostohinnan vertailu, Kuva 22. Kuusisahatavaran myynnin jakauma, Kuva 23. Kuljetuskustannusvertailu tyypillisille markkinakoreille Kuva 24. Keskimääräiset kuljetuskustannukset Kuva 25. Painotettu polttoaineverotuksen vaikutus kuljetuskustannuksiin Kuva 26. Itämeren ja Pohjanmeren SECA-alue (lähde BP Marine Service) Kuva 27. Rikkidirektiivin vaikutuksen arvioinnin lähestymistapa Kuva 28. Rikkidirektiivin kustannusvaikutus viennin rahtikustannuksiin Kuva 30. Sahojen tulorakenne, Kuva 31. Sahojen tulorakenne sähköntuotannon kanssa, Kuva 32. Sahojen kannattavuusvertailu (osuus liikevaihdosta), Kuva 33. Sahojen kannattavuusvertailu sähköntuotannon kanssa (osuus liikevaihdosta), Kuva 34. Sähköntuotannon vaikutus myyntiin ja kannattavuuteen, Kuva 35. Huonekaluteollisuuden tuotanto vertailumaissa Kuva 36. Huonekaluteollisuuden viennin ja tuonnin arvo suhteessa tuotantoon vertailumaissa Kuva 37. Työvoimakustannukset vertailumaissa Kuva 38. Huonekalutehtaan mallinnettu kustannusrakenne vertailumaissa... 54

9 3 Kuva 39. Huonekalutehtaan mallinnettu kannattavuus vertailumaissa olettaen kaikille samat myyntihinnat Kuva 40. Huonekalutehtaan mallinnettu kannattavuus vertailumaissa olettaen Saksassa ja Ruotsissa korkeammat myyntihinnat Taulukot Taulukko 1. Investoinnin perusparametrit... 5 Taulukko 2. Mallisahojen tärkeimmät muuttujat ja oletukset*... 6 Taulukko 3. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Suomessa... 8 Taulukko 4. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Ruotsissa Taulukko 5. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Saksassa Taulukko 6. Investointitukivertailu Ruotsi, Suomi ja Saksa Taulukko 7. Lämmön myyntihinnan laskennallinen muodostuminen 2012 hintatasolla Taulukko 8. Metsänomistusrakenne vertailumaissa Taulukko 9. Metsäteollisuuden rakenne tarkastelumaissa Taulukko 11. Puunkuljetuksen tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä Taulukko 12. Työnantajan sivukulujen muodostuminen Taulukko 13. Polttoaineen verovaikutus sahan sisäisessä logistiikassa Taulukko 14. Vakuutusveron vaikutus sahan kustannuksiin Taulukko 15. Politiikkatoimenpiteiden vaikutusten vertailu, euroa/m

10 4 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan politiikkatoimenpiteiden vaikutusta sahateollisuuden kilpailukykyyn. Työssä on mallinnettu mahdollisimman yhtenevät sahat Etelä- Suomeen, Keski-Ruotsiin ja Etelä-Saksaan. Maantieteellisen rajauksen kautta sahoille on mallinnettu kustannukset ja tulot, jotka ovat riippuvaisia sijainnista. Selvityksessä on mallinnuksen kautta identifioitu ja kvantifioitu politiikkatoimenpiteiden vaikutukset sahan kustannus- ja tulorakenteeseen. Politiikkatoimenpiteet pitävät lähinnä sisällään erityyppiset verot, lakisääteiset maksut ja mahdolliset tukimekanismit, jotka voivat vaikuttaa sahateollisuuteen. Kuva 1. Selvityksen viitekehys Politiikantoimenpiteiden vaikutusten arvioinnin lisäksi työssä on rakennettu päivitettävä Excel-malli, jonka avulla voidaan seurata ja verrata sahateollisuuden teoreettista kilpailukykyä näissä maissa. Työssä on myös mallinnettu huonekaluteollisuusyritys näihin maihin, missä tarkastellaan karkealla tasolla suomalaisen huonekaluteollisuuden kilpailukykyä eurooppalaisia maita vastaan.

11 5 2 INVESTOINTI Selvityksen kohteena on teoreettinen kuusisaha Etelä-Suomessa, Keski-Ruotsissa ja Etelä-Saksassa, ja näistä on mallinnettu kaksi vaihtoehtoa. Perussaha, joka kuivaa kaiken tuotannon itse tuotetulla lämmöllä sekä saha, jonka yhteyteen on rakennettu CHPlaitos, joka tuottaa ja myy sähköä verkkoon käyttämällä kuorta ja sahanpurua polttoaineena. Lähtökohtaisesti sahat ovat identtisiä kaikilla alueilla lukuun ottamatta Saksaa, jossa sahan käyttösuhteen on oletettu olevan parempi erityyppisestä tuotepaletista johtuen. Kaikkien sahojen tuotannoksi on oletettu m 3 /a. Sahan on oletettu myös käyvän täydellä kapasiteetilla, koska selvityksen tarkoituksena on vertailla eri maita eikä tutkia investoinnin kannattavuutta, joka on riippuvainen spesifistä paikallisista olosuhteista ja niiden pohjalta määritellystä optimaalisesta konseptista. Investointisumma on määritelty karkealla tasolla työn ohjausryhmässä, eikä se perustu todellisiin laitetarjouksiin ja investointilaskelmaan. Taulukossa 1 on tarkemmin eritelty investoinnin perusparametrit. Taulukko 1. Investoinnin perusparametrit Perussaha Saha ja CHP-laitos MInvestointi 45 miljoonaa euroa 54 miljoonaa euroa a 49 päivää x (myyntisaamiset & ostovelat) tisaamiset & ostovelat) 49 päivää x (myyn- lkäyttöpääoma l ivuotuiset korjausinvestoinnit liikevaihdosta s Velan osuus a hlämpöteho o Korko j epoistoaika, vuotta (koneet/rakennukset) n Lämmöntuotanto 2 % 60 % 10 MW LIBOR + 5 % 20/ MWh 2 % 60 % 10 MW LIBOR + 5 % 20/ MWh vsähköteho e rsähkön tuotanto 2,5 MW - 2,5 MW MWh tkuivausenergian tarve/m kwh 277 kwh a Sähkön kulutus/m 3 75 kwh 75 kwh i Työntekijöitä 85 86

12 6 Mallisahojen vertailuissa erot syntyvät lähinnä osto- ja myyntihinnoissa, jotka on esitelty alla olevassa taulukossa 2. Kaikki esitetyt hinnat ovat nettosahahintoja. Hintojen ja kustannusten erot on analysoitu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Taulukko 2. Mallisahojen tärkeimmät muuttujat ja oletukset* Suomi Ruotsi Saksa Käyttösuhde 1) 2,1 2,1 1,96 Tukkien käyttö, m 3 (kuoripäällinen) Hakkeen määrä, m Purun määrä, m Kuoren määrä, m Tukin hinta, EUR/m 3 kp 1) 71,5 66,1 89,7 Sahatavaran hinta, EUR/m Sähkön ostohinta, EUR/MWh Työvoiman hinta, EUR/a Työntekijä Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö Hakkeen hinta, EUR/m 3 40,5 37,7 44,4 Purun hinta, EUR/MWh 12,5 17,8 17,7 Lämmön myyntihinta, EUR/MWh 24,3 30,5 30,3 Sähkön myyntihinta, EUR/MWh Muut kustannukset, EUR/m 3 2) ) 2) Yhteismitallistettu suomalaisen mittaustavan mukaan, tukkikoko cm Sisältää kaikki muut kiinteät ja muuttuvat liiketoiminnan kustannukset

13 7 2.1 Investointituet Investointi- ja yritystukiasiat ovat kaikissa maissa monisäikeisiä ja tapauskohtaisesti ratkaistavia. Siksi eri maiden tukien vertailu on hankalaa. Seuraavassa esitellään ensin EU:n komission päälinjat kansalliselle ja alueelliselle investointituelle sekä sen jälkeen maakohtaiset pääpiirteet aluetuelle. 2.2 EU:n komission päälinjat kansalliselle ja alueelliselle investointituelle 2.3 Kansalliset tuet Suomi Komission asetusta N:o 1628/2006 sovelletaan alueellista investointitukea koskeviin läpinäkyviin ohjelmiin, jotka ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Asetusta sovelletaan myös perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi katsottavaan tapauskohtaiseen tukeen, jos tapauskohtainen tuki käytetään alueellista investointitukea koskevasta läpinäkyvästä ohjelmasta myönnetyn tuen täydentämiseksi ja tapauskohtaisen tuen osuus investointituen kokonaismäärästä on enintään 50%. Asetus on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013 asti. Asetuksen neljännen artiklan mukaan alkuinvestointituki on vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään aluetukeen oikeutetulla alueella siten kuin kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä vuosia koskevassa aluetukikartassa määritellään ja bruttoavustusekvivalenttina ilmaistu tuki-intensiteetti ei ylitä tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa alueellisen tuen enimmäistasoa sillä alueella, jolla investointi toteutetaan siten kuin kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä aluetukikartassa määritellään. Lisäksi määritellään esimerkiksi miten kauan investoinnin on säilyttävä tukea saavalla alueella ja millaista tukikelpoisen aineettoman omaisuuden on oltava. Suomessa valtionavustuksista yritystoiminnan kehittämiseksi säädetään asetuksessa 675/2007 sekä ao. asetuksen muutoksessa, joka on annettu sekä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) nojalla. Lain tarkoituksena on edistää taloudellista kasvua, työllisyyttä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita myöntämällä avustuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, kehittämistä ja perustamista edistäviin hankkeisiin. Avustusten myöntämisessä tulee ottaa huomioon kilpailunäkökohdat, siten kuin valtionavustuslain (688/2001) 7 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, sekä Euroopan yhteisön ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet. Avustusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät: 1) uuden yritystoiminnan syntymistä; 2) uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä sekä käyttöönottoa; 3) tutkimustulosten kaupallistamista ja innovaatiotoimintaa; 4) uuden teknologian soveltamista ja käyttöönottoa;

14 8 5) pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoimintaa; 6) alueiden yritystoiminnan monipuolistamista tai vahvistamista; tai 7) yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yhteistoimintaa. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia. Avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta riippuu yrityksen koosta ja tukialueesta. Tukiprosentti vaihtelee nollasta suurille yrityksille III tukialueella aina 35 %:iin pienille yrityksille ja mikroyrityksille I- ja II-tukialueilla. Enimmäisprosenttiosuudet on esitelty taulukossa 3 ja tukialueet kuvassa 1. Taulukko 3. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Suomessa I TUKIALUE II TUKIALUE III TUKIALUE ISuuri yritys n vkeskisuuri yritys e spieni yritys t omikroyritys i nmikroyritys harvaan asutulla maaseudulla t 15 % 25 % 35 % 35 % 35 % 10 % 15 % 25 % 25 % 35 % - 10 % 20 % 20 % 30 % Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä saa olla korkeintaan yllä mainitun prosenttiosuuden mukainen. Avustuksen saajan on rahoitettava investoinnin hankintamenosta vähintään 25 % sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Asetuksessa mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka täyttää kulloinkin voimassa olevan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun Euroopan yhteisöjen komission suosituksen mikroyrityksen ehdot. Muiden yritystyyppien määrittelyt ovat seuraavat: Pieni yritys: työntekijöitä max. 50, liikevaihto tai taseen loppusumma max. EUR 10 milj. Keskisuuri yritys: työntekijöitä max. 250, liikevaihto max. 50 milj. euroa tai taseen loppusumma alle 43 milj. euroa.

15 9 Suuri yritys: yli 250 henkeä, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai taseen loppusumma yli 43 milj. euroa. Suurille yrityksille myönnettävälle investointituelle I ja II alueella on säädetty erikoisehtoja, kuten että investoinnin on oltava alueen työllisyyden kannalta merkittävä tai kyseessä on yrityksen kannalta merkittävä investointi uuteen toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen, palveluun tai teknologiaan. Liikenteen toimialan yrityksille myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen enimmäisprosenttiosuus on alhaisempi kuin yllä esitetyt enimmäistukiprosentit muiden alojen yrityksille. Yrityksen kehittämisavustusta muihin kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää esimerkiksi ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin, palkkamenoihin sekä ulkomailla pidettäville messuille osallistumisesta aiheutuviin menoihin. Yrityksen kehittämisavustuksen määrä muihin kehittämistoimenpiteisiin voi olla enintään 50% avustuksen perusteena olevista hyväksyttävistä menoista ja sitä voidaan myöntää suurille yrityksille ainoastaan yhteishankkeena toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä, joiden toteuttamiseen osallistuu suuren yrityksen ohella pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

16 10 Kuva 2. Suomen invstointitukialueet LÄHDE: Ruotsi Ruotsissa alueellista investointitukea voidaan myöntää investointeihin mukaan lukien rakennukset, koneet ja laitteet, sekä koulutus tai konsultointipalveluiden osto. Tukialue käsittää lähes koko Norrlandin ja tiettyjä osia seuraavista lääneistä: Dalarna, Värmland, Örebro, Västmanland, Kalmar ja Västra Götaland. Tietyillä alueilla tukea on saatavilla ainoastaan, jos esimerkiksi suuren investoinnin katsotaan olevan strategisesti tärkeä tai sen katsotaan olevan erityisen tärkeä alueelliselle kehitykselle. Tukialueita on kaksi, A ja B, ja tukiprosentit näillä alueilla vaihtelevat jonkin verran. Myös yrityksen koko, lähinnä työntekijöiden määrä, vaikuttaa mahdollisen enimmäistuen määrään. Pienillä yrityksillä mahdollinen tukiprosentti on korkein. Taulukossa 4 esitetään mahdollinen maksimituki prosenttina hyväksytystä investoinnista investointityypeittäin ja yrityskoon mukaan jaoteltuna.

17 11 Taulukko 4. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Ruotsissa Alue A Alue B KSuuret yritykset u v Keskisuuret yritykset a 2Pienet yritykset. 15 % 25 % 35 % 10 % 20 % 30 % Kuva 3. Ruotsin investointitukialueet Saksa Saksan investointituet ovat pääosin periytyneet Saksan yhdistymisen ajoilta. Investointitukien myöntäminen riippuu paljolti investointikohteen sijainnista. Pääasiassa investointitukia myönnetään entisen Saksan Demokraattisen Tasavallan alueille sijoittuville investoinneille, joissa tuen suhteellinen määrä on myös korkein. Tukia myönnetään myös entisen Länsi-Saksan alueille tukien kohdistuessa lähinnä entisen Itä-Euroopan rajan

18 12 tuntumaan sijoittuviin alueisiin. Tuen määrä riippuu sijainnin lisäksi myös yrityksen koosta. Periaatteessa tukia myönnetään seuraavanlaisiin investointeihin: Yrityksen perustaminen ja laajennus Yrityksen osto ja uudelleen sijoittuminen Toiminnan hajauttaminen Uusien teknologioiden hankinta Mahdolliset tukialueet ja niiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 3. Lähtökohtaisesti Etelä-Saksa (Baijerin ja Baden-Württembergin osavaltiot) eivät ole tukijärjestelmän piirissä. Baijerissa on muutamia alueita idässä lähellä Tšekin ja Itävallan rajaa, joissa investoinnilla on mahdollisuutta päästä C- ja D-alueiden tukijärjestelmän piiriin. Kuva 4. Saksan investointitukialueet

19 13 Taulukko 5. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Saksassa Alue A Alue C Alue D Y rsuuret yritykset i tkeskisuuret yritykset y spienet yritykset t 30 % 40 % 50 % 15 % 25 % 35 % euroa 10 % 20 % Yritysten luokitteluperusteet koon mukaan ovat seuraavat: Pienet yritykset: työntekijöitä max. 50, liikevaihto max. 10 milj. euroa Keskisuuret yritykset: työntekijöitä max. 250, liikevaihto max. 50 milj. euroa Suuret yritykset Yllä olevien kriteerien mukaan tarkasteltavalle investoinnille olisi mahdollista saada investointitukea, jos se sijoittuisi Baijerin itäisimpään osaan. 2.4 Investointituen vaikutus Selvityksen mallinnettu saha luokitellaan keskikokoiseksi yritykseksi, jolla on teoriassa mahdollisuus investointitukeen. Kaikilla tutkituilla alueilla on paikkakuntia, jotka ovat tuen piirissä. On huomattava, että kaikissa näissä maissa huomattava osa alueesta jää tukien ulkopuolelle. Jos oletetaan, että sahainvestointi täyttäisi tuen kriteerit ja saisi tukea, niin vuotuinen vaikutus olisi luokkaa 0,3 0,8 miljoonaa euroa. Tuotettua kuutiota kohden suhteutettuna tuki voi olla 1,5 4 euroa. Tuen vaikutus näkyy tuloslaskelmassa pienempinä poistoina ja sitä kautta yrityksen tuloksessa. Taulukossa 6 on tarkemmin esitetty tukien määrät, vaikutusalueet ja taloudelliset vaikutukset. Taulukko 6. Investointitukivertailu Ruotsi, Suomi ja Saksa Etelä-Suomi Keski-Ruotsi Etelä-Saksa Investointituen maksimi n % 20 % % v Lähinnä Kymenlaakso ja Vain Baijerin itäisimmät alueet Kattavuus Sisämaan alueet e Etelä-Karjala s Mahdollinen vuotuinen taloudellinen vaikutus MEUR 0,3 0,5 MEUR 0,6 MEUR 0,3 0,8

20 Rahoitus Investointituen myöntämisen lopulliset perusteet riippuvat paljolti niistä päättävien tai niitä esittelevien tahojen näkemyksistä. Esimerkiksi Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten toimialapäälliköt ovat esittäneet omat rahoitusnäkemyksensä koskien saha- ja puutuoteteollisuutta. Suomessa lähtökohtaisesti tukea suunnataan osaamisintensiivisiin, jalostusarvoa sekä kansainvälistä kilpailukykyä lisääviin hankkeisiin. Valmistuskapasiteettia lisääviin investointeihin tukea myönnetään, jos kapasiteetti suuntautuu vientiin tai jalosteiden valmistus siirtyy päähankkijalta alihankkijalle. Tuen myöntämistä tukevia seikkoja ovat mm. investoinnin teknologisesti vaativa taso, uudet tuotteet ja palvelut, jalostusasteen nosto, tuotekehitys ja uudet liiketoimintakonseptit. Suomessa sahainvestointien kulta-aika sijoittui 1990-luvulle, jolloin Suomen sahat olivat teknisesti erittäin kilpailukykyisiä. Näiden investointien saamista tuista ei ole koottua tietoa, mutta sahoille on odotettavissa investointeja tulevan vuosikymmenen aikana, jolloin modernisointien mahdollinen tukeminen tulee ajankohtaiseksi. Saksan sahateollisuuden investointibuumi sijoittui 2000-luvun alkupuolelle, jolloin rakennettiin useita suursahoja eri puolille Saksaa sekä modernisoitiin ja kasvatettiin kapasiteettia olemassa olevilla sahoilla. Osa näistä investoinneista on tunnetusti ollut tukien piirissä ja huomattavia investointeja on tehty myös suurten tukien alueelle entisen Saksan Demokraattisen Tasavallan alueelle. Näiden investointien avulla Saksa on kasvattanut tuotantoaan huomattavasti ja siitä on tullut sahatavaran nettoviejä, kun Saksa oli aiemmin sahatavaran nettotuoja. Viime vuosina on myös Ruotsissa tehty merkittäviä investointeja sahateollisuuteen sisältäen sekä kapasiteetin laajennuksia ja modernisointeja että uusia sahoja. Suoraa yhteyttä investointitukien ja kapasiteetin noston välille on mahdoton vetää, mutta Suomi on selkeästi menettänyt markkinaosuuttaan ruotsalaiselle ja saksalaiselle sahateollisuudelle. Voidaan kuitenkin olettaa, että mahdollinen investointituki voi huomattavasti vaikuttaa investointipäätökseen ja sahan kilpailukykyyn. Erilainen tukien edellytysten tulkinta ja paikallinen päätöksenteko voivat siis asettaa eri maat ja yritykset eriarvoiseen asemaan. Kaikissa vertailun maissa on julkisia rahoituslähteitä, jotka myöntävät lainaa mm. puutuoteteollisuuden investointeihin. Näiden julkisten pankkien ja rahoituskanavien tarkoituksena ei ole myöntää subventoitua lainaa, vaan lähinnä taata rahan saatavuus. Yhtälailla kuin kaupalliset pankit, nämä julkiset rahoituslaitokset tekevät omat riskianalyysinsä lainan hakijasta, minkä perusteella korkomarginaalit määräytyvät yrityskohtaisesti. Rahoitukselle on myös ollut mahdollisuus saada korkotukea Euroopan aluekehitysrahaston kautta vuosina yllä mainitun EU-komission linjauksen mukaisesti. Käytännössä kaikilla alueilla on ollut yhtenevät mahdollisuudet korkotuen hankkimiseen vuonna Pk-yrityksille tämä korkotuki on Finnveran mukaan ollut 2,6 % kolmena ensimmäisenä vuonna. Lainojen korkotuki on kuitenkin poistumassa yritysten tukimuotona.

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. alueellisesta kuljetustuesta vuosina

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. alueellisesta kuljetustuesta vuosina SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1248/2014 Valtioneuvoston asetus alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014 2017 Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2007 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtioneuvoston asetus toiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 2

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA

ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA ENERGIAPOLIITTISTEN OHJAUSKEINOJEN VAIKUTUS METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIAKUSTANNUKSIIN EUROOPASSA Tiivistelmä raportista Metsäteollisuus ry:lle 7.1.16 Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Suomi on saari (pois lukien Venäjän vienti) -> 90 % Suomen viennistä kulkee satamien kautta Yritysten sijaintipaikkaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

ALUEELLISEN KULJETUSTUEN HAKUOHJEITA

ALUEELLISEN KULJETUSTUEN HAKUOHJEITA ALUEELLISEN KULJETUSTUEN HAKUOHJEITA YLEISTÄ... 1 KULJETUSTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 1 KULJETUSTUKEEN OIKEUTTAVAT TUOTTEET... 2 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYKSEN MÄÄRITELMÄ... 3 KULJETUSTUEN TYYPIT...

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Yritysten rahoitus- ja kehittämispäivä Kuusamossa 26.4.2016 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Kari Skyttä 26.4.2016 Myönnetty rahoitus v. 2015

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot