TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden toimiympäristön vertailu keskeisimpiin kilpailijamaihin nähden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden toimiympäristön vertailu keskeisimpiin kilpailijamaihin nähden"

Transkriptio

1 1 RAPORTTI 52X TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden toimiympäristön vertailu keskeisimpiin kilpailijamaihin nähden Loppuraportti

2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 3 Esipuhe Pöyry Forest Management Consulting Oy (Pöyry) sai Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) maaliskuussa 2013 toimeksiannon koskien Suomen saha- ja puutuoteteollisuuden toimintaympäristön vertailu keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Työ toteutettiin kevään ja kesän aikana ja saatiin valmiiksi elokuussa Selvityksen ohjausryhmään kuuluivat Sixten Sunabacka (TEM), Kai Merivuori (Suomen Sahat), Kari Perttilä (Suomen Sahat), Aila Janatuinen (Metsäteollisuus ry), Tapani Tuohiniemi (Puuteollisuusyrittäjät ry), Reima Sutinen (TEM, puheenjohtaja), Petteri Pihlajamäki (Pöyry) ja Antti Koskinen (Pöyry, sihteeri). Ohjausryhmältä saatiin arvokasta ohjausta ja palautetta työn eri vaiheissa. Selvityksen läpiviennissä olivat keskeisessä asemassa myös teollisuuden ja järjestöjen haastattelut. Haluamme kiittää haastatteluihin osallistuneita henkilöitä arvokkaista kommenteista, jotka tukivat työn viimeistelyä. Toivomme, että selvitys antaa Työ- ja elinkeinoministeriölle hyödyllisiä tietoja politiikkatoimenpiteiden vaikutuksesta saha- ja puutuoteteollisuuteen sekä Suomen kilpailukyvystä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin Pöyry Management Consulting Oy Petteri Pihlajamäki Antti Koskinen Yhteystiedot Pöyry Management Consulting Oy PL 4 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi

4 4 Yhteenveto Johdanto Selvityksen tavoitteena oli verrata Suomen, Saksan sekä Ruotsin saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukykyä ja siihen vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Vertailu toteutettiin mallintamalla sahan kustannus- ja tulorakenne paikallisiin markkinoihin ja olosuhteisiin. Mallinnuksessa identifioitiin ja laskettiin mm. erilaisia veroja ja tukia jotka vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn. Selvityksessä mallinnettiin myös kuvitteellinen huonekalutehdas eri maihin. Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi vertailuun otettiin myös Viro, Latvia ja Puola, jotka ovat merkittäviä kilpailijamaita huonekalu- ja puutuoteteollisuudessa. Sahateollisuuden kilpailukyvyn avaintekijät Sahateollisuuden kustannuksista yli 70 % muodostuu raaka-aineesta, ja raaka-aineen hintaerot ja vaihtelut selittävät suurimman osan teollisuuden kilpailukyvyn tilasta ja muutoksista. Muiden kustannusten vaikutus kilpailukykyyn on huomattavasti pienempi ja laitoskohtaiset erot voivat olla suuremmat kuin maiden väliset erot. Vuonna 2012 sahatukki oli kalleinta Saksassa ja edullisinta Ruotsissa. Toisaalta tukin hintaan heijastuu myös sahatavaran myyntihinta, joka on oletettu korkeimmaksi saksalaiselle tuottajalle. Suomen ja Ruotsin sahatavaran markkinahinnoissa ei oleteta olevan merkittäviä hintaeroja. Pohjoismainen sahateollisuus on perinteisesti ollut vientivetoista, ja etäisyys markkinoista on myös merkittävä tekijä Suomen ja Ruotsin sahateollisuudelle kuljetuskustannusten ollessa suuri kustannuserä. Ruotsissa myös omalla valuutalla ja sen vaihtokurssin muutoksilla on vaikutusta teollisuuden kilpailukykyyn. Politiikkaympäristön vaikutus Sahayrityksen talouteen positiivisesti vaikuttavia politiikkatekijöitä ovat mm. investointituet, kuljetustuet ja sähköntuotannon tuki. Sahateollisuuden investointeihin voi periaatteessa saada tukea kaikissa tarkastelluissa maissa. Lähtökohtana on teollisuuden investointien tukeminen yleisesti, ei saha- tai metsäteollisuuden investointien tukeminen. Tuen saanti riippuu teollisuuden sijainnista, yrityksen koosta ja kansallisista linjauksista. Maksimituki on sama vertailumaissa lukuun ottamatta entisen Itä-Saksan aluetta. Tuen maksimimäärät vaihtelevat vertailluilla alueilla johtuen alueiden erilaisista taloudellisista tilanteista. Kuljetustukia myönnetään Suomessa ja Ruotsissa. Sillä pyritään kompensoimaan kaukana markkinoilta sijaitsevien yritysten muita korkeampia kuljetuskustannuksia. Työn alueellisesta rajauksesta johtuen kuljetustuen vaikutusta ei arvioitu. Merkittävin positiivinen politiikkatoimenpide sahateollisuuden kannalta on sähköntuotannon tuki. Tukimuodot ovat vertailumaissa erilaiset. Suomen järjestelmässä tuen määrään vaikuttaa (takuuhinnan kautta) merkittävästi leikkuri/maksimitukimäärä, joka heikentää suuremman kapasiteetin omaavien investointien kilpailukykyä. Saksassa takuuhintaa saa porrastetusti huomattavan suuren kapasiteetinkin omaaviin investointeihin. Ruotsin järjestelmä on erityyppinen sen perustuessa laitoksen myymiin vihreisiin sertifikaatteihin, joiden hinta määräytyy markkinoilla. Tämän hetkisillä takuuhinnoilla ja

5 5 sertifikaattien hinnoilla Saksan tuki on jopa kaksinkertainen verrattuna Suomeen, kun taas Suomen tukimäärä on noin kaksinkertainen Ruotsin järjestelmään verrattuna. Politiikkatoimien negatiivista vaikutusta tarkasteltiin erilaisten verojen ja lakisääteisten maksujen kautta. Verojen (polttoaine, sähkö yms.) vaikutus ei ollut dramaattinen, joskin maiden välillä oli eroja verokohtelussa. Logististen ratkaisujen eroavaisuus selittää verosummien eroja. Merkittävin politiikkatoimien aiheuttama kustannus on selkeästi työvoimakustannusten lakisääteiset maksut sekä työehtosopimusten aiheuttamat muut kustannukset (palkalliset vapaat ja lomarahan kaltaiset maksut). Näiden maksujen suuruus riippuu myös palkkatasosta, jossa tosin ei ollut merkittäviä eroja. Laskennallisesti Suomen kustannustaso oli alhaisin eron ollessa Saksaan noin 15 %. Ruotsissa kustannusten taso oli selkeästi korkein, yli 50 % Suomea korkeampi, johtuen korkeammista lakisääteisistä sosiaalikuluista. Rikkidirektiivin vaikutus Suomen sahateollisuuteen on vertailumaista merkittävin. Varovaisen arvion perusteella rikkidirektiivi nostaisi viennin rahtikustannuksia yli 10 %. Ero vertailtuun keskiruotsalaiseen sahaan ei ole huomattava tarkastellessa viennin kustannuslisäystä, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa Suomen ja Ruotsin ero on merkittävä. Ruotsin sahateollisuudesta suuri osa on alueilla, joista sahatavaraa voidaan kuljettaa rekkakuljetuksilla suoraan markkinoille ja tämä mahdollisuus kattaa käytännössä koko maan, jos laivarahtien hinnat nousevat huomattavasti. Rikkidirektiivistä huolimatta osa ruotsalaisesta sahatavarasta tullaan kuitenkin kuljettamaan laivoilla jatkossakin. Rikkidirektiivi tulee vaikuttamaan suomalaisen sahatavaran viennin kilpailukykyyn ja heikentämään viennin lisäämisen mahdollisuuksia. Kaikkien politiikkatoimenpiteiden kokonaisnettovaikutuksia tarkastellessa Saksan asema oli selkeästi edullisin. Suurimman edun Saksa saa, jos saha sijoittuu suosiolliselle investointitukialueelle ja tuottaa sähköä. Rikkidirektiivin vaikutus Saksan sahateollisuuden kustannustasoon on käytännössä olematon. Toisaalta Saksan etua syö korkeampi energian verotus. Suomen politiikkaympäristö näyttää paremmalta Ruotsiin verrattuna. Ero Ruotsiin johtuu pääasiassa matalammista työvoiman sivukuluista, mutta myös suuremmasta sähköntuotannon tuesta. Toisaalta rikkidirektiivin vaikutus Ruotsissa ei ole kovin merkittävä. Politiikkatoimenpiteiden vaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että investointituet eivät vaikuta juuri lainkaan Suomen olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyyn, ja mahdollisten tukien ulkopuolelle jää suuri osa maiden teollisuudesta. Saksassa on viime vuosina rakennettu paljon uutta kapasiteettia pitkälti investointitukien ansiosta. Koko teollisuuden näkökulmasta myös sähköntuotannon tuki kohdistuu vain marginaaliseen osaan sahoja. Nykyinen tukijärjestelmä ei ole rohkaissut sahoja investoimaan sähköntuotantoon Suomessa.

6 6 Politiikkatoimenpiteiden vaikutusten vertailu, euroa/m 3 SUOMI RUOTSI SAKSA Investointi 0 2, Myyntisähkö 3,8 1,8 6,9 9,8 Poliittiset tulot 3,8 6,3 1,8 4,8 6,9 13,8 Ostoenergia 0,3 0,04 1,35 Työvoima 7,8 12,1 9 Polttoainevero 0,31 0,83 0,78 Muut kustannukset 0,26 0,7 0,66 Rikkidirektiivi 1,85 0 0,85 0 Poliittiset menot 10,62 13,67 14,52 11,79 Nettovaikutus (6,82 4,32) (12,72 8,87) 4,8 2,01 Kokonaisvaikutus, milj. euroa/v (1,3 0,8) (2,5 1,8) 1,0 0,4 Puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn avaintekijät Puutuoteteollisuudessa työvoimakuluilla on merkittävä rooli, huonekaluteollisuudessa työvoimakulujen osuus on keskimäärin 25 % liikevaihdosta. Suomalaisen huonekaluteollisuuden suurin ongelma verrattuna Baltiasta ja Puolasta tulevaan kilpailuun on korkeammat työvoimakustannukset. Toinen merkittävä kilpailuetu Baltiassa ja Puolassa olevilla toimijoilla on lyhyempi ja edullisempi kuljetus Keski-Euroopan päämarkkinaalueille. Saksalaisilla ja ruotsalaisilla huonekaluyrityksillä ei ole tuotantokustannusmielessä etua suomalaisiin yrityksiin verrattuna, mutta suuremmat kotimarkkinat ja lyhyempi etäisyys vientimaihin on selkeä etu. Puutuoteteollisuuden kannalta olisi tärkeää, että pienten yritysten ja perheyrittäjien toimintaympäristö pidettäisiin helppona ja investointi-ilmapiiri houkuttelevana. Tämä tarkoittaa vakaata ja ennustettavaa vero-, tuki- ja muuta elinkeinopolitiikkaa.

7 1 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO INVESTOINTI Investointituet EU:n komission päälinjat kansalliselle ja alueelliselle investointituelle Kansalliset tuet Suomi Ruotsi Saksa Investointituen vaikutus Rahoitus MYYNTITULOT Sahatavara Sivutuotteet Energia Lämpö Sähkö Kuljetustuet KUSTANNUKSET Raaka-aine Raaka-ainekustannuksen komponentit Puumarkkinoiden erityispiirteitä Puunkorjuun erityispiirteitä Puunkuljetuksen erityispiirteitä Tehdaskustannuksen suuruus vuonna Tukkien mittaus Työvoima Energia Sähkön ostohinta Verkkomaksut Sähköverot ja veroluonteiset maksut Muut kustannukset RAHTIKUSTANNUKSET KANNATTAVUUSVERTAILU Kustannus- ja tulorakenne Kannattavuus... 49

8 2 7 POLITIIKKATOIMENPITEIDEN VAIKUTUS HUONEKALUTEOLLISUUDEN VERTAILU Huonekalujen markkinat ja tuotanto Laskentamalli Laskentamallin antamat tulokset Suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailukyky Kuvat Kuva 1. Selvityksen viitekehys... 4 Kuva 2. Suomen invstointitukialueet Kuva 3. Ruotsin investointitukialueet Kuva 4. Saksan investointitukialueet Kuva 5. Kuusisahatavaran vientihinnan kehitys Kuva 7. Suomalaisen, ruotsalaisen ja saksalaisen kuusisahatavaran hinnanmuodostus Saksassa Kuva 8. Sivutuotehakkeen hinta sahalla Kuva 9. Purun hinta toimitettuna Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Kuva 11. Sähköntuotannon tukipolitiikan vaikutus sähkön myyntihintaan Kuva 12. Sähköntuotannon tukipolitiikan vaikutus sahan myyntituloihin Kuva 13. Eri kustannuskomponenttien osuus kuusitukin tehdaskustannuksesta, Kuva 14. Kuusitukin kantohinnan vaihtelu vuosina Kuva 15. Kuusitukin keskimääräinen korjuukustannus vuonna 2012* Kuva 16. Kuusitukin kaukokuljetuskustannus Kuva 18. Kollektiivisesti sovittu keskimääräinen työaika ja palkalliset vapaat, Kuva 19. Työntekijän kustannus sahateollisuudessa, 2012 (EUR/h) Kuva 20. Työvoimakustannus sahateollisuudessa, EUR/m Kuva 21. Sähkön ostohinnan vertailu, Kuva 22. Kuusisahatavaran myynnin jakauma, Kuva 23. Kuljetuskustannusvertailu tyypillisille markkinakoreille Kuva 24. Keskimääräiset kuljetuskustannukset Kuva 25. Painotettu polttoaineverotuksen vaikutus kuljetuskustannuksiin Kuva 26. Itämeren ja Pohjanmeren SECA-alue (lähde BP Marine Service) Kuva 27. Rikkidirektiivin vaikutuksen arvioinnin lähestymistapa Kuva 28. Rikkidirektiivin kustannusvaikutus viennin rahtikustannuksiin Kuva 30. Sahojen tulorakenne, Kuva 31. Sahojen tulorakenne sähköntuotannon kanssa, Kuva 32. Sahojen kannattavuusvertailu (osuus liikevaihdosta), Kuva 33. Sahojen kannattavuusvertailu sähköntuotannon kanssa (osuus liikevaihdosta), Kuva 34. Sähköntuotannon vaikutus myyntiin ja kannattavuuteen, Kuva 35. Huonekaluteollisuuden tuotanto vertailumaissa Kuva 36. Huonekaluteollisuuden viennin ja tuonnin arvo suhteessa tuotantoon vertailumaissa Kuva 37. Työvoimakustannukset vertailumaissa Kuva 38. Huonekalutehtaan mallinnettu kustannusrakenne vertailumaissa... 54

9 3 Kuva 39. Huonekalutehtaan mallinnettu kannattavuus vertailumaissa olettaen kaikille samat myyntihinnat Kuva 40. Huonekalutehtaan mallinnettu kannattavuus vertailumaissa olettaen Saksassa ja Ruotsissa korkeammat myyntihinnat Taulukot Taulukko 1. Investoinnin perusparametrit... 5 Taulukko 2. Mallisahojen tärkeimmät muuttujat ja oletukset*... 6 Taulukko 3. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Suomessa... 8 Taulukko 4. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Ruotsissa Taulukko 5. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Saksassa Taulukko 6. Investointitukivertailu Ruotsi, Suomi ja Saksa Taulukko 7. Lämmön myyntihinnan laskennallinen muodostuminen 2012 hintatasolla Taulukko 8. Metsänomistusrakenne vertailumaissa Taulukko 9. Metsäteollisuuden rakenne tarkastelumaissa Taulukko 11. Puunkuljetuksen tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä Taulukko 12. Työnantajan sivukulujen muodostuminen Taulukko 13. Polttoaineen verovaikutus sahan sisäisessä logistiikassa Taulukko 14. Vakuutusveron vaikutus sahan kustannuksiin Taulukko 15. Politiikkatoimenpiteiden vaikutusten vertailu, euroa/m

10 4 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan politiikkatoimenpiteiden vaikutusta sahateollisuuden kilpailukykyyn. Työssä on mallinnettu mahdollisimman yhtenevät sahat Etelä- Suomeen, Keski-Ruotsiin ja Etelä-Saksaan. Maantieteellisen rajauksen kautta sahoille on mallinnettu kustannukset ja tulot, jotka ovat riippuvaisia sijainnista. Selvityksessä on mallinnuksen kautta identifioitu ja kvantifioitu politiikkatoimenpiteiden vaikutukset sahan kustannus- ja tulorakenteeseen. Politiikkatoimenpiteet pitävät lähinnä sisällään erityyppiset verot, lakisääteiset maksut ja mahdolliset tukimekanismit, jotka voivat vaikuttaa sahateollisuuteen. Kuva 1. Selvityksen viitekehys Politiikantoimenpiteiden vaikutusten arvioinnin lisäksi työssä on rakennettu päivitettävä Excel-malli, jonka avulla voidaan seurata ja verrata sahateollisuuden teoreettista kilpailukykyä näissä maissa. Työssä on myös mallinnettu huonekaluteollisuusyritys näihin maihin, missä tarkastellaan karkealla tasolla suomalaisen huonekaluteollisuuden kilpailukykyä eurooppalaisia maita vastaan.

11 5 2 INVESTOINTI Selvityksen kohteena on teoreettinen kuusisaha Etelä-Suomessa, Keski-Ruotsissa ja Etelä-Saksassa, ja näistä on mallinnettu kaksi vaihtoehtoa. Perussaha, joka kuivaa kaiken tuotannon itse tuotetulla lämmöllä sekä saha, jonka yhteyteen on rakennettu CHPlaitos, joka tuottaa ja myy sähköä verkkoon käyttämällä kuorta ja sahanpurua polttoaineena. Lähtökohtaisesti sahat ovat identtisiä kaikilla alueilla lukuun ottamatta Saksaa, jossa sahan käyttösuhteen on oletettu olevan parempi erityyppisestä tuotepaletista johtuen. Kaikkien sahojen tuotannoksi on oletettu m 3 /a. Sahan on oletettu myös käyvän täydellä kapasiteetilla, koska selvityksen tarkoituksena on vertailla eri maita eikä tutkia investoinnin kannattavuutta, joka on riippuvainen spesifistä paikallisista olosuhteista ja niiden pohjalta määritellystä optimaalisesta konseptista. Investointisumma on määritelty karkealla tasolla työn ohjausryhmässä, eikä se perustu todellisiin laitetarjouksiin ja investointilaskelmaan. Taulukossa 1 on tarkemmin eritelty investoinnin perusparametrit. Taulukko 1. Investoinnin perusparametrit Perussaha Saha ja CHP-laitos MInvestointi 45 miljoonaa euroa 54 miljoonaa euroa a 49 päivää x (myyntisaamiset & ostovelat) tisaamiset & ostovelat) 49 päivää x (myyn- lkäyttöpääoma l ivuotuiset korjausinvestoinnit liikevaihdosta s Velan osuus a hlämpöteho o Korko j epoistoaika, vuotta (koneet/rakennukset) n Lämmöntuotanto 2 % 60 % 10 MW LIBOR + 5 % 20/ MWh 2 % 60 % 10 MW LIBOR + 5 % 20/ MWh vsähköteho e rsähkön tuotanto 2,5 MW - 2,5 MW MWh tkuivausenergian tarve/m kwh 277 kwh a Sähkön kulutus/m 3 75 kwh 75 kwh i Työntekijöitä 85 86

12 6 Mallisahojen vertailuissa erot syntyvät lähinnä osto- ja myyntihinnoissa, jotka on esitelty alla olevassa taulukossa 2. Kaikki esitetyt hinnat ovat nettosahahintoja. Hintojen ja kustannusten erot on analysoitu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Taulukko 2. Mallisahojen tärkeimmät muuttujat ja oletukset* Suomi Ruotsi Saksa Käyttösuhde 1) 2,1 2,1 1,96 Tukkien käyttö, m 3 (kuoripäällinen) Hakkeen määrä, m Purun määrä, m Kuoren määrä, m Tukin hinta, EUR/m 3 kp 1) 71,5 66,1 89,7 Sahatavaran hinta, EUR/m Sähkön ostohinta, EUR/MWh Työvoiman hinta, EUR/a Työntekijä Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö Hakkeen hinta, EUR/m 3 40,5 37,7 44,4 Purun hinta, EUR/MWh 12,5 17,8 17,7 Lämmön myyntihinta, EUR/MWh 24,3 30,5 30,3 Sähkön myyntihinta, EUR/MWh Muut kustannukset, EUR/m 3 2) ) 2) Yhteismitallistettu suomalaisen mittaustavan mukaan, tukkikoko cm Sisältää kaikki muut kiinteät ja muuttuvat liiketoiminnan kustannukset

13 7 2.1 Investointituet Investointi- ja yritystukiasiat ovat kaikissa maissa monisäikeisiä ja tapauskohtaisesti ratkaistavia. Siksi eri maiden tukien vertailu on hankalaa. Seuraavassa esitellään ensin EU:n komission päälinjat kansalliselle ja alueelliselle investointituelle sekä sen jälkeen maakohtaiset pääpiirteet aluetuelle. 2.2 EU:n komission päälinjat kansalliselle ja alueelliselle investointituelle 2.3 Kansalliset tuet Suomi Komission asetusta N:o 1628/2006 sovelletaan alueellista investointitukea koskeviin läpinäkyviin ohjelmiin, jotka ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Asetusta sovelletaan myös perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi katsottavaan tapauskohtaiseen tukeen, jos tapauskohtainen tuki käytetään alueellista investointitukea koskevasta läpinäkyvästä ohjelmasta myönnetyn tuen täydentämiseksi ja tapauskohtaisen tuen osuus investointituen kokonaismäärästä on enintään 50%. Asetus on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013 asti. Asetuksen neljännen artiklan mukaan alkuinvestointituki on vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään aluetukeen oikeutetulla alueella siten kuin kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä vuosia koskevassa aluetukikartassa määritellään ja bruttoavustusekvivalenttina ilmaistu tuki-intensiteetti ei ylitä tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa alueellisen tuen enimmäistasoa sillä alueella, jolla investointi toteutetaan siten kuin kyseiselle jäsenvaltiolle hyväksytyssä aluetukikartassa määritellään. Lisäksi määritellään esimerkiksi miten kauan investoinnin on säilyttävä tukea saavalla alueella ja millaista tukikelpoisen aineettoman omaisuuden on oltava. Suomessa valtionavustuksista yritystoiminnan kehittämiseksi säädetään asetuksessa 675/2007 sekä ao. asetuksen muutoksessa, joka on annettu sekä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) nojalla. Lain tarkoituksena on edistää taloudellista kasvua, työllisyyttä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita myöntämällä avustuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, kehittämistä ja perustamista edistäviin hankkeisiin. Avustusten myöntämisessä tulee ottaa huomioon kilpailunäkökohdat, siten kuin valtionavustuslain (688/2001) 7 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, sekä Euroopan yhteisön ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet. Avustusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät: 1) uuden yritystoiminnan syntymistä; 2) uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä sekä käyttöönottoa; 3) tutkimustulosten kaupallistamista ja innovaatiotoimintaa; 4) uuden teknologian soveltamista ja käyttöönottoa;

14 8 5) pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoimintaa; 6) alueiden yritystoiminnan monipuolistamista tai vahvistamista; tai 7) yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yhteistoimintaa. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia. Avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta riippuu yrityksen koosta ja tukialueesta. Tukiprosentti vaihtelee nollasta suurille yrityksille III tukialueella aina 35 %:iin pienille yrityksille ja mikroyrityksille I- ja II-tukialueilla. Enimmäisprosenttiosuudet on esitelty taulukossa 3 ja tukialueet kuvassa 1. Taulukko 3. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Suomessa I TUKIALUE II TUKIALUE III TUKIALUE ISuuri yritys n vkeskisuuri yritys e spieni yritys t omikroyritys i nmikroyritys harvaan asutulla maaseudulla t 15 % 25 % 35 % 35 % 35 % 10 % 15 % 25 % 25 % 35 % - 10 % 20 % 20 % 30 % Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä saa olla korkeintaan yllä mainitun prosenttiosuuden mukainen. Avustuksen saajan on rahoitettava investoinnin hankintamenosta vähintään 25 % sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Asetuksessa mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka täyttää kulloinkin voimassa olevan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun Euroopan yhteisöjen komission suosituksen mikroyrityksen ehdot. Muiden yritystyyppien määrittelyt ovat seuraavat: Pieni yritys: työntekijöitä max. 50, liikevaihto tai taseen loppusumma max. EUR 10 milj. Keskisuuri yritys: työntekijöitä max. 250, liikevaihto max. 50 milj. euroa tai taseen loppusumma alle 43 milj. euroa.

15 9 Suuri yritys: yli 250 henkeä, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai taseen loppusumma yli 43 milj. euroa. Suurille yrityksille myönnettävälle investointituelle I ja II alueella on säädetty erikoisehtoja, kuten että investoinnin on oltava alueen työllisyyden kannalta merkittävä tai kyseessä on yrityksen kannalta merkittävä investointi uuteen toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen, palveluun tai teknologiaan. Liikenteen toimialan yrityksille myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen enimmäisprosenttiosuus on alhaisempi kuin yllä esitetyt enimmäistukiprosentit muiden alojen yrityksille. Yrityksen kehittämisavustusta muihin kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää esimerkiksi ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin, palkkamenoihin sekä ulkomailla pidettäville messuille osallistumisesta aiheutuviin menoihin. Yrityksen kehittämisavustuksen määrä muihin kehittämistoimenpiteisiin voi olla enintään 50% avustuksen perusteena olevista hyväksyttävistä menoista ja sitä voidaan myöntää suurille yrityksille ainoastaan yhteishankkeena toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä, joiden toteuttamiseen osallistuu suuren yrityksen ohella pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

16 10 Kuva 2. Suomen invstointitukialueet LÄHDE: Ruotsi Ruotsissa alueellista investointitukea voidaan myöntää investointeihin mukaan lukien rakennukset, koneet ja laitteet, sekä koulutus tai konsultointipalveluiden osto. Tukialue käsittää lähes koko Norrlandin ja tiettyjä osia seuraavista lääneistä: Dalarna, Värmland, Örebro, Västmanland, Kalmar ja Västra Götaland. Tietyillä alueilla tukea on saatavilla ainoastaan, jos esimerkiksi suuren investoinnin katsotaan olevan strategisesti tärkeä tai sen katsotaan olevan erityisen tärkeä alueelliselle kehitykselle. Tukialueita on kaksi, A ja B, ja tukiprosentit näillä alueilla vaihtelevat jonkin verran. Myös yrityksen koko, lähinnä työntekijöiden määrä, vaikuttaa mahdollisen enimmäistuen määrään. Pienillä yrityksillä mahdollinen tukiprosentti on korkein. Taulukossa 4 esitetään mahdollinen maksimituki prosenttina hyväksytystä investoinnista investointityypeittäin ja yrityskoon mukaan jaoteltuna.

17 11 Taulukko 4. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Ruotsissa Alue A Alue B KSuuret yritykset u v Keskisuuret yritykset a 2Pienet yritykset. 15 % 25 % 35 % 10 % 20 % 30 % Kuva 3. Ruotsin investointitukialueet Saksa Saksan investointituet ovat pääosin periytyneet Saksan yhdistymisen ajoilta. Investointitukien myöntäminen riippuu paljolti investointikohteen sijainnista. Pääasiassa investointitukia myönnetään entisen Saksan Demokraattisen Tasavallan alueille sijoittuville investoinneille, joissa tuen suhteellinen määrä on myös korkein. Tukia myönnetään myös entisen Länsi-Saksan alueille tukien kohdistuessa lähinnä entisen Itä-Euroopan rajan

18 12 tuntumaan sijoittuviin alueisiin. Tuen määrä riippuu sijainnin lisäksi myös yrityksen koosta. Periaatteessa tukia myönnetään seuraavanlaisiin investointeihin: Yrityksen perustaminen ja laajennus Yrityksen osto ja uudelleen sijoittuminen Toiminnan hajauttaminen Uusien teknologioiden hankinta Mahdolliset tukialueet ja niiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 3. Lähtökohtaisesti Etelä-Saksa (Baijerin ja Baden-Württembergin osavaltiot) eivät ole tukijärjestelmän piirissä. Baijerissa on muutamia alueita idässä lähellä Tšekin ja Itävallan rajaa, joissa investoinnilla on mahdollisuutta päästä C- ja D-alueiden tukijärjestelmän piiriin. Kuva 4. Saksan investointitukialueet

19 13 Taulukko 5. Alueellisen investointituen maksimäärät alueen ja yrityskoon mukaan Saksassa Alue A Alue C Alue D Y rsuuret yritykset i tkeskisuuret yritykset y spienet yritykset t 30 % 40 % 50 % 15 % 25 % 35 % euroa 10 % 20 % Yritysten luokitteluperusteet koon mukaan ovat seuraavat: Pienet yritykset: työntekijöitä max. 50, liikevaihto max. 10 milj. euroa Keskisuuret yritykset: työntekijöitä max. 250, liikevaihto max. 50 milj. euroa Suuret yritykset Yllä olevien kriteerien mukaan tarkasteltavalle investoinnille olisi mahdollista saada investointitukea, jos se sijoittuisi Baijerin itäisimpään osaan. 2.4 Investointituen vaikutus Selvityksen mallinnettu saha luokitellaan keskikokoiseksi yritykseksi, jolla on teoriassa mahdollisuus investointitukeen. Kaikilla tutkituilla alueilla on paikkakuntia, jotka ovat tuen piirissä. On huomattava, että kaikissa näissä maissa huomattava osa alueesta jää tukien ulkopuolelle. Jos oletetaan, että sahainvestointi täyttäisi tuen kriteerit ja saisi tukea, niin vuotuinen vaikutus olisi luokkaa 0,3 0,8 miljoonaa euroa. Tuotettua kuutiota kohden suhteutettuna tuki voi olla 1,5 4 euroa. Tuen vaikutus näkyy tuloslaskelmassa pienempinä poistoina ja sitä kautta yrityksen tuloksessa. Taulukossa 6 on tarkemmin esitetty tukien määrät, vaikutusalueet ja taloudelliset vaikutukset. Taulukko 6. Investointitukivertailu Ruotsi, Suomi ja Saksa Etelä-Suomi Keski-Ruotsi Etelä-Saksa Investointituen maksimi n % 20 % % v Lähinnä Kymenlaakso ja Vain Baijerin itäisimmät alueet Kattavuus Sisämaan alueet e Etelä-Karjala s Mahdollinen vuotuinen taloudellinen vaikutus MEUR 0,3 0,5 MEUR 0,6 MEUR 0,3 0,8

20 Rahoitus Investointituen myöntämisen lopulliset perusteet riippuvat paljolti niistä päättävien tai niitä esittelevien tahojen näkemyksistä. Esimerkiksi Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten toimialapäälliköt ovat esittäneet omat rahoitusnäkemyksensä koskien saha- ja puutuoteteollisuutta. Suomessa lähtökohtaisesti tukea suunnataan osaamisintensiivisiin, jalostusarvoa sekä kansainvälistä kilpailukykyä lisääviin hankkeisiin. Valmistuskapasiteettia lisääviin investointeihin tukea myönnetään, jos kapasiteetti suuntautuu vientiin tai jalosteiden valmistus siirtyy päähankkijalta alihankkijalle. Tuen myöntämistä tukevia seikkoja ovat mm. investoinnin teknologisesti vaativa taso, uudet tuotteet ja palvelut, jalostusasteen nosto, tuotekehitys ja uudet liiketoimintakonseptit. Suomessa sahainvestointien kulta-aika sijoittui 1990-luvulle, jolloin Suomen sahat olivat teknisesti erittäin kilpailukykyisiä. Näiden investointien saamista tuista ei ole koottua tietoa, mutta sahoille on odotettavissa investointeja tulevan vuosikymmenen aikana, jolloin modernisointien mahdollinen tukeminen tulee ajankohtaiseksi. Saksan sahateollisuuden investointibuumi sijoittui 2000-luvun alkupuolelle, jolloin rakennettiin useita suursahoja eri puolille Saksaa sekä modernisoitiin ja kasvatettiin kapasiteettia olemassa olevilla sahoilla. Osa näistä investoinneista on tunnetusti ollut tukien piirissä ja huomattavia investointeja on tehty myös suurten tukien alueelle entisen Saksan Demokraattisen Tasavallan alueelle. Näiden investointien avulla Saksa on kasvattanut tuotantoaan huomattavasti ja siitä on tullut sahatavaran nettoviejä, kun Saksa oli aiemmin sahatavaran nettotuoja. Viime vuosina on myös Ruotsissa tehty merkittäviä investointeja sahateollisuuteen sisältäen sekä kapasiteetin laajennuksia ja modernisointeja että uusia sahoja. Suoraa yhteyttä investointitukien ja kapasiteetin noston välille on mahdoton vetää, mutta Suomi on selkeästi menettänyt markkinaosuuttaan ruotsalaiselle ja saksalaiselle sahateollisuudelle. Voidaan kuitenkin olettaa, että mahdollinen investointituki voi huomattavasti vaikuttaa investointipäätökseen ja sahan kilpailukykyyn. Erilainen tukien edellytysten tulkinta ja paikallinen päätöksenteko voivat siis asettaa eri maat ja yritykset eriarvoiseen asemaan. Kaikissa vertailun maissa on julkisia rahoituslähteitä, jotka myöntävät lainaa mm. puutuoteteollisuuden investointeihin. Näiden julkisten pankkien ja rahoituskanavien tarkoituksena ei ole myöntää subventoitua lainaa, vaan lähinnä taata rahan saatavuus. Yhtälailla kuin kaupalliset pankit, nämä julkiset rahoituslaitokset tekevät omat riskianalyysinsä lainan hakijasta, minkä perusteella korkomarginaalit määräytyvät yrityskohtaisesti. Rahoitukselle on myös ollut mahdollisuus saada korkotukea Euroopan aluekehitysrahaston kautta vuosina yllä mainitun EU-komission linjauksen mukaisesti. Käytännössä kaikilla alueilla on ollut yhtenevät mahdollisuudet korkotuen hankkimiseen vuonna Pk-yrityksille tämä korkotuki on Finnveran mukaan ollut 2,6 % kolmena ensimmäisenä vuonna. Lainojen korkotuki on kuitenkin poistumassa yritysten tukimuotona.

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Seuraavissa kappaleissa 1-6 esitettävät rahoituslinjaukset koskevat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaista kehittämisavustusta.

Seuraavissa kappaleissa 1-6 esitettävät rahoituslinjaukset koskevat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaista kehittämisavustusta. POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISLINJAUKSET YRITYSTUKIHANKKEISSA Yritystukien myöntämistä säätelevät valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006) ja siihen

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Quality Northern Wood

Quality Northern Wood Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Suomi on saari (pois lukien Venäjän vienti) -> 90 % Suomen viennistä kulkee satamien kautta Yritysten sijaintipaikkaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ALUEELLISEN KULJETUSTUEN HAKUOHJEITA

ALUEELLISEN KULJETUSTUEN HAKUOHJEITA ALUEELLISEN KULJETUSTUEN HAKUOHJEITA YLEISTÄ... 1 KULJETUSTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 1 KULJETUSTUKEEN OIKEUTTAVAT TUOTTEET... 2 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYKSEN MÄÄRITELMÄ... 3 KULJETUSTUEN TYYPIT...

Lisätiedot