EUROOPAN MUSLIMINUORTEN RADIKALISOITUMINEN ON ESTETTÄVISSÄ

Transkriptio

1 053 perusteluja EUROOPAN MUSLIMINUORTEN RADIKALISOITUMINEN ON ESTETTÄVISSÄ Euroopasta Syyriaan taistelemaan lähteneet miehet ovat olleet viime aikoina otsikoissa. Eurooppalaisten muslimien radikalisoituminen on monisäikeinen prosessi. Se on osittain vastareaktio kantaväestön siirtolaisvastaisuuteen, mutta tämä ei vielä riitä selittämään ilmiötä. kristiina koivunen

2 054 Peruste # uslimivastaisten oikeistopuolueiden suosion lisääntyminen on ollut paljon esillä, myös Pohjoismaissa. Paljon vähemmän huomiota on saanut se, ettei heidän aggressioidensa kohde suinkaan seuraa toimettomana kehitystä vaan valmistautuu puolustautumaan. Euroopan maista turvapaikan saaneiden pakolaisten voimat ovat kuluneet pääasiassa uuden elämän aloittamiseen. He ovat kiitollisia saatuaan siihen mahdollisuuden. Sen sijaan heidän lapsensa, Euroopassa syntyneet toisen polven siirtolaiset, haluavat kiitollisuuden osoittamisen sijasta puolustaa oikeuksiaan. He eivät ole kantaväestön toimien objekti vaan omaan kotimaahansa vaikuttava subjekti. Rasisteille, jotka kehottavat heitä palaamaan kotimaihinsa, he vastaavat kertomalla syntyneensä Euroopassa. Kantaväestö huomasi musliminuorten radikalisoitumisen shokeeraavista uutisista Euroopasta Syyriaan taistelemaan lähteneistä miehistä. Englantilainen tutkimuslaitos ICSR 1 arvioi, että joulukuussa 2013 Syyriassa taisteli ulkomaalaista jihadistia, joista oli tullut länsimaista. Useimmat heistä olivat Nusran rintaman tai Isisin riveissä. (Carter, Maher, and Neumann 2014, 7.) Syyriaan on lähtenyt myös musliminaisia, joko jihadistimiestensä kanssa tai tukeakseen jihadia solmimalla avioliiton taistelijan kanssa. Ilmiö on sama kuin Pakistanin Waziristanissa, jonne on myös mennyt taistelijoiden perheitä Euroopasta. radikalisoitumisen syitä Euroopassa asuvien musliminuorten radikalisoitumiseen on monia syitä. Montasser AlDe emeh, joka on tutkinut Antwerpenin ja Leuvenin yliopistoissa jihadistitaistelijoita, uskoo al-monitor -nettilehden haastattelussa, että naisten lähtöön vaikuttavat muun muassa heidän oma vaikea lapsuutensa sekä muslimivastaisten oikeistopuolueiden kannatuksen kasvu. (Stoter 2014.) Tämä näkemys on liian kapea-alainen, ikään kuin jihadismi olisi merkki henkilökohtaisesta epäonnistumisesta. Moniin sotiin on osallistunut ulkomaalaisia Espanjan sisällissodan päivistä asti viimeaikaisiin Itä-Ukrainan taisteluihin. Lähtijöiden motiiveja ei ole juuri tutkittu, mutta yleensä lähtöä ei nähdä pakona omista ongelmista. Ruotsalaisista jihadisteista kirjan kirjoittanut Magnus Sandelin esittelee useita henkilöitä, jotka ovat luopuneet tavallisesta elämästään jihadin takia. Heidän joukossaan on sekä syrjäytyneitä nuoria että varakkaita pariskuntia. (Sandelin 2012) On liian kapea-alaista etsiä syitä vain musliminuoren asuinmaasta ja omas- 1 The International Centre for the Study of Radicalisation and Political Violence.

3 Euroopan musliminuorten radikalisoituminen on estettävissä 055 ON KUITENKIN SELVÄÄ, ETTÄ MUSLIMINUORTEN ASEMA EUROOPASSA VAIKUTTAA RADIKALISOITUMISEEN. VAIKKA EUROOPASSA PUHUTAAN MONIKULTTUURISUUDESTA VAALI- JA JUHLAPUHEISSA, SIIRTOLAISPERHEIDEN ELÄMÄ ON VAIKEAMPAA KUIN KANTAVÄESTÖN. ta henkilöhistoriasta. Euroopassa asuvien nuorten radikalisoitumiseen vaikuttavat myös heidän vanhempiensa synnyinmaan ja koko Lähi-idän tilanne sekä kansainvälisen jihadin voimistuminen. On kuitenkin selvää, että musliminuorten asema Euroopassa vaikuttaa radikalisoitumiseen. Vaikka Euroopassa puhutaan monikulttuurisuudesta vaali- ja juhlapuheissa, siirtolaisperheiden elämä on vaikeampaa kuin kantaväestön. Tämä johtuu ehkä enemmän heikosta taloudellisesta asemasta kuin kielestä ja kulttuurista. Taloudellisen eriarvoisuuden juuret ovat siirtolaisten saapumisessa työvoimaa tarvitsevaan Eurooppaan. Esimerkiksi Ruotsissa oli 1960-luvulla niin kova työvoimapula, että sinne haettiin työmiehiä busseilla Turkista. He ja heidän jälkeläisensä ovat jo lähtökohdiltaan heikommassa asemassa kuin kantaväestö, jonka elämää helpottaa monen sukupolven aikana kertynyt varallisuus. Nykyään Ruotsissa on muslimeja islamilaisten seurakuntien ilmoituksen mukaan noin , virallisia tilastoja ei ole. Lähes viisi prosenttia Ruotsin asukkaista on muslimeja. Ruotsissa vuonna 2004 alkaneella porvarillisen Allianssin 2 valtakaudella taloudellinen eriarvoisuus on kärjistynyt. Ruotsi on jakautumassa kahtia vaarallisella tavalla niin työ- kuin asuntomarkkinoilla ja koulutussektorilla. Samaan aikaan kantaväestön muslimivastaisuus tulee avoimesti esille esimerkiksi niqab-huivia 3 käyttävien naisten töykeänä kohteluna. (Khalfi 2012, Benaouda 2014.) Viime kesänä Israel pommitti massiivisesti Gazaa koko maailman seuratessa sitä reaaliajassa televisiosta. Palestiinalaisten kohtalo vaikuttaa moniin muslimeihin voimakkaasti: se symboloi ikään kuin kaikkien muslimien huonoa koh- 2 Moderaatit, keskustapuolue, liberaalinen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. 3 Niqab on huivi, jota peittää hiukset ja kaulan, mutta ei kasvoja.

4 056 Peruste # ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ MUSLIMIT VOIVAT OSALLISTUA TASA- VERTAISESTI ISLAMIA KÄSITTELEVÄÄN JULKISEEN KESKUSTELUUN, EIKÄ HEITÄ NÄHDÄ MEDIASSA VAIN UHKANA JA ONGELMANA. TÄTÄ VARTEN ON KEHITETTÄVÄ FOORUMEJA TERRORISMIN TORJUNNAN TEHOSTAMISEN SIJAAN. telua. Niin Israelin sortotoimenpiteet kuin sekä länsimaiden että maltillisten arabimaiden kyvyttömyys auttaa uhreja vahvistavat tätä tunnetta. Ne, jotka pystyvät seuraamaan arabiankielisiä televisiokanavia, näkevät niiden erot Gazasta kertovaan länsimaiseen tiedonvälitykseen. Tämä vähentää luottamusta länsimaihin muissakin asioissa. Euroopassa asuvat siirtolaiset saavat tietoja kriisialueilta monista lähteistä, kuten al-jazeerasta ja muista satelliittitelevisioista, internetistä sekä sukulaisilta ja tuttavilta paikan päältä. Lähtömaiden tilanne vaikuttaa eri sukupolviin eri tavoin: ensimmäisen sukupolven muuttajien identifioituessa voimakkaasti synnyinmaahansa heidän lapsensa sen sijaan kokevat itsensä eurooppalaisiksi. Tällä on hieman koomisiakin seurauksia. Esimerkiksi Syyrian sunnialueita hallitseva militanttijärjestö Nusran rintama on perustanut ranskankielisen yksikön, koska kaikki Euroopasta tulleet taistelijat eivät tule toimeen arabian kielellä. Syyskuun yhdennentoista päivän iskujen jälkeen islamilaisista maista tulleet siirtolaiset alettiin nähdä ensisijaisesti muslimeina; siihen asti heitä oli pidetty oman kansallisuutensa edustajina, kuten arabeina tai bosnialaisina. Tämäkin on vahvistanut musliminuorten uskonnollista identiteettiä. Arabikevään myötä lännenvastaisuus on levinnyt Lähi-idästä myös Euroopassa asuvien muslimien keskuuteen. Monet arabimaat, kuten Egypti, olivat kauan lännen tuella pystyssä pysyneitä diktatuureja. Kun lännenvastainen Muslimiveljeskunta voitti ensimmäiset Mubarakin jälkeiset vaalit Egyptissä vuonna 2012, armeija kaappasi pian vallan länsimaiden juurikaan kritisoimatta sitä. Aiemmin Hamasin voitettua vaalit Gazassa vuonna 2006, EU oli yhtynyt Israelin julistamaan alueen kauppasaartoon. Tällaiset asiat vaikuttavat eurooppalaisiin musliminuoriin voimakkaasti välittäessään samaa kielteistä viestiä kuin heihin henkilökohtaisesti kohdistuva syrjintä. Kuten muissakin uskonnoissa, myös islamissa on erilaisia koulukuntia, jotka käyvät keskenään dialogia. Länsimainen maallikko saattaisi olettaa, että täällä asuvat muslimit alkaisivat tulkita Koraania aiempaa joustavammin. On kuitenkin käynyt päinvastoin: eniten kannatustaan lisäävä suuntaus eurooppalaisten sunnimuslimien keskuudessa on vanhoillinen ja tiukka salafismi. tulevaisuuden näkymiä Euroopassa on herätty tutkimaan kansallismielisen äärioikeistolaisuuden lisääntymistä, mutta oman identiteetin voimistuminen myös Euroopan musli-

5 Euroopan musliminuorten radikalisoituminen on estettävissä 057 miväestön keskuudessa ei ole juurikaan herättänyt tieteellistä kiinnostusta. Aiheen tutkiminen on välttämätöntä, jotta ongelmat pystytään ennakoimaan ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Islamilaisen radikalismin kehityksestä Euroopassa on kaksi vastakkaista näkymää. Ruotsidemokraattien päästyä parlamenttiin vuonna 2004 Ruotsin muslimit perustivat Swedish Muslims in Cooperation -verkoston. Se osallistuu julkiseen keskusteluun, antaa ehdotuksia ja laatii raportteja. On todennäköistä, että jos tällainen ei-väkivaltainen toiminta johtaa muslimien kannalta myönteiseen kehitykseen Euroopassa ja länsimaiden politiikka osoittaa muutoksen merkkejä Lähi-idässä, pohja eurooppalaisten muslimien laajamittaiselta radikalisoitumiselta putoaa pois. On tärkeää, että muslimit voivat osallistua tasavertaisesti islamia käsittelevään julkiseen keskusteluun, eikä heitä nähdä mediassa vain uhkana ja ongelmana. Tätä varten on kehitettävä foorumeja terrorismin torjunnan tehostamisen sijaan. Sen sijaan katkeruus lisääntyy, jos Euroopassa opiskelleet musliminuoret jäävät aina kakkossijalle kilpailussa työpaikoista kantaväestön kanssa. He haluavat puolustautua, jos natsityyppisten järjestöjen toiminta lisääntyy ja musliminaisten päälle sylkeminen jatkuu Euroopassa, ja jos muslimeja siepataan edelleen salaisille lennoille terroristijahdin nimissä ja teljetään salaisiin vankiloihin. Jos siviilien tappaminen jatkuu Gazassa, jihadisteilla on valtavasti kuva-aineistoa laatia Facebookiin ja Twitteriin vihaisiin muslimeihin vetoavia tiedotteita. Kirjoittaja on tietokirjailija ja freelancer -toimittaja. Hän asui Pohjois-Irakissa lähteet: Benaouda, Helena (2014) Haastattelu Tukholmassa (Benaouda on Sveriges muslimska råd-järjestön puheenjohtaja.) Carter, Joseph A., Maher, Shiraz and Neumann, Peter R. (2014) #Greenbirds: Measuring Importance and Influence in Syrian Foreign Fighter Networks. The International Centre for the Study of Radicalisation and Political Violence. Lontoo. Report-Greenbirds-Measuring-Importance-and-Infleunce-in-Syrian-Foreign-Fighter-Networks.pdf Khalfi, Mahmoud (2012) Haastattelu Tukholmassa (Khalfi on Tukholman Södermalmin moskeijan imaami.) Sandelin, Magnus (2012) Jihad: svenskarna i de islamistiska terrornätverken. Reporto förlag, Tukholma. Stoter, Linda (2014) European women find appeal in Syrian jihad. Al-Monitor ref