VIHARIKOSTEN TORJUNTA RUOTSIN HAASTEENA

Transkriptio

1 060 Peruste # väki ja valta VIHARIKOSTEN TORJUNTA RUOTSIN HAASTEENA Rasistiset viharikokset herättävät huolta Ruotsissa. Tukholman viharikoksia selvittävän poliisiyksikön johtajan Daniel Goldmanin mukaan vastaava yksikkö tarvittaisiin jokaiseen poliisipiiriin. kristiina koivunen

2 Viharikosten torjunta Ruotsin haasteena 061 skilstunan moskeijan tulipalo oli yksi vuodenvaihteen tärkeimmistä uutisista Ruotsissa. Asuinkerrostalon kellarissa sijainneen moskeijan sisustus ja irtaimisto tuhoutuivat palossa täysin. Moskeijaan heitettiin ovesta palava esine iltapäivärukouksen aikana, jolloin siellä oli seitsemänkymmentä ihmistä, kertoo Mahmoud Khalfi, Tukholman Södermalmin moskeijan imaami. Kukaan ei loukkaantunut palossa vakavasti, mutta suuronnettomuuden vaara oli lähellä. Puolta tuntia aiemmin moskeijassa oli ollut kuusikymmentä lasta. Myös elokuun lopussa tapahtunut romanileirin tulipalo Tukholman Högdalenissa nousi otsikoihin tulipalossa loukkaantuneen kerjäläismiehen Vasiljin kuoltua kaksi viikkoa palon jälkeen. Poliisia kritisoitiin puutteellisesta tutkinnasta. Sen sijaan, että paloalue olisi tutkittu perusteellisesti, se jyrättiin maan tasalle aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti palon jälkeisenä päivänä. Palosta selvinneet kuusitoista kerjäläistä karkotettiin Romaniaan. Siksi poliisi ei pystynyt kuulemaan silminnäkijöitä jatkaessaan tutkintaa Vasiljin kuoltua. Tutkinnanjohtaja vaihdettiin ja aiemmasta tutkinnasta tehtiin poliisin sisäinen tutkinta. Siinä poliisin toiminnasta ei löydetty virheitä. Tukholmassa oleskelevien romanikerjäläisten määrää ei tiedetä, mutta asunnottomia EU-maiden siirtolaisia Ruotsissa auttavan HEM-yhdistyksen varapuheenjohtaja Sven Hovmöller arvioi heitä olevan Tukholmassa on kolmekymmentä kerjäläisten leiriä, joiden sijainnista löytyy tietoja internetistä. Tämä huolestuttaa HEMyhdistystä, koska rasistien on helppo löytää kerjäläisten teltat ja parakit. Etunimellään Lise-Lotte esiintyvän HEM:in aktivistin mukaan niihin on heitetty kiviä, eikä Högdalenin tapaus ole ainoa romanileirin tulipalo, jonka syttymissyy on epäselvä. Laman aikana rasismi voimistuu. Monet syyttävät siirtolaisia ongelmista, vaikka ne johtuvat Ruotsissa harjoitetusta väärästä talouspolitiikasta, Cyklopen kulttuuriyhdistyksen aktivisti Elin Olofsson sanoo. Julkisten palvelujen taso on romahtanut, koska ne on yksityistetty. Syynä ei ole pakolaisten tulva, vaikka ruotsidemokraatit antavat tällaisen kuvan, hän selittää. nettiviha ja viharikokset Etenkin siirtolaiset, muslimit ja poliittinen vasemmisto ovat Ruotsissa huolissaan rasismista, internetin vihasivuista ja viharikoksista. Juridisesti viharikos on monimutkainen asia: on määriteltävä sekä sananvapauden rajat että tavallisen ja viharikoksen välinen ero. Uhrin on tehtävä rikosilmoitus, ja oikeus määrää tuomion vain, mikäli todistusaineisto riittää. Ruotsin rikoslain mukaan viharikos on henkilöön, omaisuuteen tai organisaatioon kohdistuva rikos, joka tehdään

3 062 Peruste # RUOTSIN SOSIALI- DEMOKRAATTISEN HALLITUKSEN ENSIMMÄINEN KÄYTÄNNÖN TOIMENPIDE OLI KÄYNNISTÄÄ KANSALLISEN OHJELMAN LAATIMINEN VIHARIKOSTEN TORJUMISEKSI. TYÖRYHMÄÄ JOHTAA JÖNKÖPINGIN LÄÄNIN POLIISIMESTARI HÅKAN SANDAHL, JOKA LUOVUTTAA EHDOTUKSENSA HELMIKUUN LOPUSSA. etnisyyden, uskonnollisen ryhmän jäsenyyden, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin ilmaisun takia (CEBRO 2015). Tämän rikosnimikkeen täyttyminen edellyttää kaksinkertaisten edellytysten täyttymistä. Ensinnäkin on oltava näyttö rikoksesta, kuten pahoinpitelystä. Toiseksi sen motiivin täytyy olla joku näistä syistä, selittää Daniel Goldman, joka johtaa viharikoksia selvittävää poliisiyksikköä Tukholmassa. Jälkimmäisen kriteerin osoittaminen voi olla vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Vasemmistopuolueen kansanedustaja Christina Höj Larsenin mukaan monet musliminaiset kokevat rikosilmoituksen tekemisen vaikeaksi. Höj Larsenin mielestä fasistit 1 aktivoivat internetin välityksellä ruotsalaisessa yhteiskunnassa olevan rakenteellisen rasismin. Kun ruotsidemokraatit antavat kuvan, että yhteiskunnassamme on sota ruotsalaisten ja maahanmuuttajien välillä, jotkut alkavat kokea itsensä sotureiksi. Ruotsissa on vahva sananvapauslainsäädäntö, joten voi olla vaikeaa määritellä, mitkä julkaisut tai nettisivut ovat vain moraalisesti tuomittavia ja mitkä myös rikoslain mukaan tuomittavia. Poliisi seuraa internetin vihasivuja, mutta niihin puuttuminen on vaikeaa. Jos teksti on ladattu sinne ulkomailla, otamme yhteyden kyseisen maan poliisiin. Yhteistyö onnistuu kuitenkin vain, mikäli epäilty rikos on rangaistava teko myös kyseisessä maassa, kertoo Goldman. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kiihottamista kansanryhmää kohtaan ei ole Goldmanin mukaan määritelty rikokseksi, sen sijaan laittomasta uhkauksesta voidaan tuomita rangaistus. keinoja viharikosten torjumiseksi Monet haluavat lisätä poliisien määrää ja heidän valtuuksiaan, mutta Ruotsin Vasemmistopuolue pitää tärkeämpänä poliisijärjestelmän kehittämistä. Sillä on neljä ehdotusta. Ensinnäkin, poliisien koulutus on muutettava yliopistotasoiseksi, että poliisikunta oppisi näkemään rikollisuuden yhteiskunnallisessa kontekstissa. Poliisi on suurta valtaa käyttävä viranomainen. Koulutuksen parantamisen lisäksi poliisien palkkaa on puolueen mielestä nostettava, että ammatista tulee nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto nuorille. Poliisikunnan on lisättävä kaikkien kansalaisten turvallisuuden 1 Maan julkisessa keskustelussa on normaalia kutsua ruotsidemokraatteja fasisteiksi. Esimerkiksi pääministeri Stefan Löfven on käyttänyt tätä sanaa heistä.

4 Viharikosten torjunta Ruotsin haasteena 063 SUOMEN RIKOSLAIN- SÄÄDÄNNÖSSÄ EI MAINITA VIHARIKOSTA TAI VIHAPUHETTA, SEN SIJAAN KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN, KUNNIANLOUKKAUS JA LAITON UHKAUS OVAT RANGAISTAVIA TEKOJA (POLIISI 2015). NIIDEN TORJUNTAAN EI OLE PANEUDUTTU SUOMESSA YHTÄ PERUSTEELLISESTI KUIN RUOTSISSA VIHARIKOSTEN ESTÄMISEEN. tunnetta ja oltava helposti lähestyttävä, Höj Larsen linjaa. Sen on oltava monikulttuurinen ja edustettava kaikkia väestöryhmiä. Hijabia käyttävien naisten olisi nykyistä helpompaa tehdä rikosilmoitus, jos sen ottaisi vastaan ruotsalaisella poliisiasemalla naispoliisi, joka myös käyttää hijabia, Höj Larsen mainitsee. Toiseksi, tavoite viharikosten torjunnasta on kirjattava hallitusohjelmaan, kuten Stefan Löfvenin hallitus onkin tehnyt. Sitä edeltänyt porvariallianssi ei huolinut tavoitetta hallitusohjelmaan. Se oli Höj Larsenin mukaan viesti viranomaisille, ettei asia ole tärkeä. Kolmanneksi puolue esittää, että on tutkittava, miksi vain pieni osa viharikoksista tehdyistä rikosilmoituksista etenee oikeuskäsittelyyn ja tuomioon asti. Kun ongelmakohdat selvitetään, järjestelmää voidaan parantaa ja nykyistä useammat viharikosten tekijät saavat tuomion. Neljänneksi, Ruotsiin tarvitaan nettivihan torjumiseksi internetasiamies tällä hetkellä jo toimivan lehdistöasiamiehen rinnalle. Ruotsin sosialidemokraattisen hallituksen ensimmäinen käytännön toimenpide oli käynnistää kansallisen ohjelman laatiminen viharikosten torjumiseksi. Työryhmää johtaa Jönköpingin läänin poliisimestari Håkan Sandahl, joka luovuttaa ehdotuksensa helmikuun lopussa. Ruotsissa on tällä hetkellä kaksi viharikoksien tutkintaan erikoistunutta ryhmää, toinen Tukholmassa ja toinen Malmössä. Niissä on yhteensä vain kahdeksan poliisia. Tukholman yksikön johtaja Daniel Goldman on tehnyt yhteistyötä Sandahlin kanssa ja kertoo jo ennen raportin valmistumista, että siinä ehdotetaan viharikoksia selvittävän ryhmän perustamista maan jokaiseen poliisipiiriin. Ruotsissa on panostettu 1990-luvulta lähtien paljon perheväkivallan ehkäisyyn. Jokaisella poliisiasemalla on sen selvittämiseen erikoiskoulutuksen saanut poliisi. Nämä poliisit on koulutettu toimimaan perheväkivallan uhrien kanssa, joiden itseluottamukseen psyykkinen pahoinpitely on vaikuttanut. Muitakin viranomaisia koulutetaan ymmärtämään perheväkivallan erityispiirteitä. Viharikosten torjumiseksi tarvitaan samanlainen prosessi, mutta sen on tapahduttava paljon nopeammin, toteaa Goldman. Suomen rikoslainsäädännössä ei mainita viharikosta tai vihapuhetta, sen sijaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus ovat rangaistavia tekoja (Poliisi 2015). Niiden torjuntaan ei ole paneuduttu Suomessa yhtä perusteellisesti kuin Ruotsissa viharikosten estämiseen. Suomen sisäasiainministeriön nettisivulla viharikokset mainitaan lyhyesti, vaikka

5 064 Peruste # Susanna Salama We re all the same. Sekatekniikka (akryyli tulostetulle kankaalle, kierrätysmateriaali) 41 x 32 cm.

6 Viharikosten torjunta Ruotsin haasteena 065 rikoslaki ei tunne termiä. Sisäasiainministeriö korostaa hyvien etnisten suhteiden merkitystä ja syrjinnän vastaisia kampanjoita. (Sisäasiainministeriö 2015.) kansalaiset aktivoituvat jo Rasismia ja sen voimistumista ei vastusteta Ruotsissa pelkästään viranomaisten voimin. Rasismin vastainen kansalaistoiminta voimistuu samassa tahdissa rasismin kanssa. Natsien (Svenskarnas parti, Sveriges motståndsrörelsen) marssipaikoille saapuvat suuret vastamielenosoittajien joukot ovat tästä yksi osoitus. Yksityishenkilöt ja järjestöt auttavat, kun yhteiskunnan palvelut eivät riitä. Monet kirkot järjestävät kerjäläisille hätämajoitusta ja soppakeittiöitä, ja niidenkin seiniin on alkanut ilmaantua hakaristejä, kuten ruotsalaisten synagogien ja moskeijoiden seiniin. Monet ihmiset ovat avanneet kotinsa ovet romanikerjäläisille varsinkin kovien pakkasten aikana. Elin Olofssonin kodissa käy sunnuntaisin viisi kerjäläistä suihkussa. Kun HEM-yhdistys pyysi Facebook-sivullaan avustuksia tulipalossa kuolleen Vasiljin leskelle Marialle, rahaa kertyi parissa päivässä kruunua (3 700 euroa). Kirjoittaja on tietokirjailija ja freelancetoimittaja. lähteet: CEBRO (2015) Centrum för brottsdrabbade Stockholm. [ Katsottu Goldman, Daniel (2015) Haastattelu Tukholmassa Goldman johtaa viharikoksia tutkivaa yksikköä Tukholman Cityn poliisissa. Hovmöller, Sven (2014) Haastattelu Tukholmassa Hovmöller on HEM, föreningen för hemlösa EU-migranter -yhdistyksen varapuheenjohtaja. Höj Larsen, Christina (2015) Haastattelu Tukholmassa Höj Larsen on Vasemmistopuolueen kansanedustaja ja puolueensa kommentaattori siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa. Khalfi, Mahmoud (2015) Haastattelu Tukholmassa Khalfi on Tukholman Södermalmin moskeijan imaami. Lise-Lotte (2014) Haastattelu Tukholmassa Lise-Lotte on HEM, föreningen för hemlösa EU-migranter -yhdistyksen aktivisti, jonka haastatteluissa ruotsalaiset tiedotusvälineet käyttävät vain etunimeä. Olofsson, Elin (2015) Haastattelu Tukholmassa Olofsson on Cyklopen -kulttuuriyhdistyksen aktivisti. Poliisi (2015) [ A?opendocument]. Katsottu Sisäasiainministeriö (2015) [ Katsottu