Mäntyharjun keskustavisiot. Ideakilpailu. elinvoimaisesta, ekotehokkaasta ja viihtyisästä palvelukeskuksesta järven rannalla. Kilpailuohjelma 2.9.

Transkriptio

1 Mäntyharjun keskustavisiot Ideakilpailu elinvoimaisesta, ekotehokkaasta ja viihtyisästä palvelukeskuksesta järven rannalla Kilpailuohjelma Mäntyharjun keskustan kehittämisprojektia on osarahoitettu Euroopan Unionin Aluekehitysrahastosta (EAKR).

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 KILPAILUKUTSU Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Kilpailun aikataulu Kilpailuun osallistuminen ja toteutumisehto Palkinnot Palkintolautakunta Ohjelma-asiakirjojen luovutus ja käynnistysseminaari Kilpailun päättyminen Kilpailutöiden julkaiseminen Internetissä 5 2 kilpailutekniset TIEDOT Ohjelma-asiakirjat Kilpailua koskevat kysymykset Kilpailun ratkaiseminen, tulosten julkistaminen ja näytteillepano Jatkotoimenpiteet Kilpailuehdotusten käyttöoikeus Kilpailuehdotusten vakuuttaminen Kilpailun säännöt 7 3 KILPAILUTEHTÄVÄ Kilpailutehtävän tausta Kilpailun lähtötiedot Mäntyharjun sijainti, asukkaat ja elinkeinot Alueen sijainti Mäntyharjun kuntarakenteessa Kilpailualueen rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö Kaavoitustilanne Maanomistus Liikenneverkko Julkiset ja yksityiset palvelut Ulkoilu- ja virkistysalueet ja matkailu Kilpailun tavoitteet Kilpailun yleiset tavoitteet ja sisällölliset painopisteet Yksilöityjä tavoitteita Osa-alueita koskevia tavoitteita Asuminen Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut keskustassa Kaupalliset ja julkiset palvelut Liikenneympäristö Ehdotusten arvosteluperusteet 20 4 kilpailuehdotusten LAADINTAOHJEET Vaadittavat asiakirjat Esitystapa Kilpailusalaisuus Kilpailuehdotusten sisäänjättö 23

3 KILPAILUKUTSU 3 1 KILPAILUKUTSU 1.1 kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Mäntyharjun kunnan elinkeinoyhtiö Mäsek Oy järjestää kilpailun Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen arkkitehtiopiskelijoille / maisema-arkkitehtiopiskelijoille. Tavoitteena on suunnittelukilpailun avulla löytää ideoita Mäntyharjun keskustan hallitulle rakennemuutokselle ja kehittämiselle. Mäntyharjun keskustan kehittämisessä kysymys on ennen kaikkea keskustan elinvoimaisuuden turvaamisesta, olemassa olevan taajamarakenteen uusiutumistarinasta ja paikallisiin markkinoihin perustuvasta elinvoimasta. Keskustan nykyistä taajamarakennetta, mitoitusta ja rakentamistapaa, uusiutumispotentiaalia ja uusiokäytön mahdollisuuksia on varauduttava suunnittelutehtävässä tarkastelemaan kriittisesti ja innovatiivisesti sekä paikallisten markkinoiden ja niiden mukaisen kehityksen muutosdynamiikan asettamin reunaehdoin. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi keskustasuunnitelmissa tulee esittää ratkaisut: 1) taajamarakenteen eheyttämisestä ja rakennuskannan uusiutumisesta; 2) uudis- ja täydennysrakentamisen ekotehokkuudesta; 3) viihtyisästä ja jalankulkupainotteisesta keskustamiljööstä; 4) rannanläheisyyden hyödyntämisestä asumisen ja matkailun vetovoimatekijänä. Kilpailulla on ideakilpailun luonne. Kilpailussa on kolme toisiaan täydentävää osiota: 1) aluesuunnitelmaehdotus; 2) korttelisuunnitelmaehdotukset ja 3) näitä havainnollistavat yksityiskohtaiset ideat. Aluesuunnitelmassa esitetään koko kilpailualueelle luonnostasoinen yleisratkaisu. Korttelitasoisissa suunnitelmissa esitetään kahdelle osa-alueelle tarkemmat maankäyttö-, rakentamis- maisemointi- yms. ratkaisut: toinen osa-alueista on liikekeskustan alue (osa-alue A) ja toinen valittavissa kahdesta vaihtoehdosta (osaalue B tai C). Yksityiskohtaisissa havainne- tai ideakuvissa esitetään suunnittelutehtävän kannalta keskeisiä ratkaisuja ja ajatuksia. 1.2 kilpailun aikataulu Kilpailuaika on Kilpailun aikana järjestetään tutustumiskäynti Mäntyharjuun , jonka yhteydessä järjestetään myös seminaari kilpailutehtävään liittyvistä tavoitteista ja mahdollisuuksista. Kilpailu pyritään ratkaisemaan mennessä.

4 KILPAILUKUTSU kilpailuun osallistuminen ja toteutumisehto Kilpailuun ovat oikeutetut osallistumaan kohdassa 1.1 mainittujen oppilaitosten arkkitehtiopiskelijat. Kilpailuun voivat ottaa osaa myös useamman opiskelijan muodostama tiimi. Kilpailijoiden tulee ilmoittautua kilpailun sihteerille (martti. wilhelms@mantyharju.fi) klo 16 mennessä. Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden peruuttaa kilpailu, mikäli kilpailuun ei ilmoittaudu riittävästi osallistujia. Mahdollisesta kilpailun perumisesta ilmoitetaan ilmoittautuneille Hyväksyttävästä kilpailuehdotuksesta opiskelija saa kurssisuorituksia ja opintopisteitä kunkin arkkitehtuurilaitoksen määräämällä tavalla. 1.4 Palkinnot Kilpailupalkintoina jaetaan seuraavat palkinnot, yhteensä : palkinto palkinto palkinto Palkintojen lisäksi järjestäjä varautuu tekemään 2 4 kpl lunastuksia à 500 (esim. parhaasta osa-alueen A /B/C ratkaisusta) Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintosumman toisinkin. 1.5 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat: (pj.) Kvpj. Leena Pekkanen, Mäntyharju Khpj. Markku Häkkänen, Mäntyharju Arkkitehti Taina Jordan, Urban Design Management Oy Tj. Pokko Lemminkäinen, Elävät Kaupunkikeskustat ry Prof. emeritus Staffan Lodenius, Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehti Kimmo Lylykangas, Arkkitehtitoimisto Lylykangas Oy Arkkitehti Pertti Räsänen, Mikkeli Kunnanjohtaja Jussi Teittinen, Mäntyharju Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Martti Wilhelms, Mäsek Oy. Palkintolautakunnalla on oikeus käyttää valitsemiaan asiantuntijoita. Tällaisina voivat tulla kysymykseen esim. asuntotoimen, rakentamisen, liikenteen, kunnallistekniikan, puisto- ja puhtaanapidon asiantuntijat ja asukasyhdistys.

5 KILPAILUKUTSU ohjelma-asiakirjojen luovutus ja käynnistysseminaari Ohjelma-asiakirjat julkistetaan Mäntyharjun kunnan verkkosivuilla: /ajankohtaista. Mäntyharjussa järjestetään kilpailijoille tutustumiskäynti suunnittelualueeseen sekä seminaari, jossa tarkastellaan kilpailutehtävään liittyviä tavoitteita ja mahdollisuuksia eri näkökulmista. Osallistuminen seminaariin on pakollista. Kilpailun järjestäjä vastaa matkajärjestelyistä ja ylöspidosta seminaarin osalta. Käytännön järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin kilpailuun ilmoittautuneille. 1.7 kilpailun päättyminen Kilpailuaika päättyy klo 16, johon mennessä kilpailutyöt on jätettävä kilpailun järjestäjälle (tarkemmin kohdassa 4.4) kilpailutöiden julkaiseminen Internetissä Kilpailun päättymisen jälkeen kilpailutyöt ovat julkisesti esillä Mäntyharjun kunnan sivuilla ja yleisön kommentoitavana.

6 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 6 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiakirjat Tämä kilpailuohjelma, joka sisältää kuvallisina liitteinä: kartan kilpailualueen sijainnista kuntarakenteessa (1 : ) topografiaa osoittavan yleiskartan, johon kilpailualue on rajattu (1: 4 000) maanomistuskartta valokuvia sekä sähköinen kartta: kilpailualueen pohjakartta (DVG-muotoinen) ja seuraava tausta-aineisto: Mäntyharjun keskustavisiot esittely (ppt) Mäntyharjun keskustaajaman kehittäminen, kyselytutkimuksen loppuraportti, helmikuu 2013) Mäntyharjun kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva teemana tulevaisuuden vapaa-ajanasuminen ja matkailu, Diplomityö (Mirja Merikari, OY 2012) Etelä-Savon matkailun aluerakennekartta Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa (Etelä-Savon maakuntaliitto 2013) Mäntyharju-Repovesi-reitin avajaiskutsu 2.2 kilpailua koskevat kysymykset Kilpailijoilla on oikeus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset on tehtävä mennessä nimimerkillä ja kirjallisina palkintolautakunnan sihteerille osoitettuina: martti.wilhelms@mantyharju.fi Kysymykset ja palkintolautakunnan vastaukset lähetetään sähköpostitse kilpailuun ilmoittautuneille. 2.3 kilpailun ratkaiseminen, tulosten julkistaminen ja näytteillepano Kilpailu pyritään ratkaisemaan mennessä asettamalla parhaiksi katsotut työt järjestykseen. Tuloksista ilmoitetaan välittömästi ehdotusten tekijöille sekä julkistamistilaisuudessa myös tiedotusvälineille. Ehdotukset asetetaan näytteille Mäntyharjun kirjastoon ja Mäntyharjun kunnan Internet-sivuille sekä myöhemmin Aalto-yliopiston, OY:n ja TTY:n arkkitehtuurin laitoksille. Mahdollisuuksien mukaan kilpailusta tehdään myös julkaisu.

7 KILPAILUTEKNISET TIEDOT Jatkotoimenpiteet Jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen. 2.5 kilpailuehdotusten käyttöoikeus Kilpailun järjestäjällä on oikeus käyttää hyväkseen kilpailun jälkeisessä jatkotyöskentelyssä palkittujen ja lunastettujen ehdotusten aiheita ja ajatuksia tekijänoikeuslain mukaisesti. 2.6 kilpailuehdotusten vakuuttaminen Kilpailuehdotuksia ei vakuuteta. 2.7 kilpailun säännöt Kilpailussa noudatetaan tätä ohjelmaa.

8 8 3 KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 kilpailutehtävän tausta Mäntyharju tavoittelee keskustaajaman kehittämisellä uutta elinvoimaa ja vetovoimaa keskustaan ja koko kuntaan. Mäntyharjun keskustan kehittämisprojektin ( ) tavoitteena on löytää keskusta-alueen kehittämisvisio, ulottuen vuoteen 2030 sekä sitä seuraavat kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. Keskusta-alueen kehittämiseksi määritelty visio vuodelle 2030 pitää sisällään uutta asuntorakentamista, etätyömahdollisuuksien parantamista sekä vapaa-ajan ja matkailupalveluiden kehittämistä. Suunnittelun ja rakentamisen punaisena lankana tulee olemaan ekotehokkuus, jonka tulisi näkyä sekä aluerakenteessa että yksittäisten rakennusten toteuttamisessa. Kunta hengittää ekotehokkaan asumisen, ja loma-asumisen, elämisen ja sujuvan arjen, taiteen ja kulttuurin voimalla, todetaan keskustavisiossa (Keskustavisio 2030 kokonaisuudessaan kohdassa 3.31). Mäntyharjun tapaiset pienet keskukset ovat murroksessa (ks. liite: Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa). Mäntyharjun keskustan kehittämisessä ei ole kysymys kasvukeskustarinasta, joka ratkaistaan vain osoittamalla uusia alueita ja lisää rakentamista olemassa olevan taajamarakenteen jatkoksi. Päinvastoin uuden kasvun ja elinvoiman eväitä on etsittävä pääosin muualta kuin perinteisestä kasvukeskusopista ja lisäksi melko pienillä resursseilla ja investoinneilla (marginaaliset markkinat ja pienet rakentamisen volyymit). Samanaikaisesti vapaa-ajan asutukseen ja matkailuun liittyy piilevää potentiaalia, jota ei ole pystytty kaikilta osin hyödyntämään kunnan ja kuntakeskuksen kehittämisessä (Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys 2013). Keskusta-alueen ulkoiselle kasvulle ei liene tarvetta, vaan haasteena on sisäisen kasvun ja muuttuvien tarpeiden huomioiminen, toiminnallinen tiivistäminen sekä palvelukysynnän vuodenaikaisvaihtelun huomioiminen. Keskustarakennetta tulee tiivistää ja eheyttää, jotta saavutettaisiin parempi toiminnallisuus ja ympäristöllinen ilme. Keskustan toivotaan ilmentävän nykyistä paremmin koko kunnan imagoa viihtyisänä ja vetovoimaisena asuinalueena sekä yritysten toimintaympäristönä. 3.2 kilpailun lähtötiedot 3.21 Mäntyharjun sijainti, asukkaat ja elinkeinot Mäntyharju on itsenäinen ja vireä maalaiskunta, joka sijaitsee Etelä-Savon lounais-kulmassa. Etäisyyttä kaikkiin lähimpiin kaupunkikeskuksiin on Mikkeli (46 km), Kouvola (77 km) ja Heinola (64 km) sen verran, että Mäntyharjussa on melko hyvä julkisten ja yksityisten palveluiden palvelurakenne. Ruuhka-Suomesta katsottuna Mäntyharju on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja suhteellisen nopeasti saavutettavissa, noin kahden tunnin ajomatkan tai junamatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

9 9 Mäntyharjun asukasluku on asukasta (2013). Taajama-aste on korkea; keskustaajamassa asuu yli 4000 asukasta. Mäntyharjun elinkeinorakenteessa korostuvat maalaiskunnalle suhteellisen korkea teollisten työpaikkoja määrä jalostuksen parissa toimivien osuus on 28,9 % (v. 2010). Palveluammateissa toimivien osuus on 55,8 % ja alkutuotannosta elinkeinonsa saavien osuus on 13,6 %. Teollisen tuotannon vahvat juuret Mäntyharjulla perustuvat pitkälti puutavaran jalostukseen, vesireittien ja rautatien mahdollisuudet hyödyntäen. Nykypäivänä tuotannossa on korkean teknologian erikoistuotteita, myös rakentaminen ja rakennusteollisuus on melko vahva toimiala. Kunnan suurimmat työllistäjät ovat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Woikoski Oy ja Exel Composites Oy. Mäntyharjun väestökehitys on rakennemuutoksesta kärsivälle maalaiskunnalle tyypillisesti laskeva ja ikärakenne vanheneva: työikäisten (15 64 v.) osuus 58,6 % ja yli 64 v. osuus 28,7 % (tiedot ). Mäntyharjun pinta-ala on n km 2, josta vesistöjä on n. 230 km 2. Rantaviivaa on yhteensä lähes km. Kunnassa on noin loma-asuntoa, joista n. 65 prosenttia on ulkokuntalaisten omistamia. Vapaa-ajan asutuskulttuurilla on Mäntyharjussa pitkät perinteet. Savon radan rakentamisen myötävaikutuksella Mäntyharjusta tuli jo lukujen vaihteessa helsinkiläisten herrasväen suosima kesänviettopaikka tuolta ajalta on Mäntyharjussa säilynyt puuhuviloita, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Varsinainen mökkiläiskulttuuri vauhdittui sotien jälkeen, jolloin kesämökkejä rakennettiin kaupunkilaistuvan väestön vapaa-ajanvieton tarpeisiin. Nykyään Mäntyharjun kiinteistöistä enemmän kuin puolet on vapaa-ajan asumiskäytössä. Loma-asunnoissa on laskennallisesti n vuodepaikkaa, mikä merkitsee huomattavaa osa-aikaista (monipaikkaista) asukas- ja ostovoimapotentiaalia paikallisille markkinoille. Tämä näkyy selvästi niin Mäntyharjun elinkeinoelämässä kuin kulttuurielämässäkin. Täällä pidettiin myös valtakunnalliset loma-asuntomessut vuonna alueen sijainti Mäntyharjun kuntarakenteessa Mäntyharjun keskustaajama on melko tyypillinen maalaiskunnan palvelukeskus; taajama-alue on melko laajalle levittäytynyt ja osin hajanainen alue, ulottuen lännestä päin vanhasta Kirkonkylästä itään vanhan keskustan ja radan itäpuolelle. Taajama rajoittuu pohjoispuolella Pyhäveteen. Nykyinen liikekeskusta on rakentunut kahden pääväylän, Mäntyharjuntien ja Varpasentien varrelle, junaradan länsipuolelle. Julkiset palvelut (koulut, kirjasto, terveyskeskus, liikuntapuistot) ovat keskittyneet noin kilometrin etäisyydelle liikekeskustasta asuinalueen keskelle alueelle joka ei kuulu itse suunnittelualueeseen. Keskustaajamaan kuuluu eri aikoina rakennettuja pientalovaltaisia asuinalueita.

10 10 Kilpailualue muodostaa Mäntyharjun nykyisen kaupallisen, hallinnollisen ja liikenteellisen keskuksen. Alueen kehityksen käynnisti rautatieaseman rakentaminen v avatulle Savon radalle kolmisen kilometriä kirkonkylän itäpuolelle (ks. esim. KOHDE_ID=4174 ). Asemanseudusta kasvoi vähitellen kunnan pääkeskus, tärkeimpänä toiminnallisena alueena Kauppatien varsi rautatien itäpuolella. Mäntyharjuntien rakentaminen penkereelle ja sillalle Kauppatien eteläpuolelle 1960-luvun alussa muutti keskustan korttelirakenteen täydellisesti. Uusi keskusta rakennettiin askel askeleelta radan länsipuolelle, sen ajan ihanteiden mukaan ja rakennuskaavan puitteissa. Uuden keskustan rakentamiskehitys jätti vanhan itäisen keskustan lopullisesti syrjään 1980-luvulla, mistä alkoi alueen rapistuminen kilpailualueen rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö Mäntyharjun keskustaajama on rakentunut vuosikymmenten aikana, käsittäen nykyisellään palvelukeskustan lisäksi ympäröivät pientalovaltaiset asuinalueet. Mäntyharjun nykyinen liikekeskusta on rakentunut 1960-luvulta alkaen nykyiselle paikalleen ja kunnallisten palveluiden alue noin kilometrin etäisyydelle liikekeskustasta. Keskustan aluerakenne ja rakennuskanta, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri on pääosin toteutettu lukujen suunnitteluperiaatteiden mukaan. Liikekeskustaa leimaakin aikakaudelle tyypillinen laatikkoarkkitehtuuri sekä autoliikenteen ja parkkialueiden ylikorostunut rooli katukuvassa. Suunnittelualueella ei ole varsinaisesti luonnontilaista ympäristöä, vaan viheralueet ovat puistomaisia. Keskusta-aluetta ympäröivät kauniit järvenranta-alueet, jotka eivät juuri näy liikekeskustaan ja torille. Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavoituksen aikaan koko keskustaajaman alueelle laadittiin luontoselvitys. Sen mukaan kilpailualueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. Kilpailualue jakautuu luontevasti kolmeen eri osa-alueeseen: pohjoiseen, itään ja etelään. Päätiet ja rautatie jakavat alueen rakennuskannaltaan erilaisiin osiin. Pohjoinen osa muodostuu Kurkilammen ympärille, laajoine puistoalueineen. Puistoalue kiertää Kurkilahden rantaa, joskin länsirannalla on omarantaisia omakoti- ja kerrostaloja sekä vanhan kenkätehtaan (Askel) iso teollisuuskiinteistö, joka nykyisellään on kunnan omistuksessa ja vajaakäytössä. Kurkilammen itärantaa hallitsee vanha rautatieasema pihapiireineen kunnostusta vaativat asemarakennukset ovat siirtyneet yksityiselle omistajalle v ja niiden tuleva käyttötarkoitus on avoinna. Asemanlammen pohjoisreunalla on Kurkiniemen viher- /virkistysalue; eteläpuolella, Rantapuiston ja Mäntyharjuntien välissä sijaitsee kunnantalo, valtion virastotalo ja muutamia liikerakennuksia.

11 11 Radan itäpuolella, Mäntyharjuntien pohjoispuolella sijaitsee omakoti- ja kerrostaloalue, sisältäen myös joitakin iäkkäämpiä vanhoja liikerakennuksia (vanhan syrjään jääneen liikekeskustan jäljiltä), jotka osittain huonon kuntonsa vuoksi, ovat tätä nykyä vajaakäytöllä. Vanhojen rakennusten tilalle ei ole voitu rakentaa uudisrakennuksia, johtuen pääosin suojelumääräyksistä ja rakennuksille asetetuista purkukielloista. Alueen sekava arkkitehtuuri asettaa haasteen kehittämiselle. Purkukuntoisten talojen vuoksi alueen yleinen imago on kärsinyt ja alueen kehitys on pysähtyneessä tilassa. Positiivisesti ajatellen alueen voi nähdä omaavan kehittämispotentiaalia eräänlaisena urbaanina kesantona. Keskustan eteläosa käsittää varsinaisen kaupallisten palveluiden alueen sekä itä- ja eteläosaltaan kerros- ja rivitaloasumista. Liikerakennusten alue sijaitsee pääväylän, Varpasentien molemmin puolin ja tori liikenneympyrän vieressä, Varpasentien ja Mäntyharjuntien kulmauksessa. Varpasentie on pääväylä Kouvolan ja Lappeenrannan suuntaan ja se on melko vilkkaasti liikennöity. Liikekeskustan alue on rakennettu tyypilliseen maalaiskunnan tapaan niin, että liikerakennukset sijaitsevat pääväylältä katsottuna tonttien takaosassa ja parkkipaikat sijaitsevat pääväylän puolella. Tästä johtuen keskusta näyttää isolta asfalttikentältä, jossa on vaihteleva määrä pysäköityjä autoja vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen mukaan Kaavoitustilanne Etelä-Savon maakuntakaavassa Mäntyharjun keskustan alue on osoitettu paikalliskeskuksen ja sen keskustatoimintojen alueeksi. Radan varren rakennuskanta mukaan lukien rautatieasema on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavassa (2008) Kilpailualueen pohjoisosassa Kurkilahden ympäristö on osoitettu viher-/puistoalueeksi, rata-alue omalla merkinnällään, jossa rautatieaseman ympäristön kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu. Länsipuolelle on osoitettu asumisen ja liikerakentamisen aluetta ja liikekeskustan alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Alueella on useita eri-ikäisiä asemakaavoja. Ajantasa-asemakaavaote sekä muiden voimassa olevien kaavojen otteet ovat kilpailuohjelman liitteenä Maanomistus Kunnan ja valtion omistuksessa olevat alueet tarkastelualueella ilmenevät karttaliitteestä (Liite: Maanomistuskartta).

12 Liikenneverkko Keskustaajaman halki kulkee seututie, Mäntyharjuntie idästä länteen ja keskustan liikenneympyrästä etelään haarautuu Kouvolan ja Lappeenrannan suuntaan johtava Varpasentie. Kantateitä kuormittaa raskas liikenne, jota on käytännössä mahdotonta siirtää pois keskusta-alueelta. Muu katu- ja tieverkko keskustassa kuuluu kunnan tieverkostoon. Keskusta-alueella on melko kattava pyörätieverkosto. Mäntyharjun kautta kulkee Savon rata ja Mäntyharjun asema on lähellä keskustaa (n. 400 m torista). Junayhteydet ovat kohtuulliset, mutta niiden pelätään heikentyvän tulevaisuudessa, mikäli junien matka-aikatauluja pyritään kiristämään. Rautatieaseman matkapalvelut on lakkautettu ja asiakkaita palvelee lippuautomaatti julkiset ja yksityiset palvelut Mäntyharjun nykyisen keskustan alueella on runsaasti yksityisiä palveluita, mm. apteekki, kolme pankkia, useita päivittäistavarakauppoja, kolme huoltoasemaa, neljä ravintolaa ja yksi kesäravintola. Näiden lisäksi keskustassa on useita muita erikoisliikkeitä. Mäntyharjun päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu neliömäärä vastaa mitoitukseltaan tyypillisen pienen kaupungin palveluvarustusta. Molemmat isot päivittäistavarakauppaketjut sekä yksi halpahalliketju ovat investoineet uusiin liiketiloihin viimeisen kolmen vuoden aikana. Kauppojen ja liikkeiden suhteellisen suureen tarjontaan vaikuttaa runsas vapaa-ajan asukkaiden määrä. Torilla on myyntiä talvikaudella 3 4 päivänä ja kesällä kuutena päivänä viikossa. Tori on tärkeä kohtaamispaikka, jota arvostavat niin vakituiset kuin loma-asukkaatkin. Kunnantalolla sijaitsee kunnan hallintoa, tekninen- ja sosiaaliosasto ja yhteispalvelupiste. Yhteispalvelupiste on kaikkien kuntalaisten ja kesäasukkaiden käytössä oleva palvelupiste, josta kunnan omien palvelujen lisäksi saa maistraatin, verohallinnon, Kelan ja TE-toimiston palveluihin kuuluvia avustavia asiakaspalveluja. Kunnantalolta löytyy myös etätyöskentelypiste. Terveyspalvelut, koulut, päiväkoti ja kirjasto löytyvät liikekeskustan ulkopuolella, noin kilometri liikenneympyrästä Kirkonkylän suuntaan (länteen). Mäntyharjun kunta on tehnyt melko isoja investointeja koulu- ja päiväkotikiinteistöihin lähivuosina. Valtion virastotalossa toimii mm. poliisi ja joitakin yrityksiä. Mäntyharjun keskustan kehittämisprojektissa toteutettiin laaja verkkopaneelimuotoinen asukas- ja yrityskysely talvella (Mäntyharjun keskustaajaman kehittäminen, 2013). Verkkopaneelissa selvitettiin asukkaiden tyytyväisyyttä Mäntyharjun palveluihin. Pääsääntöisesti ihmiset ovat tyytyväisiä Mäntyharjun julkiseen ja yksityiseen palveluvarustukseen, mutta haluaisivat kehittää torin monimuotoisuutta ja palvelukykyä varsinkin kesäajan ulkopuolella. Samoin keskustan pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin toivotaan selkeytystä ja Kurkilammen alueen parempaa hyödyntämistä ja liittämistä keskustan kokonaisuuteen. Vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden palvelukysyntä tullee edelleen kasvamaan, ja lisäämällä oikealaista tarjontaa, voidaan kilpailukykyä kaupunkeihin nähden kasvattaa.

13 13 Kulttuuripalvelutarjonta on melko monipuolista ja arvostettua. Kunnan kulttuuripalveluista mainittakoon kirjasto, kansalaisopisto ja kotiseutumuseo ja elokuvateatteri (3D). Iso-Pappilan kotiseutumuseo sai juuri tunnustuksen; museo valittiin vuoden 2013 paikallismuseoksi. Tunnetuin kulttuurikohde on kuitenkin yksityinen Salmelan Taidekeskus, joka sijaitsee vanhassa kirkonkylässä, ja joka kerää kesäisin liki vierailijaa ulkoilu- ja virkistysalueet ja matkailu Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat Mäntyharjussa poikkeuksellisen hyvät, myös keskustaajaman alueella. Keskustan lounaiskulmassa sijaitsee Kisala, jossa on liikuntapuisto, urheilu- ja palloilukentät sekä sisäliikuntahalli. Talvisin palvelutarjontaan kuuluu valaistut hiihtoladut ja pulkkailumäki. Uutuutena Kisalan alueelle valmistuu lähiaikoina lasten seikkailupuisto. Muita virkistysmahdollisuuksia tarjoavat Pyhävedenrannan ulkoilureitti, sauvakävelyreitti, Kirkonkylän maisemapolku ja suunnistusmaastot. Keskustan alueella on kaksi yleistä uimarantaa. Liikuntamahdollisuuksia on paljon ja sitä tukee myös vireä seuratoiminta. Lisää ulkoilu- ja luontomatkailupalveluiden kehittämisestä kohdassa Mäntyharjun matkailun kärjet kävijämäärällä mitattuna ovat Salmela ( kävijää/ v. 2012) ja Repoveden kansallispuisto, Mäntyharjun ja Kouvolan rajalla ( kävijää/ v. 2012). Mökkimatkailu on Mäntyharjun matkailun kärkituote. Erilaisten majoitusliikkeiden majoituskapasiteetti kunnassa on noin 130 vuodepaikkaa ja vuokramökkien majoituskapasiteetti on noin 740 vuodepaikkaa eli yhteensä Mäntyharjulla on noin 870 vuodepaikkaa (Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys 2013). Matkailupalveluiden rakenne Mäntyharjussa on hajallaan. Solmukohtina voidaan pitää Taidekeskus Salmelaa ja Vt 5:n varrelle keskittyvää Mäntymotellin ja golf-kentän muodostamaa matkailualuetta (n. 15 kilometrin päässä keskustasta). Mäntyharjun matkailullisia vahvuuksia ovat perusasiat eli luonnonläheisyys, puhtaat uima- ja kalavedet sekä vireä kulttuuritarjonta. Palvelupuutteina voidaan mainita uimahallin / kylpylän puute, erikoistavaratarjonnan kattavuus ja iltaruokaravintolan puuttuminen. Paikkakunnan runsaat liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä ympärivuotinen tapahtumatarjonta luovat vetovoimaa, mikäli ne osataan myös markkinoida oikein ja myös vieraskielisille. Mäntyharjussa tehdään paraikaa voimakasta luontomatkailun toimintaympäristön kehittämistyötä. Mäntyharju Repoveden pohjoinen portti -hankkeessa lanseerataan tänä syksynä uudet maastopyöräily- ja patikointireitit (reitin avajaiset ), jotka ulottuvat Mäntyharjun keskustasta Repoveden kansallispuistoon. Lisäksi Mäntyharjulla on monimuotoinen melontareittiverkosto ja hyvät hiihtoladut talvisin. Vahvan luontomatkailun kehittämispanoksen uskotaan tuovan luontomatkailusta kiinnostuneita vierailijoita ja mm. maastopyöräilylajin harrastajia sekä sen myötä asiakkaita niin reitin varrella oleville matkailupalveluyrityksille kuin Mäntyharjun keskustan palveluyrityksillekin.

14 kilpailun tavoitteet 3.31 kilpailun yleiset tavoitteet ja sisällölliset painopisteet Kilpailun tavoitteena on löytää Mäntyharjun keskustan kehittämisen visiota täsmentäviä ja sen toteuttamista edistäviä ideoita ja ratkaisuja. Pitkästä aikaperspektiivistä johtuen, toivotaan rohkeaa ja visionääristä esitystä. Kilpailuehdotuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon suunnitelmien vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuudet. Tämä on erityisen tärkeä aspekti, sillä kunnan ja kiinteistönomistajien resurssit investointien tekemiseen ovat rajalliset. Mäntyharjun keskustavisio 2030: Mäntyharju on kestävän kehityksen mallikunta. Mäntyharjulla painottuu rakentamisen, asumisen ja vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus monipuolisine palveluineen. Uudet työnteon muodot ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kunnan elinkeinojen kehittämisen perusta. Kunta hengittää ekotehokkaan asumisen ja loma-asumisen, elämisen ja sujuvan arjen, taiteen ja kulttuurin voimalla. Mäntyharjun keskustauudistamisen haaste ja tavoite on hallittu rakennemuutos, joka edellyttää uutta ajattelua. Kysymys ei ole kasvukeskustarinasta vaan olemassa olevan taajamarakenteen uusiutumistarinasta ja paikallisiin markkinoihin perustuvasta elinvoimasta. Keskustan elinvoimaisuudesta ei voida antaa periksi, riippumatta siitä, mitä se edellyttää. Keskustan nykyistä taajamarakennetta, mitoitusta ja rakentamistapaa, uusiutumispotentiaalia ja uusiokäytön mahdollisuuksia on varauduttava suunnittelutehtävässä tarkastelemaan kriittisesti ja innovatiivisesti sekä paikallisten markkinoiden ja niiden mukaisen kehityksen muutosdynamiikan asettamin reunaehdoin. Mäntyharjun on löydettävä suunta uudelle kasvupolulle, joka perustuu olemassa oleviin ja tunnistettuihin vahvuuksiin. Vapaa-ajanasumisen ja monipaikkaisen asumisen sekä matkailun entistä tarkempi hyödyntäminen nousee kehittämisen keskiöön. Huolimatta kokonaisväkiluvun laskevasta kehityksestä, Mäntyharjun keskustaajamassa on kasvupotentiaalia, joka perustuu yhtäältä väestön keskittymiseen sekä toisaalta lisääntyvään kaupunkilaisten kiinnostukseen siirtyä asumaan Mäntyharjun keskustastaan. Myös matkailun kehittäminen Mäntyharjulla luo tilaisuuden kehittää juuri keskusta-aluetta matkailujoille viihtyisänä ja lisäarvoa tuottavana alueena. Mäntyharjulla on nykyisen rakenteen ja sijaintinsa vuoksi potentiaalia vapaa-ajanasukkaiden houkuttelemiseksi pysyvämpään asumiseen, yrittämiseen ja työntekoon mahdollisuus jonkin itselleen tärkeän asian tai jopa oman unelman toteuttamiselle hyvässä ympäristössä. Tämä tulee ottaa yhdeksi keskustasuunnitelmien perustaksi.

15 15 Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, ekotehokkuuden ja kestävän rakentamisen yleisiä tavoitteita tulee tarkastella pienen keskuksen hallitun rakennemuutoksen, elinvoimaisuuden sekä paikallisten markkinoiden ja kehityksen muutosdynamiikan näkökulmasta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ymmärretään yleensä kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Mäntyharjulla puolestaan eheyttämisessä korostuvat paikallinen tilaus ja keskustan elinvoimaisuus. Eheyttäminen voidaan myös nähdä laajemmin pyrkimyksenä kohti ekotehokkuutta, jossa pyritään parantamaan palvelusuoritteen laatua ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. 1 Eheyttämistä ei tulisi Mäntyharjun tapauksessa kuitenkaan pitää ainoastaan keskustan toimintojen ohjaamisena mahdollisimman pienelle pinta-alalle. Kunnan keskustaajaman yhdyskuntarakenteella luodaan fyysinen hahmo viihtyisälle ja elinvoimaiselle kuntakeskukselle, jonka väestöpohja ja palvelutarjonta ovat tasapainossa. Samalla voidaan uudistaa keskusta-alueen ulkotilojen luonnetta, toiminnallisuutta ja keskustakuvaa. Eheyttävä suunnittelu koostuu neljästä toisiaan täydentävästä ulottuvuudesta: 1. TÄYDENTÄMINEN JA TIIVISTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen muotoilun ulottuvuus: täydennetään eli eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 2. EKOTEHOKKUUS Ympäristö- ja ilmastopoliittinen ulottuvuus: lisätään yhdyskuntien ekotehokkuutta eli tehostetaan energian ja luonnonvarojen käyttöä ja vähennetään muuta ympäristökuormitusta. 3. SAAVUTETTAVUUS Liikkumisen ulottuvuus: ohjataan rakentamista ja toimintojen keskinäistä sijaintia niin, että toimintojen välinen saavutettavuus paranee sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranevat. 4. PAIKALLINEN TILAUS Elinympäristön laadun paikallisen kehittämisen ulottuvuus: kehitetään yhdyskuntia monipuolisesti ja laadukkaasti paikallisten lähtökohtien ja laajan yhteistyön pohjalta. 2 Kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolella yksi keskeisimmistä eheyttämisen haasteista liittyy rakennetun ympäristön uusiutumispotentiaaliin: väkiluku ei kasva ja väestö ikääntyy. Asuntoja on useimmissa maaseutukunnissa runsaasti tyhjillään, vuosittainen uudisrakentaminen on vähäistä ja taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Suunnittelun haasteena on ymmärtää lähtötilanne, hyödyntää olemassa olevaa ja tarkasti harkitulla lisä- ja täydennysrakentamisella saavuttaa suuri vaikuttavuus. 1 Maijala, Olli: Yhdyskuntien hajautuminen ja sen hallintakeinot. Teoksessa Sairinen, Rauno (toim.): Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laatu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B96. 2 Mononen, Tuija, Sairinen, Rauno & Sihvonen, Jukka: Paikallinen tilaus kirkonkylien eheyttävän suunnittelun edellytyksenä. Alue ja Ympäristö 42:1 2013, 52.

16 16 Ekotehokkuudelle on esitetty lähestymistavoiltaan ja painotuksiltaan erilaisia määritelmiä, joita kuitenkin yhdistää toiminnan myönteisten tulosten suhteuttaminen kulutukseen ja ympäristökuormiin, joita samalla on aiheutettu. Keskustasuunnitelman ekotehokkuutta voidaan lisätä elämän laatua parantavilla tekijöillä ja pienentämällä ympäristöhaittoja (päästöjä ja jätteitä, voimavarojen käyttöä, luonnonvarojen ja uusiutumattoman energian kulutusta) tai kustannuksia. 3 Kilpailuehdotuksessa on syytä keskittyä asemakaavatason ekotehokkuusratkaisuihin, joita ovat esimerkiksi: kaikki liikenteeseen liittyvät ratkaisut uudis- ja täydennysrakentamisen määrä rakennustyypit rakennusten sijoittelu korjaukset ja käyttötarkoituksen muutokset, purkaminen sade- ja hulevesien hallintaan liittyvät ratkaisut maankäytön muutos aluetason energiaratkaisut, esimerkiksi vähäpäästöinen kaukolämpö (puuhake, aurinkolämpö) maalämpöverkko (keruupiiri voi olla myös vedessä) puupolttoainetta käyttävät pien-chp-laitteet Kestävän rakentamisen tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen rakentaminen. Liitteessä kuvattuja kestävän rakentamisen näkökulmia voi käyttää kilpailuehdotusta laadittaessa muistilistana, joka varmistaa, ettei kestävää rakentamista ymmärretä liian suppeasti. Aluetason suunnitelmassa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista mennä rakennusten kestävyyden arvioinnissa tämän syvemmälle. Olennaisena suunnitteluperiaatteena voi pitää sitä, että kestävä rakentaminen luo puitteet kestävälle elämäntavalle, jonka sisältö on ehdotuksen laatijan visioitavissa. Viihtyisä ja esteetön jalankulkuympäristö on keskustan elinvoimaisuuden tärkein osatekijä. Vaikka keskustaan tullaan pääosin autolla tai pyörällä asioimaan, oleskelemaan tai osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, jalkaudutaan jossakin vaiheessa ja liikutaan omin jaloin palveluja haettaessa. Tämän vaiheen pidentämisellä voidaan aikaansaada positiivisia vaikutuksia sosiaaliselta, ekologiselta ja taloudelliselta kannalta: kun asukkaat ja vierailijat viihtyvät keskustassa, he kuluttavat enemmän paikallisia palveluita ja tarve asioida muualla vähenee. Myös asuntorakentamisen vetovoiman lisääminen keskusta-alueella edellyttää jalankulkuympäristöön panostamista. 3 Lahti, Pekka, Heinonen, Jukka, Nissinen, Ari, Seppälä, Jyri, Rantsi, Jari & Säynäjoki, Eeva: KEKO Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit. VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo 2012, Ympäristöhaittojen ja voimavarojen käytön sisällöt on täsmentänyt Pekka Lahti kehittäessään Helsingin kaupungin kaavoituksen ekotehokkuustyökalua.

17 17 Rannanläheisyys ja yhteys kirkonkylään ovat keskustan voimavaroja, jotka tulisi ottaa paremmin käyttöön. Monet tärkeät toiminnot kuten rautatieasema, julkiset hallintorakennukset ja entinen kenkätehdas ovat sijoittuneet Kurkilammen rannoille, mutta kaupallisen palvelukeskuksen painopiste on ollut muualla ja keskusta on kääntänyt sille selkänsä. Kurkisalmen kevyenliikenteen sillan valmistuminen pari vuotta sitten on avannut uusia mahdollisuuksia, joita kaikkia ei ole vielä hyödynnetty. Erityisesti asumisen ja matkailun kannalta järven läheisyys on hyvin merkittävä vetovoimatekijä. Kirkonkylä ja sen tunnustettu kulttuurinen ja matkailullinen vetovoima tulisi tehdä näkyväksi ja hyödyntää nykyistä paremmin myös keskusta-alueella Yksilöityjä tavoitteita osa-alueita koskevia tavoitteita Osa-alue A (liikekeskustan alue) torin kehittäminen nykyisellä paikalla tai siirtäminen uuteen paikkaan liikenteen rauhoittaminen; jalankulku- ja pyöräily-ympäristön kohentaminen Varpasentien muuttaminen tiestä kaduksi nykyisen rakennuskannan arviointi ja mahdollinen korvaaminen uudella uuden, vetovoimaisen asumisen sijoittaminen liikekeskustan sujuva ja näyttävä kytkeminen rantapuistoon Osa-alue B (vanha keskusta; Kauppatien alue) olemassa olevan rakennuskannan arviointi ja mahdollinen korvaaminen uudella Kauppatien ympäristöllinen parantaminen ja mahdollinen täydennysrakentaminen Kauppatien alueen kytkeminen liikekeskustaan (A) ja rantapuiston (C) alueeseen radanvarren maisemallinen ja toiminnallinen kehittäminen Osa-alue C (Kurkilahti - Kenkätehdas Askel - Kurkiniemi - vanha asema) matkailu- ja virkistyspalvelujen lisääminen alueen toiminnallinen ja ympäristöllinen kehittäminen rautatieaseman rakennusten liittäminen alueen kokonaiskuvaan liityntäliikenteen järjestäminen junalta keskustaan ja luontomatkailureiteille Kurkilahden ympärikävelyreitin sijoittaminen asemarakennuksen ja Kurkiniemen väliselle alueelle ja rantapuistoon

18 Asuminen Asumisen monipaikkaisuus on trendi, joka haastaa perinteisenä mökkipaikkakuntana tunnetun Mäntyharjun kehittämään uusia asumisen ja elinkeinojen muotoja. Asuntorakentamisessa on potentiaalia myös maalaiskunnan keskustassa, ei pelkästään järvenrantatonteilla taajaman liepeillä, kuten on totuttu ajattelemaan. Asunto-osakkeilla (rivi- ja kerrostalo) on piilevää kysyntää juuri keskustassa, erityisesti ikäihmisten, paluumuuttajien ja vapaa-ajanasukkaiden taholta, mutta mahdollisesti myös työelämässä olevien ns. monipaikkaisten asujien taholta. Keskustan asukaskysely vahvisti näkemystä, jonka mukaan myös vapaa-ajanasukkailla on kiinnostusta pysyvän asunnon hankkimista kohtaan nimenomaan Mäntyharjun keskustasta. Kysyntää hillitsee tällä hetkellä hyvien kohteiden tarjonnan puute sekä ydinkeskustan ympäristön tila, joka ei parhaalla tavalla vastaa asumisympäristöltä odotettua tasoa. Kilpailuehdotuksissa toivotaan keskusta-asumiseen uusia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon lisääntyvän kysynnän: laadukkaan ympäristön, ikäihmisten huomioimisen ja asumisen monipaikkaisuuden näkökulmat. Asuntorakentamiselle löytyy tilaa aivan ydinkeskustasta ja sen liepeiltä saneeraamalla nykyistä rakennuskantaa ja täydennysrakentamisen kautta. Joitakin rakenteita voidaan purkaa ja monia asioita voidaan muuttaa. Tällöin on tärkeää, että ehdotetut toimenpiteet on suunnattu tarkoituksenmukaisesti Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut keskustassa Mäntyharjun matkailu perustuu pitkälti mökkimatkailuun ja toisaalta Taidekeskus Salmelan vierailijoihin. Majoitusyrittäjät kertovat venäläisten majoittujien tasaavan kausivaihtelua talvi- ja välikausilla. Mäntyharjun keskustassa majoituspalveluja on niukasti, joskin kysyntäkin lienee ollut nykyisellään melko ohutta, koska keskusta-aluetta ei mielletä matkailullisesti vetovoimaisena. Kirkonkylällä sijaitsevan Taidekeskus Salmelan vaikutus vierailijamääriin kesäisin on huomionarvoinen ja ilmiön hyödyntämisessä on parantamisen varaa. Liikekeskustan ja Kirkonkylän vanhan keskustan välisen yhteyden vahvistaminen tavalla, joka ohjaa virtoja molempiin suuntiin, pitäisi ottaa huomioon keskustasuunnitelmissa. Nykyisellään Kirkonkylän ja liikekeskustan vuorovaikutusta on vähäistä. Mäntyharjun keskusta monipuolisine palveluineen on luonteva solmupiste niin asukkaille, matkailijoille kuin mökkiläisillekin. Mäntyharjun toivotaan kasvattavan tulevaisuudessa matkailullista vetovoimaansa edellä mainittujen kehittämistoimien johdosta; matkailupalveluiden kehittämisessä nimenomaan keskusta-alue on luonteva uusien palveluiden sijaintipaikka. Keskustassa sijaitsevat tärkeimmät luontomatkailureittien - pyöräily-, patikointi- ja melontareittien alku- /liityntäpiste sekä toisaalta ulkoinen saavutettavuus myös junalla. Luontomatkailijan tarvitsemia erikoispalveluita ovat mm. välinevuokraus, joka palveluna pitäisi löytyä reittien alkupäästä.

19 19 Mäntyharjun vesireitit eivät johda isoille vesille, kuten Saimaalle, mutta vesistö- ja melontareitit ovat pitkiä ja Mäntyharjun keskusta on helposti veneilijän saavutettavissa. Venesataman sijainti palveluineen keskustan välittömässä ympäristössä nostaisi veneilijöiden keskustahakuisuutta. Suunnittelualueella sijaitseva Kurkiniemi, edustaa keskustan lähivirkistysaluetta. Alue on kunnan omistuksessa ja sen kehittäminen viihtyisämmäksi ja paremmin yleisöä palvelevaksi alueeksi on osa ideoitavaa kokonaisuutta. Nykyisellään vierailijalle ei löydy suositeltavaa kunnollista uimarantaa kävelyetäisyydeltä keskustasta. Kurkilammen ympäri kiertävä kevyenliikenteen reitti on myös tunnustettu tärkeänä kehittämiskohteena. Nykyisellään reitin toteutus on puutteellinen ja vaatii suunnittelua erityisesti parissa ongelmakohdassa. Lisääntyvä matkailu luonee kysyntää majoituspalveluille myös keskustassa. Mahdollisuutta sijoittaa Maisemahotelli / kylpylä Kurkilahden länsirannalle on ideoitu jo aikaisemmissa suunnitelmissa (ks. Merikari 2011). Hotellin yhteydessä voisi toteutua pieni kylpyläkin, jolle olisi todennäköisesti lisäkysyntää vakituisten asukkaiden toimesta, puuttuuhan Mäntyharjusta nykyisellään uimahalli kokonaan Kaupalliset ja julkiset palvelut Verkkopaneelin tulokset antoivat osviittaa siitä, mitä asioita ja palveluita asukkaat ja vapaa-ajanasukkaat pitävät tärkeinä ja kehittämiskelpoisena. Mäntyharjun kaupalliset palvelut koetaan melko riittävinä, puuttuvia palveluita haetaan luonnollisesti lähimmistä kaupungeista. Kesä- ja talviajan jyrkät kysyntävaihtelut asettavat haasteen niin liike- ja palveluyrittäjille kuin joillekin kunnan palveluille. Molemmat isot päivittäistavaraketjut ovat Mäntyharjulla investoineet uusiin toimitiloihin viimeisen kolmen vuoden aikana, joten suuriin kaupan investointeihin ei lähivuosina liene tarvetta. Kaupalliseen kilpailutilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti ihmisten liikkuvuus ja lähikaupunkien palvelutarjonnan houkuttelevuus. Kaupan ja palveluiden edelleen kehittymiselle voi silti olla edellytyksiä, mikäli Mäntyharjun keskusta ja sen palvelut koetaan saavutettavina ja keskustan koettu ympäristö kohenee. Tori nähdään sekä vakituisten että vapaa-ajanasukkaiden mielestä tärkeänä kohtaamispaikkana, joten sen asemaa keskustassa tulisi edelleen vahvistaa. Torin viihtyisyyttä ja ympärivuotisuutta tulisi tukea. Torin tulee säilyä keskeisellä paikalla ja olla helposti saavutettavissa Liikenneympäristö Keskustakortteleiden liikenneympäristön tulisi olla jalankulkuun ja pyöräilyyn kannustava. Nykytilanteessa tämä ei toteudu. Kyselyn mukaan ihmiset toisaalta arvostavat palveluiden saavutettavuutta henkilöautolla moni asiakas tulee omalla

20 20 autolla keskustaajaman ulkosyrjältä tai haja-asutusalueelta toisaalta keskustan parkkipaikkanäkymiä haluttaisiin maisemoida nykyistä vihertävämmäksi. Lisäksi keskustan sisästä liikennöintiä tulisi vähentää, houkuttelemalla ihmisiä ns. yhden pysäköinnin taktiikkaan. Oman haasteensa liikenneympäristön kehittämiseen tuo liikekeskustan kahtia jakavat kantatiet, erityisesti Varpasentie, joka on erittäin vilkas ja ruuhka-aikoina tarkkavaisuutta vaativa ympäristö kehittämissuunnitelmassa tulee huomioida väylillä kulkeva raskas liikenne, joille ei ole osoitettavissa kiertoteitä. Liikenneympäristön suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon jyrkät kausivaihtelut liikenteen ja parkkitilojen määrässä. Isojen kaupunkien esimerkit parkkihallijärjestelyineen, jotka voisivat tuoda kaivattua joustavuutta, ei kuitenkaan liene realistinen vaihtoehto Mäntyharjun kokoisessa keskustassa. Keskustan korttelitarkastelussa tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota juuri parkkialueiden järjestämiseen ja eri vuodenaikojen kysyntävaihteluun. 3.5 ehdotusten arvosteluperusteet Kilpailuehdotukset arvostellaan kilpailuohjelmassa esitetyillä kriteereillä. Suunnitelmien laatuvertailu suoritetaan osa-alueittain arvioimalla sisällöllisiä teemoja koskevia osatavoitteita. Ehdotusten arvioinnissa käytetään tukena laatutavoitteiden pisteytystä ja painokertoimia. Arvostelusta laaditaan kirjallinen arviointi, joka sisältää yleisarvostelun sekä ehdotuskohtaisen arvostelun. Tärkeätä on luonteva ja persoonallinen tapa muodostaa niin ikään yksinkertaisilla ja selkeillä rakennuselementeillä toimivaa ja miellyttävää tilakokonaisuutta kiinnostavassa kaupunkiympäristössä. Kilpailussa arvostetaan innovatiivista, arkkitehtonisesti korkeatasoista ja ekotehokasta kokonaisratkaisua. Ehdotusten arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota seuraaviin tekijöihin: Keskustan ilme, identiteetti ja arkkitehtuuri (painoarvo 30): ydinkeskustan vetovoimaisuus ja mitoitus huomioiden elinvoimaisuuden turvaaminen eri vuodenaikoina arkkitehtonisen kokonaisratkaisun ja sen eri osa-alueiden yhteensopivuus keskustan eheyttäminen, täydentäminen ja toiminnallinen joustavuus kestävän kehityksen mukainen rakentaminen osa-alueiden toiminnallinen ja maisemallinen jäsentely, liittyminen ympäristöön rannanläheisyys asumisen ja matkailun vetovoimatekijänä, rannan yhteys keskustaan viihtyisä ja jalankulkupainotteinen keskustamiljöö Keskustan korttelitarkastelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota liikenneympäristöön: parkkipaikkojen järjestäminen kysyntävaihtelu huomioiden; kevyenliikenteen reittien esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys

21 21 Kaupalliset ja julkiset palvelut (painoarvo 30): uusien elinkeinomuotojen toimivuus ja innovatiivisuus palvelujen, matkailu- ja vapaa-ajanpalvelujen monipuolisuus kulttuuriset ja matkailulliset vetovoimatekijät keskustan sisäisen kasvun ja muuttuvien tarpeiden huomioiminen, toiminnallinen tiivistäminen sekä palvelukysynnän vuodenaikaisvaihtelun huomioiminen Asuntoratkaisut ja asuinalueympäristöt (painoarvo 10): uusien asuntoratkaisujen toimivuus ja innovatiivisuus keskusta-asumisen uudet ratkaisut, jotka ottavat huomioon piilevän kysynnän ja tuottavat laadukkaan ympäristön asumistoimintojen monipuolisuus: ikäihmisten huomioiminen ja asumisen monipaikkaisuuden näkökulmat täydennysrakentamisen monipuolisuus: talotyyppien luonteva ja kiinnostava vaihtelu Eko- ja energiatehokkuus (painoarvo 30): visio kestävästä (ekotehokkaasta) elämäntavasta kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen liikenteen päästöjä ja henkilöautoriippuvuutta vähentävät ratkaisut jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä tukevat ratkaisut rakennusten energiankäytön kasvihuonekaasuja pienentävät ratkaisut rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä pienentävät ratkaisut materiaalitehokkuuden edistäminen jätteen muodostumisen vähentäminen sade- ja hulevesien käsittely ja hyödyntäminen vesistön suojelu ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ekotehokkuustavoitteen ilmentäminen rakennetussa ja luonnonympäristössä

22 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 22 4 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 4.1 vaadittavat asiakirjat Alueen yleissuunnitelma ja liittyminen ympäristöön 1:4000 Tarkastelualueen toiminnallinen ja maisemallinen jäsentely ja liittyminen kuntakeskuksen alueeseen ja sen ympäristöön. Kuvasta tulee ilmetä korttelien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennuskanta (ns. rakeisuus), kevyen ja ajoneuvoliikenteen verkot sekä kasvillisuus yms. maisemointiratkaisut. Kuvasta tulisi ilmetä lyhyen ja pitkän tähtäimen muutostoimenpiteet. Kuvan tulisi myös kertoa Mäntyharjun keskustan tavoitellusta identiteetistä ja imagosta. Tarkennetut tutkielmat kahdesta keskeisestä osa-alueesta A D 1:1000 Havainnekuvat, joista ohjeelliset asuntotyypit, pihajärjestelyt sekä muut asumistoiminnot ja niiden liittyminen ulkotiloihin ja luontoon ilmenevät. Havainnekuva koko kilpailualueesta, jossa on esitetty rakennukset varjostettuina (aurinko lounaasta, tulokulma 45 astetta), pihajärjestelyt, liikenne- ja pysäköintiratkaisut sekä kasvillisuus yms. maisemointiratkaisut. Kuvasta tulee ilmetä myös korttelikohtaiset tilastotiedot: kortteli- ja tonttipinta-ala, kerrosala, keskimääräinen tonttitehokkuus, kerrosluku ja autopaikkojen lukumäärä. Ratkaisua havainnollistava(t) leikkaus tai leikkaukset 1 : 500 Havainneaineistoa Vähintään yksi perspektiivikuva tai aksonometria keskeiseksi katsotulta alueelta sekä mahdollista muuta havainnollistavaa aineistoa kilpailijan harkinnan mukaan. Selostus Lyhyt kirjallinen selostus, johon voidaan liittää myös kaaviokuvia tms. kiinnitettynä jollekin piirustusalustalle. 4.3 Esitystapa Asiakirjojen tulee olla selkeitä ja julkaisukelpoisia. Piirustukset ja kirjallinen selostus on kiinnitettävä enintään neljälle (4) 100 cm x 70 cm kokoiselle jäykälle alustalle. Lisäksi tulee toimittaa plansseihin sisällytetyistä piirroksista jäljennökset tai pienennökset paperitulosteena edelleen kopioitavaksi A3-koossa sekä sähköisenä tiedostona. Näiden ei tarvitse olla identtiset kilpailuplanssien kanssa. Näihin ei kuitenkaan saa liittää sellaista aineistoa, jota ei ole esitetty varsinaisissa kilpailuplansseissa tai niihin kiinnitetyissä selostuksissa. Pienoismallista voi kuitenkin esittää valokuvia. A3-pienennökseen liitettävän kirjallisen selostuksen tulee olla kokonsa puolesta luettavissa.

23 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET Kilpailusalaisuus Kilpailussa on käytettävä nimimerkkiä. Nimimerkki on merkittävä jokaiseen kilpailuehdotukseen kuuluvaan asiakirjaan. Kilpailuehdotuksen mukana tulee toimittaa läpinäkymätön suljettu kirjekuori, jonka sisällä on tekijän nimimerkki-, nimi-, osoite- ja puhelinnumerotiedot. Lisäksi on mainittava, kenellä on ehdotuksen tekijänoikeus. Kuoren päälle tulee kirjoittaa ehdotuksen nimimerkki. 4.5 kilpailuehdotusten sisäänjättö Kilpailuehdotukset toimitetaan kello 16 mennessä osoitteeseen: Mäntyharjun kunta; PL 76, Mäntyharju / Asematie 3. Pakettien päälle tulee merkintä Mäntyharjun keskustavisiot. Mäntyharju Palkintolautakunta