CareVa Green care toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus. Arviointityöpaja Turku Forum Marinum

Transkriptio

1 CareVa Green care toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus Arviointityöpaja Turku Forum Marinum

2 CareVa -projektin tausta ja tavoite identifioida Green Care- toiminnan arvioinnin konteksti tunnistaa vaikutusten ja vaikuttavuuden eri osa-alueet kartoittaa ja evaluoida vaikuttavuuden arviointiin tarvittavat menetelmät tutkia vaikutuksia ja vaikuttavuutta valituissa case-kohteissa tuottaa viitekehys green care toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin

3 Tutkimusongelma Green care vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi = MUUTOKSEN ARVIOINTI Miten arvioida muotoutumassa olevan ilmiön (Green care) aiheuttamaa muutosta?

4 Realistinen arviointi lähestymistapana

5 Realistisen arvioinnin kysymykset Mikä vaikuttaa Mihin vaikuttaa Miten vaikuttaa Milloin vaikuttaa Millä edellytyksillä vaikuttaa

6 Interventio-konteksti-mekanismi-tulos Kuinka interventio aktivoi tuloksia tuottavan mekanismin Kenelle aktivoi Missä olosuhteissa aktivoi Interventio synnyttä erilaisissa konteksteissa mekanismeja, joiden välityksellä tulokset syntyvät

7 Interventio Menetelmä, työskentelymalli, idea, resurssi Tarjoavat uusia tulkinnan ja toiminnan vaihtoehtoja Muodostuu aina vuorovaikutuksessa asiakkaan ja hänen vastaustensa kanssa Ei ole menetelmän mekaanista tai teknistä suorittamista (sopii hyvin GC:hen) Interventiot = GC menetelmät eli luonnon resursseihin perustuvat hyvinvointia tuottavat menetelmät kuten ekoterapia, eläinavusteinen toiminta, puutarhatoiminta, maatilatoiminta

8 Konteksti Interventioin toteuttamiseen liittyvien olosuhteiden ominaisuudet, jotka ovat relevantteja mekanismin toiminnan kannalta Sisältää toimijoiden erilaiset suhteet ja ominaisuudet kenelle ja missä olosuhteissa Kontekstit: erilaiset green care toimintaa harjoittavat yksiköt fyysisine ja sosiaalisine ominaispiirteineen kuten metsä, maatila, puutarha, vankila, vanhainkoti

9 Muutokset Interventioihin liittyvät tarkoitetut tai tarkoittamattomat seuraukset Erilaisissa konteksteissa intervention aktivoimien erilaisten mekanismien toiminnan tuloksia Vaikutus vs. vaikuttavuus Green care toiminnan kaikkinaiset vaikutukset kuten ihmisen hyvinvointiin, yrittäjään, maaseutuyhteisöön, palvelurakenteeseen, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutussuhteisiin

10 Mekanismi Ohjelma tai interventio ei sinänsä toimi, vaan ihmiset = Interventiot toimivat ihmisten sitoutumisen kautta Täsmentävät intervention logiikan Kontekstisidonnaisuus ja tulkinnallisuus

11 CareVa tutkimusprosessi

12 GC vaikutukset vaikuttavuus Yksilön hyvinvointi Maaseutu/ yhteiskunta Talous CASE - KOHTEET social farming : Hypoteesien testaaminen, heikot signaalit, uudet tutkimuskysymykset Arvioinnin viitekehys vaikuttavuusulottuvuuksineen GC lisäarvon määrittäminen GClaatutekijöiden tunnistaminen Uudet tutkimusjakehityshankkeet

13 Asiantuntijatyöpajat Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi, toteutunut (Vastuuhenkilö K. Soini). Työpajaan osallistui 25 henkilöä. Green Care toiminnan hyvinvointivaikutusten arviointi, Tuusula (A. Yli-Viikari). Työpajaan osallistui 20 henkilöä. Green Care toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi , Lieto (vastuuhenkilö A. Kirveennummi). Työpajaan osallistui 15 henkilöä Green Care toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi erityisesti maaseutualueilla, , Tampere. Tämä toteutetaan tammikuussa (vastuuhenkilö K. Soini). Työpajaan osallistui 23 henkilöä.

14 ETEVA kuntayhtymän omistama kohde tuettua asumista kehitysvammaisille Nastolassa, joka on toiminut vuodesta 1996, jokunen kotieläin, hyötykasvipuutarha, perunamaa marjapensaita, metsässä laavu

15 Case kohteet Hakamaan tila, ETEVA kuntayhtymän omistama tila Nastolan kunnassa, jossa asuu 11 kehitysvammaista ja lisäksi päivätoiminnassa mukana 16 asiakasta Toiskan perhekoti, perhekoti Koskenkorvalla, 6 asiakaspaikkaa sekä ratsastustalli, joka tarjoaa sosiaalipedagogista hevostoimintaa avohuollon asiakkaille Karhisen maatila, Polvijärvi, sosiaalinen yritys, joka työllistää vajaakuntoisia Ahlmanin maatila, koulumaatila aivan Tampereen kaupunkikeskustan tuntumassa. Erilaisia kohderyhmiä vierailee. (lisäksi Ylitalon Alpakka tilaa on käytetty yhtenä havaintoesimerkkinä)

16 ALUSTAVIA TULOKSIA

17 Määrittely Katriina Soini

18 Green caren määrittely Soini, K., Ilmarinen, K., Yli-Viikari, A., Kirveennummi, A Green care -toiminta sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011. (kesäkuu)

19 Luontoavusteisia menetelmiä Hoivamaatalous Ympäristökasvatus Ekoterapia Puutarhanhoito Eläinavusteiset interventiot Hoivametsätalous (metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ratsastusterapia

20 Toimiala Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa ja metsätalous, matkailu Asiakasryhmät Mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelun asiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikaistyöttömät Luontoavusteiset menetelmät hoiva, hoito ja kasvatuspalveluissa Tavoite Parantava, kuntouttava, kasvattava Organisointi Julkinen, yksityinen, yksityinen/sosiaalinen yritys, yhdistys, osuuskunta, yhteiskunnallinen yritys Konteksti Puutarha, maatila, metsä, erämaaluonto, sisätilat Soini et al. 2011

21 G r e e n c a r e Vihreä hoiva - korjaava luontoavusteinen hoito, hoiva-, - kuntoutustoiminta; varhainen puuttuminen -toiminnassa korostuvat menetelmällisyys,suunnite l-mallisuus, tavoitteellisuus -asiakkaat ensisijaisesti julkisen sektorin kautta Vihreä voima - voimaannuttava ja ennaltaehkäisevä luontoavusteinen toiminta, ympäristökasvatus - omaehtoinen palveluun hakeutuminen - asiakkaat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta Vihreä virkistys -Omaehtoinen virkistäytyminen /puuhastelu luonnossa ja luonnosta - Asiakkaat yksityiseltä sektorilta

22 Vaikuttavuuden elementit ja ehdot Ammatillisuus Yhteisö Toiminta Luonto Tavoitteellisuus Pitkäjänteisyys Soini et al. 2011

23 Linkittyminen muihin (maaseudun) vihreisiin toimialoihin

24 GC vaihtoehtoisena tai ekososiaalisena sosiaalityönä lähtee asiakkaan tarpeista ja tilanteesta tukee asiakasta käyttämään omia resurssejaan kokonaisvaltaista, monipuolista tukea yhteen toimintamuotoon sitoutuneena perustuu keskinäiseen tukemiseen ja itseapuun yksittäisten palvelujen sijaan tarjotaan palvelukokonaisuuksia edellyttää jatkuvaa itsereflektiota (vrt. Matthies 1990)

25 Määrittelyä koskevan työn jatkuminen Green care keskustelun ja erityisesti green care sisällön määrittelyä koskevan keskustelun analysointi Boundary object & theory of transformative learning Artikkeli kv. Journaaliin

26 Hyvinvointi Anja Yli-Viikari, MTT (kts. Toinen esitys)

27 Maaseutu/Yhteiskunta Elina Vehmasto, MTT

28 YTR:n tarkistuslista maaseutuvaikutuksista 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun palvelut ja asuminen 3. Maaseudun saavutettavuus ja infrastruktuuri 4. Maaseudun osaaminen 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Maaseudun yhteisöllisyys

29 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ Elinkeinorakenteen monipuolistuminen GC-palveluilla Maatilan yritystoiminnan monialaistuminen tai muutos eri toimialan yritystoiminnaksi (GC-palvelun tuottamista maatalouden rinnalla tai sijasta) Hakamaa: maatalous 0 % - hoiva 100 % Ahlman: maatalous 14 % - muu toiminta 86 % Toiska: maatalous + hevostäyshoito 20 % - hoiva 80 % Ylitalo: maatalous 50 % - alpakoiden myynti ja eläinavusteinen toiminta 50 % Karhinen: maatalous, lihantuotanto 100 % - ei tuloa hoivasta (palkkatuki sos.työllistämiseen)

30 1. Jatkoa elinkeinot, yrittäjyys, työ Naistyöpaikkojen / naisyrittäjyyden lisääntyminen maaseudulla (hoivayrittäjistä suuri osa naisia) Päätuotteistaja/tuottaja usein emäntä (Karhinen, Ylitalo) GC-yrityksen laajat poikkisektoraalisia yritys- ja toimijaverkostoja vilkasta yritysyhteistyötä (Esim. Toiska, Ylitalo) GC:n yrittäjän viihtyminen työssä ja jaksaminen näyttäisi case-yrityksissä olevan erittäin hyvää työntekijät vaikuttavat erittäin sitoutuneilta Yrittäjät ja työntekijät sairastavat poikkeuksellisen vähän (eritt: Toiska, Hakamaa, myös: Karhinen, Ylitalo, Ahlman)

31 1. jatkoa Haasteet ja riskit GC-palvelun tuottaminen voi tarjota töiden yhdistämismahdollisuuden, jossa myös suuria haasteita ja riskejä: kahden työvoimavaltaisen yritystoiminnan yhdistäminen hoivan ammatillisuusvaatimukset - maataloustyön sesongit, turvallisuusriskit ja osaamisvaatimukset työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, vapaa-ajan vähyys, lomitusongelmat, uupuminen tulojen epävarmuus/ vaihtelu, kalliit työvoimakustannukset rakennuskannan vaatimukset, suuret alkuinvestoinnit, investoinneista irtautumisen vaikeus yrittäjän ikä, seuraavan sukupolven kiinnostus jatkaa haave pienimuotoisesta perheen toimeentulon tuovasta elämäntapayrittämisestä maatilalla

32 2. Maaseudun palvelut ja asuminen Palvelutarjonnan monipuolistuminen ja lisääntyminen GC-hoiva, -sosiaalipalvelu, -virkistys /hyvinvointipalvelu GC-yritykset tuottavat uusia palveluja alueella Mutta: palvelut eivät välttämättä suunnattu lähialueelle (Hakamaa: Lahden seutu, Toiska: Etelä-Suomi, Ylitalo: Suomi ) GC-yrityksillä näyttää usein olevan lähiruokakytkentä joko GC-yritys lähituotteen tai -palvelun asiakkaana (Toiska) tai sen tarjoajana (Karhinen) tai välittäjänä (Ahlman) tai itse tuotetun lähiruoan käyttäjänä (Hakamaa, Ahlman, Karhinen) GC-yritykset ovat myös olemassa olevien palvelujen ja tuotteiden käyttäjiä ja mahdoll. uusien palvelujen kysyjiä

33 2. jatkoa palvelut ja asuminen Syynä hoivayrityksen perustamiselle usein halu tuottaa omaleimaista (GC-elementit), pienimuotoista, asiakaslähtöistä ja minimilaadun ylittävää hoivaa (Hakamaa, Toiska, Karhinen) tyytymättömyys julkisen sektorin palvelujen järjestämistapaan (keskittymiskehityksen ja suuruuden ekonomian vastaliikettä ) Mahdollisuuksia: GC ennaltaehkäisevänä avohuollon sosiaalityönä Toiskan sosiaaliped. hevostoiminta sijoitustarpeen ehkäisijänä Hakamaan yksi lomapaikka mahdollistaa omaishoitajalle vapaan Karhisen sos. työllistäminen ehkäisee syrjäytymistä asumispalveluja erityisryhmille (Esim. Toiska, Hakamaa) ikääntyville palveluja siellä missä kysyntäkin on (myös omaishoidon rinnalla palvelua ulkopuolisille asiakkaille)

34 2. Jatkoa palvelut ja asuminen Yksityisten hoivapalveluiden markkinat ovat kasvussa Potentiaalinen ostajaryhmä kunnat ja kuntayhtymät (palvelun tulee täyttää kuntakysynnän kriteerit ja pärjätä kilpailutuksessa) Loppukäyttäjän oma valinta palvelusetelillä tai omakustanteisesti (KELA:n korvaama kuntoutus palvelulla tiukat kriteerit ) Mahdollisuus tehdä yhteistyötä hoivalaitoksen kanssa (esim. Hollanti) Hoivapalvelumarkkinoille pääsyn haasteita: Maatalouden ja hoivan yhdistäminen vielä erittäin harvinaista tukea ja neuvontaa huonosti saatavilla Palvelun tuotteistaminen kysyntää vastaavaksi ja myyntikelpoiseksi Kysynnän riittävyys, kysynnän suuret vaihtelut Markkinointiosaaminen Kilpailutuksen osaaminen Kuntien kanssa tehtävien sopimusten lyhytaikaisuus

35 3. Maaseudun saavutettavuus ja infra Sijainti ennalta määrätty: Maatiloista noin puolet sijaitsee ydinmaaseudulla Sijainti ei yleensä haittaa asumispalvelujen tarjoamista joskus jopa etu (esim. päihde- ja peliriippuvat asiakkaat) Etäisyys voi haitata päivittäisten (avo)palvelujen kysyntää Infra: Hoivayritys jollakin maaseutualueella voi tarkoittaa, että olemassa oleva infra pysyy tai sitä jopa kehitetään (Esim. Toiskan katuvalot tai Hakamaan viemäröinti ja tieasia) Saavutettavuus: GC-yritykset vierailu- tai tutustumiskohteina (Ahlman) Maaseudun tuominen kaupunkiin (Ylitalon eläimet) GC-yritykset voivat näkyä ja olla kiinnostavasti saavutettavissa webissä (Ylitalon uutiset ja Ulla-laaman blogi)

36 4. Maaseudun osaaminen GC-yrityksessä hyödynnetään usein olemassa olevaa (usein emännän: Karhinen, Ylitalo - Toiskassa myös isännän) koulutusta, työkokemusta ja osaamista GC-yritykset harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoina (Karhinen, Toiska, Ylitalo, Ahlman) GC-yritykset aktiivisia osallistumaan kehittämis-, tutkimus- ja koulutushankkeisiin myös asiantuntijoina tai kouluttajina (Ylitalo, Toiska, Hakamaa, Ahlman) Osaamista haetaan myös tilan ulkopuolelta joko palkkaamalla työntekijöitä (Hakamaa, Toiska) ja/tai tekemällä tiivistä yritysyhteistyötä (Ylitalon yhteistyö toimintaterapeutin kanssa) Koska hoivan ja maatalouden yhdistäminen harvinaista: itsenäisesti hankittu toimintaan tarvittavat tiedot (Karhinen, Ylitalo, Toiska myös Hakamaa)

37 4. Jatkoa osaaminen /Haasteita Sosiaalityön yrittäjällä tiukat ammattipätevyysvaatimukset. Lisäksi tarvitaan yrittäjyyden, kysynnän kartoituksen, tuotteistamisen, hinnoittelun, markkinoinnin, kilpailutuksen ja asiakkaiden hankinnan osaamista (sekä mahdollisesti työnantajana toimimisen osaamista). Osaamisen osto eli työvoiman palkkaaminen iso kysymys: maatiloilla usein tavoitteena oman perheen toimeentulon turvaaminen, maatilan säilyttäminen seuraaville sukupolville ja pienimuotoinen elämäntapayrittäminen (ei yrityksen kasvu ja suuret voitot). Myös osaamisen hakeminen verkostoitumalla haasteellista Neuvontaorganisaatiot eivät pysty suuresti auttamaan hoivayrittäjyyden yhdistämisessä maatalouteen. Sosiaalisten yritysten perustaminen on harvinaista: Työvoimatoimistot eivät aina osaa auttaa sosiaalisen yrityksen perustamisessa. (Hakamaa)

38 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet GC-toiminta perustuu nimenomaan maaseutuympäristön vetovoimaisuuden ja sen lisäarvon tuotteistamiseen GC-yritykset vaikuttavat myös maaseutumaisemaan: yritysten toiminta, sen työntekijät, asiakkaat ja vierailijat elävöittävät maaseutumaisemaa GC-yritys voi ylläpitää perinnemaisemaa, koska siihen työvoimaa (Hakamaa) GC-yritys voi panostaa pihaan/ puutarhaan/ miljööseen (Toiska, Hakamaa, Ahlman) tai retkeilyyn/ luontopolkuihin (Y,H) Maatilan GC-yrityksen ja ruoantuotannon läheinen yhteys Lähiruoan käyttö/ ruoan itse tuottaminen/ välittäminen/ myyminen Haasteita: Eläinten hyvinvointi, Maataloustyöturvallisuus, Perinne/museomaiseman yliarvostus (- >nykyisen ruoantuotantomaiseman tuottajien syyllistäminen)

39 6. Maaseudun yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, osallisuus ja paikallisuus Yhteisöllisyys (jopa yhteisöhoito) osa GC-toimintaa Yhteisö (perhe, hoivayhteisö, talliyhteisö, kyläyhteisö) Verkostoituminen asiantuntijoiden ja omaisten kanssa (T, H) Yritysverkostot näyttävät GC-yrityksillä olevan laajoja (Y,T,A) GC-yrittäjät aktiivisia yhdistysten perustajia (Y,T) ja toimijoita Yhdistystoiminta-aktiivisuus alueiden sosiaalisen pääoman indikaattorina Kyläyhd., toimintaryhmät, asiantuntijuus/ harrastusyhdistykset, GC Finland ry GC-yritykset vaalivat naapuruussuhteitaan (H, T, A) Tarjoavat kokoontumistilan (H,T,A) ja niissä voi vierailla Lisäävät maaseudun julkista tilaa Maaseutu-kaupunki/keskusta vuorovaikutus Haasteita: Ympäristön asenteet Asiakkaiden yksityisyyden suojaaminen

40 GC:n Maaseutuvaikutuksista lopuksi Maaseutuvaikutustenarviointi perustuu pitkälle laadulliseen tulkintaan numerofaktan puute voi alentaa vakuuttavuutta esim. päättäjiin päin GC-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa erittäin laajoja ja merkittäviä maaseutuvaikutuksia GC-yritystoiminnan maaseutuvaikutukset saattavat olla huomattavasti suurempia, kuin jonkin muun tyyppisen maatilalla tai maaseudulla tapahtuvan yritystoiminnan Jos maatilan monialaistamisella on monia esteitä niin hoivayrittämisellä toiminnan monialaistaminen tuo mukaan vaikeusasteita sitäkin enemmän GC:n maaseutuvaikutuksen laajentaminen GC:n yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on seuraava vaikea tehtävä

41 Talous Anna Kirveennummi, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

42 Taloudelliset vaikutukset Tutkimuksessa todetut hyödyt ja vaikutukset taloudellisen arvioinnin kohteena: odottaa tuloksia muilta ja keskustelee niiden kanssa --- terveys, hyvinvointi -- maaseutu- ja aluevaikutukset - --lisäarvo ja sosiaaliset innovaatiot: kulttuuriset vaikutukset Miten liittyy yhteiskunnan järjestelmiin ja muutokseen?