LAUSUNNOT JA VASTINEET

Transkriptio

1 Pyhännän kunta Uusi rakennusjärjestys, luonnos Luonnos Pyhännän kunnan uudeksi rakennusjärjestykseksi pohja-aineistoineen pidettiin yleisesti nähtävänä välisen ajan Pyhännän kunnantalon neuvonnassa ja kunnan internet-sivuilla. Luonnoksesta saatiin 7 kpl eri viranomaistahojen, naapurikuntien tai muiden osallisten lausuntoa, joihin kunta on laatinut oheiset vastineet. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausunto / Liisa Koski-Ahonen, Hilkka Lempiäinen Pyhännän kunta on käynnistänyt kunnan rakennusjärjestyksen uusimisen (kh g). Kunnanhallitus on kuuluttanut rakennusjärjestyksen virelletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskuksessa) on käyty työneuvottelu alustavien ympäristöselvitysten pohjalta Pyhännän kunnan rakennusjärjestyksen uudistamisen yhtenä tavoitteena on osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72S:n 1 momentissa säädetty ranta-alueelle rakentamista koskeva rajoitus ei ole voimassa. MRL 72:n 4 momentin mukaan vapauttaminen suunnittelutarpeesta ranta-alueilla voi koskea alueita, joilla ei sijainnin vuoksi ole odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista ja joilla ei ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällainen rakennusjärjestyksen määräys voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan. Kunta on tutkinut neljää eri jokiosuutta, joilla on tavoitteena rakentamisen vapauttaminen suunnittelutarpeesta. Selvitysalueita ovat Lamujoki ja Pyhännänjokivarsi sekä Siikajokivarsi Tavastkengän luoteis- ja kaakkoispuolella. Jokaisella jokiosuudella on arvioitu rakentamispainetta alueella. Uusien rakennuspaikkojen muodostuminen on tutkittu ennen vuotta 1960, aikajaksoilla , sekä Toteutuneet loma- ja pysyvän asumisen rakennuspaikat on esitetty kartalla. Lisäksi on laskettu jokiosuuden rantaviiva ja jokivarren pituus. Alueille on tehty luontoselvitys syksyllä Jokaisesta jokiosuudesta on laadittu kartta, jossa on osoitettu rakennuspaikkojen lisäksi arvokkaat luonto-, maisema-ja kulttuuriympäristö kohteet sekä virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet. Lisäksi kartoilla on osoitettu maatilojen talouskeskukset sekä Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä olevat tunnetut muinaisjäännökset. Kartoilla on esitetty myös muita lupaharkinnan kannalta tärkeitä seikkoja kuten merkittäviä näkymiä tai maisemapuita ja - puurivejä. Kartat ovat rakennusjärjestyksen liitteenä. Karttoihin liittyy merkintöjen selitys ja suunnitteluohjeistus. Tämä asiakirja on myös liitettävä rakennusjärjestykseen. Selvitykset on laadittu hyvin ja kartat ovat havainnollisia. Eri jokiosuuksilla olevan rakentamisen tiheys ja rantojen rakentuminen eri aikajaksoilla vaihtelee. Pyhännänjokivarressa on tutkittu 3,5 kilometrin jokiosuutta. Toteutuneita rakennuspaikkoja on kolme, joista yksi on toteutunut 1960-luvun jälkeen. Rakentamisen määrä vas- 1 (8)

2 taa alle 1 rakennuspaikkaa (rp) muunnettua rantaviivakilometriä (mrv-km) kohti. Siikajokivarressa Tavastkengän luoteispuolella on 4,5 kilometrin pituisella Jokiosuudella 8 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoja on toteutunut keskimäärin yksi viidessä vuodessa. Tämänhetkinen rakentamisen määrä vastaa mitoituslukua 1 8 rp/mrv-km. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan edellä mainittujen Jokiosuuksien kohdalla rakentamispaineen voi katsoa olevan vähäistä. Luonto-ja ympäristöarvot on tutkittu riittävästi niin, että rakentamismahdollisuus on näillä jokiosuuksilla mahdollista tutkia rakennuslupamenettelyssä ilman rakentamisen erityisten edellytysten selvittämistä. Siikajokivarressa Tavastkengän kaakkoispuolella on 5 kilometrin pituisella jokiosuudella 18 rakennuspaikkaa. Noin puolet rakennuspaikoista on toteutunut 1960-luvulla tai sitä aikaisemmin. Tämänhetkinen rakentamisen määrä vastaa mitoituslukua 3,6 rp/mrv-km. Mitoitusluku on korkea, mutta rakentamispaine ei tällä jokiosuudella ole ollut merkittävä viime vuosina. Koska rakennusjärjestyksen määräys suunnittelutarpeesta vapauttamisesta voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan, voidaan tällä jokiosuudella rakentumistilanne tutkia myöhemmin uudelleen. Lamujokivarressa on 6 kilometrin pituisella jokiosuudella 25 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoja on toteutunut keskimäärin yksi kahdessa vuodessa. Tämänhetkinen rakentamisen määrä vastaa mitoituslukua 4,2 rp/mrv-km. Kaavoittamattomilla alueilla ELY-keskus käyttää yleisesti mitoituslukuna 4 rp/mrv-km ratkaistessaan poikkeamismahdollisuutta MRL 72:stä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Lamujokivarren Iisärakentamisen mahdollisuudet tulee tutkia rantaosayleiskaavalla. Kaava olisi luonteva jatke Lamujärven rantaosayleiskaavalle. Muita joki osuuksia tiheämpi rakentaminen selittynee sillä, että Lamujokivarsi on hyvin saavutettavissa. Silloin kun rakentamismahdollisuus tutkitaan kaavalla, voidaan paremmin säädellä vapaita rantaosuuksia. Kaavan mitoitusluku voi siitä syystä olla korkeampi kuin kaavoittamattomilla rannoilla. Rakennusjärjestystä varten on jo laadittu selvityksiä, joten valmiudet kaavan laatimiseen ovat jo hyvät. ELY-keskus esittää lisäksi seuraavia kommentteja ja tarkistamistarpeita rakennusjärjestysluonnokseen; Kohta 2.3. Rakennusjärjestyksessä ei tulisi sallia enintään 400 m2 talousrakentamista rakentamista pelkällä ilmoitusmenettelyllä ihan turvallisuussyistä. Ilmoitusmenettelyllä sallittavan rakennuksen pinta-ala tulisi olla pienempi. Kohta 2.4. Rakennusjärjestysluonnos sallii enintään 15 m2:n suuruisen ja enintään 3,5 metriä korkean piharakennelmien rakentamisen ilman lupaa tai ilmoitusmenettelyä, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sallitun rakennelman koko on iso, kun ottaa huomioon, että rakennelman sijaintia naapurikiinteistöihin nähden ei voida valvoa. Kohta 3.3. Rakennusjärjestykseen on syytä liittää kartta nykyisen inventointitiedon mukaisista arvokkaista maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön alueista, jotka on syytä määritellä rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueiksi (Kohta 3.2). Kohta 3.6. On hyvä mainita tässä luvussa, että katselmusalueista ja -ajankohdista ilmoitetaan etukäteen. Kohta 3.8. On syytä tarkistaa, tarvitaanko rakennusjärjestykseen tarkempia ohjeita hulevesien hallinnasta (MRL luku 13a). Kohta Terasseja halutaan usein kattaa kiinteällä valokatteella. Rakennusjärjestyksessä on hyvä määrittää jäljestäpäin katettavan terassin enimmäiskoko. 2 (8)

3 Kohta 4.1. Koko kunnan alueella rakennuspalkan vähimmäispinta-alaksi on määritelty 2000 m2, joka on MRL:n sallima vähimmäispinta-ala. Jos kiinteistö voidaan liittää viemäriin, rakennuspalkan koko on perusteltua. Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä rakennuspalkan vähimmäispinta-ala on 2000 m2 haja-asutusalueella ja 5000 m2 suunnittelutarvealueella. Haja-asutusalue on määritelty liitekartalla. Rakennuspaikan vähimmäispinta-alan pienentämistä voimassa olevaan rakennusjärjestykseen verrattuna ei ole perusteltu. Rakennuspaikan vähimmäiskokoa tulee vielä tarkastella alueellisesti ja yleiskaava-alueittain niin, ettei mahdollista tulevaa kaavoitusta vaikeuteta liian pienen rakennuspaikkakoon takia. Kohta 5.1. Ensimmäisessä kappaleessa teknisenä korjauksena ympäristökeskus tulee muuttaa ELY-keskukseksi. Rantavyöhyke on harvoin ainoastaan 50 metriä leveä. Alle 100 metriä leveälle ranta vyöhykkeelle voi olla perusteena esimerkiksi paljon liikennöidyn tien estevaikutus. Rakennusjärjestyksessä tulee rantavyöhykkeen leveydeksi arvioida noin metriä. Tässä luvussa tulisi määritellä myös MRL 72:ssä tarkoitettu ranta-alue. Jos saunarakennus sallitaan rakennettavaksi 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta, sille tulee antaa enimmäispinta-ala. Kohta 5.2. Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on MRL:n sallima vähimmäispintaala. Ranta-alueella vähimmäispinta-alaa tulee harkita myös jätevesihuollon näkökulmasta. Kohta 6. Kunnan pohjavesialueet on hyvä näyttää rakennusjärjestyksen liitekartalla. ELY-keskus esittää, että rakennusjärjestyksestä järjestetään viranomaisneuvottelu sen jälkeen, kun saatuun palautteeseen on laadittu vastineet. Neuvottelussa on mahdollista keskustella rakennusjärjestys ehdotuksesta ennen sen nähtäville asettamista. Vastine ELY-keskusken lausuntoon: ELY-keskuksen kanssa järjestettiin työpalaveri ennen rakennusjärjestyksen viimeistelyä ja rakennusjärjestysehdotuksen asettamista nähtäville. Tehtyjen ympäristöselvitysten, ELY-keskuksen antaman lausunnon ja käydyn työneuvottelun perusteella Lamujokivarsi poistetaan rantojen suunnittelutarpeesta vapautettavista alueista. Lamujokivarren nykyinen mitoitus on noin 4,2 rp / muunnettu rantaviiva-km ja 2,1 rp / todellinen rantaviiva-km. Jos rakentamisen määrä säilyy ennallaan (noin 1 toteutunut rakennuspaikka kahdessa vuodessa), olisi mitoitus 6 vuoden kuluttua noin 4,7 rp /mrv-km. Lamujokivarressa rakentamista on jo nykyisin melko paljon haja-asutusalueeksi. Alueelle ei kohdistu merkittävää rakentamispainetta, mutta jos rakentamisen määrä säilyy ennallaan (noin 1 toteutunut rakennuspaikka kahdessa vuodessa), olisi mitoitus 6 vuoden kuluttua noin 4,7 rp /mrv-km. Rakentamispaine voi osoittautua vielä tätä suuremmaksi, jos jokivarsi vapautettaisiin rantojen suunnittelutarpeesta. Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet ja virkistyskäytön tarpeet selvityskarttoihin liittyvä merkintöjen selitys ja suunnitteluohjeistus liitetään rakennusjärjestykseen. Kohtaa 2.3. muutetaan: Muilla alueilla sijaitsevan vastaavan kerrosalaltaan 400 m2 300 m2 talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kunta katsoo, että myös ilmoitusmenettelyn kautta voidaan tarvittaessa vaatia selvityksiä esim. talousrakennuksen kantavista rakenteista. Maatiloilla voi olla tarve suurillekin talousrakennuksille. 3 (8)

4 Kohta 2.4. muutetaan: Asunnon pihapiiriin saa ilman lupaa tai ilmoitusta rakennusvalvontaviranomaiselle rakentaa korkeintaan 15 m2 12 m2 suuruisia, enintään 3,5 m 3,0 m korkuisia, lämpöeristämättömiä ja puurakenteisia rakennelmia. Pihamaan rakennelmat on rakennettava säädösten ja määräysten mukaisesti ja vähintään rakennelman korkeutta vastaavalle etäisyydelle naapurin rajasta. Rakennelmien on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Kohta 2.5. taulukkoon lisätään tarkentava teksti: katos >20m2, alle 100m2 m2 (valokate, markiisi tai muu näihin rinnastettava katos tai olemassa olevan terassin tms. rakenteen kattaminen) Kohdat Nykyisen inventointitiedon mukaisista arvokkaista maisemaalueista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuskohteista laaditaan liitekartta rakennusjärjestykseen. Arvokkaita maisema-alueita on Pohjois-Pohjanmaan liiton v päivitysinventoinnin perusteella 3 kpl: Ahokylän, Tavastkengän ja Viitamäen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet vastaavat seutukaavaliiton RKY 1993 inventointia. Myös Pyhännänjärven rantayleiskaavaa varten on tehty inventointi, joka on jo huomioitu kaavoituksessa. Arvokkaita maisema-alueita ei ole tarpeen määrätä rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueiksi. Alueet ovat laajoja ja harvaan asuttuja maaseutualueita, joilla maisema-arvot otetaan huomioon tavanomaisessa lupamenettelyssä. Kohdan 3.2 sisältöä muutetaan: Tämä rakennusjärjestys ei sisällä asemakaava- tai yleiskaava-alueiden tai ranta-alueiden ulkopuolisia suunnittelutarvealueita. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä. Ranta-alueella poikkeamisluvan myöntää Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus. Tämä rakennusjärjestys sisältää kuitenkin 3 jokivarsialuetta, jotka vapautetaan ranta-alueen suunnittelutarpeesta 6 vuoden ajaksi kerrallaan rakennusjärjestyksen hyväksymisestä, ja joiden rakentamisesta päättää vapautuksen voimassaoloaikana Pyhännän kunta. Suunnittelutarpeesta vapautettavien ranta-alueiden rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida alueille tehdyt ympäristöselvitykset (liitteet 4 ja 5). Ranta-alueen suunnittelutarpeesta 6 vuodeksi kerrallaan vapautetut alueet (3 kpl) sijoittuvat Pyhännänjokivarteen ja Siikajokivarteen Tavastkegän kylän luoteis- ja kaakkoispuolille. Kartat suunnittelutarpeesta vapautetuista ranta-alueista sekä niille tehdyt ympäristöselvitykset ja merkintöjen selitykset suunnitteluohjeineen ovat rakennusjärjestyksen liitteenä (liitteet 3, 4 ja 5). Kohtaan 3.3. lisäys: Pyhännän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet ja arvokkaat kulttuurimaisema-alueet on esitetty rakennusjärjestyksen liitteessä ja Arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla rakentaminen tulee ensisijaisesti sijoittaa maisemallisesti sopiville reuna-alueille kuten metsän laitaan tai olevan rakentamisen yhteyteen. Kohtaan 3.4 lisäys: Arvokkailla maisema-alueilla rakentaminen tulee ensisijaisesti sijoittaa maisemallisesti sopiville reuna-alueille kuten metsän laitaan 4 (8)

5 tai olevan rakentamisen yhteyteen. Pyhännän arvokkaat maisema-alueet on esitetty rakennusjärjestyksen liitteessä. Kohta 3.6. Kohtaan lisätään maininta, että katselmusalueista ja ajankohdista ilmoitetaan etukäteen. Kohtaa 3.8. täydennetään hulevesiin liittyvän ohjeistuksen osalta, esim seuraavasti: Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä sade- ja sulamisveden eli hulevesien hallinnasta. Hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä tulee noudattaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki, luku 13a Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Hulevesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Tontti on muotoiltava siten, etteivät tontin sade- ja pintavedet johdu naapuritontin puolelle tai valu suoraan kadulle. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Ensisijaisesti hulevedet on imeytettävä omalla tontilla. Mikäli hulevesiä ei ole mahdollista imeyttää tontilla, ne on johdettava yleiseen sadevesiviemäriin, hidastuskaivon tai sitä vastaavan rakenteen kautta avo-ojajärjestelmään tai haittaa aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen hulevesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden takia on välttämätön. Kohta Jäljestäpäin katettavan terassin lupamenettelyyn ja katoksen kokoon otetaan kantaa kohdan 2.5 taulukossa (valokate, markiisi tms. rakentaminen). Kohta 4.1. ja 5.2. Rakennuspaikan vähimmäiskooksi haja-asutusalueilla ja yleiskaava-alueilla muutetaan 3000 m2. Jos kiinteistö liitetään yleiseen viemäriverkostoon, voi rakennuspaikka olla kooltaan edellä mainittua pienempi, mutta kuitenkin vähintään 2000 m2. Kohta 5.1. Ensimmäiseen kappaleeseen tehdään tekninen korjaus: ympäristökeskus -> ELY-keskus. Rantavyöhykkeen leveys korjataan: Rantavyöhykeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnonolosuhteet. Olosuhteista riippuen rantavyöhykkeen leveys on metriä. Lisäksi kappaleeseen lisätään MRL 72 :ssä tarkoitetun ranta-alueen määritelmä: Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Olemassa olevan asutuksen lisäksi ranta-alueen suunnittelutarve voi syntyä odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Ranta-alue ulottuu rantaviivasta sisämaahan päin niin pitkälle kuin asutus vaikuttaa vesistöön. Ranta-alueen leveys on usein arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Suunnittelutarve koskee myös sellaisia rantavyöhykkeellä tai ranta-alueella sijaitsevia rakennuspaikkoja, joilla ei ole omaa rantaa. Viimeinen kappale muutetaan muotoon: saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Etäisyyden rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 m. 5 (8)

6 Kohta 5.2. Ranta-alueella tontin vähimmäispinta-alana pidetään 2000 m2. Olosuhteista ja ratkaisusta riippuen jätevesihuolto voi olla mahdollista järjestää myös näin pienellä kiinteistöllä. Pienten vapaa-ajan asuntojen tai rantasaunojen rakennuspaikkoja ajatellen on ostettu 2000 m2 suuruisia maa-alueita ja moni toteutunut rantarakennuspaikka on kooltaan vain m2. Kohta 6. Pohjavesialueista laaditaan liitekartta rakennusjärjestykseen. 2. Haapaveden kaupunki, Ympäristöpalvelut Helmi Lausunto / Eeva Heiska, Harri Heikkilä Pyhännän kunnanhallitus pyytää lausuntoa Pyhännän kunnan rakennusjärjestyksen uudistamisen yhteydessä laaditusta uuden rakennusjärjestyksen 2015 luonnoksesta. Lausunnon antaa Ympäristöpalvelut Helmi, jolle Pyhännän kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena toimiva ympäristöterveyslautakunta on siirtänyt toimivallan ympäristönsuojelu ja terveydensuojelulakien mukaisten lausuntojen osalta. Rakennusjärjestysluonnos on selkeä ja se on laadittu yksiselitteisesti ja kattavasti. Lausunnonantaja esittää luonnoksen kohtaan 2.5 Toimenpiteiden luvan- I ilmoituksenvaraisuus sivulla 8 olevaan kohtaan -asuntovaunualue tai vastaava Pohjavesialuesarakkeeseen merkinnän TL (toimenpidelupa haettava). Asuntovaunualueella TL-tarkastelu voisi olla perusteltua erityisesti asuntovaunujen jätevesihuollon vuoksi, jotta jätevesien käsittely olisi asianmukaista. Asuntovaunualueella voi olla kerrallaan runsaastikin asuntovaunuja ja niiden jätevedet käsitellään nykyisin yleisimmin kemiallisesti. Lisäksi esitetään luonnoksen kohtaan 2.8 Jätevesien käsittelylupa lisättäväksi vaatimus jätevesien purkukohdan osoittamiseksi suunnitelmassa esim. seuraavasti: Jätevesien purkukohta tulee osoittaa toteuttamissuunnitelmissa, jotta purkukohdan rajanaapureiden kuuleminen käsittelyluvan yhteydessä on mahdollista. Näin asiasta jää myös dokumentti. Ympäristöpalvelut Helmellä ei ole rakennusjärjestyksen luonnoksesta muuta lausuttavaa. Vastine Ympäristöpalvelut Helmen lausuntoon: Kohta 2.5. Kohtaan asuntovaunualue tai vastaava pohjavesialuesarakkeeseen (osa-alue 4) lisätään lausunnon johdosta merkintä TL (toimenpidelupa haettava). Kohta 2.8. Lausunnossa esitetty vaatimus voidaan lisätä: Jätevesien purkukohta tulee osoittaa toteuttamissuunnitelmissa, jotta purkukohdan rajanaapureiden kuuleminen käsittelyluvan yhteydessä on mahdollista. 6 (8)

7 3. Jokilaaksojen pelastuslaitos Lausunto / Jorma Kallio Pelastuslaitoksen puolesta olen tutustunut laadittuun Pyhännän kunnan uuteen rakennusjärjestyksen uudistamisesitykseen. Esityksessä ei ole sellaisia mainintoja tai esityksiä joista pelastuslaitoksen tulisi antaa erillistä yksilöityä muutosesitystä. Pelastuslaitoksen puolesta allekirjoittanut puoltaa rakennusjärjestyksen myönteistä käsittelyä. 4. Vestia Oy Lausunto / Antero Isokoski Pyydettynä lausuntona Pyhännän kunnan rakennusjärjestyksen luonnoksesta Vestia Oy esittää seuraavaa: Rakennusvalvontaviranomaisen tulee kohdan 2.6 purkamissuunnitelmasta antamassaan päätöksessä edellyttää purkamisen jälkeistä raportointia purkujätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä jätteiden toimituspaikoista. Sama raportointivelvollisuus on lisättävä myös kohtaan 9. Perustelut Jätelaki, valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä sekä kunnalliset jätehuoltomääräykset edellyttävät rakennus- ja purkujätteiden lajittelua sekä jätteiden hyödyntämistä tai asianmukaista loppusijoitusta. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa, jolla varmistetaan jätteiden asianmukainen käsittely. Jätteiden omatoiminen käsittely on sallittu vain vähäisessä määrin haitattomille jätteille. Esitetyillä lisäyksillä rakennusjärjestykseen varmistetaan rakennus- ja purkujätteiden asiamukainen käsittely. Vastine Vestia Oy:n lausuntoon: Kohdat 2.6 ja 9. Lisätään seuraava teksti: Purkamissuunnitelmaan perustuvan purkamisen jälkeen on raportoitava rakennusvalvontaviranomaiselle purkujätteiden asianmukainen käsittely, hyödyntäminen sekä jätteiden toimituspaikat. 7 (8)

8 5. Siikalatvan kunta Lausunto kunnanhallitus Pyhännän kunnan rakennusjärjestysluonnos on maankäyttö- ja rakennuslainmukainen ja siten hyvin pitkälle saman sisältöinen kuin myös voimassa oleva Siikalatvan kunnan rakennusjärjestys. Lausuntonaan kunnanhallitus toteaa, ettei Siikalatvan kunnalla ole huomautettavaa Pyhännän kunnan rakennusjärjestysluonnokseen. 6. Vieremän kunta Lausunto kunnanhallitus Vieremän kunnalla ei ole huomautettavaa Pyhännän kunnan uuden rakennusjärjestyksen luonnoksesta. 7. Kärsämäen kunta Lausunto kunnanhallitus Rakennusjärjestysluonnoksessa ei ole ilmennyt Kärsämäen kunnan kannalta mielipiteitä tai huomautettavaa. Kunnanhallitus päättää todeta lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Pyhännän kunnan rakennusjärjestysluonnokseen. 8 (8)