Lukijalle. Kiitän raportin synnyttänyttä työryhmää ja tiedonhankintaa ystävällisesti auttaneita ihmisiä. Jorma J. Pitkämäki Kehitysjohtaja

Transkriptio

1

2 2 Lukijalle Tutkimus tarkastelee asuinpaikan sijainnin aiheuttamia kustannuksia, kun työpaikka sijaitsee Vaasassa. Kustannuksia tarkastellaan menneen kehityksen valossa ja arviointi ulottuu kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Raportti etenee erilaisista aluerakenteen ominaispiirteistä asumisen hintaan sekä tarkastelee työ- ja asuinpaikan välisen liikkumisen kuluja. Erilaiset tarkastelut yhdistyvät analyyseissä, joissa arvioidaan asuinpaikan valinnasta kymmenen vuoden aikana kertyneitä kuluja Vaasassa asumiseen verrattuna. Raportti tilattiin kesällä 2005 ja se valmistui syksyllä Tutkimusaikataulu vaikutti osaltaan siihen, miten ilmiötä oli mahdollista selvittää. Tiedonsaanti tutkimuksen joistakin osa-alueista oli hankalaa. Yhteiskunnassa tilastoidaan perusteellisesti esimerkiksi vaaleja, mutta joillakin osa-alueilla kollektiivinen muisti saattaa olla lyhyt ja tilastotiedot vaikeasti saatavilla. Tarkasteltavissa kunnissa tehtyjen kiinteistökauppojen määrä vaihteli, eikä erityisesti pienissä Vaasanseudun kunnissa ole joka vuosi tehty tilastoihin yltävää määrää kiinteistökauppoja. Seutua dominoi Vaasa sekä Vaasan asunto- ja tonttitarjonta. Työn on tilannut Vaasan kaupunkisuunnittelu/vaasatalkoot. VaasaTalkootprosessiin kuuluu neljä työryhmää, joiden tarkoitus on edistää Vaasan väestöja työpaikkamäärän kasvua tekemällä tunnetuksi Vaasan palveluja ja asumisen tuottamia mahdollisuuksia uusille asukkaille sekä nykyisille vaasalaisille. Tilaajan puolelta tutkimukseen ovat osallistuneen suunnittelupäällikkö Seppo Ylimannila (pj.), vs. tietotuotantopäällikkö Tarja Lahtonen ja tutkimuspäällikkö Kimmo Saraste. Vaasan yliopiston Levón-instituutissa on raportin kirjoittamisesta vastannut erikoistutkija Olli Wuori. Kiitän raportin synnyttänyttä työryhmää ja tiedonhankintaa ystävällisesti auttaneita ihmisiä. Vaasassa lokakuussa 2005 Jorma J. Pitkämäki Kehitysjohtaja

3 3 SISÄLLYS Lukijalle VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT...5 Väestö...5 Muuttoliike...6 Työpaikat...8 LIIKKUMINEN...9 Liikennetiheys...9 Kulkumuodon valinta...10 Linja-automatkat ja niiden kustannukset...11 Vaasan paikallisliikenne...11 Seutuliikenne...12 Henkilöautomatkojen kustannukset...14 Kunnan rajan ylittävät työmatkat...16 Asiointikäynnit...17 TULOT JA NIISTÄ MAKSETUT VEROT...18 Ansiotulot...18 Pääomatulot...19 Tuloista maksetut verot...20 Kunnallisvero...20 Kirkollisvero...23 Kiinteistövero...24 VESI- JA SÄHKÖMAKSUT...26 Vesi- ja jätevesimaksut...26 Sähkö...27 KIINTEISTÖT...28 Kiinteistökaupan volyymi...28 Rakentamattomat tontit...29 Rakennetut tontit...31 Kiinteistön hinta...33 Rakentamattomat tontit...34 Rakennetut tontit...38 ASUNTOJEN HINNAT...42 Asuntokanta...42 Asuntojen myyntimäärät...42 Vanhojen asuntojen hintakehitys...44 ASUMISKUSTANNUKSET ASUKKAAN KANNALTA, KYMMENEN VUODEN KUSTANNUKSET...49 Kiinteistön hinnannousu ja asuntolainan korot...49 Verotuksen vaikutus palkkatuloon...51 Kiinteistöveron vaikutus asumisen hintaan...54 Vesi- ja jätevesimaksun vaikutus asumisen hintaan...55 Sähkönhinnan vaikutus asumisen hintaan...55 Työmatkakulut...57

4 4 Kulut asiointimatkoista...58 Mitä asunnon sijainti on maksanut?...59 KYMMENEN VUOTTA ETEENPÄIN, HAARUKOINTIA...64 Verotuksen vaikutus palkkatuloon...64 Kiinteistöveron vaikutus asumisen hintaan...65 Kiinteistön hinnannousu...66 Työmatka- ja asiointimatkakulut...67 KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVAT MAKSUT JA VEROT 15 KESKIKOKOISESSA KAUPUNGISSA...69 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...71 Lähteet...74 Liiteet...77 Liite 1. Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan...77 Liite 2. Asuinhuoneistojen lukumäärät Vaasanseudun kunnissa vuosina 1997 ja Liite 3. Annuiteettilainojen korot ja lyhennykset eri korkoprosenteilla ja laina-ajoilla...80

5 5 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Tutkimuskohteena ovat ensisijaisesti Vaasa ja sen lähikunnat, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö ja Maalahti. Toissijaisesti tarkastellaan myös Vöyriä, Maksamaata, Oravaista, Korsnäsiä ja Jurvaa, joista heilurimainen työssäkäynti Vaasaan on vähäisempää kuin edellä mainituista kunnista. Käsiteltävä alue kokonaisuudessaan muodostaa Vaasanseudun. Työn tarkoituksena on selvittää Vaasanseudun asumiskustannuksia. Tarkastelu aloitetaan aluerakenteesta ja päätetään asumisen sijainnista johtuvaan hintaan perheen näkökulmasta. Näkökulma on Vaasa-keskeinen ja kohdentuu työssäkäyntiin Vaasassa. Nyt selvitetään, kuinka edullisia yhdistelmiä asukkaille syntyy, kun työpaikka sijaitsee Vaasassa ja asuinpaikka jossakin Vaasanseudun kunnassa. Tarkastelun ulkopuolelle jää kysymys, kuinka edullista on asua ja tehdä työtä jossakin muussa Vaasanseudun kunnassa. Taustaolettamuksena on, että seudun aluerakenne ja sen kehitys vaikuttaa asumisesta johtuviin kokonaiskustannuksiin. Tarkastelu jää aikataulusyistä johtuen luonteeltaan empiiriseksi. Laajemmat teoreettiset siteet vaatisivat jatkotutkimuksia ja tarkempia tilannekartoituksia. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Vaasanseudun väestö vuonna 2004 oli henkeä (taulukko 1). Väestönkasvua on vuoden 1990 jälkeen tapahtunut lähinnä Vaasassa ja Mustasaaressa. Kauempana Vaasasta sijaitsevissa kunnissa väestö on vähentynyt. Taulukko 1. Vaasanseudun väestö vuosina Vuosi Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseutu (Statfin, 2005; Väestörekisterikeskus, 2005).

6 6 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 alueella olisi asukasta (taulukko 2), VASU:ssa alueelle ennakoidaan henkeä vastaavana ajankohtana. Aluekeskusohjelmassa väestötavoite on asukasta vuonna Vaasanseudun väestöstä asui 52 prosenttia Vaasassa vuonna 2003, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan osuus pysyy samana myöhemminkin. Erilaisissa ennakoinneissa Vaasan ja Mustasaaren yhteinen väestömäärä kattaa prosenttia Vaasanseudun väestöstä vuonna Vaasan asukasluku on vähentynyt 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun lopulla. Voimakkaan kasvun aikaa oli 1990-luku, jonka jälkeen kasvu on taittunut (Vaasan kaupunki, 2004). Vaasan omassa visiossa kaupungin tavoitteeksi asetetaan asukasta vuonna 2015, mikä ylittää Tilastokeskuksen ennusteen tuottaman väkimäärän. Visiossa esitetty väkiluku on tavoitteellinen, ja ennusteen tuottama väestömäärä perustuu olettamukseen, ettei mitään tehdä olemassa olevien trendien muuttamiseksi. Taulukko 2. Tilastokeskuksen muuttoliikkeen sisältävä väestöennustelaskelma Vaasanseudulle vuosille Vuosi Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseutu (Statfin, 2005). Muuttoliike Talouden kehitys ja tila vaikuttaa muuttoliikkeeseen estävästi tai sitä suosivasti. Kuntien välinen muuttoliike väheni 1990-luvun alussa, kun työn perässä ei voinut muuttaa (kuva 1). Talouden tilan kohentuessa muuttoliike vilkastui uudestaan, ja se on jatkunut suuria kaupunkiseutuja suosivana. Vaasan negatiivinen nettomuutto kääntyi samaan aikaan positiiviseksi (kuva 2). Eräs selitys on Vaasan vientisuuntautunut tuotantorakenne. Laman aikana Vaasan suhteellinen asema parani muuhun maahan verrattuna. Vaasan nettomuuttoon on vaikuttanut myös opiskelijoiden 1 Ennuste perustuu muutaman viimevuoden kehitykseen.

7 7 henkikirjoituksen muutos, kun opiskelijat saivat kirjautua opiskelupaikkakunnalleen luvulla Mustasaaren muuttovoitto on lisääntynyt. Vuosien 1990 ja 2000 välisenä aikana Vaasa ja Mustasaari ovat muodostaneet selkeän poikkeuksen muista alueen kunnista (taulukko 3). Muuttoliike on kohdellut niitä selvästi edullisemmin kuin alueen muita kuntia. Keskimäärin kauempana Vaasasta sijaitsevat kunnat ovat kärsineet negatiivisesta nettomuutosta enemmän kuin Vaasan läheisyydessä sijaitsevat kunnat. Kuvassa 2 Vaasan nettomuutto näyttää suhteellisen isolta pienempiin kuntiin verrattuna. Sitä ei ole suhteutettu kunnan väkilukuun, kuten taulukossa Vuosi Kuntien välinen muutto Kunnassa muutto Kuva 1. Muuttoliike Suomessa vuosina (Tilastokeskus, 2005a) Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Kuva 2. Nettomuutto vuosina Vaasassa ja eräissä lähikunnissa (luvut: Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit, 2005; Tilastokeskus, Altika, 2005).

8 8 Taulukko 3. Kuntien välisen muuttoliikkeen, promillea väkiluvusta, keskiarvo vuosina Isokyrö -2,33 Jurva -9,45 Laihia -1,43 Korsnäs -1,36 Maalahti -2,68 Maksamaa -1,55 Mustasaari 0,69 Oravainen -19,61 Vaasa -0,52 Vöyri -3,05 Vähäkyrö -5,34 Kuntien keskiarvo -1,94 Kuntien keskiarvo -7,00 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaa ttorit, 2005). Työpaikat Vaasassa työpaikkojen määrä ylitti lamaa edeltäneen 1990-luvun alun tason 2000-luvulle tultaessa. Erityisesti kaukana Vaasasta sijaitsevat kunnat ovat menettäneet työpaikkojaan. Vaas a on seudun kunnista ain oa, jossa nykyään on enemmän työpaikkoja kui n 1990-luvun alussa (taulukko 4). Vaasassa työssäkäyviä on noin enemmän kuin työllistettyjä vaasalaisia, ja Vaasan työpaikat k attavat 66 prosenttia Vaasanseudun työpaikoista. Tämä osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta Vaasan työpaikkaomavaraisuus o li 124 % vuonna 1990 ja 129 % vuonna Toisena kuntana Oravaisissa on ollut yli sadan pro sentin työpaikkaomavaraisuus 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Taulukko 4. Alueella työssäkäyvät vuosina Vuosi e Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseutu (Statfin, 2005). Vaasan työpaikat ovat lisääntyneet yhteiskunnallisissa palveluissa ja teollisuudessa. Teollisuuden työpaikat ovat tosin vuosina 2002 ja 2003 vähentyneet. Valtion työpaikat ovat myös vähentyneet, kun toimintoja on poistunut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja liikenteen työpaikat ovat myös vähentyneet viime vuosikymmenen alkuun

9 9 verrattuna. Valtioenemmistöisissä yhtiöissä työpaikat ovat sen sijaan lisääntyneet 1990-luvun jälkipuoliskolla. LIIKKUMINEN Liikennetiheys Vaasanseudulla liikenne keskittyy Vaasaan ja sen lähiympäristöön, väestö- ja työpaikkamäärien mukaisesti (kuva 3). Liikenneverkko ja sen palvelutaso muodostavat perustan Vaasaan saapuvalle työ- ja asiointiliikenteelle.

10 ORAVAINE VAASA MUSTASAARI Veikkaala VÄHÄKYRÖ MAKSAMAA VÖYRI KVL yli alle Helsingby 577 Vedenoja Ruto Hulmi Tervajoki Hevonkoski ISOKYRÖ Napue YLISTA MAALAHTI LAIHIA Kuva 3. Joukkoliikenteen laatukäytävän keskivuorokausiliikennemäärät ( Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). ILMAJOKI Kulkumuodon valinta Autokannan kasvu on erityisesti ollut henkilöautokannan kasvua (kuva 4). Henkilöautoliikenteen osuus vuonna 2001 oli 81 prosenttia moottoroidusta henkilöliikennesuoritteesta ja 54 prosenttia kaikista matkoista. Ostos- tai asiointimatkoista tehtiin henkilöautolla 82 prosenttia. Henkilöauton osuus työ-, koulu- ja opiskelumatkoista oli 66 prosenttia ja mökkimatkoista peräti 96

11 11 prosenttia (Liikenne ja viestintäministeriö, 2002). Vuonna 2002 joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli 10,8 % ja suoritteesta 15,1 %. Kuva 4. Joukkoliikenne- ja henkilöautoliikennesuoritteiden kehitys Suomessa, (1980= 100) (Tilastokeskus, 2004). Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Julkisen liikenteen merkitys on suuri kaupungeissa sekä muualla erityisesti nuorille ja vanhoille. Lisäksi kevytliikenne, pyöräily ja jalankulku tuovat osansa Vaasan liikenteeseen. Linja-automatkat ja niiden kustannukset Vaasan paikallisliikenne Vaasan paikallisliikennealueella asuu asukasta, joista asuu Vaasassa. Vaasassa seutulippu maksoi 35 euroa vuonna 1998 ja 40 euroa vuonna Vaasa on alentanut syksyllä 2004 kausilipun hinnan 20 euroon tavoitteena joukkoliikenteen käytön lisääminen. Vaasan Paikallisliikenne Oy:n liikennealueeseen kuuluvat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunnasta Sepänkylä, Sulva ja Tuovila. (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2005a). Matkan keskihinta vuonna 2003 oli 0,89 euroa. Vaasan paikallisliikenne tarjoaa työ-, koulu- ja asiointiyhteydet keskustaan sekä lisäksi ilta- ja viikonloppuvuoroja. Arkisin paikallisliikenteen liikennöintiaika on noin klo Vuoroväli on vilkkaimpina aikoina noin minuuttia. Lauantaisin linjat liikennöidään pääosin klo 7 ja 22 välillä ja vuoroväli on keskipäivän jälkeen yleensä puoli tuntia ja aamulla ja illalla noin tunti. Sunnuntaisin paikallisliikennettä ajetaan pääosin kello 12:n ja 22:n välisenä aikana, ja vuoroväli on tavallisimmin tunti (Länsi-Suomen lääninhallitus, 2004a).

12 12 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0, ,6 0,4 0,2 0 Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa Kotka Jo ensuu Kuva 5. Matkustajan maksaman matkan laskennallinen keskihinta (euroa/ matka) paikallisliikennealueittain vuonna 1998 ja 2003 (luvut: Liikenne- ja vi estintäministeriö, 2005a). Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa (2005a) on matkustajan maksama yhden mat kan h inta laskettu vähentämällä liikevaihdosta joukkoliikenteen tuki ja jakamalla erotus matkustajamäärällä. Matkan keskihintaan sisä ltyy arvonlisäv ero. Vaasan keskihinta on ollut keskisuurien kaupunkien kohdalla h yvin edulli nen (ku va 5). Lipputuki muod ostaa noin neljäsos an koko paikallisliikenteen liikevaih dosta Vaasassa. Enimmillään lääninhal litus voi myöntää 50 prosenttia kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämisen hyväksyttävistä kustannuksista. T ällöin kys eessä on linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestäm inen ( Länsi-Suomen lääninhallitus 2004 b). Seutuliikenne Vaasan seutulippualue eseen kuuluvat seuraavat kunnat: Jurva, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsn äs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Seutulipun avulla ylläpidetään linjaliikennettä heikon kysynnän alueilla. Kunnat tukevat seutulipun hintaa, ja vastaavasti lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta kuntien seutulippukuluihin. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa ja vaihtaa bussista toiseen täysin vapaasti. Seutulippuun ostetaan voimassaoloaikaa 30 vuorokautta kerrallaan. Muihin maksutapoihin verrattuna asiakas säästää seutulipulla matkakustannuksissa vähintään 20 prosenttia, mutta jopa yli 50 prosenttia. Jos liikenne on kannattamatonta, mutta liikenne katsotaan

13 13 yhteiskunnan kannalta tärkeäksi, voi lääninhallitus tai kunta ostaa joukkoliikennettä. Ostoliikenteen kilometrihinta on kasvanut 3,1 prosentin vuosivauhtia vuosina Mikäli sama kehitys jatkuu, runkoliikenteen kustannukset kasvavat viiden vuoden kuluessa noin 16 prosenttia (Liikenneja viestintäministeriö, 2005b). Kuva 6. Vaasanseudun joukkoliikenteen seutuliikenteen palvelutasoluokittelu Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Vähänkyrön ja Isonkyrön osalta. (Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). Kilpailutasoinen joukkoliikenne muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muiden liikennemuotojen, lähinnä henkilöauton, käytölle. Tämä edellyttää hyvän liikennetarjonnan ja fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös aluerakenteen tiivistämistä ja sijoittamista joukkoliikennepalvelujen vaikutusalueelle (kuva 6). Perustasoinen joukkoliikenne tarjoaa mahdollisuudet työ- ja koulumatkoilla joukkoliikenteen käyttämiseen sekä

14 14 säännölliset päivittäiset asiointiyhteydet ympäri vuoden jokaisena arkipäivänä. Bussiliikenteessä viimeiset linja-autovuorot Vaasasta lähtevät kello 17 jälkeen Laihian suuntaan. Viimeinen pikavuoro Vaasaan lähtee Laihialta klo ja Isostakyröstä klo (Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). Seutulippu tasaa kuntien välisen liikkumisen hintaa (taulukko 5), millä on merkitystä asiointikäyntien suuntautumiseen ja työmatkaliikenteeseen. Toki paikallisliikenteen 40 euron maksu, ja varsinkin nyt noudatettava 20 euron lipunhinta, on Vaasan sisäisessä liikenteessä tätä edullisempi. Taulukko 5. Seutulippujen hinnat, myynti ja matkustus Vaasan seutu Myynti kpl 1999 Myynti kpl Myynti kpl Myynti kpl Matkat kpl.1999 Matkat kpl Lipun asiakashinta 1999, euroa Lipun asiakashinta 2003, euroa Jurva Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Närpiö Oravainen Teuva Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Yhteensä (luvut: Länsi-Suomen lääninhallitus 1999 ja 2004b). Henkilöautomatkojen kustannukset Autoliiton tutkimuks ien mukaan vuonna 2005 uu den bensiinimoottorisen henkilöa uton kilometrikustan nus on 39 sent tiä. Täll öin au ton hankintahinta on euroa ja vuotuinen ajokilometrimäärä kilometriä. Vuotuiset kustannukset ovat euroa. Käytetyn auton kilometrihinn aksi tulee 34 senttiä, ja vuotui siksi kustannuksiksi tulee euroa. Kumpaakin autoa on arvioitu pidettävän neljä vuotta. Vuonna 2005 bensiinin hinta on ollut nousussa, joten nykyiset kustannukset ylittävät kuvan 7 esittämän hintatason. Vuonna 1990 kustannukset olivat euroa ja euroa vuonna Rahanarvon kehitys huomioiden kumpikin vuosi on ollut auton pitämisen kannalta halpa vuosi.

15 15 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, kustannus / /km Kuva 7. Keskikokoisen henkilöauton matkakustannus / /km vuosina (Autoliitto, 2005). Toinen näkökulma henkilöauton kulkuvälineenä käyttämisen kustannuksiin on Tiehallinnon käyttämä tuntihinta. Henkilöauton käyttäjiksi katsotaan taulukossa 6 työajan matkoilla keskimäärin 1,5 henkilöä sekä työ- ja asiointimatkoilla 1,6 henkilöä. Tuntihintaa on käytetty erityisesti tienpitoon liittyvissä laskelmissa. Taulukko 6. Tieliikenteen matka-ajan arvot, vuoden 2000 hinnoissa. Autolaji Matkan tarkoitus euroa/tunti/henkilö Henkilöauto Työajan matka 24,08 Työ- tai asiointimatka 4,07 Vapaa- tai loma-ajan matka 4,07 Keskimäärin 5,90 Pakettiauto Työajan matka Työ- tai asiointimatka Vapaa- tai loma-ajan matka Keskimäärin 20,08 4,07 4,07 8,93 Linja-auto 6,51 Kuorma-auto 17,31 (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004).

16 16 Kunnan rajan ylittävät työmatkat Vaasa on Vaasanseudun kunnista ainoa, jonka nettopendelöinti on ollut jatkuvasti positiivinen. Oravaisten nettopendelöinti on vuosien 1988 ja1992 välisenä aikana ollut positiivinen. Vöyrillä nettopendelöinti on ollut positiivinen 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun, sekä uudestaan vuonna Muissa Vaasanseudun kunnissa nettopendelöinti on ollut negatiivinen vuodesta 1988 vuoteen 2001 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit, 2005). Työmatkaliikenteessä heijastuu kuntien työpaikkaomavaraisuus ja kunnan etäisyys Vaasasta. Vaasaan saapuvaa työssäkäyntiä tilastoitiin jo vuoden 1950 väestölaskennassa. Silloisen Vaasan alueelle saapui henkeä, ja vuoteen 1960 mennessä pendelöinti kasvoi henkeen (SVT C:102; SVT C:103). Monet tapahtuneet kuntaliitokset tekevät vertailusta suhteessa nykytilaan vaikean. Lisäksi kulkumuotojakauma on muuttunut. Esimerkiksi juna on menettänyt merkitystään Vaasaan saapuvassa työmatkaliikenteessä henkilöauton tullessa tärkeäksi kulkuvälineeksi. Työssäkäynti lähikunnista Vaasaan on 1990-luvun alun jälkeen entisestään lisääntynyt ja erityisesti Mustasaaresta käydään Vaasassa työssä (taulukko 7). Vuodesta 1997 alkaen Mustasaaresta on jälleen käyty Vaasassa työssä useammin kuin vuonna Myös työssäkäynti Vaasan ulkopuolella on lisääntynyt ajan myötä. Työmatkat Mustasaareen ovat 1990-luvun alusta lähtien olleet noin viidesosa Mustasaaresta saapuvista työmatkoista. Taulukko 7. Vaasassa työssäkäyvät vuosina Asuinkunta Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseudulta yhteensä (Vaasan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, 2005a). Mikkosen (1999) laskemien mukaan kilometrin etäisyydellä Vaasasta sijaitsee kehä, jonka sisältä sukkulointiprosentti Vaasaan on yli 40. Noin 30

17 17 kilometrin etäisyydeltä vastaava osuus on 20 prosenttia työvoimasta. Tämä alue kattaa Laihian, Vähänkyrön, Maalahden ja Maksamaan tai niiden osia. Mikkonen (1998) toteaa, että Vaasan rannikkoseudulla 44 prosenttia ihmisistä pitää kohtuullisena korkeintaan 20 minuutin työmatkaa. Tietyllä tavalla ihmiset hyväksyvät työmatkaan kuluvan ajan ja oppivat pitämään sitä kohtuullisena. Asiointikäynnit Asiointikäyntien avulla on maantieteessä perinteisesti tutkittu keskuksien vaikutusalueita. Tarkastelut pohjautuvat ajatukseen, että on olemassa keskuksen ja vaikutusalueen muodostama systeemi. Keskuksen tuottamia palveluja sanotaan keskuspalveluiksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kaupat, pankit sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskusvoimakkuus kuvaa tarjolla olevien palvelujen runsautta. Keskus on vaikutusalueen osa, joka tuottaa palvelut ja josta palvelut haetaan. Myös keskuksen asukkaat käyttävät sen palveluja, sikäli kun keskuksen oma palveluvarustus riittää niitä tuottamaan. Pienissä keskuksissa sijaitsivat palvelut, joita ihmiset tarvitsivat jokapäiväisessä elämässään. Näiden keskusten vaikutusalueet olivat pieniä. Kaupungeissa vastaavat matalan tason keskushierarkiapalvelut ilmenivät ennen vaikkapa tienristeyksiin sijoittuneina elintarvikeliikkeinä. Suurissa keskuksissa sijaitsivat harvemmin tarvittavat kaupalliset palvelut. Harvoin tarvittavia palveluja haettiin kaukaa ja usein tarvittavia läheltä. Yleensä asiointikäyntien perusteella tehdyissä vaikutusalueiden rajauksissa jätettiin työmatkojen yhteydessä tehdyt asioinnit tarkastelun ulkopuolelle. Kauko Mikkonen on tutkinut Vaasan vaikutusaluetta ja Vaasaan kohdistuvia asiointikäyntejä vuosina 1971, 1980, 1991 ja Seinäjoen suunnassa Vaasan absoluuttinen vaikutusalue on tänä aikana pienentynyt, kun Seinäjoki on kasvanut palvelukeskuksena. Rannikolla pohjoisen suunnassa Vaasan vaikutusalue on samaan aikaan kasvanut (Mikkonen, 2002). Entistä Vaasan lääniä koskevissa tutkimuksissa Mikkonen (1985) on todennut, että käyttötiheyden ja keskimääräisen hakumatkan perusteella palvelut jakaantuvat kahteen ryhmään. Esimerkiksi pankki, parturi ja valokuvaamo ovat olleet palveluja, joissa etäisyyden merkitys on ollut suuri. Toisaalta ravintolat sekä tili- tai asianajotoimistot ovat olleet palveluja, joissa etäisyydellä on ollut vain vähäinen merkitys. Tekniikan kehitys on luonnollisesti muuttanut asiointikäyntien määriä, ja vaikkapa pankeissa asioidaan nykyään tiskillä harvemmin kuin ennen. Mikkonen (1982) on laskenut, että noin 5 kilometrin etäisyydeltä keskuksesta kustakin taloudesta asioidaan keskuksessa noin neljä kertaa viikossa (200 asiointikertaa vuodessa). Käyntien lukumäärä putoaa 100 kertaan vuodessa kilometrin etäisyydellä ja kertaan kilometrin etäisyydellä.

18 18 Vaasan vaikutusalue ylettyy kauemmaksi kuin pienempien keskuksien. Tätä seikkaa selittää sellaisten harvemmin tarvittavien palvelujen hakeminen kotikunnan ulkopuolelta, joita ainoastaan Vaasassa on tarjolla. Yleensä kuntakeskuksista asioidaan Vaasassa useammin kuin kuntien muista osista (Mikkonen, 2002). TULOT JA NIISTÄ MAKSETUT VEROT Ansiotulot Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat vuoden 2005 huhti kesäkuussa 3,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettu reaaliansioiden vuosikasvu oli vuoden toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2004 huhti kesäkuusta tämän vuoden vastaavaan ajanjaksoon kunnilla 4,2 prosenttia, yksityisellä alalla 3,9 prosenttia ja valtiolla 3,4 prosenttia. Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli huhti kesäkuussa noin euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin ja naiset euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio euroa. Vuoden 2004 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,8 prosenttia ja reaaliansioiden nousu 3,6 prosenttia. Reaaliansioiden nousu oli viime vuonna nopeinta vuoden 1996 jälkeen (Tilastokeskus, 2005b).

19 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri Kuva 8. Vuodessa saadut ansiotulot 2 ansiotulonsaajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina (luvut: Statfin). Asukasta kohden lasketut ansiotulot ovat Vaasassa ja Mustasaaressa korkeammat kuin muissa Vaasanseudun kunnissa. Mustasaaressa keskimääräinen tulotaso on noussut viiden vuoden aikana enemmän kuin Vaasassa, mutta Vaasassa se oli ainakin vielä vuonna 2003 seudun suurin. Suhteellisen lähellä Vaasaa sijaitsevat Laihia ja Mustasaari ovat tulotasoltaan seuraavaksi parhaimmat kunnat (kuva 8). Pääomatulot Pääomatulot pääomatulonsaajaa kohden vaihtelevat paljon enemmän kuin ansiotulot. Vuonna 2000 ne ovat olleet erityisen suuret Vaasassa ja Korsnäsissä (kuva 9). Vuonna 2003 suurimmat pääomatulot olivat Oravaisissa. Pääomatulojen ja palkkatulojen välisen suhteen kehittymiseen ovat vaikuttaneet mm. verotuksessa tapahtuneet muutokset. 2 Luvut ovat pienemmät kuin säännöllisen työajan ansiot. Vaasan keskimääräiseen ansiotasoon vaikuttavat mm. osa-aikatyötä tekevät opiskelijat.

20 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri K Kuva 9. Pääomatulot pääomatulon saajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina (luvut: Statfin). Tuloista maksetut verot Kaiken kaikkiaan tulonsaajaa kohden laskettu vero on ollut suurin Vaasassa (kuva 10) ja toiseksi suurin Mustasaaressa. Maksettujen verojen määrässä myös Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö erottuvat muista Vaasanseudun kunnista Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri Kuva 10. Maksetut verot tulonsaajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina (luvut: Statfin). Kunnallisvero Kunnallisvero on kunnalle maksettava tulovero, jonka kunnallisveroprosentin kunnat vahvistavat vuosittain. Vuonna 1975 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 15,55, ja vuonna 2003 se oli 18,04. Vuosien 1973 ja 2003

21 21 välisenä aikana veroprosentti on keskimäärin noussut 0,095 penniä vuotta kohden. Kunnallisveroprosenttiin (aikaisemmin veroäyri) ovat vaikuttaneet monet seikat, kuten kuntien ja valtion välinen tehtävänjako, kunnan veropohjan kehittyminen ja yleinen taloudellinen tilanne. Halvimman ja kalleimman tuloveroprosentin ero on maassamme vuosien 1985 ja 2003 välisenä aikana ollut jopa 5,5 prosenttiyksikköä (kuva 11) Keskimääräinen Korkein Alhaisin Kuva 11. Suomen kuntien tuloveroprosentit (luvut: Suomen Kuntaliitto, 2005) Vaasa Kauempana sijaitsevat, keskiarvo Lähellä sijaitsevat, keskiarvo Linear (Vaasa) Kuva 12. Kunnallisveroprosentin hinnan kehitys Vaasanseudulla vuosina (luvut: Tilastokeskus, Kuntien talous ja toiminta. Kunnittaiset tiedot; Kuntien talous ja toiminta. Kunnittaisia tietoja; Vaasanseudun kuntien kotisivut). Vuonna 1975 Vaasan veroäyri oli 15,5, ja vuonna 2004 kunnallisveroprosentti oli 19. Koko maassa vastaavat prosentit olivat keskimäärin 15,55 ja 18,12. Vaasa on siten ollut hieman keskimääräistä kalliimpi kunta asukkailleen. Keskimäärin Vaasa on ollut halvempi kunta kuin muut Vaasanseudun kunnat (kuva 12). Suhteellisen lähellä sijaitsevat Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö,