Lukijalle. Kiitän raportin synnyttänyttä työryhmää ja tiedonhankintaa ystävällisesti auttaneita ihmisiä. Jorma J. Pitkämäki Kehitysjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukijalle. Kiitän raportin synnyttänyttä työryhmää ja tiedonhankintaa ystävällisesti auttaneita ihmisiä. Jorma J. Pitkämäki Kehitysjohtaja"

Transkriptio

1

2 2 Lukijalle Tutkimus tarkastelee asuinpaikan sijainnin aiheuttamia kustannuksia, kun työpaikka sijaitsee Vaasassa. Kustannuksia tarkastellaan menneen kehityksen valossa ja arviointi ulottuu kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Raportti etenee erilaisista aluerakenteen ominaispiirteistä asumisen hintaan sekä tarkastelee työ- ja asuinpaikan välisen liikkumisen kuluja. Erilaiset tarkastelut yhdistyvät analyyseissä, joissa arvioidaan asuinpaikan valinnasta kymmenen vuoden aikana kertyneitä kuluja Vaasassa asumiseen verrattuna. Raportti tilattiin kesällä 2005 ja se valmistui syksyllä Tutkimusaikataulu vaikutti osaltaan siihen, miten ilmiötä oli mahdollista selvittää. Tiedonsaanti tutkimuksen joistakin osa-alueista oli hankalaa. Yhteiskunnassa tilastoidaan perusteellisesti esimerkiksi vaaleja, mutta joillakin osa-alueilla kollektiivinen muisti saattaa olla lyhyt ja tilastotiedot vaikeasti saatavilla. Tarkasteltavissa kunnissa tehtyjen kiinteistökauppojen määrä vaihteli, eikä erityisesti pienissä Vaasanseudun kunnissa ole joka vuosi tehty tilastoihin yltävää määrää kiinteistökauppoja. Seutua dominoi Vaasa sekä Vaasan asunto- ja tonttitarjonta. Työn on tilannut Vaasan kaupunkisuunnittelu/vaasatalkoot. VaasaTalkootprosessiin kuuluu neljä työryhmää, joiden tarkoitus on edistää Vaasan väestöja työpaikkamäärän kasvua tekemällä tunnetuksi Vaasan palveluja ja asumisen tuottamia mahdollisuuksia uusille asukkaille sekä nykyisille vaasalaisille. Tilaajan puolelta tutkimukseen ovat osallistuneen suunnittelupäällikkö Seppo Ylimannila (pj.), vs. tietotuotantopäällikkö Tarja Lahtonen ja tutkimuspäällikkö Kimmo Saraste. Vaasan yliopiston Levón-instituutissa on raportin kirjoittamisesta vastannut erikoistutkija Olli Wuori. Kiitän raportin synnyttänyttä työryhmää ja tiedonhankintaa ystävällisesti auttaneita ihmisiä. Vaasassa lokakuussa 2005 Jorma J. Pitkämäki Kehitysjohtaja

3 3 SISÄLLYS Lukijalle VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT...5 Väestö...5 Muuttoliike...6 Työpaikat...8 LIIKKUMINEN...9 Liikennetiheys...9 Kulkumuodon valinta...10 Linja-automatkat ja niiden kustannukset...11 Vaasan paikallisliikenne...11 Seutuliikenne...12 Henkilöautomatkojen kustannukset...14 Kunnan rajan ylittävät työmatkat...16 Asiointikäynnit...17 TULOT JA NIISTÄ MAKSETUT VEROT...18 Ansiotulot...18 Pääomatulot...19 Tuloista maksetut verot...20 Kunnallisvero...20 Kirkollisvero...23 Kiinteistövero...24 VESI- JA SÄHKÖMAKSUT...26 Vesi- ja jätevesimaksut...26 Sähkö...27 KIINTEISTÖT...28 Kiinteistökaupan volyymi...28 Rakentamattomat tontit...29 Rakennetut tontit...31 Kiinteistön hinta...33 Rakentamattomat tontit...34 Rakennetut tontit...38 ASUNTOJEN HINNAT...42 Asuntokanta...42 Asuntojen myyntimäärät...42 Vanhojen asuntojen hintakehitys...44 ASUMISKUSTANNUKSET ASUKKAAN KANNALTA, KYMMENEN VUODEN KUSTANNUKSET...49 Kiinteistön hinnannousu ja asuntolainan korot...49 Verotuksen vaikutus palkkatuloon...51 Kiinteistöveron vaikutus asumisen hintaan...54 Vesi- ja jätevesimaksun vaikutus asumisen hintaan...55 Sähkönhinnan vaikutus asumisen hintaan...55 Työmatkakulut...57

4 4 Kulut asiointimatkoista...58 Mitä asunnon sijainti on maksanut?...59 KYMMENEN VUOTTA ETEENPÄIN, HAARUKOINTIA...64 Verotuksen vaikutus palkkatuloon...64 Kiinteistöveron vaikutus asumisen hintaan...65 Kiinteistön hinnannousu...66 Työmatka- ja asiointimatkakulut...67 KIINTEISTÖÖN KOHDISTUVAT MAKSUT JA VEROT 15 KESKIKOKOISESSA KAUPUNGISSA...69 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...71 Lähteet...74 Liiteet...77 Liite 1. Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan...77 Liite 2. Asuinhuoneistojen lukumäärät Vaasanseudun kunnissa vuosina 1997 ja Liite 3. Annuiteettilainojen korot ja lyhennykset eri korkoprosenteilla ja laina-ajoilla...80

5 5 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Tutkimuskohteena ovat ensisijaisesti Vaasa ja sen lähikunnat, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö ja Maalahti. Toissijaisesti tarkastellaan myös Vöyriä, Maksamaata, Oravaista, Korsnäsiä ja Jurvaa, joista heilurimainen työssäkäynti Vaasaan on vähäisempää kuin edellä mainituista kunnista. Käsiteltävä alue kokonaisuudessaan muodostaa Vaasanseudun. Työn tarkoituksena on selvittää Vaasanseudun asumiskustannuksia. Tarkastelu aloitetaan aluerakenteesta ja päätetään asumisen sijainnista johtuvaan hintaan perheen näkökulmasta. Näkökulma on Vaasa-keskeinen ja kohdentuu työssäkäyntiin Vaasassa. Nyt selvitetään, kuinka edullisia yhdistelmiä asukkaille syntyy, kun työpaikka sijaitsee Vaasassa ja asuinpaikka jossakin Vaasanseudun kunnassa. Tarkastelun ulkopuolelle jää kysymys, kuinka edullista on asua ja tehdä työtä jossakin muussa Vaasanseudun kunnassa. Taustaolettamuksena on, että seudun aluerakenne ja sen kehitys vaikuttaa asumisesta johtuviin kokonaiskustannuksiin. Tarkastelu jää aikataulusyistä johtuen luonteeltaan empiiriseksi. Laajemmat teoreettiset siteet vaatisivat jatkotutkimuksia ja tarkempia tilannekartoituksia. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Vaasanseudun väestö vuonna 2004 oli henkeä (taulukko 1). Väestönkasvua on vuoden 1990 jälkeen tapahtunut lähinnä Vaasassa ja Mustasaaressa. Kauempana Vaasasta sijaitsevissa kunnissa väestö on vähentynyt. Taulukko 1. Vaasanseudun väestö vuosina Vuosi Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseutu (Statfin, 2005; Väestörekisterikeskus, 2005).

6 6 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 alueella olisi asukasta (taulukko 2), VASU:ssa alueelle ennakoidaan henkeä vastaavana ajankohtana. Aluekeskusohjelmassa väestötavoite on asukasta vuonna Vaasanseudun väestöstä asui 52 prosenttia Vaasassa vuonna 2003, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan osuus pysyy samana myöhemminkin. Erilaisissa ennakoinneissa Vaasan ja Mustasaaren yhteinen väestömäärä kattaa prosenttia Vaasanseudun väestöstä vuonna Vaasan asukasluku on vähentynyt 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun lopulla. Voimakkaan kasvun aikaa oli 1990-luku, jonka jälkeen kasvu on taittunut (Vaasan kaupunki, 2004). Vaasan omassa visiossa kaupungin tavoitteeksi asetetaan asukasta vuonna 2015, mikä ylittää Tilastokeskuksen ennusteen tuottaman väkimäärän. Visiossa esitetty väkiluku on tavoitteellinen, ja ennusteen tuottama väestömäärä perustuu olettamukseen, ettei mitään tehdä olemassa olevien trendien muuttamiseksi. Taulukko 2. Tilastokeskuksen muuttoliikkeen sisältävä väestöennustelaskelma Vaasanseudulle vuosille Vuosi Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseutu (Statfin, 2005). Muuttoliike Talouden kehitys ja tila vaikuttaa muuttoliikkeeseen estävästi tai sitä suosivasti. Kuntien välinen muuttoliike väheni 1990-luvun alussa, kun työn perässä ei voinut muuttaa (kuva 1). Talouden tilan kohentuessa muuttoliike vilkastui uudestaan, ja se on jatkunut suuria kaupunkiseutuja suosivana. Vaasan negatiivinen nettomuutto kääntyi samaan aikaan positiiviseksi (kuva 2). Eräs selitys on Vaasan vientisuuntautunut tuotantorakenne. Laman aikana Vaasan suhteellinen asema parani muuhun maahan verrattuna. Vaasan nettomuuttoon on vaikuttanut myös opiskelijoiden 1 Ennuste perustuu muutaman viimevuoden kehitykseen.

7 7 henkikirjoituksen muutos, kun opiskelijat saivat kirjautua opiskelupaikkakunnalleen luvulla Mustasaaren muuttovoitto on lisääntynyt. Vuosien 1990 ja 2000 välisenä aikana Vaasa ja Mustasaari ovat muodostaneet selkeän poikkeuksen muista alueen kunnista (taulukko 3). Muuttoliike on kohdellut niitä selvästi edullisemmin kuin alueen muita kuntia. Keskimäärin kauempana Vaasasta sijaitsevat kunnat ovat kärsineet negatiivisesta nettomuutosta enemmän kuin Vaasan läheisyydessä sijaitsevat kunnat. Kuvassa 2 Vaasan nettomuutto näyttää suhteellisen isolta pienempiin kuntiin verrattuna. Sitä ei ole suhteutettu kunnan väkilukuun, kuten taulukossa Vuosi Kuntien välinen muutto Kunnassa muutto Kuva 1. Muuttoliike Suomessa vuosina (Tilastokeskus, 2005a) Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Kuva 2. Nettomuutto vuosina Vaasassa ja eräissä lähikunnissa (luvut: Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit, 2005; Tilastokeskus, Altika, 2005).

8 8 Taulukko 3. Kuntien välisen muuttoliikkeen, promillea väkiluvusta, keskiarvo vuosina Isokyrö -2,33 Jurva -9,45 Laihia -1,43 Korsnäs -1,36 Maalahti -2,68 Maksamaa -1,55 Mustasaari 0,69 Oravainen -19,61 Vaasa -0,52 Vöyri -3,05 Vähäkyrö -5,34 Kuntien keskiarvo -1,94 Kuntien keskiarvo -7,00 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaa ttorit, 2005). Työpaikat Vaasassa työpaikkojen määrä ylitti lamaa edeltäneen 1990-luvun alun tason 2000-luvulle tultaessa. Erityisesti kaukana Vaasasta sijaitsevat kunnat ovat menettäneet työpaikkojaan. Vaas a on seudun kunnista ain oa, jossa nykyään on enemmän työpaikkoja kui n 1990-luvun alussa (taulukko 4). Vaasassa työssäkäyviä on noin enemmän kuin työllistettyjä vaasalaisia, ja Vaasan työpaikat k attavat 66 prosenttia Vaasanseudun työpaikoista. Tämä osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta Vaasan työpaikkaomavaraisuus o li 124 % vuonna 1990 ja 129 % vuonna Toisena kuntana Oravaisissa on ollut yli sadan pro sentin työpaikkaomavaraisuus 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Taulukko 4. Alueella työssäkäyvät vuosina Vuosi e Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseutu (Statfin, 2005). Vaasan työpaikat ovat lisääntyneet yhteiskunnallisissa palveluissa ja teollisuudessa. Teollisuuden työpaikat ovat tosin vuosina 2002 ja 2003 vähentyneet. Valtion työpaikat ovat myös vähentyneet, kun toimintoja on poistunut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja liikenteen työpaikat ovat myös vähentyneet viime vuosikymmenen alkuun

9 9 verrattuna. Valtioenemmistöisissä yhtiöissä työpaikat ovat sen sijaan lisääntyneet 1990-luvun jälkipuoliskolla. LIIKKUMINEN Liikennetiheys Vaasanseudulla liikenne keskittyy Vaasaan ja sen lähiympäristöön, väestö- ja työpaikkamäärien mukaisesti (kuva 3). Liikenneverkko ja sen palvelutaso muodostavat perustan Vaasaan saapuvalle työ- ja asiointiliikenteelle.

10 ORAVAINE VAASA MUSTASAARI Veikkaala VÄHÄKYRÖ MAKSAMAA VÖYRI KVL yli alle Helsingby 577 Vedenoja Ruto Hulmi Tervajoki Hevonkoski ISOKYRÖ Napue YLISTA MAALAHTI LAIHIA Kuva 3. Joukkoliikenteen laatukäytävän keskivuorokausiliikennemäärät ( Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). ILMAJOKI Kulkumuodon valinta Autokannan kasvu on erityisesti ollut henkilöautokannan kasvua (kuva 4). Henkilöautoliikenteen osuus vuonna 2001 oli 81 prosenttia moottoroidusta henkilöliikennesuoritteesta ja 54 prosenttia kaikista matkoista. Ostos- tai asiointimatkoista tehtiin henkilöautolla 82 prosenttia. Henkilöauton osuus työ-, koulu- ja opiskelumatkoista oli 66 prosenttia ja mökkimatkoista peräti 96

11 11 prosenttia (Liikenne ja viestintäministeriö, 2002). Vuonna 2002 joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista oli 10,8 % ja suoritteesta 15,1 %. Kuva 4. Joukkoliikenne- ja henkilöautoliikennesuoritteiden kehitys Suomessa, (1980= 100) (Tilastokeskus, 2004). Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Julkisen liikenteen merkitys on suuri kaupungeissa sekä muualla erityisesti nuorille ja vanhoille. Lisäksi kevytliikenne, pyöräily ja jalankulku tuovat osansa Vaasan liikenteeseen. Linja-automatkat ja niiden kustannukset Vaasan paikallisliikenne Vaasan paikallisliikennealueella asuu asukasta, joista asuu Vaasassa. Vaasassa seutulippu maksoi 35 euroa vuonna 1998 ja 40 euroa vuonna Vaasa on alentanut syksyllä 2004 kausilipun hinnan 20 euroon tavoitteena joukkoliikenteen käytön lisääminen. Vaasan Paikallisliikenne Oy:n liikennealueeseen kuuluvat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunnasta Sepänkylä, Sulva ja Tuovila. (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2005a). Matkan keskihinta vuonna 2003 oli 0,89 euroa. Vaasan paikallisliikenne tarjoaa työ-, koulu- ja asiointiyhteydet keskustaan sekä lisäksi ilta- ja viikonloppuvuoroja. Arkisin paikallisliikenteen liikennöintiaika on noin klo Vuoroväli on vilkkaimpina aikoina noin minuuttia. Lauantaisin linjat liikennöidään pääosin klo 7 ja 22 välillä ja vuoroväli on keskipäivän jälkeen yleensä puoli tuntia ja aamulla ja illalla noin tunti. Sunnuntaisin paikallisliikennettä ajetaan pääosin kello 12:n ja 22:n välisenä aikana, ja vuoroväli on tavallisimmin tunti (Länsi-Suomen lääninhallitus, 2004a).

12 12 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0, ,6 0,4 0,2 0 Oulu Lahti Kuopio Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa Kotka Jo ensuu Kuva 5. Matkustajan maksaman matkan laskennallinen keskihinta (euroa/ matka) paikallisliikennealueittain vuonna 1998 ja 2003 (luvut: Liikenne- ja vi estintäministeriö, 2005a). Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa (2005a) on matkustajan maksama yhden mat kan h inta laskettu vähentämällä liikevaihdosta joukkoliikenteen tuki ja jakamalla erotus matkustajamäärällä. Matkan keskihintaan sisä ltyy arvonlisäv ero. Vaasan keskihinta on ollut keskisuurien kaupunkien kohdalla h yvin edulli nen (ku va 5). Lipputuki muod ostaa noin neljäsos an koko paikallisliikenteen liikevaih dosta Vaasassa. Enimmillään lääninhal litus voi myöntää 50 prosenttia kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämisen hyväksyttävistä kustannuksista. T ällöin kys eessä on linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestäm inen ( Länsi-Suomen lääninhallitus 2004 b). Seutuliikenne Vaasan seutulippualue eseen kuuluvat seuraavat kunnat: Jurva, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsn äs, Laihia, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Seutulipun avulla ylläpidetään linjaliikennettä heikon kysynnän alueilla. Kunnat tukevat seutulipun hintaa, ja vastaavasti lääninhallitus voi myöntää valtionavustusta kuntien seutulippukuluihin. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa ja vaihtaa bussista toiseen täysin vapaasti. Seutulippuun ostetaan voimassaoloaikaa 30 vuorokautta kerrallaan. Muihin maksutapoihin verrattuna asiakas säästää seutulipulla matkakustannuksissa vähintään 20 prosenttia, mutta jopa yli 50 prosenttia. Jos liikenne on kannattamatonta, mutta liikenne katsotaan

13 13 yhteiskunnan kannalta tärkeäksi, voi lääninhallitus tai kunta ostaa joukkoliikennettä. Ostoliikenteen kilometrihinta on kasvanut 3,1 prosentin vuosivauhtia vuosina Mikäli sama kehitys jatkuu, runkoliikenteen kustannukset kasvavat viiden vuoden kuluessa noin 16 prosenttia (Liikenneja viestintäministeriö, 2005b). Kuva 6. Vaasanseudun joukkoliikenteen seutuliikenteen palvelutasoluokittelu Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Vähänkyrön ja Isonkyrön osalta. (Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). Kilpailutasoinen joukkoliikenne muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muiden liikennemuotojen, lähinnä henkilöauton, käytölle. Tämä edellyttää hyvän liikennetarjonnan ja fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös aluerakenteen tiivistämistä ja sijoittamista joukkoliikennepalvelujen vaikutusalueelle (kuva 6). Perustasoinen joukkoliikenne tarjoaa mahdollisuudet työ- ja koulumatkoilla joukkoliikenteen käyttämiseen sekä

14 14 säännölliset päivittäiset asiointiyhteydet ympäri vuoden jokaisena arkipäivänä. Bussiliikenteessä viimeiset linja-autovuorot Vaasasta lähtevät kello 17 jälkeen Laihian suuntaan. Viimeinen pikavuoro Vaasaan lähtee Laihialta klo ja Isostakyröstä klo (Joukkoliikenteen laatukäytäväselvitys, 2003). Seutulippu tasaa kuntien välisen liikkumisen hintaa (taulukko 5), millä on merkitystä asiointikäyntien suuntautumiseen ja työmatkaliikenteeseen. Toki paikallisliikenteen 40 euron maksu, ja varsinkin nyt noudatettava 20 euron lipunhinta, on Vaasan sisäisessä liikenteessä tätä edullisempi. Taulukko 5. Seutulippujen hinnat, myynti ja matkustus Vaasan seutu Myynti kpl 1999 Myynti kpl Myynti kpl Myynti kpl Matkat kpl.1999 Matkat kpl Lipun asiakashinta 1999, euroa Lipun asiakashinta 2003, euroa Jurva Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Närpiö Oravainen Teuva Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Yhteensä (luvut: Länsi-Suomen lääninhallitus 1999 ja 2004b). Henkilöautomatkojen kustannukset Autoliiton tutkimuks ien mukaan vuonna 2005 uu den bensiinimoottorisen henkilöa uton kilometrikustan nus on 39 sent tiä. Täll öin au ton hankintahinta on euroa ja vuotuinen ajokilometrimäärä kilometriä. Vuotuiset kustannukset ovat euroa. Käytetyn auton kilometrihinn aksi tulee 34 senttiä, ja vuotui siksi kustannuksiksi tulee euroa. Kumpaakin autoa on arvioitu pidettävän neljä vuotta. Vuonna 2005 bensiinin hinta on ollut nousussa, joten nykyiset kustannukset ylittävät kuvan 7 esittämän hintatason. Vuonna 1990 kustannukset olivat euroa ja euroa vuonna Rahanarvon kehitys huomioiden kumpikin vuosi on ollut auton pitämisen kannalta halpa vuosi.

15 15 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, kustannus / /km Kuva 7. Keskikokoisen henkilöauton matkakustannus / /km vuosina (Autoliitto, 2005). Toinen näkökulma henkilöauton kulkuvälineenä käyttämisen kustannuksiin on Tiehallinnon käyttämä tuntihinta. Henkilöauton käyttäjiksi katsotaan taulukossa 6 työajan matkoilla keskimäärin 1,5 henkilöä sekä työ- ja asiointimatkoilla 1,6 henkilöä. Tuntihintaa on käytetty erityisesti tienpitoon liittyvissä laskelmissa. Taulukko 6. Tieliikenteen matka-ajan arvot, vuoden 2000 hinnoissa. Autolaji Matkan tarkoitus euroa/tunti/henkilö Henkilöauto Työajan matka 24,08 Työ- tai asiointimatka 4,07 Vapaa- tai loma-ajan matka 4,07 Keskimäärin 5,90 Pakettiauto Työajan matka Työ- tai asiointimatka Vapaa- tai loma-ajan matka Keskimäärin 20,08 4,07 4,07 8,93 Linja-auto 6,51 Kuorma-auto 17,31 (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004).

16 16 Kunnan rajan ylittävät työmatkat Vaasa on Vaasanseudun kunnista ainoa, jonka nettopendelöinti on ollut jatkuvasti positiivinen. Oravaisten nettopendelöinti on vuosien 1988 ja1992 välisenä aikana ollut positiivinen. Vöyrillä nettopendelöinti on ollut positiivinen 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun, sekä uudestaan vuonna Muissa Vaasanseudun kunnissa nettopendelöinti on ollut negatiivinen vuodesta 1988 vuoteen 2001 (Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit, 2005). Työmatkaliikenteessä heijastuu kuntien työpaikkaomavaraisuus ja kunnan etäisyys Vaasasta. Vaasaan saapuvaa työssäkäyntiä tilastoitiin jo vuoden 1950 väestölaskennassa. Silloisen Vaasan alueelle saapui henkeä, ja vuoteen 1960 mennessä pendelöinti kasvoi henkeen (SVT C:102; SVT C:103). Monet tapahtuneet kuntaliitokset tekevät vertailusta suhteessa nykytilaan vaikean. Lisäksi kulkumuotojakauma on muuttunut. Esimerkiksi juna on menettänyt merkitystään Vaasaan saapuvassa työmatkaliikenteessä henkilöauton tullessa tärkeäksi kulkuvälineeksi. Työssäkäynti lähikunnista Vaasaan on 1990-luvun alun jälkeen entisestään lisääntynyt ja erityisesti Mustasaaresta käydään Vaasassa työssä (taulukko 7). Vuodesta 1997 alkaen Mustasaaresta on jälleen käyty Vaasassa työssä useammin kuin vuonna Myös työssäkäynti Vaasan ulkopuolella on lisääntynyt ajan myötä. Työmatkat Mustasaareen ovat 1990-luvun alusta lähtien olleet noin viidesosa Mustasaaresta saapuvista työmatkoista. Taulukko 7. Vaasassa työssäkäyvät vuosina Asuinkunta Isokyrö Laihia Maalahti Mustasaari Vähäkyrö Yhteensä Jurva Korsnäs Maksamaa Oravainen Vöyri Yhteensä Vaasanseudulta yhteensä (Vaasan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, 2005a). Mikkosen (1999) laskemien mukaan kilometrin etäisyydellä Vaasasta sijaitsee kehä, jonka sisältä sukkulointiprosentti Vaasaan on yli 40. Noin 30

17 17 kilometrin etäisyydeltä vastaava osuus on 20 prosenttia työvoimasta. Tämä alue kattaa Laihian, Vähänkyrön, Maalahden ja Maksamaan tai niiden osia. Mikkonen (1998) toteaa, että Vaasan rannikkoseudulla 44 prosenttia ihmisistä pitää kohtuullisena korkeintaan 20 minuutin työmatkaa. Tietyllä tavalla ihmiset hyväksyvät työmatkaan kuluvan ajan ja oppivat pitämään sitä kohtuullisena. Asiointikäynnit Asiointikäyntien avulla on maantieteessä perinteisesti tutkittu keskuksien vaikutusalueita. Tarkastelut pohjautuvat ajatukseen, että on olemassa keskuksen ja vaikutusalueen muodostama systeemi. Keskuksen tuottamia palveluja sanotaan keskuspalveluiksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kaupat, pankit sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskusvoimakkuus kuvaa tarjolla olevien palvelujen runsautta. Keskus on vaikutusalueen osa, joka tuottaa palvelut ja josta palvelut haetaan. Myös keskuksen asukkaat käyttävät sen palveluja, sikäli kun keskuksen oma palveluvarustus riittää niitä tuottamaan. Pienissä keskuksissa sijaitsivat palvelut, joita ihmiset tarvitsivat jokapäiväisessä elämässään. Näiden keskusten vaikutusalueet olivat pieniä. Kaupungeissa vastaavat matalan tason keskushierarkiapalvelut ilmenivät ennen vaikkapa tienristeyksiin sijoittuneina elintarvikeliikkeinä. Suurissa keskuksissa sijaitsivat harvemmin tarvittavat kaupalliset palvelut. Harvoin tarvittavia palveluja haettiin kaukaa ja usein tarvittavia läheltä. Yleensä asiointikäyntien perusteella tehdyissä vaikutusalueiden rajauksissa jätettiin työmatkojen yhteydessä tehdyt asioinnit tarkastelun ulkopuolelle. Kauko Mikkonen on tutkinut Vaasan vaikutusaluetta ja Vaasaan kohdistuvia asiointikäyntejä vuosina 1971, 1980, 1991 ja Seinäjoen suunnassa Vaasan absoluuttinen vaikutusalue on tänä aikana pienentynyt, kun Seinäjoki on kasvanut palvelukeskuksena. Rannikolla pohjoisen suunnassa Vaasan vaikutusalue on samaan aikaan kasvanut (Mikkonen, 2002). Entistä Vaasan lääniä koskevissa tutkimuksissa Mikkonen (1985) on todennut, että käyttötiheyden ja keskimääräisen hakumatkan perusteella palvelut jakaantuvat kahteen ryhmään. Esimerkiksi pankki, parturi ja valokuvaamo ovat olleet palveluja, joissa etäisyyden merkitys on ollut suuri. Toisaalta ravintolat sekä tili- tai asianajotoimistot ovat olleet palveluja, joissa etäisyydellä on ollut vain vähäinen merkitys. Tekniikan kehitys on luonnollisesti muuttanut asiointikäyntien määriä, ja vaikkapa pankeissa asioidaan nykyään tiskillä harvemmin kuin ennen. Mikkonen (1982) on laskenut, että noin 5 kilometrin etäisyydeltä keskuksesta kustakin taloudesta asioidaan keskuksessa noin neljä kertaa viikossa (200 asiointikertaa vuodessa). Käyntien lukumäärä putoaa 100 kertaan vuodessa kilometrin etäisyydellä ja kertaan kilometrin etäisyydellä.

18 18 Vaasan vaikutusalue ylettyy kauemmaksi kuin pienempien keskuksien. Tätä seikkaa selittää sellaisten harvemmin tarvittavien palvelujen hakeminen kotikunnan ulkopuolelta, joita ainoastaan Vaasassa on tarjolla. Yleensä kuntakeskuksista asioidaan Vaasassa useammin kuin kuntien muista osista (Mikkonen, 2002). TULOT JA NIISTÄ MAKSETUT VEROT Ansiotulot Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat vuoden 2005 huhti kesäkuussa 3,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettu reaaliansioiden vuosikasvu oli vuoden toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2004 huhti kesäkuusta tämän vuoden vastaavaan ajanjaksoon kunnilla 4,2 prosenttia, yksityisellä alalla 3,9 prosenttia ja valtiolla 3,4 prosenttia. Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli huhti kesäkuussa noin euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin ja naiset euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio euroa. Vuoden 2004 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,8 prosenttia ja reaaliansioiden nousu 3,6 prosenttia. Reaaliansioiden nousu oli viime vuonna nopeinta vuoden 1996 jälkeen (Tilastokeskus, 2005b).

19 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri Kuva 8. Vuodessa saadut ansiotulot 2 ansiotulonsaajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina (luvut: Statfin). Asukasta kohden lasketut ansiotulot ovat Vaasassa ja Mustasaaressa korkeammat kuin muissa Vaasanseudun kunnissa. Mustasaaressa keskimääräinen tulotaso on noussut viiden vuoden aikana enemmän kuin Vaasassa, mutta Vaasassa se oli ainakin vielä vuonna 2003 seudun suurin. Suhteellisen lähellä Vaasaa sijaitsevat Laihia ja Mustasaari ovat tulotasoltaan seuraavaksi parhaimmat kunnat (kuva 8). Pääomatulot Pääomatulot pääomatulonsaajaa kohden vaihtelevat paljon enemmän kuin ansiotulot. Vuonna 2000 ne ovat olleet erityisen suuret Vaasassa ja Korsnäsissä (kuva 9). Vuonna 2003 suurimmat pääomatulot olivat Oravaisissa. Pääomatulojen ja palkkatulojen välisen suhteen kehittymiseen ovat vaikuttaneet mm. verotuksessa tapahtuneet muutokset. 2 Luvut ovat pienemmät kuin säännöllisen työajan ansiot. Vaasan keskimääräiseen ansiotasoon vaikuttavat mm. osa-aikatyötä tekevät opiskelijat.

20 Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri K Kuva 9. Pääomatulot pääomatulon saajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina (luvut: Statfin). Tuloista maksetut verot Kaiken kaikkiaan tulonsaajaa kohden laskettu vero on ollut suurin Vaasassa (kuva 10) ja toiseksi suurin Mustasaaressa. Maksettujen verojen määrässä myös Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö erottuvat muista Vaasanseudun kunnista Jurva Isokyrö Korsnäs Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Oravainen Vaasa Vähäkyrö Vöyri Kuva 10. Maksetut verot tulonsaajaa kohden Vaasanseudun kunnissa vuosina (luvut: Statfin). Kunnallisvero Kunnallisvero on kunnalle maksettava tulovero, jonka kunnallisveroprosentin kunnat vahvistavat vuosittain. Vuonna 1975 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 15,55, ja vuonna 2003 se oli 18,04. Vuosien 1973 ja 2003

21 21 välisenä aikana veroprosentti on keskimäärin noussut 0,095 penniä vuotta kohden. Kunnallisveroprosenttiin (aikaisemmin veroäyri) ovat vaikuttaneet monet seikat, kuten kuntien ja valtion välinen tehtävänjako, kunnan veropohjan kehittyminen ja yleinen taloudellinen tilanne. Halvimman ja kalleimman tuloveroprosentin ero on maassamme vuosien 1985 ja 2003 välisenä aikana ollut jopa 5,5 prosenttiyksikköä (kuva 11) Keskimääräinen Korkein Alhaisin Kuva 11. Suomen kuntien tuloveroprosentit (luvut: Suomen Kuntaliitto, 2005) Vaasa Kauempana sijaitsevat, keskiarvo Lähellä sijaitsevat, keskiarvo Linear (Vaasa) Kuva 12. Kunnallisveroprosentin hinnan kehitys Vaasanseudulla vuosina (luvut: Tilastokeskus, Kuntien talous ja toiminta. Kunnittaiset tiedot; Kuntien talous ja toiminta. Kunnittaisia tietoja; Vaasanseudun kuntien kotisivut). Vuonna 1975 Vaasan veroäyri oli 15,5, ja vuonna 2004 kunnallisveroprosentti oli 19. Koko maassa vastaavat prosentit olivat keskimäärin 15,55 ja 18,12. Vaasa on siten ollut hieman keskimääräistä kalliimpi kunta asukkailleen. Keskimäärin Vaasa on ollut halvempi kunta kuin muut Vaasanseudun kunnat (kuva 12). Suhteellisen lähellä sijaitsevat Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö,

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Asuntotontin hintaindeksit

Asuntotontin hintaindeksit Asuntotontin hintaindeksit 1985 2009 Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1 / 2010 Risto Peltola Juhani Väänänen 1 (27) Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus 24.5.2010

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011 Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka Tommi Rytkönen 29.3.2011 Kiinteistömaailma lyhyesti Ketjuun kuluu 116 asuntomyymälää, 58 eri paikkakunnalla. Jokaisesta asuntomyymälästä vastaa itsenäinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Veroprosenttien ylärajojen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot