HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus TOIMINTAKERTOMUS 2006

Transkriptio

1 HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus TOIMINTAKERTOMUS 2006

2 2 Kunnanjohtajan katsaus... 3 KUNNAN HALLINTO... 4 VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI... 6 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 7 KUNTATALOUDEN NÄKYMÄT... 7 OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT... 8 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 9 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 9 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset)... 9 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA -MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KESKUSHALLINTO HALLINTOPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNISET PALVELUT LIIKELAITOKSET Vesihuoltolaitos INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN KAAVOITUSOHJELMAN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU... 52

3 3 Kunnanjohtajan katsaus TALOUS KOHENI Vuonna 2006 kunnan taloudessa tapahtui tuntuva parannus edellisvuodesta. Taloudellinen tulos muodostui paremmaksi kuin se oli alun perin budjetoitu. Budjetin alijäämä (ilman vesilaitosta) kutistui lopulta euroon, kun sen oletettiin alun perin muodostuvan 4,6 miljoonan euron tappioksi. Kunnan vuosikate 2,2 miljoonaa euroa oli myös suunniteltua parempi, mikä on osin tulopuolella tapahtuneiden valtionrahoituksen korjausliikkeiden ja verotulokehityksen seurausta. Myönteinen tilinpäätös on suurelta osin seurausta henkilöstön sitoutumisesta valtuuston päättämään talouden tasapainottamisohjelmaan. Kaikki kunnantoimialueet pysyivät kiitettävästi annetuissa talousraameissa ja vaikuttivat omalla toimialueellaan myönteisesti talouden kehitykseen. Myös sisäministeriön myöntämä harkinnanvarainen 0,9 miljoonan euron rahoitusavustus vaikutti osaltaan toteutuneisiin talouslukuihimme. HALLITTUA KASVUA Kunnan väkiluku kasvoi tarkasteluvuonna 400 uudella asukkaalla, missä on kasvua 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävä osa uusista kuntaan muuttajista oli lapsiperheitä ja kunnan kaikkien asukkaiden keski-ikä on edelleen alle 34 vuotta. Myös syntyvyys oli keskimääräistä suurempi. Positiivista on myös se, että kunnan työttömyysprosentti laski loppuvuodesta alle 10 %:n, mikä on tapahtunut edellisen kerran 1980-luvulla. Vuoden 2006 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 10,8 %. Maankäytön suunnittelussa painopisteenä oli Martinniemen osayleiskaavan tarkistamisen käynnistys sekä Virpiniemen rakennuskaavojen ajantasaistaminen ja teollisuusalueiden täydennyskaavoitus. Valtatie E 75 ja Kellonväylän risteysalueen ympäristö sekä Ritaharjuun etelässä rajoittuva alue päätettiin kaavoittaa yhdessä Oulun kaupungin kanssa. PALVELUINVESTOINTEJA Vuonna 2006 merkittävimmät rakentamisen kohteet olivat syksyllä valmistuneet Martinniemen koulun (0,7 M v. 2006) ja Aseman koulun (0,9 M v. 2006) perusparannus- ja muutostyöt. Kunnan lapsipalveluja parantavia investointeja olivat myös koulun viereen valmistunut Martinniemen uusi päiväkoti (0;5 M v. 2006) ja lähes valmiiksi saatu Jatulin tarhan päiväkodin laajennus (1,0 M v. 2006) kirkonkylällä. Myös Länsipuolen uuden yhtenäiskoulun uudisrakentamisen suunnittelu käynnistyi valtuuston päätöksellä. Kunnallisteknisiin investointeihin käytettiin 0,9 M, mikä kohdistui suurelta osin 118 tonttia käsittävän Haapakangas III-asuinalueen katu- ja johtoverkostojen rakentamiseen. Haukiputaan Palvelukotisäätiön, jossa kunta on vahvasti mukana, uusi sosiaali- ja terveyspalveluja tukeva palvelutalohanke käynnistyi kunnan keskustassa. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy neuvotteli OSEKK:n kanssa periaatesopimuksen OSAO:n Haukiputaan ammattioppilaitoksen yksikön (600 oppilasta) siirtymisestä lähivuosina asemakylältä kirkonkylälle, ukonkaivoksen alueelle aikanaan Nokia Networks in tarpeisiin rakennettuihin tuotantotiloihin. SEUTUTYÖ TIIVISTYI Vuonna 2006 valmistunut Oulun seudun yhteinen osayleiskaava jäsentää ja mahdollistaa Oulun alueen kehittymistä entistä kilpailukykyisemmäksi, yhtenäiseksi työssäkäynti- ja palvelualueeksi. Kansallista pilottirahoitusta saanut seudullinen TITUS-hanke tähtää alueen yhteisten, teknologiaa hyödyntävien palvelujärjestelmien kehittämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta edistävä PARAS-hanke käynnistyi syksyllä ja on keskeinen kuntapalvelujen uudistamisen ohjaus- ja työväline seuraaville vuosille.

4 4 KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO Paikkajakauma Suomen Keskusta 18 Vasemmistoliitto 10 Sosialidemokraatit 9 Kokoomus 4 Vihreät 2 Yhteensä 43 valtuutettua Keskusta Alakangas Jani Kenttätie Kello Barck Nina Ylämäki Kello Halonen Eero Kalavasunkuja Kiviniemi Harju Terttu Yläkalimentie Oulu Jämsä Pentti Simppulantie Haukipudas Kangas Virve Kellontie Kello Kauppila Lauri Kääriäntie Martinniemi Klasila Pertti Junakuja Haukipudas Kärkkäinen Tuomo Kärpänkuja Haukipudas Lepistö Tero Seipitie Kiviniemi Manninen Marjukka Kellontie Kello Paaso Tuula Jokelantie Haukipudas Rehu Sanna Asemakyläntie Haukipudas Riepula Sirkka Lintumaansuontie Kello Takkula Mikko, asti Pöllönsaarentie Kello Vehkaperä Hannu Eskonpolku Kello Vehkaperä Mirja, 1. vpj. Hiehonkuja 2 A Haukipudas Vänttilä Jukka Vainiontie Haukipudas Väätäjä Kaisa, alk. Kokkareentie Kello Vasemmistoliitto Enojärvi Annemari Kalimenojankuja 26 B Kiviniemi Kaan Tuomo Heinäpolku Martinniemi Lopakka Seppo Viikinmutka Haukipudas Pellinen Irma, pj. Siikasaarentie Haukipudas Perätalo Jouko Teponkentäntie Kiviniemi Sala Sannamari Rantakuja 2 A Haukipudas Sipola Mauno Putaankyläntie Martinniemi Sutela Taisto Tulemantie Haukipudas Ukkola Jari Satamatie Martinniemi Ukkola Teuvo Kellontie Kello Sosialidemokraatit Kanniainen Sisko Kärpänkuja 4 B Haukipudas Lahdensivu Pentti Mäntytie Martinniemi Länden Seija, 3. vpj. Kappelitie 10 B Haukipudas Nikkinen Esa Ukkolanperäntie Halosenniemi Niskala Jarmo Villentie Martinniemi Pihlajoki Tuula Santaholmantie Haukipudas Teräs Matti Suokkosentie Haukipudas Torro Kaarina Sampantie Martinniemi Tähtelä Pirkko Paavonpolku 1 as Haukipudas Kokoomus Kiviahde Heikki Paasirinne Haukipudas Manninen Aarno Huvipolku Haukipudas Roivainen Matti, 2. vpj. Vannetie 1 B Kiviniemi Ruuska Petri Lossikuja Haukipudas Vihreät Kuusela Terttu Kärpänkuja 4 B Haukipudas

5 5 Viholainen Kari Kappelitie 10 C Haukipudas KUNNANHALLITUS Varsinainen jäsen Kärkkäinen Tuomo, pj. Halonen Eero Riepula Sirkka Vänttilä Jukka Manninen Marjukka Enojärvi Annemari, II vpj. Sipola Mauno Sala Sannamari Nikkinen Esa, I vpj. Valkola Mirkku Manninen Aarno Henkilökohtainen varajäsen Vehkaperä Hannu Alakangas Jani Kangas Tuula Barck Nina Harju Terttu Perätalo Jouko Sutela Taisto Lalli Jaana Teräs Matti Tähtelä Pirkko Haapalainen Antti TARKASTUSLAUTAKUNTA Stranius Kalervo Tammela Taisto Halotie-Flink Liisa Ruuska Petri, vpj. Kuusela Terttu, pj. Hattukangas Juha Timonen Jaakko Meriläinen Liisa asti Herranen Sara alkaen Pyrhönen Kalle Vesala Elma PERUSTURVALAUTAKUNTA Paaso Tuula, pj. Similä Pertti Kangas Virve asti Väätäjä Kaisa alkaen Harju Terttu Alakangas Jani Jämsä Pentti Koskela Liisa Lopakka Seppo Ukkola Teuvo Herranen Sara Teräs Matti, vpj. Rekilä Maarit Viholainen Kari Mäkelä Paula Haapalainen Timo Pulkkinen Mikko Kipinä Ulla-Maija Kaikkonen Mikko Jussila Jouko Sutela Sanna-Riitta Luukinen Heino Heikkilä Tauno Porko Jouni Kauppi Sanna Pelanne Maarit asti Virtanen Katri, alkaen Jaaranto Anne SIVISTYSLAUTAKUNTA Barck Nina Huttu Maarit Rehu Sanna, vpj. Lepistö Tero Kaleva Kari Lalli Jaana Perätalo Jouko Lahdensivu Pentti, pj. Pihlajoki Tuula Niskala Jarmo Malinen Heikki Pirnes-Autio Outi Nuolioja Vesa asti Hattukangas Juha alkaen Heikkilä Riikka Ollila Vesa-Matti Ojala Taneli Kovalainen Sirpa Eklin Aki Huru Kaisu Mutanen Sanna Suua Pekka Raappana Mikko TEKNINEN LAUTAKUNTA Klasila Pertti, pj. Aarnipuro Heikki

6 6 Takkula Mikko Väätäjä Kaisa asti Kangas Virve alkaen Kauppila Lauri Kangas Tuula Sutela Taisto, vpj. Ukkola Jari Kauppila Maritta Kanniainen Sisko Torro Kaarina Ruuska Petri Kaakinen Hannele Pietilä Sirkka Vehkaperä Seppo Ollila Eija Lopakka Seppo Koskela Liisa Perttunen Helena Kurkela Hannu Nikkinen Vilho Hakso Keith KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnanjohto ja tukiryhmä 6 6 Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Työllistetyt Yhteensä VALTUUSTON STRATEGIA- JA TALOUDEN TASAPAINOTUSPROSESSI Kuntalain mukaan valtuusto asettaa kunnan keskeiset toiminnan ja talouden tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Haukipudas-strategian sisältämät kunnan arvot, perustehtävä ja visio 2015 sekä vastuualueiden perustehtävät ja visiot 2015 edesauttavat tämän tehtävän hoitamista. Haukipudas-strategia on päättäjille ja henkilöstölle työväline kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten kunta voi edetä nykytilasta toivottuun tahtotilaan, visioon Strategia on tiekartta kunnan tulevaisuuteen. Siinä visio muutetaan konkreettisiksi päämääriksi ja valitaan politiikka, jolla kunta pyrkii asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseen pitkällä aikajänteellä. Valtuusto kävi taloussuunnitelmaa valmisteltaessa läpi perusteellisen strategiaprosessin. Tästä syystä kunnan johtoryhmä katsoi, että kunnan arvot, perustehtävä ja visio 2015, strategiset päämäärät ja kunnanhallituksen tuloskortit voidaan valmistella johtoryhmän toimesta. Johtoryhmä käytti asiat kunnanhallituksen ohjeistettavana valmistelutyön kuluessa. Kunnan talouden tasapainottamisprosessi käynnistyi, kun valtuusto hyväksyessään taloussuunnitelmaa edellytti kunnanhallituksen ja lautakuntien ryhtyvän toimenpiteisiin kunnan talouden tasapainottamiseksi suunnittelukauden loppuun mennessä. Kunnanhallitus hyväksyi talouden tasapainottamisen runko-ohjelman. Ohjelma piti sisällään seuraavat tehtäväkokonaisuudet: haaste johtamiselle, palvelurakenneselvitykset, organisaation toimivuus, tulopohjan vahvistaminen ja työmotivaation parantaminen. Runko-ohjelmaa hyväksyessään kunnanhallitus asetti, aikataulutti ja vastuutti sen pohjalta ensimmäiset kahdeksan hanketta ja työryhmät valmistelemaan niitä. Merkittävä osa näiden hankkeiden suunnitelmista valmistui vuoden 2006 aikana. Näistä ehkä mainittavimmat olivat organisaation uudelleenarviointi, Haukiputaan tilaaja-tuottajamalli ja sen toimenpideohjelma sekä sisäisen vuokran määräytymisselvitykset. Jatkuvan muutoksen ja henkilöstön jaksamisen kannalta tärkeä Hyvinvoiva henkilöstö-tasapainottuva talous -hanke käynnistyi ja jatkuu aina kesään 2008 saakka. Talousarvion 2007 ja taloussuunnitelman valmistelu aloitettiin toukokuussa, kun hallintokunnille annettiin suunnitteluohjeet ja aikataulutus. Valmisteluprosessin aikana ohjeita täsmennettiin useaan otteeseen. Valmistelutyön aikana järjestettiin kolme valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän seminaaria. Näiden tuloksena alkuperäisen kunnan talouden tasapainottaminen ohjelman yhteydessä hyväksytyt linjaukset ovat säilyneet lähes ennallaan. Linjaukiksi hyväksyttiin:

7 7 - maksujen ja taksojen korotus 3 % vuodessa, - toimintamenojen kokonaiskasvu 1,5 % vuosina ja 2 % vuonna 2009, - nettoinvestoinnit 6 M vuonna 2007, 7 M vuonna 2008 ja 8 M vuonna 2009 ja - veroprosentti 19,5 % ja kiinteistöverot ennallaan. Linjausten tavoitteena oli, että kunnan talous on vuoden 2007 talousarviossa tasapainossa. Lopullisessa talousarviossa linjauksia ei täysin pystytty toteuttamaan, mutta tasapainovaatimus talousarviossa toteutui. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Maailman talouden kasvu jatkui nopeana, joskin sen hidastumisesta on selviä merkkejä osassa teollisuusmaita. Yhdysvaltojen kasvu on hidastunut asuntomarkkinoiden ongelmista johtuen ja Japanin kasvua hidastaa yksityisen kulutuksen alhaisuus. Euroalueella kasvu on pysytellyt vahvana lähinnä investointitoiminnan vilkkaudesta johtuen. Inflaatio on pysynyt alhaisena maailmanlaajuisesti johtuen öljyn hinnasta, joka tosin vuoden 2006 lopulla kohosi. Maailmantalouden kasvun riskit ovat yhä olemassa. Riskit liittyvät ennen muuta Yhdysvaltojen suureen vaihtotaseen alijäämään ja kotitalouksien vähäiseen säästämiseen sekä kehittyvien maiden talouksien suuriin vaihtotaseylijäämiin. Myös öljyn ja keskeisten raaka-aineiden tuleva hintakehitys ja niiden inflaatiovaikutus on jatkuvasti merkittävä riskitekijä. Vuosi 2006 oli kolmastoista perättäinen Suomen kansantalouden kasvun vuosi. Suomen talous kasvoi odotettua enemmän eli noin 5 prosenttia. Kasvulukua suurensi paperiteollisuuden työselkkaus edellisvuonna. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan vuonna 2007 runsaaseen 3 prosenttiin. Suomen talouskasvun vahvuus pohjautuu kotitalouksien investointeihin ja kulutukseen sekä viennin kasvuun. Työttömyysasteen lasku on pysähtynyt noin 8 prosentin tuntumaan. Samanaikaisesti avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt niin, että eräillä aloilla on selkeä työvoimapula. Suomen vuotuinen inflaatio pysyi 1,5 prosentin alapuolella, mutta inflaatiopaineet ovat olemassa ja liittyvät ennen muuta öljyn ja muiden raaka-aineiden hintakehitykseen sekä tulevaan tulopoliittiseen ratkaisuun. Kansalaisille vuosi 2006 oli loppujen lopuksi hyvä. Kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen oli vahva, mikä näkyi investointien ja kulutuksen suuruutena. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat kohtuullisesti ja työllisyyden paraneminen jatkui joskin niukasti. Ostovoiman lisääntyminen ohjautui kulutukseen, investointeihin ja sijoittamiseen. Euroopan johtavien talousmahtien talouskasvun piristymistä on odotettu parin vuoden ajan, mutta kasvun heikkous näyttää jatkuvan. Euron vahvuus, suurten julkisten talouksien vajeet ja rakenteelliset tekijät rajoittavat kasvua. Yleisen hintatason nousu on pysynyt maltillisena huolimatta korkotason ja energian hinnannoususta. Kuluttajahintaindeksi kohosi runsaan yhden prosentin. Paineita muutoksiin on selvästi olemassa ja kuluttajahintojen nousuun viime vuosista totuttua enemmän on varauduttava. Kasvu lienee noin 2,0 prosenttia vuonna Maamme työttömyysaste on viimeisen eduskuntavaalikauden aikana alentunut. Työttömyysaste oli keskimäärin hieman alle 8 prosenttia vuonna Tavoitteet työttömyyden pienentämiseksi ovat edelleen olemassa. Ennusteet vuodelle 2007 lupaavat työttömyysasteen paranemista noin puoli prosenttiyksikköä. KUNTATALOUDEN NÄKYMÄT Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut noin 4,0 prosenttia vuodessa. Kunta-alan palkkasumman verraten nopeaan kasvuun on vaikuttanut ansiotason kohoamisen lisäksi työpanoksen kasvu ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräinen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 johtuen sopimuskauden palkankorotusten etupainotteisuudesta. Toisaalta edelleen käynnissä oleva palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman toteuttaminen ja mahdolliset palkkaliukumat kohottavat edel-

8 8 leen kunta-alan ansiotasoa. Kuntien ansiotasoindeksi kohosi noin kolme prosenttia vuonna Vuonna 2006 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat yli 4 prosenttia eli hieman enemmän kuin ennakoitiin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan olevan edellisvuoden tasoa. Verotulojen nousee noin 16 miljardiin euroon. Kunnallisveron veropohjaa kasvattaa toisaalta ansiotulojen lisäys ja toisaalta vähennysjärjestelmän säilyttäminen ennallaan. Kunnilla on merkittävästi paineita tuloveroprosenttien nostamiseen. Kuntien toimintamenot kasvoivat noin miljardi euroa vuonna Kasvu oli edellisvuoden suuruinen. Paineet menojen lisäämiselle ovat edelleen kovat. Kasvuvauhdin on pakko hidastua selvästi kuntien rahoitustilanteesta johtuen. Asiaan pyritään vaikuttamaan mm. ajankohtaisella Paras-hankkeella. Kuntien käyttöomaisuusinvestoinnit olivat kolmisen miljardia euroa vuonna Kuntien investointitarve ennen kaikkea peruskorjauksiin on suuri, mutta kuntien rahoitustilanteen heikkeneminen karsii välttämättömiäkin investointeja. Investointitaso saattaa lähivuosina jäädä noin 2 miljardiin euroon vuodessa. Kuntien vuosikatteet paranivat edellisestä vuodesta. Näin vuonna 2004 alkanut kehitys saatiin taitettua. Sen sijaan kuntien lainakanta jatkoi kasvua. Kuntien menojen kasvuvauhti jatkuu lyhyellä tähtäyksellä lähes ennallaan. Palvelutarpeiden lisääntyminen uhkaa kuntatalouden vakautta. Vaarana on, etteivät verotulojen ja valtionosuuksien lisäykset riitä pitämään vuosikatteita nykytasolla. Tätä ongelmaa pyritään ratkaisemaan edellä mainitulla valtakunnallisella PARAS-hankkeella. OMAN TALOUSALUEEN NÄKYMÄT Oulun seudun kuntien talouskehityksessä ei tapahtunut oleellista muutosta vuonna Talouskehityksestä ei tässä vaiheessa ole kokonaisvaltaista, koottua tietoa. Sen sijaan seudun väestökehitys jatkui edelleen positiivisena. Seudun kuntien asukasluku kasvoi lähes kaksi prosenttia, mikä on edelleen valtakunnallisesti kärkitasoa. Suhteellisesti nopeinta kasvu oli seudun eteläosassa. Nopea väestönlisäys asettaa haasteen seudun kuntien palveluiden järjestämiselle. Vuoden lopussa Oulun seudun kunnissa oli noin asukasta. Oulun seudun kuntien talouden ennakoidaan edelleen heikkenevän. Kehitykseen pyritään vastaamaan uudella seutustrategialla ja lukuisilla yhteisillä palveluhankkeilla. Käynnissä olevalla PARAS-hankkeella haetaan ratkaisua seudun väestön palvelutarpeiden tyydyttämiseen sekä seudun ja koko Pohjois-Suomen pärjäämiseen kovenevassa kilpailussa pitkällä aikavälillä. Oulun seudun väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan nopeana. Seudun asukasluku tulee viime vuosien kehityksen pohjalta olemaan asukasta vuonna Oulun osuus asukasluvusta on tuolloin runsaat asukasta. Oulun seudun elinkeinoelämä kehittyi 1990-luvun laman jälkeen hyvin nopeasti. Kehitys oli voimakasta erityisesti it-alalla. Informaatiotekniikan työpaikat ovat viime vuosina vähenemistään vähentyneet, mutta vastaavasti perinteisen teollisuuden ja etenkin palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet. Oulun seudun työttömyysaste oli noin 10 prosenttia vuonna Siinä on selvää vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteena pidetty työttömyysastetta ei siten likimain saavutettu. Haukiputaan kunnan talous on ollut uhattuna koko 2000-luvun ajan, vaikka talous loppujen lopulta olikin kunnan olosuhteissa vahva vuodet Uhan aiheuttivat kunnan yhteisöverotulojen romahdus, verotulotasausperusteet, verotuksen keventämiseen liittyvät ansiotulovähennykset ja kasvukunnan menopaineet. Uhka toteutui vuonna 2004, jolloin kunta joutui verotulotasauksen merkittävästä saajasta sen maksajaksi ja samanaikaisesti kunnan verotulot pienenivät. Tämän tuloksena vuosikate painui noin 5,6 miljoonaa euroa negatiiviseksi ja tili-

9 9 kauden alijäämä 8,1 miljoonaksi euroksi. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä vastaavat luvut olivat 3,1 ja 5,7 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden tuloksena vuoden 2006 tilinpäätöksessä vuosikate on positiivinen runsaat 2,2 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä jää 0,25 miljoonaan euroon. Talousarvioon verrattuna tilikauden talous kohentui noin 4,3 miljoonaa euroa. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Valtuusto hyväksyi taloussuunnitelmassa kunnanhallituksen ja vastuualueiden kriittiset menestystekijät sekä niiden pohjalta vastaavat tuloskortit. Näihin strategisiin toimintaohjeisiin kunnan toiminta perustui vuonna Talousarviovuoden toimintakulut kasvoivat eelliseen vuoteen verrattuna 5,4 prosenttia, mutta budjetoituun verrattuna vain 1,2 prosenttia. Samalla toimintatuotot kasvoivat 14,4 prosenttia. Toimintakate parani 2,5 prosenttia budjetoidusta. Kun verotulot kasvoivat edellisvuodesta 10,4 prosenttia (veroprosentin nosto) ja valtionosuudet 16,5 prosenttia (harkinnanvarainen valtionavustus), vuosikate parani merkittävästi ja päätyi 2,2 M positiiviseksi. Tilikauden tulos oli 0,3 M (budjetoitu 4,6 M ) ja alijäämä 0,26 M (budjetoitu 4,6 M ) negatiivinen. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TP 2004 TP 2005 TP 2006 Muutos % Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,6 % Verotulot ,4 % Valtionosuudet ,5 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,7 % Muut rahoitustuotot ,9 % Korkokulut ,2 % Muut rahoituskulut ,8 % Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset ,2 % Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) ,0 % Varausten lisäys(-)/vähennys(+) ,8 % Rahastojen lisäys(-)/vähennys(+) 409 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,8 13,4 15,8 Vuosikate/poistot, % ,4 92,2 Vuosikate-% -8,9-3,9 3,8 Vuosikate, eur/as Poisto-% 4,7 4,7 4,1 Poistot/as Asukasmäärä Kunnan ulkoisten menojen toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 milj. euroa eli 2,6 prosenttia. Menojen kasvua ei saatu täysin hillittyä talouden tasapainottamistavoittei-

10 10 den edellyttämällä tavalla. Tämä johtuu pääasiassa kuntalaisten palveluvelvoitteiden toteuttamisesta ja kunnan väestön kasvusta. Menojen kasvuvauhti oli normaalitulojen kasvuun nähden liian suuri. Vuosikatteen ja tuloksen positiivinen kehitys budjetointiin verrattuna johtui suurelta osin veroprosentin noston vaikutuksesta, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen saannista sekä asuntotonttien myynnistä ja siitä kirjatusta myyntivoitosta. Kunnan palvelujen maksu- ja myyntituloja ei ole edelleenkään pystytty lisäämään riittävästi. Kunnan rahoitustuloksen osoittama vuosikate parani 5,5 milj. euroa, josta harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen ja myyntivoittokirjauksen osuus oli 1,9 milj. euroa. Tilikauden tulos oli euroa negatiivinen. Kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä (ulkoiset ja sisäiset) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,82 Maksutuotot , ,84 Tuet ja avustukset , ,11 Vuokratuotot , ,62 Muut toimintatuotot , ,21 Muut sisäiset tulot ,57 TOIMINTATUOTOT , ,60 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,14 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,61 Muut henkilöstösivukulut , ,20 Palvelujen ostot , ,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,94 Avustukset , ,32 Muut toimintakulut , ,23 TOIMINTAKULUT , ,73 TOIMINTAKATE , ,13 Verotulot , ,22 Valtionosuudet , ,42 Rahoitustuotot , ,13 Rahoituskulut , ,03 VUOSIKATE , ,61 Poistot , ,58 TILIKAUDEN TULOS , ,97 Poistoeron muutos , ,89 Varausten muutos , ,00 YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , ,86

11 11

12 12 RAHOITUSLASKELMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TP 2004 TP 2005 TP Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -82 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -11 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos 36 7 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -64, ,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % -51,7-25,6 28,4 Lainanhoitokate -1,7-0,4 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta osoittaa, miten vuosikate riittää investointien rahoitukseen. Tunnuslukuna investointien tulorahoitusaste osoittaa samaa. Pääomamenojen tulorahoitusasteessa ovat lisäksi mukana antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennykset. Mainitut rahoituksen tunnusluvut osoittavat, että kunnan taloudellinen asema on vuoden 2004 romahduksen jälkeen systemaattisesti parantunut. Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen toi-

13 13 Tase ja sen tunnusluvut menpiteiden vaikutus on selvästi nähtävissä. Tilanne on kuitenkin edelleen korjausta vaativa kasvukunnan suurista menopaineista ja tulevista investointitarpeista johtuen. Rahoituslaskelman tunnusluvut ovat edellisvuodesta parantuneet, mutta ne paljastavat edelleen kunnan talouden heikkouden. Kunta investoi ja maksaa lainanlyhennykset edelleen lainavaroin ja lainanhoitokate sekä kassan riittävyys osoittavat kunnan maksuvalmiuden heikkouden. Kunnan taloustilanne on väestönkasvusta, kasvukunnan menopaineista ja investointitarpeista johtuen jatkuvaa tasapainottamista vaativa. VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet 23 II Arvonkorotusrahasto Tietokoneohjelmistot IIIMuut omat rahastot 3. Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden ylijäämä/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto C PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet D ARVOSTUSERÄT 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Arvostuserät 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot IV Toimeksiantojen varat Lahjoitusrahastojen pääomat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 2. Lahjoitusrahast. erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B VAIHTUVAT VASTAAVAT Joukkovelkakirjalainat I Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Lainat julkisyhteisöiltä 1 2. Keskeneräiset tuotteet Lainat muilta luotonantajilta 3. Valmiit tuotteet 5. Saadut ennakot 4. Muu vaihto-omaisuus 6. Ostovelat 5. Ennakkomaksut 7. Muut velat Siirtovelat II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset II Lyhytaikainen

14 14 1. Siirtosaamiset Joukkovelkakirjalainat 2. Lainasaamiset 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut saamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset VASTATTAVAA III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet Taseen tunnusluvut 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset Omavaraisuusaste, % Muut arvopaperit Rahoitusvarallisuus eur/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% IV Rahat ja pankkisaamiset Lainat, eur/asukas Lainakanta , 1000 eur VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset , 1000 eur Asukasmäärä Tase ja sen tunnusluvut kuvaavat kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Kunnan omavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitemmällä tähtäimellä kuvaava omavaraisuusaste heikkeni edelleeni. Omavaraisuusaste on erittäin huono. Kriisirajana pidetään yleisesti 50 % ja tavoiteltavana tasona 70 %. Kunnan rahoitusrakenteen vinoutta kuvaavat rahoitusvarallisuuden suhde vieraaseen pääomaan ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus. Rahoitusvarallisuus on selvästi negatiivinen ja edellisestä tilinpäätöksestä vielä huonontunut. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhde parani lievästi vuodesta Kunnan lainamäärä, jota pystyttiin pienentämään 2000-luvun alkuvuosina, on merkittävästi kasvanut vuosina 2004 ja Vuonna 2006 lainamäärän kasvu hieman tasaantui. Suhteellinen velkaantuneisuus on edelleen hyvin korkea. Talouden tasapainottamistoiminnoissa asiaan on kiinnitettävä vakavaa huomiota, vaikka kunnan kasvupaineet ovat kovat. Tasevertailu paljastaa, että kunnan olisi pidättäydyttävä uusinvestoinneista. KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,0 % Verotulot ,9 % - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,1 % Korkotuotot 87 0,1 % Korkokulut ,7 % Muut rahoitustuotot 172 0,2 % Muut rahoituskulut 88 0,1 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot +/- Pakollisten varausten muutos Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot Rahoitusosuudet inv.menoihin 20 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntituotot 376 0,5 % Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

15 15 Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 137 0,2 % ,3 % ,0 % Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 541 0,6 % ,9 % 839 1,0 % ,0 % TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kunnanhallitus esittää tuloksen käsittelyksi, että 1. Aikaisempina vuosina tehtyjä investointivarauksia puretaan euroa. 2. Investointivarausten purkua vastaavasti lisätään poistoeroa euroa. 3. Puretaan aikaisempina vuosina tehtyä poistoeroa ,11 euroa. 4. Alijäämä (kunnan ja vesilaitoksen) ,86 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tuloslaskelman tunnusluvut osoittavat, että kunnan talous on v romahduksesta systemaattisesti parantunut. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat näin tuottaneet tulosta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvut kertovat kuitenkin, että taloustilanne on edelleen heikko. Kunnan maksuvalmius on kriittinen, velkaantuneisuus lisääntyy edelleen ja kriisirajan alittava omavaraisuusaste on yhä heikentynyt. Kunta nosti pitkäaikaista lainaa 7 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennettiin 3,3 miljoonaa euroa. Kunnan (vesilaitos mukana) pitkäaikaisen lainan määrä oli 31,8 milj. euroa. Tilinpäätökseen sisältyy tilapäislainaa 9,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos (vesilaitos mukana) oli ,97 euroa ja tilikauden alijäämä ,86 euroa negatiivinen. Kun kunnan taloudellinen tilanne on edelleen heikko ja talouden tasapainottamistoimenpiteitä on jatkettava. Vuoden 2006 aikana valmistellut hankkeet ja toimenpideohjelmat on toteutettava niin kireällä aikataululla kuin mahdollista, jotta talouden suotuisa kehitys turvataan. Kesken olevat kehittämishankkeet samoin kuin PARAS-prosessin yhteydessä esiin tulevat, talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet on rohkeasti toteutettava. Ainoastaan tällä tavalla turvataan taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tavoitteeksi asetetun alijäämien kattamisaikataulun toteutuminen. Kunnanhallitus käynnistää uusia hankkeita sitä mukaa kuin kunnan johtoryhmä niitä valmistelee. Tavoitteena on, että kunnan vuosikate kattaa poistot vuonna 2007 ja mahdollistaa vanhojen alijäämien kattamisen aloittamisen.

16 16 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS HAUKIPUDAS-KONSERNIN RAKENNE HAUKIPUTAAN KUNTA KUNTAYHTYMÄT omistuksen suhteessa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 4,06 % Oulunseudun Ammatillisen Koulutuksen ky 8,846 % Pohjois-Pohjanmaan Erityishuoltopiirin ky 2,69 % Pohjois-Pohjanmaan liitto ky 3,85 % YHTEISÖYHTEISÖT 50 % Haukiputaan Energia Oy 50 % OSAKKUUSYHTEISÖT Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy 40 % Kiinteistö Oy Haukiputaan Toritalo 53,7 % Haukiputaan Palvelukulma Oy 48,3 % Haukiputaan Jäähalli Oy 49,1 % TYTÄRYHTIÖT yli 50 %: Kiiminkijoen opisto Oy 54 % Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy 100 % Kiinteistö Oy Simppulanhaka 100 % Kiinteistö Oy Haukipirtti 65,9 % Asunto Oy Haukiputaan Moisasenmäki 83,8 % Asunto Oy Martintalo 61,04 % Konserniohjeissa kunnanhallitus on määritellyt Haukipudas-konsernin viranhaltijavastuut seuraavasti: KUNNANJOHTAJA vastuu koko konsernista KUNNANKAMREERI Pohjois-Pohjanmaan Liitto Ky Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy Kiinteistö Oy Simppulanhaka Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy Haukiputaan Energia Oy PERUSTURVAJOHTAJA Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin Ky Pohjois-Pohjanmaan Erityishuoltopiirin Ky SIVISTYSJOHTAJA Oulun seudun Ammatillisen Koulutuksen Ky Kiiminkijoen Opisto Oy TEKNINEN JOHTAJA Haukiputaan Palvelukulma Oy Kiinteistö Oy Toritalo

17 17 KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Konserniyhtiöt täyttivät asetetut tavoitteet seuraavasti: Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy 1. Elinkeinostrategisen toimenpideohjelman laatimisen koordinointi. Yhtiö toimi koordinoijana tulevan EU-ohjelmakauden hankelistauksen työstämisessä. Keskeisen osan hankelistauksesta muodostivat elinkeinostrategian kehittämiskohteisiin kohdistuvat hankkeet. 2. Yritystonttien markkinoinnin kehittäminen yhdessä kunnan maankäyttötoimen kanssa Yhtiö valmisteli kunnan maankäyttötoimen kanssa uudet Holstinmäen tonttiesitteet. Aikaansaatiin karttapohjainen reaaliaikainen Holstinmäen tonttitietokanta maankäyttötoimen toteuttamana. Tonttien markkinointia rajoitti luovutettavissa olevien yritystonttien vähäinen määrä. 3. Yhtiön elinkeinojen kehittäjä -roolin vahvistaminen Yhtiön rooli elinkeinojen kehittäjänä laajeni. Yhtiön toimenkuvaan sisällytettiin toimitilapalvelujen lisäksi myös muita elinkeinojen kehittämistehtäviä kuten esim. neuvontapalvelut toimiville ja alkaville yrityksille sekä EUhankkeiden koordinointi. Yhtiöön palkattiin uusia tehtäviä varten kehityspäällikkö. 4. Yhtiön tulopohjan vahvistaminen Yhtiö ei onnistunut lisäämään vuokratuloja odotetulla tavalla. Meneillään olleet neuvottelut Ukonkaivoksen tilojen myymisestä OSEKK.lle estivät tilojen markkinoinnin. Kiinteistö Oy Simppulanhaka 1. Vieraan pääoman pienentäminen Velkakirjaehtojen mukaisten lainan lyhennysten lisäksi yhtiö on maksanut ennenaikaisesti lainan lyhennyksiä euroa. 2. Tulorahoituksen lisääminen Tulorahoituksen kasvuun vaikutti vuokrien korotus. Myyntivoittoja ei sen sijaan tullut tilikaudella lainkaan. 3. Keskittyminen kiinteistöjen perusparantamiseen ja kunnossapitoon Harjuntie 8, Tornitie 4 ja Harjuntie 6 kerrostalojen parvekkeiden uusiminen ja julkisivujen kunnostuksen suunnitelmat valmistuivat ja omistaja on sijoittanut hankkeeseen euroa. Lisäksi suoritettiin mm antenniverkostojen digitalisoinnit. 4. Erityisryhmien asunnontarpeen turvaaminen Harjuntie 8 jalostuksen hankesuunnitelmat palveluasunnoksi on laadittu ja esitelty Haukiputaan kunnan perusturvalautakunnalle alkuvuodesta Hankeen esittely ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, vaan asiaa on käsitelty kunnanhallituksen nimeämässä työryhmässä. Edelleen on valmius jalostaa Harjutie 8 palveluasuntokäyttöön ja julkisivun perusparannuksen yhteydessä rakennetaan B rapun hissi. On hankittu kaksi osakehuoneistoa erityisryhmien käyttöön tytäryhtiöistämme. Konsernin sisäisten roolien selkiyttäminen palveluasuntojen tarjonnassa on aloitettu kunnan hallituksen nimeämän työryhmän toimesta. Yhtiön omistuksessa oli 669 asuntoa, yksi päiväkoti ja kaksi liikehuoneistoa. Liikevaihto oli 3,5 milj. euroa (kasvu 3,8 %) ja liikevoitto oli 0,6 milj. euroa, laskua 19,5 %. Laskun aiheutti poistojen lisääminen eurolla (kasvu 1,8 %) ja myyntivoittojen vähentyminen eurolla (85,4 %). Yhtiön pitkäaikaisen lainan määrä oli 20,1 milj. euroa (lasku 4,6 %), josta kiinnitysva-

18 18 kuuksilla olevia valtiokonttorin asuntolainoja 16,6 milj. euroa ja kunnan omavelkaisilla takauksilla rahoituslaitoksilta olevia lainoja 3 milj. euroa. Kiinteistö Oy Simppulanhakan toiminnan painopiste oli tavoitteen mukaisesti olemassa olevan rakennuskannan vuosikorjauksissa. Vuosikorjauksia suoritettiin eurolla ja käyttöomaisuusinvestointeja eurolla. Tilinpäätöksessä yhtiö purki vuoden 2005 asuintalovarauksen euroa ja teki uutta asuintalovarausta euroa. Haukiputaan Energia Oy 1. Aseman vahvistaminen lämmöntuottajana ja -jakajana Päättynyt tilikausi oli Haukiputaan Energia Oy:n kolmastoista tilivuosi. Vuoden 2006 aikana on liitetty verkostoon neljä uutta kiinteistöä. Kirkkotien linja ja Varikon pihan lävistävä runkolinja rakennettiin kesän aikana. Näin ollen voidaan katsoa, että kaukolämmö on pitänyt ja vahvistanut asemaansa Haukiputaalla. 2. Lämmön tuottaminen häiriöttömästi ja kilpailukykyiseen hintaan Vuoden 2006 aikana ei ole ollut lämmöntuotannossa katkoksia vaan toiminta on ollut häiriötöntä runsaista investoinnista huolimatta. Yhtiön lämmönmyyntihintaa ja perusmaksu pidettiin samana kuin vuonna Kaukolämmön hinta on pystytty pitämään alle Suomen keskitason. Polttoaineen käyttö jakaantui vuonna 2006 siten, että palaturvetta 74,3 % haketta 19,6 %, ja raskasta polttoöljyä 6,1 % tuotetusta lämmöstä. Kaukolämmön myynti oli MWh ja myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n. 7,6 %. Polttoainetta hankittiin MWh ja kattiloilla tuotettiin lämpöä MWh. 3. Lämmöntuotannon tehostaminen ympäristön kuormitusta vähentämällä Vuoden 2006 aikana on rakennettu laajennus lämpölaitokselle, jonne on sijoitettu kattilalaitoksen tuloilmalaitteet ja varavoimatila joka palvelee kattilalaitosta antaen toiminnalle käyttövarmuutta poikkeustilanteissa. Ilmanvaihtolaitteiden uusimisella ja lisäyksellä parennetaan palamisilmaolosuhteita. Samoin on uusittu kattiloiden logiikka. Kattiloiden ohjauksissa on siirrytty myös etäkäyttöön, jolla saavutetaan myös taloudellista hyötyä. Savukaasupesurin ivestointi on osoittautunut merkitäväksi energian säästäjäksi. Kuluvalla kaudella ostettiin energiaa n. 4,5 % vähemmän kuin vuonna 2005, mutta tuotettiin 5,4 % enemmän. Lämpölaitos on toiminut lämmityskauden ilman tuotantohäiriöitä. Vuositasolla kattilalaitoksen hyötysuhde parani n. 9 %. 4. Verkoston hyötysuhteen parantaminen Verkoston vuotoja ei ole ollut ja verkoston vuotohäviöt ovat näin ollen myös vähentyneet ollen nyt tasolla 9 %. 5. Asiakas- ja omistajanäkökulman selkeyttäminen Asiakaskuntaan on oltu yhteydessä kirjeitse. Muutaman asiakasryhmän kanssa on pidetty asiakastilaisuuksia. Palaute asiakastilaisuuksista on ollut myönteinen. Asiakkaiden sekä omistajan näkökulmasta katsottuna on otettu käyttöön etäluku- järjestelmä energiankulutuksen seurantaan ja samalla siirrytty suurten kiinteistöjen kohdalla kuukausitason laskutukseen.

19 19 Kiiminkijoen opisto 1. Monipuolisten vapaan sivistystyön palvelujen tuottamisen ja järjestämisen kustannustehokkuuden parantaminen sekä toiminnan kehittäminen Kiiminkijoen Opisto Oy toteutti Haukiputaalla yli tuntia monipuolista opetusta eri ikäisille kuntalaisille valtakunnan keskiarvoa edullisemmalla hinnalla. Kuntalaisista 20 prosenttia osallistui opiston järjestämään koulutukseen. Opiskelijoiden määrä Haukiputaalla oli hieman vajaa Opistossa aloitettiin kaksi opetushallituksen hanketta: erityisliikunta ja verkostot -hanke yhteistyössä kuntien terveys- ja liikuntatoimien kanssa ja +40- tietoyhteiskuntavalmiudet -hanke yli 40-vuotiaille ihmisille. Opisto sijoittui kuuden parhaan opiston joukkoon opetushallituksen laatupalkintokilpailussa vuodelle Opiston palvelutuotannon taloudellisen pohjan vahvistaminen Opiston palvelutuotannon taloudellinen pohja on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Toimintaa on kehitetty taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Opiston omarahoitus (mm. asiakasrahoitus) on maan keskimääräistä korkeampi. 3. Opistotoiminnan tavoitteiden seurannan parantaminen Opistotoiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioivista mittareista ovat muutamat määrälliset mittarit jo vertailukäytössä. Vuosittainen tuntimäärä ja osallistujamäärät eri ainealueilla ja kunnissa sekä tuntihinnan ja kustannusten kehitys vuositasolla arvioivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Laadullisten mittareiden kehittämistyö on käynnissä. 4. Opiston vaikuttavuuden lisääminen sekä yhteistyömuotojen ja -verkostojen kehittäminen Opiston vaikuttavuutta Oulun seudulla ja myös valtakunnallisesti on edistänyt monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi vilkas kulttuurituotanto. Yksin Teatterikuopalla kävijöitä oli lähes Jo kahdeksannen kerran pidettiin operettiviikot entiseen tapaan alkukesästä. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Liittymismaksurahasto Konserniliikearvo III Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot IV Muut omat rahastot Ennakkomaksut 6 14 V Edellisten tilikausien ylijäämä/ alijäämä II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset B VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto C POISTOERO JA VAPAA- 5.Muut aineelliset hyödykkeet EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken Poistoero eräiset hankinnat 2.Vapaaehtoiset varaukset III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet D PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 2.Muut pakolliset varaukset

20 20 4.Muut lainasaamiset Muut saamiset 356 E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄ- OMAT Valtion toimeksiannot B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat F VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutus I Vaihto-omaisuus laitoksilta 1.Aineet ja tarvikkeet Lainat julkisyhteisöiltä 1 2.Keskeneräiset tuotteet Lainat muilta luotonantajilta Valmiit tuotteet/tavarat Muut velat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut 2 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutus II Saamiset laitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset 0 3.Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 2.Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA Omavaraisuusaste mittaa kuntakonsernin vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Kuntakonsernin omavaraisuusaste on erittäin alhainen. Kunta on vuosina velkaantunut voimakkaasti. Kun lisäksi Kiinteistö Oy Simppulanhakan runsas vuokra-asuntokanta ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n mittavat teollisuustilat on pääosin rahoitettu lainapääomalla, on konsernin kriisirajan alittava omavaraisuusaste voimakkaasti heikentynyt. Vuonna 2006 kuntakonsernin lainakanta kasvoi vain vähän ja lainamäärä/asukas kääntyi laskuun. Konsernin sisällä niin Kiinteistö Oy Simppulanhaka kuin Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:kin pystyivät hieman vähentämään pitkäaikaisen lainan määrää. Myös kunnan velkaantuminen tasaantui edellisvuosista. Kuitenkin kuntakonsernin ennestään erittäin heikko omavaraisuusaste huononi edelleen.