449, KH :00

Transkriptio

1 449, KH :00 ST: 1/2015 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtajan päätös:

2 450, KH :00 ST: 2/2015 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kaupunginhallituksen päätös:

3 451, KH :00 ST: 3/2015 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen päätös:

4 452, KH :00 ST: 4/2015 ILMOITUSASIAT Seuraavien kokousten pöytäkirja: musiikkiopisto Legaton lautakunta Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus Suupohjan koulutuskuntayhtymän valtuusto Kårkullan kuntayhtymän valtuusto ympäristöjaosto Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän valtuusto sekä hyväksytty talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Eskoon sosiaalipalvelujen ky:n talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma ELY-keskuksen päätös poikkeuslupa-asiassa, Pihlajaniemi, hylättiin. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kunnallisvalituksesta, Krook. Hallintooikeus ei tutki valitusta. Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja Uutiskirje 6/2015. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään. Kaupunginhallituksen päätös:

5 453, KH :00 ST: 5/2015 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSITELTÄVIK- SEEN Suomenkielinen koulutuslautakunta , Ulla Iisakkala. Kaupunginjohtaja on päätöksellään ( 46) päättänyt ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi suomenkielisen koulutuslautakunnan päätöksen ( 47) Kantakaupungin koulun tilantarve. Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt asian kokouksessaan Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee selostuksen ja merkitsee suomenkielisen koulutuslautakunnan päätökset muilta osin. Kaupunginhallituksen päätös:

6 453, KH :00 / Pykälän liite: överf_koul_ltk

7 454, KH :00 ST: 216/2015 KYSELY VASTAANOTTOKESKUKSEN PERUSTAMISESTA (VB-R/REN) (Kaupunginhallitus ) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt kyselyn Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnille vastaanottokeskuksen perustamisesta ja kuntapaikoista. Liite. Kaupungin sosiaalitoimisto on antanut oman lausuntonsa kyselyn johdosta. Liite. Kristiinankaupungissa on keväästä 2009 lähtien toiminut SPR:n alaisuudessa toimiva vastaanottokeskus, jonka toiminta on vuonna 2015 kansainvälisen pakolaisaallon myötä kasvanut alkuperäisestä 150-paikkaisesta keskuksesta jo kaksinkertaiseksi. Lisäksi SPR:n Kristiinankaupungin yksikön kirjoilla on K5:n kuntiin sijoitettuna yli henkilöä. Kristiinankaupunkiin on vast ikään perustettu myös n. 20-paikkainen alaikäisille yksin maahan saapuville tarkoitettu tukiasumisyksikkö. Kristiinankaupunki on toiminnan alkuvaiheissa päättänyt 20 kuntapaikasta. Nyt kuntapaikkoja on noin 20 perheelle. Kaupungin kantokyky ja koko (6789 asukasta ) huomioiden samoin kuin kotouttamistoimien ja mm. turvapaikanhakijoiden lasten valmistavan opetuksen ja muun opetuksen ja toiminnan järjestelyt sekä tilatarpeet huomioiden kaupunki katsoo, että se pyrkii selviytymään jotakuinkin edes nykyisistä määristä ja lisääntyneistä velvollisuuksista. Kaupungilla ei ole mahdollisuutta lähteä edelleen laajentamaan toimintaa esim. perustamalla uusi yksikkö, vaan katsoo että itse kukin kunta/kaupunki voi yrittää auttaa syntyneessä tilanteessa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että: 1. Kristiinankaupunki pidättäytyy perustamasta uutta vastaanottokeskusta alueelleen. 2. Kaupungissa on kaupungin kokoluokkaan, palvelujen järjestämiskapasiteettiin ja kotouttamistoimien onnistumismahdollisuuksiin nähden jo riittävä määrä turvapakanhakijoita ja kuntapaikkoja. Vallitsevassa tilanteessa kaupunki ei voi katsoa voivansa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Kaupunginhallituksen päätös:

8 454, KH :00 / Pykälän liite: Kysely vastaanottokeskuksen perustamisesta ja kuntapa

9 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

10 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Osaan muista perusteista on tehtävä erillinen, maksullinen oleskelulupahakemus Pakolainen Ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Kiintiöpakolainen UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. 2

11 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja hätämajoituspaikat

12 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo 4

13 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Maahanmuuttoviraston toimeksianto ELYkeskuksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia pyydetään: kartoittamaan ja arvioimaan alueellaan käytettävissä olevia hätämajoitusja vastaanottotoiminnan suhteen tarkoituksenmukaisia tiloja kartoittamaan alueellaan potentiaaliset vastaanottoyksikön toiminnasta ja palveluista vastaavat palveluntuottajat/ operaattorit saattamaan yhteen tilojen tarjoajat, yksikön toiminnasta ja palveluista vastaavat operaattorit sekä mahdolliset osapalveluiden tuottajat; 5

14 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Vastaanottokeskusten lisäksi ELY-keskusten kartoitettava myös kuntien mahdollisuudet perustaa ryhmäkoteja yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille ja/tai perheryhmäkoteja yksintulleille alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tarvitsevat kuntapaikkoja Myös kiintiöpakolaisille tarvitaan edelleen kuntapaikkoja koko ajan (eivät pääse Suomeen ennen kun kuntapaikka olemassa) 6

15 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Kotouttamisesta ja kuntapaikoista Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttavat kuntaan ELYkeskuksen osoittamalle kuntapaikalle tai vastaanottokeskuksen avustamana Kunta tekee ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä kunnassa. Sopimus on vapaaehtoinen, mutta sopimus on edellytyksenä valtionkorvausten maksamiselle Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat kunnan asukkaita ja käyttävät kunnan peruspalveluja Kotoutumislain mukaan kunnan on laadittava kotouttamisohjelma tukemaan kotoutumisen suunnittelua ja toimeenpanoa Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta 7

16 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo 8

17 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Toimenpiteitä ELY-keskus pyytää kuntia kartoittamaan kaikki mahdolliset tilat alueellaan ja harkitsemaan mahdollisuutta vastaanottokeskuksen/hätämajoitusyksikön/alaikäisten ryhmäkodin ja/tai perheryhmäkodin perustamiseen. Kunta voi ylläpitää toimintaa itse tai joku muu toimija voi ylläpitää yksikköä ELY-keskus pyytää kuntia harkitsemaan kuntapaikkojen antamista oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille Lisätietoa kotouttamisesta ja pakolaisten vastaanotosta: 9

18 454, KH :00 / Pykälän liite: Esityskuntainfo Kiitos! 10

19 454, KH :00 / Pykälän liite: kysely vastaanottokeskus ja kuntapaikat FI-1_Broo-Rö Kysely vastaanottokeskuksen ja kuntapaikkojen perustamisesta Kristiinankaupungissa on vastaanottokeskus, jossa on tällä hetkellä lähes 300 turvapaikanhakijaa. Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on Kristiinankaupungissa tällä hetkellä 21 perhettä. Suuri osa oleskelupaikan saaneista turvapaikanhakijoista Kristiinankaupungissa hakee asuntoa/ kuntapaikkaa muista kunnista, etupäässä Etelä-Suomen taajaan asutuilta seuduilta. Turvapaikanhakijat kuormittavat sosiaalisektoria ensisijaisesti lastensuojeluasioissa. Vastaanottokeskuksella ei lastensuojelulain mukaan ole oikeutta tehdä lastensuojelutyötä, vaan kunnan sosiaalityöntekijät vastaavat tästä. Sosiaalisektorin tämän päivän resurssien perusteella yksi vastaanottokeskus kaupungissa riittää. Jos vastaanottokeskusten määrää lisätään, tarvitaan sosiaalisektorille lisää työvoimaa. Jos kuntapaikkojen määrä huomattavasti kasvaa tai jos Kristiinankaupunki päättää ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, tarvitaan sosiaalisektorille lisää henkilöresursseja.

20 455, KH :00 TEKN: 198/2015 TEOLLISUUSTONTIN VUOKRASOPIMUKSEN PIDENTÄMINEN; HEIKKI AAL- TOLA (EG/JI/REN) (Kaupunginhallitus ) Heikki Aaltolalla on vuodesta 2003 alkaen vuokrannut Pursimiehenkatu 3:ssa sijaitsevan teollisuusalueen. Aaltola vuokraa alueen Kristiinankaupungilta ja vuokra-aika päättyy Aaltola anoo nyt vuokrasopimuksen pidentämistä 10 vuodella. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueella on merkintä TY, Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan aluetta saa käyttää varastotonttina, jota voidaan käyttää autojen sekä kuljetuskaluston ja laitteiden säilytyspaikkana, liiketoimintaan liittyen. Sopimuksen pidentämisen yhteydessä tehdyn lisäyksen mukaan molemmat osapuolet ovat sopineet siitä, että vuokralainen kunnostaa alueen vuokrasopimuksen 3 vuoden pidennyksen aikana ( ). Vuokrasopimusta ei uusita, jos velvollisuutta ei ole täytetty vuokra-ajan päättyessä (katso liite). Kaupungin rakennustarkastaja on yhdessä lautakunnan jäsenen kanssa suorittanut tarkastuksen alueella Ks. liite. Kaupunginjohtajan ehdotus: Vuokrasopimusta pidennetään 5 vuodella. Aaltolan on kuitenkin kunkin vuoden lopussa viimeistään 31.12, esitettävä kaupungille voimassa oleva ympäristölupa toiminnastaan sekä annettava selvitys vuokra-alueen kunnostamiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Kaupunginhallituksen päätös:

21 455, KH :00 / Pykälän liite: Aaltola Heikki ansökan om arrende på industritomt

22 455, KH :00 / Pykälän liite: Aaltola Heikki nuvarande arrendeavtal

32 455, KH :00 / Pykälän liite: Inspektion utförd av byggnadsinspektören; Aaltola Hei

40 456, KH :00 ST: 211/2015 KEITTIÖTOIMINTOJEN RATIONALISOINTI (Talous- ja rakenteita uudistava työryhmä/ren) (Kaupunginhallitus ) Osana kaupunginhallituksen alaisen talous- ja rakenteita uudistavan työryhmän työtä on ajankohtaistunut mahdollisuus keittiötoimintojen rationalisoimiseksi tavoitteena kaupungin keittiötoimintojen tehostaminen. Työryhmä on tilannut ulkopuolisen selvityksen. Liite Kristiinankaupunki rationalisointiselvitys, raportti 1.32, Timo Kivistö consulting Oy 1. Kaupungin asianosaisilla keskuksilla oli raportin työstämisen aikana mahdollisuus kommentoida ja tarkistaa raportin tietoja useaan kertaan. Asian yhteydessä tulee huomioida, että Kristinestads skolanin peruskorjauksen ja uuden päiväkodin valmistuttua toiminnot rationalisoituvat ruoan valmistuksen tapahtuessa päiväkodin keittiössä koulun keittiön ollessa jakelukeittiö. Kristinakodin rakennustöiden yhteydessä vahvistetaan Kristinakodin keittiötä valmistuskeittiönä. Samassa yhteydessä tulee tarkastella missä määrin lähdetään panostamaan terveyskampuksen keittiön peruskorjaukseen - työsuojelu on todennut tiloissa olevan kosteusvaurioita. Raportista ja sen keskeisistä suuntaviivoista (kuten ehdotus keittiötoimintojen siirtäminen teknisen keskuksen alaisuuteen) on tiedotettu valtuuston info- ja keskustelutilaisuudessa Raportin valmisteluun liittyen on pidetty yhteistoimintamenettely asianosaiselle henkilöstölle Liitteenä pöytäkirja. Selvityksestä on pyydetty lausunnot perusturvalautakunnalta, ruotsinkieliseltä koulutuslautakunnalta, suomenkieliseltä koulutuslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Liitteet. Selvitys toteaa mm. että: Elintarvikkeiden osalta kulutusta on enemmän kuin keskimääräisissä hoitoalan keittiöissä. Lähiruokaa on osittain käytetty jo nykyisin, erityisesti perunan osalta, mutta sen osuutta voidaan lisätä erityisesti kalassa ja vihanneksissa. Ruokapalvelutyössä avustaminen kuuluu useimmissa organisaatioissa laitoshuoltajille. Selvityksen ehdotuksista mainittakoon seuraavat: Ruokapalveluiden organisointi siivousyksikön yhteyteen. Ruoka- ja siivouspalvelut voivat yhdessä hyödyntää monipalvelutoimenkuvia. Toimintamallien osalta slow food toimintamalli vaatii tiettyinä päivinä enemmän resurssia, jota voidaan järjestää monipalvelutoimenkuvien avulla. 1 Keittiöasiaan liittyen on vuodesta 2005 lähtien käsitelty kolme laajaa selvitystä (Efeko, KivistöConsulting sekä henkilökunnan oma selvitys). Lisäksi istui erillinen kaupunginhallituksen asettama keittiötoimintojen selvitystyöryhmätyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi valtuuston puheenjohtaja. Päätöksiä rationalisoinneista ei kuitenkaan syntynyt, mutta mm. koulujen sulkemisten myötä on tuolloinen 15 valmistuskeittiötä vähentynyt nykyiseen 12 valmistuskeittiöön.

41 456, KH :00 ST: 211/2015 Tiukka henkilöstömitoitus ja perusturvassa lisäksi viikonloppuisin valmistuksen keskittäminen keskuskeittiöön. Säästöt ovat yhdessä euroa koostuen elintarvikehankintojen kontrolloinnista euroa, tiukasta henkilömitoituksesta kouluissa ja päiväkodeissa euroa, perusturvassa tiukasta henkilömitoituksesta ja viikonlopun ruoan keskitetystä valmistamisesta euroa. Selvitys ehdottaa säästöihin pääsemiseksi henkilöstömäärän vähenemistä seuraavasti: määräaikaisten työntekijöiden työsuhde loppuu (5 kpl) vakituista henkilökuntaa jää eläkkeelle (10 henkilöä syntynyt 50- luvulla) siirtymällä muihin tehtäviin kaupungin sisällä (siivous, koulunkäyntiavustaja) irtisanomalla henkilökuntaa Edelliseen liittyen todettakoon, että: Määräaikaisia työntekijöitä on kolme henkilötyövuotta. Henkilöstöllä on oikeus jatkaa työskentelyä 68 ikävuoteen saakka. Teoreettinen tarkastelu: jos eläköityminen keittiö- ja siivoustoiminnoissa tapahtuisi 65 vuoden iässä, on eläkkeelle jääviä viiden vuoden sisällä 10 henkilöä (5+5) 2. Henkilöstöstrategian toimenpideohjelmassa nostetaan rekrytointeihin liittyen työkierto esille. Henkilöstön irtisanomista vältetään. Henkilöstön osaamista hyödynnetään joustavasti kaupungin kulloisissakin palvelutarpeissa. Teknisen lautakunnan ja teknisen keskuksen lausunnossa todetaan mm., että keittiötoiminnot henkilöstöineen ja määrärahoineen voidaan siirtää teknisen keskuksen alaisuuteen, ja että keittiötoimintoa varten on perustettava esimiehen virka. Edelliseen liittyen todettakoon, että ennen toiminnan mahdollista siirtämistä teknisen keskuksen alaisuuteen tulee muista keskuksista siirrettävät budjetoidut varat tarkistaa keittiötoimintojen nykyisen tilanteen ja talousarviosuunnitelman 2016 mukaan, huomioiden muuttuvat tekijät kuten turvapakanhakijat ja niiden määrä. Kristinestads skola-uusi päiväkoti kompleksi valmistuttuaan tehostaa toimintoja osaltaan. Organisointi yhteen yksikköön mahdollistaa toiminnan johtamisen ja kehittämisen kaupunginlaajuisena. Tämä voi näkyä esimerkiksi paikallisilta tuottajilta ostamisen koordinointina, jolloin ostot paikallisilta tuottajilta voivat lisääntyä. Koulutuslautakuntien lausunnoissa tuodaan esiin yksityiskohtien selvittämisen tärkeyttä, koulujen ja keittiöhenkilökunnan joustavaa työskentelyä saman organisaation alaisuudessa ja ruoan valmistamista mahdollisimman paljon alusta alkaen koulujen keittiöissä. 2 Viime vuosien aikana on kaupungin työntekijöistä 66,6 % eläköitynyt henkilökohtaisen eläkeiän saavutettuaan, ja 33,3 % on jatkanut sen jälkeen eripituisia ajanjaksoja.

42 456, KH :00 ST: 211/2015 Perusturvalautakunnan lausunnossa perään kuulutetaan keskuksen toimintaa palvelevien keittiöiden säilymistä valmistuskeittiöinä. Lausunnossa korostetaan nykyisen keskuskeittiön roolia erikoisruokavalioiden valmistajana ja ammattikouluttajien hyväksymänä harjoittelupaikkana kuin myös keittiöiden työntekijöiden yhteistyötä hoidon kanssa. Cittaslow slow food Slow foodilla tarkoitetaan ruoan valmistamista raaka-aineista (kuten lihapullat) erotuksena ns. kappaletavararuokien ostamiselta. Tässä kaupungin eri keittiöillä on ollut erilaisia painotuksia, ja jatkossa tulee siirtyä systemaattisempaan toimintatapaan. Organisointi ja monipalvelutyönkuvat mahdollistavat osaltaan Cittaslow filosofian toteutumista. Pohdinta Tässä vaiheessa on pohdittava sitä, tulisiko mahdollisen viran olla yhteinen siten, että ruokahuolto- ja siivouspäällikön (työnimi) vastuualueena olisi kaupungin ruokahuolto- ja siivouspalvelut. Saman johdon alaisuudessa toimiminen tehostaisi monipalvelutyönkuvien käyttöä. Luonnollinen ajankohta organisaatiomuutoksen toteutukselle olisi suunnittelu- ja järjestelyvaiheen (ml. henkilöstön koulutus) jälkeen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että: 1. Keittiötoimintojen rationalisointiraportti on hyvä pohja kaupungin keittiötoimintojen uudelleen organisoimisen ja tehostamisen jatkotyöstämiseen. 2. Ruokapalveluille perustetaan omat kustannuspaikkansa toiminnoittain lähtien, ja keittiötiloista ryhdytään perimään vuokraa. 3. Kaupunginhallitus antaa jatkovalmistelulle suuntaviivat, jolloin tulisi ottaa kantaa ainakin seuraaviin asioihin: a. Ruokapalveluiden organisointi tekniseen keskukseen, johon perustetaan ruokahuolto- ja siivoustoiminnot tulosalue. b. Toiminnot organisaatiomuutoksen mukaisesti alkavat Alkuvuosi 2016 varataan tarpeelliseen suunnitteluun. c. Uuden toimen perustaminen: tulisiko mahdollisen toimen olla yhteinen siten, että ruokahuolto- ja siivouspäällikön vastuualueena olisi kaupungin ruokahuolto- ja siivouspalvelut - vaiko kumpikin toimi olisi erikseen? d. Elintarvikekustannusten madaltumisen sekä henkilöstön käytön organisoinnin kautta tavoiteltu vuosisäästö? e. Sovelletaanko mitoitusta, jossa hyödynnetään eläköitymisiä ja vältetään irtisanomiset? f. Kaupungin keittiöt säilytetään tuotantokeittiöinä pl. aivan pienimmät yksiköt, jonne ruoka tuodaan lähellä olevasta keittiöstä. g. Uudisrakennusten/peruskorjausten yhteydessä tarkistetaan kulloinkin paras käytäntö.

43 456, KH :00 ST: 211/2015 h. Lähiruoan käytön osalta toteutetaan raportissa esitettyjä ehdotuksia avautuvien mahdollisuuksien mukaan. Kaupunginhallituksen päätös:

44 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 KRISTIINANKAUPUNKI KEITTIÖRATIONALISOINTISELVITYS RAPORTTI v TIMO KIVISTO CONSULTING OY Timo Kivistö Matti Riuttamäki Timo Kivisto Consulting Oy Ylistörmä 5 E TEL Y-tunnus FIN ESPOO Alv rek. Finland Kotikunta Espoo

45 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 Sisällys 1 TAUSTA TAVOITE KEITTIÖVERKOSTON RAKENNE Terveyskampuksen keittiö Kristiinakoti Åldersro Kotipalveluateriat Kristinestads skola Entinen Tjöck skola Kantakaupungin koulu Högstadiet gymnasiet Kristiinanseudun yläaste ja lukio Härkmeri Kristinestads daghem Lappfjärd skola ja daghem Dagsmark daghem Päivähoidon tilapäisyksiköt KUSTANNUKSET ELINTARVIKEHANKINNAT Yksiköt Toimittajat Paikalliset tuottajat ja kauppiaat ASIAKASNÄKÖKULMA Hoivayksiköt Päiväkodit Koulut ELINTARVIKETOIMITTAJIEN NÄKÖKULMA Kysely elintarviketoimittajille Vastausten yhteenveto TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Organisointi kaupungin sisällä Keskuskeittiön ja perusturvan elintarvikekustannukset Koulujen ja päiväkotien elintarvikekustannukset Lähiruoka Säilyttäminen tuotantokeittiönä ja tiukka henkilöstömitoitus koulut ja päiväkodit Valmistuksen osittainen keskittäminen koulut ja päiväkodit Säilyttäminen tuotantokeittiönä ja tiukka henkilöstömitoitus perusturva Säilyttäminen arkipäivisin tuotantokeittiönä viikonloppuisin toimitettu ruoka hoiva Perusturvan ruoan keskitetty valmistaminen Koulujen ja päiväkotien pääruoanvalmistus keskitetään Tarkastelemattomat vaihtoehdot Cook&chill menetelmällä valmistaminen Keskitetty jakelu perusturvasektorilla Kotipalveluateriat kylmänä ja kyläkohtainen palvelu - mahdollisuus Pohdintakysymyksiä Timo Kivisto Consulting Oy 2 (14)

46 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Koulut ja päiväkodit Perusturva Konsultin ehdotus Rationalisointiehdotuksesta todellisiin säästöihin Timo Kivisto Consulting Oy 3 (14)

47 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti TAUSTA Kristiinankaupungissa on useita valmistuskeittiöitä. Koulu- ja päiväkotiverkosto on muutoksessa, samoin perusturvan puolella on rakennusten saneerauksia. 2 TAVOITE Työn tavoitteena on: kustannussäästöt asiakkaiden tarpeiden mukaiset ateriat (erityisruokavaliot terveydellisistä tai eettisistä syistä) Citta slow filosofian mukaisuus 3 KEITTIÖVERKOSTON RAKENNE 3.1 Terveyskampuksen keittiö Ns. keskuskeittiö sijaitse terveyskeskuskiinteistössä. Sieltä toimitetaan ruokaa kuntoutusosastolle, dialyysiin ja väistötiloissa olevalle Kristiinakodin K2-osastolle. Talossa on ruokasali kampuksen alueella työskenteleville henkilöille. Keskuskeittiö toimittaa ruokaa myös päivähoitoyksiköille Vekkula, Lilla ja Knuten. Ulkoisia asiakkaita on Sjukhemmet ja Mikeva, joista Sjukhemmet lopettaa ostamisen vuoden 2015 syyskuussa. Henkilökuntaan kuuluu 7 henkilöä, jonka lisäksi Kristinestads daghemin osapäiväinen henkilö työskentelee keskuskeittiöllä. 3.2 Kristiinakoti Kristiinakoti sijaitsee Salantiellä, mutta peruskorjauksen vuoksi Kristiinakodin K2-osasto on siirretty väistötiloihin Selkämeren sairaalan tiloihin. Kristinakodissa asiakkaat syövät pääosin ruokasalissa. Saneeratussa rakennuksessa tulee olemaan viisi ruoka- ja päivätoimintasalia. Kristinakodissa on remontin jälkeen yhteensä 57 hoitopaikkaa. Sieltä lähetetään myös kotipalveluaterioita. Henkilökuntaa keittiössä on neljä henkilöä. Remontin yhteydessä nykyistä valmistuskeittiötä on mahdollista euron lisäkustannuksella vahvistaa entistä toimivammaksi valmistuskeittiöksi. 3.3 Åldersro Åldersro sijaitsee Kristiinankaupungista Dagsmarkin suuntaan n. 11 kilometriä. Asiakaspaikkoja on 27, joiden lisäksi henkilökuntaa aterioi. Åldersrosta lähetetään myös kotipalveluaterioita. Useimmat asiakkaat syövät ruokasalissa. Henkilökuntaa on 3,68 henkilöä. 3.4 Kotipalveluateriat Kotipalveluaterioita lähetetään Kristiinakodista, Åldersrosta ja Härkmerin koulun keittiöstä. Härkmerin koululta kotipalveluateriat toimittaa kotihoitajat, määrä on noin asiakkaalle 3 kertaa viikossa. Åldersrosta ja Kristiinakodista ateriat toimittaa ulkopuolinen palvelutuottaja. Myös Härkmeren osalta on kuljetukset siirretty ulkopuoliselle tuottajalle. Erilliset kuljettajat on valittu Kantakaupungin-Tiukan alueelle, Lapväärti-Dagsmarkin alueella ja vuoden 2015 syksystä eteläisille alueelle. 3.5 Kristinestads skola Kristinestads skola on vanha rakennus, jonka alakerrassa on ruokasali ja keittiö. Koulu on menossa remonttiin vuoden 2016 kesällä ja väistötilana vuonna on Tjöck skola. Samaan pihapiiriin sijoittuu myös uudisrakennuksena toteutettava Kristinestads daghem, jonka keittiö sittemmin Timo Kivisto Consulting Oy 4 (14)

48 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 valmistaa ateriat myös Kristinestads skolanille, johon on suunniteltu jakelukeittiö.tällä hetkellä keittiössä työskentelee 1,8 henkilöä. 3.6 Entinen Tjöck skola Koulunkäynti samoin kuin iltapäiväkerho jatkavat toimintaansa koulun kiinteistössä lukuvuonna Tämän jälkeen toiminta myös käytännössä yhdistetään Kristinestads skolanin toimintaan, joka toimii väistötiloissa Tjöck skolan tiloissa Tämän jälkeen Tjöck skolan kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön. Tällä hetkellä Tjöck skolan keittiössä työskentelee 1 henkilö. 3.7 Kantakaupungin koulu Kantakaupungin koulu sijaitsee keskustassa Kristinahallin yhteydessä. Lapväärtin koulu on lopetettu ja oppilaat siirretty Kantakaupungin kouluun. Koulun keittiöstä käsin huolletaan myös Kristinahallin isojen tilaisuuksien kahvi- ym. tarjoiluja. Keittiön laitteet ovat käyttökunnossa. Henkilökuntaa on n. kaksi henkilötyövuotta. 3.8 Högstadiet gymnasiet Höstadiet-gymnasiet on kantakaupungissa mäen päällä. Koulu toimii myös kaupungin henkilökunnan ruokapaikkana Selkämeren sairaalan lisäksi. Keittiö on toimiva ja laitteet käyttökunnossa. Henkilökuntaa on keittiössä 3,2 henkeä vuonna 2014, 3 vuoden 2015 syksystä. 3.9 Kristiinanseudun yläaste ja lukio Kristiinanseudun yläaste ja lukio sijaitsevat Asematiellä varsinaisen kantakaupungin ulkopuolella. Keittiö on pieni, ja tavarankuljetuksen kannalta matkalla on muutamia rappusia. Vuonna 2014 keittiössä työskenteli yli 3 henkilötyövuotta, vuoden 2015 syksyllä 3 henkilöä Härkmeri Härkmerin koulu sijaitsee 20 km matkan päässä keskuskeittiöstä. Keittiössä on toimivat, vaikka vanhahkot laitteet. Henkilökuntaa on resursoitu 1,5 henkilötyövuotta, koska Härkmerin keittiö hoitaa kotipalveluaterioiden valmistamisen eteläiseen Kristiinankaupunkiin Kristinestads daghem Kristinestads daghem rakennetaan uudisrakennuksena Kristinestads skolanin kanssa samaan pihapiiriin. Päiväkoti on kaksikielinen. Päivähoidon ryhmät on nyt väistötiloissa Selkämeren sairaalan alueella ja Pupulassa, n. 100 m pihapiiristä. Rakennukseen on suunniteltu valmistuskeittiö. Uusi rakennus lienee valmis vuonna Lappfjärd skola ja daghem Lappfjärd skola, daghem ja Lapväärtin koululla oleva satelliitti toimivat yhtenä kokonaisuutena. Koululla on valmistuskeittiö ja myös päiväkodilla on keittiö. Koulu valmistaa lounaan ja päiväkodin ruokapalveluhenkilö hoitaa aamupalan päiväkodissa ja auttaa koulun keittiöllä sen jälkeen, vie lounaan päiväkotiin ja hoitaa välipalan. Keittiöhenkilökuntaa on yhteensä 2,9 henkilötyövuotta Dagsmark daghem Dagmarkissa on toiminnassa oleva päiväkoti, mutta samassa pihapiirissä oleva koulu on lopetettu. Dagsmarkin etäisyys keskuskeittiölle on 15 km. Keittiö ja ruokasali sijaitsevat erillisessä rakennuksessa. Dagsmarkin keittiössä työskentelee 0,7 henkilöä. Timo Kivisto Consulting Oy 5 (14)

49 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti Päivähoidon tilapäisyksiköt Päivähoidon tilapäisyksikköjä on 4 eri paikassa: Selkämeren sairaalan yhteydessä, Kristinestads skolanin yhteydessä (ruotsinkielinen esikoulu ja Pupula) sekä Kantakaupungin koulun yhteydessä (suomenkielinen esikoulu). 4 KUSTANNUKSET Seuraavassa taulukossa näkyvät vuoden 2014 kustannukset. Tilakustannukset ovat arvioita ja sisältävät vain keittiön osuuden, ei ruokasalia. Keittiöt 2014 Annosten lukumäärä on laskettu kouluissa ja päiväkodeissa 1 lounas = 1 annos. Päiväkodeissa aamupalasta ja välipalasta yhteensä on laskettu 0,5 annosta. Kristinahemmet, Åldersro ja keskuskeittiö laskettu 3 annoksena päivässä hoito- ja hoivaosastoilla. Laatikot sisältävät kahden päivän annoksen samaa ruokalajia, ja kertoimena on käytetty 1,5. Taulukossa näkyvät kustannukset ovat yhteensä euroa. Näiden lisäksi tulee astianpesuaineet ja pesulapalvelut suuruusluokassa euroa. Kustannuksia ei saada täsmällisesti eroon, koska keittiöt eivät ole keskuskeittiötä lukuun ottamatta omia kustannuspaikkojaan. Kristinestads daghem ja Vekkulan kustannukset ovat vuodelta Molemmat on poistettu kokonaissummista, koska vuonna 2014 kustannukset näkyvät keskuskeittiön kustannuksissa. Kotipalveluaterioiden kuljetuskustannukset tulevat olemaan noin euroa vuonna Vuoden 2014 toteuma oli euroa, ilman eteläisiä alueita. 5 ELINTARVIKEHANKINNAT 5.1 Yksiköt Elintarvikkeet Henkilöstökust Kustan Kiinteistö Annokset Laatikot nus Elintarvike Kristina hemmet ,28 1,24 Åldersro ,00 1,68 Centralköket ,81 1,67 Härkmeri skola + daghem ,29 0,92 Kristinestads skola ,81 0,89 Lappfjärd skola + daghem ,61 0,96 Tjöck skola ,10 0,99 Högstadiet - gymnasiet ,80 0,91 Kantakaup. koulu ,64 1,24 Yläaste / lukio ,28 1,07 Kristinestads daghem (2013) ,31 2,69 Dagsmark daghem ,5 27,90 8,27 Vekkula daghem (2013) ,5 3,66 3, Kristiinankaupungin toteutumavertailussa vuodelta 2014 esiintyy 28 yksikköä, joille oli kirjattu pesulapalveluita, elintarvikeostoja sekä puhdistusaineiden ja tarvikkeiden ostoja. Puhdistusaineita ja pesulapalveluita ei jyvitetä ruokapalveluille, koska kustannukset ovat yhdessä varsinaisen yksikön ja ruokapalvelun kanssa erityisesti perusturvan toimialalla. Niiden laajuus olisi ruokapalveluun suuruusluokkaa euroa, eli n astianpesuaineisiin ja euroa pesulapalveluihin. Näiden kustannus yhteensä 0,8-0,9% palkka- ja elintarvikekuluista. Timo Kivisto Consulting Oy 6 (14)

50 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti Toimittajat Kristiinankaupungilta on saatu raportti Laskut ostotileittäin/toimittajittain. Sen perusteella on tarkasteltu elintarvikeostojen jakautumista toimittajittain ja yksiköittäin. Vuonna 2014 yhteensä 20 eri yksikköön (ravintohuolto, hoiva, päiväkodit, koulut) ostettiin elintarvikkeita 58 eri toimittajalta yhteensä noin eurolla. Seuraavassa taulukossa on ostojen arvolla mitattuna 10 suurinta toimittajaa, niiden osuus kokonaisostoista ja niiden asiakasyksiköiden lukumäärä Toimittaja eur %-osuus asiakkaita Kespro Ab ,83 78,6 % 13 Öströmin Perunatuote Oy Ab ,25 3,3 % 8 Fresh Servant ,26 2,9 % 3 K-extra Lappfjärd ,65 2,8 % 12 Närpes Brödfabrik ,40 2,5 % 7 Dagsmark Närköp - Lähikauppa ,74 2,0 % 2 M & J Kiviniemi Oy 9 856,87 1,9 % 8 Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa 4 209,95 0,8 % 6 Sjöblom Peter 2 052,70 0,4 % 8 Ab Rågårds Lax Oy 2 001,63 0,4 % 7 Lopuilta 48 toimittajalta ostettiin keskimäärin 496 eurolla vuodessa. Nämä toimittajat toimittavat elintarvikkeita usein vain harvoille yksiköille, 17 toimittajaa vain yhdelle ja 18 toimittajaa vain kahdelle. 5.3 Paikalliset tuottajat ja kauppiaat Tietoaineistoa jalostettiin siten, että toimittajat luokiteltiin paikallisiin tuottajiin, paikallisiin kauppiaisiin ja muualla toimiviin. Vuoden 2014 listassa muualla toimivat olivat 82%, paikalliset tuottajat 8% ja paikalliset kauppiaat 9%. Vuoden 2015 puolivuosi näyttää muualla toimivat 86%, tuottajat 12% ja paikalliset kauppiaat 2%. Kaupan volyymiin on vaikuttanut Dagsmarkin lähikaupan lopettaminen. 6 ASIAKASNÄKÖKULMA Keittiöiden asiakasyksiköiltä tiedusteltiin kyselylomakkeella niiden mielipiteitä ruokapalvelun laatutekijöistä ja niiden toteutumisesta. Hoivayksiköille, päiväkodeille ja kouluille oli omat lomakkeensa. 6.1 Hoivayksiköt Hoivayksiköiden kyselyyn vastasivat Kuntoutusosasto, Kristiinakoti K1, Kristiinakoti K2 ja Åldersbo. Kysymykset ja vastausten keskiarvot olivat seuraavat (asteikko: erittäin tärkeä = 5, ei lainkaan tärkeä = 1, toteutuu erittäin hyvin = 5, toteutuu heikosti = 1): Kysymys Vastausten keskiarvo 1 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan makua? 5,00 1 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,00 2 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan riittävyyttä? 5,00 2 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,75 3 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan ulkonäköä? 5,00 3 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,75 4 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruokavaunujen/laatikoiden palauttamisen helppoutta? 5,00 4 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,67 5 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruokailuvälineiden sopivuutta asiakkaille? 5,00 5 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 5,00 6 a) Kuinka tärkeänä pidätte erityisruokavalioiden merkitsemistä ja neuvontaa? 5,00 Timo Kivisto Consulting Oy 7 (14)

51 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 Kysymys Vastausten keskiarvo 6 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,75 7 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan valmistamista yksikössä? 4,00 7 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,00 8 a) Kuinka tärkeänä pidätte lähiruokaa? 5,00 8 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,00 9 a) Kuinka tärkeänä pidätte luomuruokaa? 3,00 9 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 1,75 10 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan oikeaa lämpötilaa? 5,00 10 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,50 Useimpia laatutekijöitä pidettiin erittäin tärkeinä, huonoiten katsottiin toteutuvan ruoan ulkonäkö, vaunujen/laatikoiden palauttamisen helppous, ruoan valmistaminen yksikössä, lähiruoan ja luomuruoan saatavuus. Ruokapalvelussa mahdollisesti saavutettavat säästöt käytettäisiin mieluiten vanhusten viihtyisyyden parantamiseen ja laadukkaampiin elintarvikkeisiin. 6.2 Päiväkodit Päiväkotien kyselyyn vastasivat Kristinestads daghem ja Härkmeri daghem. Lappfjärds daghem ja Satellit daghem + förskola vastasivat koulujen lomakkeella ja niiden vastaukset on yhdistetty koulujen vastauksiin. Kysymykset ja vastausten keskiarvot olivat seuraavat: Kysymys Vastausten keskiarvo 1 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan makua? 4,50 1 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,00 2 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan riittävyyttä? 4,00 2 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,00 3 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan ulkonäköä? 4,50 3 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,00 4 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruokavaunujen/laatikoiden palauttamisen helppoutta? 4,50 4 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,50 5 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruokailuvälineiden sopivuutta lapsille? 4,50 5 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,50 6 a) Kuinka tärkeänä pidätte kasvatuskumppanuutta 5,00 6 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,00 7 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan valmistamista yksikössä? 4,50 7 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,50 8 a) Kuinka tärkeänä pidätte lähiruokaa? 4,50 8 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,00 9 a) Kuinka tärkeänä pidätte luomuruokaa? 3,00 9 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 2,50 Vastausten perusteella huonoiten toteutuu luomuruoka, mutta toisaalta sitä pidettiin myös vähiten tärkeänä. Härkmerin päiväkodissa oltiin tyytyväisiä nykytilanteeseen, jossa päiväkodilla ja koululla on yhteinen keittiö. Kristinestads daghemin vastauksessa pidettiin tärkeänä, että ruoka valmistettaisiin kaikissa yksiköissä ja että keittiöissä olisi riittävästi resursseja, jotta päiväkodin henkilökunta voisi keskittyä lasten tarpeisiin ja kasvatukseen myös ruokailutilanteessa. 6.3 Koulut Koulujen kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Näistä kaksi oli oppilaskunnilta ja kaksi päiväkodeista. Timo Kivisto Consulting Oy 8 (14)

52 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 Kysymykset ja vastausten keskiarvot olivat seuraavat: Kysymys Vastausten keskiarvo 1 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan makua? 5,00 1 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,50 2 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan riittävyyttä? 5,00 2 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,89 3 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan ulkonäköä? 4,33 3 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,44 4 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruokailun kiireettömyyttä ja jonottomuutta? 4,89 4 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,11 5 a) Kuinka tärkeänä pidätte pöytien siisteyttä? 4,89 5 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,67 6 a) Kuinka tärkeänä pidätte kasvatuskumppanuutta 4,56 6 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,56 7 a) Kuinka tärkeänä pidätte ruoan valmistamista yksikössä? 4,89 7 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 4,44 8 a) Kuinka tärkeänä pidätte lähiruokaa? 4,56 8 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 3,78 9 a) Kuinka tärkeänä pidätte luomuruokaa? 3,89 9 b) Kuinka se toteutuu tällä hetkellä? 2,63 Esitettyjä laatutekijöitä pidettiin yleisesti varsin tärkeinä, vähiten tärkeänä luomuruokaa, joka myös toteutui heikoimmin. Ruokapalvelussa mahdollisesti saavutettavat säästöt haluttiin useimmin kohdistaa parempiin elintarvikkeisiin, lähi- ja luomuruokaan. 7 ELINTARVIKETOIMITTAJIEN NÄKÖKULMA 7.1 Kysely elintarviketoimittajille Elintarviketoimittajista saatiin lista Kristiinankaupungin elinkeinokeskuksesta. Listalla oleville 105 tuottajalla lähettiin kysely kirjeitse viikolla Vastausten yhteenveto Vastauksia tuli aikataulun puitteissa yhdeksän kappaletta, joista neljä oli nykyisiä elintarviketoimittajia ja yksi kuljettaja. Useimmat tarjosivat perunaa joko kuorimattomana, kuorittuna tai jalostettuna. Lisäksi oli tarjolla vihanneksia ja lihaa pakasteena. Vastausten perusteella elintarviketoimittajilla on halukkuus toimittaa ruokaa jatkuvasti useisiin keittiöihin 6/9. Toisaalta on mahdollista käyttää keskitettyä kuljetuspalvelua keittiöille. 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8.1 Organisointi kaupungin sisällä Ruokapalvelutoiminnat tulee yhdistää teknisen palvelukeskuksen siivoustoiminnon yhteyteen siten, että kummallekin toiminnolle tulee omat kustannuspaikkansa kiinteistöittäin. Keittiötiloista ryhdytään perimään vuokraa, ruokasalit jäävät kiinteistön varsinaiselle toimijalle koululle tai vanhainkodille. Yhdistäminen samaan organisaatioyksikköön mahdollistaa monipalvelutyönkuvat, jossa on Timo Kivisto Consulting Oy 9 (14)

53 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 sekä ruokapalvelua että siivousta. Ruokapalvelutyössä avustaminen kuuluu useimmissa organisaatioissa laitoshuoltajille. Organisointi yhteen yksikköön mahdollistaa myös toiminnan johtamisen ja kehittämisen kaupunginlaajuisena. Tämä voi näkyä esimerkiksi paikallisilta tuottajilta ostamisen koordinointina, jolloin lopputuloksena voi olla euroa -> euroa ja valmiit toimintamallit tarjota samalla tavalla julkisille keittiöille. Keittiöille tulee perustaa omat kustannuspaikat vuodelle Organisaation toteutus voisi olla tarpeellisen suunnitteluvaiheen jälkeen. 8.2 Keskuskeittiön ja perusturvan elintarvikekustannukset Keskuskeittiön elintarvikekustannukset ovat suuremmat kuin vastaavissa muissa yksiköissä. Perusturvan keittiöissä elintarvikkeiden osuus on annosta kohti noin 1,3 euroa. Kun lasketaan vuoden 2014 ateriamäärillä, niin ylimääräiset elintarvikekustannukset ovat euroa. 8.3 Koulujen ja päiväkotien elintarvikekustannukset Päiväkotien osalta täytyy tunnistaa lasketaanko aamu- ja välipalat annoksiin ja kuinka niiden elintarvikkeet kohdistuvat. Yhden aterian elintarvikekustannukseksi on arvioitu 1 euro. Kun lasketaan vuoden 2014 ateriamäärillä ja 1 euron kustannuksilla, niin ylimääräiset kustannukset ovat euroa. 8.4 Lähiruoka Elintarvikehankinnoissa lähiruoan saaminen keittiöille otetaan kehittämiskohteeksi. Perunan osalta voidaan määritellä tavoitehinta ja jalostusaste keittiöittäin, mutta keittiöt voivat itse päättää perunan toimittajan. Pehmeän lievän osalta kaupunki voi keskitetysti päättää missä määrin pehmeää leipää tarjotaan (esim. keiton yhteydessä) ja leipooko keittiö itse vai käytetäänkö paikallisia tuottajia. Molempia toimintamalleja voi olla rinnakkain. Kalan osalta paikkakunnalla on useampia tuottajia, joiden kanssa voidaan kehittää yhteistyötä, joko erityisinä lähiruokapäivinä tai jatkuvaan käyttöön. Myös vihannesten osalta voidaan hakea yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa. Markkinoilta löytyy kuljetusoperaattori sekä paikallisia elintarviketoimittajia, joilla lähiruokakonseptia voidaan toteuttaa. Myös luomuperunoita on tarjolla, tosin kuorimattomana. 8.5 Säilyttäminen tuotantokeittiönä ja tiukka henkilöstömitoitus koulut ja päiväkodit Tiukka henkilöstömitoitus edellyttää esivalmisteltuja raaka-aineita kuorittuja perunoita ja juureksia. Tämä tarkoittaa myös ns. kappaletavararuokien (mm. lihapullien) ostamista tai työjärjestelyjen muuttamista kyseisinä päivinä. Monipalvelurooli siivouksen kanssa antaa mahdollisuuksia joustolle. Kustannussäästöt henkilöstökustannuksissa on euroa. Timo Kivisto Consulting Oy 10 (14)

54 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti Tiukka Härkmeri skola + daghem 1,5 1,5 Kristinestads skola 1,8 2 Kristinestads daghem 0,5 Lappfjärd skola + daghem 2,6 2,3 Satelliten (ei vuonna 2014) 0,3 Tjöck skola 1 Högstadiet - gymnasiet 3,2 2 Kantakaup. koulu 2 2 Yläaste / lukio 3 2 Dagsmark daghem 0,7 0,3 Vekkula daghem Koulut pvk 16,6 12,1 Uudistettaviin keittiötiloihin suositellaan tunnelipesukoneita, kun Kristiinankaupungin keittiöissä on systemaattisesti käytetty tehottomampia kupupesukoneita. 8.6 Valmistuksen osittainen keskittäminen koulut ja päiväkodit Valmistuksen keskittäminen kustannussyistä on järkevää Dagsmarkissa. Jos ruoka tulee Åldersrosta, niin monipalveluhenkilö voi tarjoilla sen. Toimintamalli vaikuttaa myös Dagsmarkin elintarvikekustannuksiin. Kristinestads skola ja daghem tulevat sijaitsemaan samassa pihapiirissä. Ruoan valmistamisen keskittäminen näissä yksiköissä on järkevää. Sama toimintamalli on käytössä Lapfjärdissä. 8.7 Säilyttäminen tuotantokeittiönä ja tiukka henkilöstömitoitus perusturva Tiukka henkilöstömitoitus edellyttää esivalmisteltuja raaka-aineita kuorittuja perunoita ja juureksia. Tämä tarkoittaa myös ns. kappaletavararuokien (mm. lihapullien) ostamista tai työjärjestelyjen muuttamista kyseisinä päivinä. Monipalvelurooli siivouksen kanssa antaa mahdollisuuksia joustolle. Kustannussäästöt henkilöstökustannuksissa on euroa. Nyt Tiukka Kristina hemmet 4 3 Åldersro 3,68 3 Centralköket 7 4 Perusturva 14,68 10 Keskuskeittiön suoritteisiin on kuulunut tarjoiluja 1475 suoritetta, eli alle 2% kokonaissuoritteista. Niille kehitetään kahviautomaatti + keksi-ratkaisu, joka kantaa omat kustannuksensa. Keskuskeittiön ateriamäärät ilman päiväkoteja, sjukhemmetiä ja Kristiinakodin väistötilaa ovat suoritetta pienemmät kuin vuonna 2014, jolloin Kristiinakoti 2 ei vielä ollut terveyskampuksen alueella. 8.8 Säilyttäminen arkipäivisin tuotantokeittiönä viikonloppuisin toimitettu ruoka hoiva Yksi tehostamiskeino on toiminnan osittainen keskittäminen siten, että viikonloppuisin ruoka tulisi keskuskeittiöiltä, mutta arkipäivisin ruoka valmistetaan Kristiinakodissa ja Åldersrossa. Viikonloppuisin keittiössä ja laitoshuoltajana toimii yksi henkilö puoliksi kummassakin toiminnossa. Timo Kivisto Consulting Oy 11 (14)

55 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti Vkl Tiukka palveluk Palvelu Keskus Kristina hemmet Åldersro 3,68 3 2,5 1,5 Centralköket 7 4 2,5 1,5 Perusturva 14, Lisäsäästö verrattuna aikaisempaan malliin tulee vähentyneestä henkilökuntatarpeesta ja viikonloppulisien poistumisesta Kristiinakodissa ja Åldersrossa. Lisäsäästö euroa. Kuljetuskustannukset n euroa, jolloin nettosäästö on euroa. 8.9 Perusturvan ruoan keskitetty valmistaminen Perusturvan yksiköiden ruoan valmistus keskitetään yhteen keittiöön, joka voi olla Kristiinakoti tai keskuskeittiö. Palvelukeittiöissä tehtäväksi jää aamupala, päiväkahvi ja iltapala sekä astianpesu. Säästöä tulee edelliseen versioon n. 2 henkilötyövuotta eli euroa Koulujen ja päiväkotien pääruoanvalmistus keskitetään Kaikki ruoanvalmistus keskitetään keskuskeittiöön, josta pääruoka toimitetaan kuumana palvelukeittiöihin. Palvelukeittiöt valmistavat energialisäkkeen peruna, riisi, pasta tai muu Tiukka Palveluk Keskus Härkmeri skola + daghem 1,5 1,5 0,5 Kristinestads skola 1,8 2 1 Kristinestads daghem 0,5 Lappfjärd skola + daghem 2,6 2,3 1 Satelliten (ei vuonna 2014) 0,3 Tjöck skola 1 Högstadiet - gymnasiet 3,2 2 1 Kantakaup. koulu Yläaste / lukio Dagsmark daghem 0,7 0,3 0,3 Vekkula daghem Koulut pvk 16,6 12,1 5,8 5 Toimintamallilla voidaan säästää noin 1,3 henkilötyövuotta verrattuna tiukkaan mitoitukseen euroa. Lisäksi tulee kuljetuskustannukset n euroa, eli lisäsäästöt euroa Tarkastelemattomat vaihtoehdot Cook&chill menetelmällä valmistaminen Ruoka valmistetaan keskuskeittiössä cook&chill menetelmällä, jolloin ruoka jäähdytetään nopeasti +3 asteeseen. Menetelmä säästää valmistuskustannuksia, kun valmistus voidaan suorittaa arkena. Lisäksi säästetään kuumana toimittamiseen verrattuna kuljetuskustannuksissa. Toimintamallilla saadaan vain marginaaliset vaikutukset. Voidaan käyttää rajoitetusti Dagsmarkin ja Härkmerin osalta Keskitetty jakelu perusturvasektorilla Keskitetty jakelu tarkoittaa ruoan jakamista valmiiksi tarjottimille keskuskeittiössä. Tarjottimet toimitetaan kylmä-kuuma-vaunuissa osastoille. Timo Kivisto Consulting Oy 12 (14)

56 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti2015 Toimintamallilla saadaan marginaaliset vaikutukset. Kuljetuksessa vaaditaan pakettiautoa ja tyypillisesti takalaitanosturia. Lisäksi on kaltevuusrajoituksia kuljetusväylissä Kotipalveluateriat kylmänä ja kyläkohtainen palvelu - mahdollisuus Asiakasarvoon liittyvänä kehityksenä voi ajatella kotipalveluaterioiden toimittamista kylmänä esim, 2-3 kertaa viikossa kylillä sijaitseviin jääkaappeihin. Kuljetuksiin käytetään koulukuljetusten iltapäivävuoroa siten, että ateriat on pakattu kuljetuslaatikoihin. Aterioiden toimittaminen asiakkaille organisoidaan kyläkohtaisen toimijan avulla, jolloin aterioita voitaisiin toimittaa joka päivä ja kotipalveluhenkilöstön aikaa vapautuu varsinaisiin hoitotehtäviin Pohdintakysymyksiä Yhtenä kysymyksenä voi käsitellä sitä, minkä kokoisessa yksikössä pitäisi ylipäätään olla ruokapalveluhenkilö tai monipalveluhenkilö. Espoon ryhmäperhepäivähoitoyksiköt, joissa oli 15 lasta tyypillisesti saivat ruoan toimitettuna laatikossa ja henkilökunta tarjosi ruoan lapsille. Tällä periaatteella kyseenalaistus koskisi lähinnä Dagsmarkia ja mahdollisesti muita pieniä päivähoitoyksiköitä. Tässä tarkastelussa ei käsitelty henkilökunnan poissaloloja, joita keittiöhenkilökunnalla tyypillisesti on. Jos mennään joka yksikössä tiukkaan mitoitukseen, niin voisi olla perusteltua sijoittaa organisaatioon poissaolopaikkaajaksi varahenkilö. Toiminnan suunnittelussa yhtenä kohteena tulee olla koulujen keittiöhenkilökunnan kesälomien aikainen toiminta. 9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 9.1 Koulut ja päiväkodit Koulu ja pvk nyt elintarvikkeet tiukka mitoitus palveluk Elintarvikkeet Henkilöstösäästöt Ruoka valmistetaan yks kyllä kyllä kyllä ei Lähiruoka kyllä kyllä kyllä kyllä Slow food kyllä/ei kyllä/ei kyllä/ei ei Säästöt yhteensä Koulujen ja päiväkotien eri toteutusvaihtoja on tarkasteltu yllä olevassa taulukossa yhdessä asiakasarvojen kanssa. Kaikki vastanneet yksiköt halusivat ruoan valmistamisen säilyvän yksikössä. Valmistuksen keskittämisen säästö on marginaalinen. Lähiruokaa on osittain käytetty jo nykyisin, erityisesti perunan osalta, mutta sen osuutta voidaan lisätä erityisesti kalassa ja vihanneksissa. Slow foodilla tarkoitetaan ruoan valmistamista raaka-aineista (lihapullat) erotuksena ns. kappaletavararuokien ostamiselta (lihapullat). Tässä eri keittiöillä oli erilaisia painotuksia. Se ei ollut systemaattisena toimintatapana. Joidenkin ruokien osalta vaaditaan lisää valmistamisaikaa, joka täytyy toimintamallin toteuttamisvaiheessa arvioida ja organisoida esimerkiksi osana monipalvelua. Timo Kivisto Consulting Oy 13 (14)

57 456, KH :00 / Pykälän liite: keittiöraportti Perusturva Konsultin ehdotuksena on tiukka henkilöstömitoitus ja perusturvassa lisäksi viikonloppuisin valmistuksen keskittäminen keskuskeittiöön. Säästöt ovat yhdessä euroa koostuen elintarvikehankintojen kontrolloinnista euroa, tiukasta henkilömitoituksesta kouluissa ja päiväkodeissa euroa, perusturvassa tiukasta henkilömitoituksesta ja viikonlopun ruoan keskitetystä valmistamisesta euroa. Lisäksi pystytään toteuttamaan Kristiinankaupungin strategisia tavoitteita. Perusturva nyt elintarvikkeet tiukka mitoitus vkl palveluk palveluk Elintarvikkeet Henkilöstösäästöt Ruoka valmistetaan yks kyllä kyllä kyllä 70 % ei Lähiruoka kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Slow food kyllä/ei kyllä/ei kyllä/ei kyllä/ei ei Säästöt yhteensä Elintarvikkeiden osalta kulutusta on enemmän kuin keskimääräisissä hoitoalan keittiöissä. Vastanneet yksiköt halusivat ruoan valmistamisen säilyvän yksikössä. Toisaalta viikonlopputyötä voidaan merkittävästi vähentää, jos viikonlopun ruoat valmistetaan keskuskeittiössä. Koko valmistuksen keskittäminen keskuskeittiöön tuo enää marginaaliset säästöt. 9.3 Konsultin ehdotus Konsultin ehdotuksena on ruokapalveluiden organisointi siivousyksikön yhteyteen. Ruoka- ja siivouspalvelut voivat yhdessä hyödyntää monipalvelutoimenkuvia. Ruokapalvelut on kyseisessä hyötyjä ja toimintamallien osalta slow food toimintamalli vaatii tiettyinä päivinä enemmän resurssia, jota voidaan järjestää monipalvelutoimenkuvien avulla. 9.4 Rationalisointiehdotuksesta todellisiin säästöihin Rationalisointiehdotuksista päästään todellisiin säästöihin, kun henkilöstömäärä vähenee oikeasti näissä toiminnoissa. Siihen päästään omassa tuotannossa mm. seuraavilla keinoilla: määräaikaisten työntekijöiden työsuhde loppuu (5 kpl) vakituista henkilökuntaa jää eläkkeelle (10 henkilöä syntynyt 50-luvulla) siirtymällä muihin tehtäviin kaupungin sisällä (siivous, koulunkäyntiavustaja) irtisanomalla henkilökuntaa Timo Kivisto Consulting Oy 14 (14)

58 456, KH :00 / Pykälän liite: liite 456

76 456, KH :00 / Pykälän liite: PM_yhteistoimintamenettely_ Pöytäkirja Yhteistoimintamenettely Keittiötoimintojen järjestäminen 1 (2) Pöytäkirja Kristiinankaupungin keittiötoimintojen järjestämistä koskevista yhteistoimintaneuvotteluista Aika: klo 14:30-16:06 Läsnä: Muut kutsutut asiantuntijat: 36 keittiötoimintojen ja siivoustoiminnon henkilökunnan työntekijää oheisen luettelon mukaisesti Riitta El-Nemr (kaupunginjohtaja), Annica Hanka (JHL), Leif Sjöqvist (JYTY) Dan-Anders Sjöqvist (hallintopäällikkö) Joakim Ingves (tekninen johtaja), Margareta Rissanen (v.t. sivistysjohtaja), Christian Lindedahl (perusturvajohtaja), Elisabeth Sjöberg (hoitotyön johtaja), Hilkka Udd (lastenhoidon johtaja) 1 Yhteistoimintamenettelyn puheenjohtajaksi valittiin Riita El-Nemr. 2 Yhteistoimintamenettelyn pöytäkirjanpitäjäksi valittiin Dan-Anders Sjöqvist. 3 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Annica Hanka ja Leif Sjöqvist. 4 Johdanto Todettiin taloustyöryhmän käyvän läpi mahdollisuudet rakenteiden tehostamiseen. Osana ryhmän työtä on tilattu selvitys keittiötoimintojen vaihtoehdoista. Todetaan, että tässä yhteisessä kokouksessa aloitetaan yhteistoimintalain 4 :n mukainen yhteistoimintamenettely (Kristiinankaupungin keittiötoimintojen järjestäminen). Päivän yhteistoimintamenettelyn jälkeen asia käsitellään kaupunginhallituksessa ja silloin palataan tarpeen mukaan yhteistoimintamenettelyyn. 5 Keittiötoimintojen järjestäminen Kaupunginjohtaja esitteli konsulttitoimisto Timo Kivistö Oy:n laatiman raportin. Raportti Kristiinankaupunki Keittiörationalisointiselvitys versio 1.32 oheistetaan pöytäkirjaan. Kaupunginjohtaja selosti taustaa, tavoitteita, keittiöverkoston rakennetta (12 valmistuskeittiötä), kustannuksia (vuoden 2014 tilinpäätös sisältää myös kiinteistökustannukset), elintarvikkeita, asiakasnäkökulmaa, toimenpide-ehdotuksia (organisointia kaupungin sisällä), vaihtoehtojen vertailua. Kaupunginjohtaja totesi konsultin mielipiteen olevan, että keittiötoiminnot voitaisiin yhdistää teknisen keskuksen alaiseen siivoustoimintoon. Jokaisella keittiöllä tulee olla oma kustannuspaikka. Kokonaisuus mahdollistaa toimintojen koordinoinnin monipalvelutoimien muodossa. Kustannukset ja henkilökunnan mitoitus ovat riippuvaisia luvussa 8 mainituista järjestelyvaihtoehdoista. Kaikki keittiöt säilytetään tuotantokeittiöinä. Henkilötyövuosien tarve riippuu siitä, miten tiukka mitoitus on. Säästöä kertyy euroa, mikäli konsultin toimenpide-ehdotus toteutetaan. Mahdollisia henkilöstövähennyksiä saadaan konsultin mukaan aikaan siten, että määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, sekä eläköitymisen kautta, siirtämällä henkilökuntaa muihin tehtäviin kaupungin sisällä ja irtisanomisten kautta. * Keskustelun aikana todettiin, että Dagsmarkin päiväkodin osalta puuttuvat tiedot n. 100 ruokalaatikon osalta kuukaudessa. Kustannukset on huomioitu.

77 456, KH :00 / Pykälän liite: PM_yhteistoimintamenettely_ Pöytäkirja Yhteistoimintamenettely Keittiötoimintojen järjestäminen 2 (2) Britta Rosenback poistui. * Joakim Ingves katsoi, että kokouskutsun otsikon sanamuoto on väärä. Tilaisuuden luonnetta tulee muuttaa. Hänen mukaansa kaupunginhallitus kutsuu yhteistoimintamenettelyyn. Hän huomautti myös, että kaksi siivoustoiminnon työntekijää ei ole saanut kutsua tilaisuuteen. Hän pohti myös miten menetellään työllistämistuella työllistettyjen osalta ja onko ilmoitus yhteistoimintamenettelystä toimitettu myös TEtoimistolle. Raportista Ingves totesi, että mitoituksessa voitaisiin soveltaa keskitietä (4 henkilöä). Myös laitosapulaisten nimikkeet tulisi selvittää. Tämä tilaisuus voidaan lopettaa nyt. * Puheenjohtaja Riitta El-Nemr siteerasi 5 :ää. Kutsu on mennyt palkkalistoilla oleville ja v.t. henkilöstöpäällikkö on saanut kahdelta siivoustoimintojen työntekijältä vahvistuksen kutsun vastaanottamisesta tähän tilaisuuteen. Tämä tarkistetaan vielä ja lisäksi tarkistetaan TE-keskukselta mahdolliset seuraamukset siitä, että yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan ja lopetetaan saman päivänä. Asia käsitellään kaupunginhallituksessa ja silloin lautakuntien lausunnot ovat käytettävissä. Åsa Grönlund-Kärr poistui kokouksesta. * Christian Lindedahl totesi, että lautakunta antaa lausuntonsa Tilaisuuden nimitys on huolestuttanut. * Terttu Svedberg totesi, että raportissa ei ole otettu kantaa tilojen mahdollisiin korjaustarpeisiin. Joissakin tiloissa voi olla puutteita. Kaupunginjohtaja selosti raportin koostetta (liite) (perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot) ja totesi, että on olemassa myös nollavaihtoehto (toiminta jatkuu entisellään). * Katja Hållfast totesi, että tilanne on huomattavasti muuttunut vuodesta * Hilkka Udd korosti sitä, että Kristiinankaupungin päiväkodin henkilökunta on nyt sijoitettuna mm. keittiöön. Puheenjohtaja totesi, että raportti perustuu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden lasten lisääntyneestä määrästä ollaan tietoisia. Asianosaiset ovat useaan otteeseen voineet kommentoida raporttia ja lisäys- ja korjausehdotuksia voi jättää. * Todettiin, että tarvitaan siirtymävaihe eikä uutta mallia voida ottaa käyttöön alkaen. * Elisabeth Sjöberg totesi, että laitosapulaiset eivät ole mukana tässä yhteistoimintamenettelyssä, koska he kuuluvat hoidon piiriin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Riitta El-Nemr totesi, että raportin valmistelu jatkuu ja se etenee kaupunginhallitukseen kannanottoa varten. Yhteistoimintamenettely päättyy. Uusi yhteistoimintamenettely aloitetaan kaupunginhallituksen kannanotosta riippuen. 6 Tilaisuus päättyi klo 16:06. Riitta El-Nemr puheenjohtaja Dan-Anders Sjöqvist pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja tarkastettu: Kristiinankaupungissa / 2015 Annica Hanka Leif Sjöqvist

78 456, KH :00 / Pykälän liite: Yhteistoimintamenettely_ keittiöraportti Samarbetsförfarande Yhteistoimintamenettely Köksrationaliseringsrapport 1.32 Keittiörationalisointiraportti 1.32

79 456, KH :00 / Pykälän liite: Yhteistoimintamenettely_ keittiöraportti Grunderna för - Perusteet ekonomiarbetsgruppens arbete staden måste hitta sätt för att effektivera verksamheten (BS 2014: servicen kostade 5950 /invånare/år) Annat:effektiverad förvaltning, granskning av fastigheterna, konkurrensutsättningar, samarbete med grannkommunerna, nämndstrukturen, personalrotation stort tryck för att nå budgetramen stor variation i måltidspriserna 3,66 27,90 /måltid taloustyöryhmän työ löydettävä keinoja tehostaa toimintaa (TP 2014: palvelut maksoivat 5950 /asukas/vuosi) Muuta:hallinnon tehostaminen, kiinteistöjen tarkastelu, kilpailutukset, yhteistyö naapurikuntien kanssa, lautakuntarakenne, henkilöstön rotaatio paineet saavuttaa ta-raami aterioiden hinnat nyt hyvin erisuuruisia 3,66-27,90 /ateria

80 456, KH :00 / Pykälän liite: Yhteistoimintamenettely_ keittiöraportti Grunderna för - Perusteet köken har inte (ännu) systematiskt tillämpat Slow food -modellen, olika tyngdpunktsområden närproducerad mat används redan, andelen kan ökas (grönsaker, fisk) livsmedelskonsumtionen större än i vårdbranschens kök i genomsnitt stadens strategi 2020 stadsdelsvisa kök Slow food ei ole (vielä) ollut systemaattisen toimintatapana keittiöillä, erilaisia painotuksia.. lähiruokaa käytetty jo nykyisin, sen osuutta voidaan lisätä (vihannekset, kala) elintarvikkeiden kulutusta enemmän kuin keskimääräisessä hoitoalan keittiössä kaupungin strategia 2020: kaupunginosakohtaiset keittiöt

81 456, KH :00 / Pykälän liite: Yhteistoimintamenettely_ keittiöraportti Verkningarna av - Vaikutukset överföring till tekniska centralen kosthållschef köken fortsätter som tillredningskök enligt en s.k. stram modell, så att tillredningen koncentreras till centralköket under veckosluten: siirto teknisen keskuksen alaisuuteen ruokahuoltopäällikkö tuotantokeittiöinä jatkaminen ns. tiukan mallin mukaan, jossa valmistus keskitetään viikonloppuisin keskuskeittiöön:

82 456, KH :00 / Pykälän liite: Yhteistoimintamenettely_ keittiöraportti Verkningarna av Vaikutukset S.k. stram modell Ns. tiukka malli arbetsavtalen för visstidsanställda upphör möjligheten till pensionering utnyttjas övriga uppgifter inom staden (skolgångsbiträde, städning) kombinerade befattningar; Slow food modellen kräver mer resurser vissa dagar, kunde ordnas med kombinerade befattningar i rapporten nämns dessutom uppsägningar Enligt konsultens förslag skulle inbesparingen vara euro/år. määräaikaisten työ keittiöissä loppuu eläköitymisiä hyödynnetään muut tehtävät kaupungin sisällä (koulunkäyntiavustaja, siivous) monipalvelutoimenkuvat; toimintamallien osalta slow food toimintamalli vaatii tiettyinä päivinä enemmän resurssia, joka järjestyisi monipalvelutoimenkuvien avulla Lisäksi raportissa mainitaan irtisanomiset. Säästö konsultin esityksen mukaan toimittaessa euroa/vuosi.

83 456, KH :00 / Pykälän liite: Yhteistoimintamenettely_ keittiöraportti Alternativen till (alternativ som inte granskats) Vaihtoehdot (tarkastelemattomat vaihtoehdot) Centraliserad distribution inom vård- och omsorgssektorn tillredning i centralköket Tillredning enligt Cook and chill - metoden - maten kyls snabbt ner till + 3 grader -sparar tillredningskostnader då maten tillreds på vardagar -dessutom fås en inbesparing i transportkostnaderna jämfört med då maten transporteras varm Hemvårdens måltider transporteras kalla, byvis service Inga ändringar, verksamheten fortsätter som hittills Keskitetty jakelu perusturvasektorilla keskuskeittiö valmistaisi Cook and chill menetelmällä valmistaminen - ruoka jäähdytetään nopeasti + 3 asteeseen - säästää valmistuskustannuksia, kun ruoka valmistetaan arkipäivinä -lisäksi säästetään kuumana toimittamiseen verrattuna kuljetuskustannuksissa Kotipalveluateriat kylmänä ja kyläkohtainen palvelu Ei tehdä mitään muutoksia, jatketaan nykyisellään

84 456, KH :00 / Pykälän liite: adress_skolmat_kouluruoka_adressi

87 457, KH :00 ST: 117/2015 VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA (Kaupunginhallitus ) Vuoden 2016 talousarvio käsitellään ja esitellään kaupunginhallituksessa seuraavasti: Tekninen lautakunta Koulutuslautakunnat Hallintokeskus Perusturvalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus antaa ehdotuksensa kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallituksen päätös: (Kaupunginhallitus )

88 457, KH :00 / Pykälän liite: perusturva2016talousarvio

111 457, KH :00 / Pykälän liite: Siv.vap_talousarvio2016

121 457, KH :00 / Pykälän liite: perusturva_talousarvio_kirje Vastine kaupunginjohtaja Riitta El-Nemrin perusturvalautakunnalle jättämään kirjeeseen, päiv , perusturvakeskuksen talousarvion jatkotyöstämisestä Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr on lähettänyt kirjeen perusturvakeskuksen talousarvion jatkotyöstämisestä ja uudesta käsittelystä perusturvalautakunnassa (liite). Perusturvalautakunnan puheenjohtaja on päättänyt, että kirjettä ei käsitellä perusturvalautakunnassa ja että talousarvion mahdolliset muutokset esitetään tässä kirjeessä kaupunginhallituksessa huomioon otettaviksi. Perusturvakeskuksen vuoden 2016 talousarviotyön lähtökohtina ovat olleet tiukka, mutta totuudenmukainen talousarvio ja perusturvalautakunta hyväksyi talousarvion Todettakoon, että kaupunginvaltuuston antama euron kehys ei käy yksiin kuntalaisten hoidon tarpeen kanssa. Siksi kuntaa kehotetaan tasapainottamaan taloutensa muulla tavalla sen sijaan, että tämä määrätään perusturvalautakunnan tehtäväksi. Valtiovarainministeriön laatimien laskelmien mukaan keskuksen toiminta ja myönnetyt talousarviokehykset kuuluvat maamme niukimpiin ja koska kaikki marginaalit jo on säästetty pois, tulee lisäsäästötehtävää pitää epäinhimillisenä vaatimuksena keskuksen henkilökunnan kannalta. Perusturvakeskuksen talousarvioehdotusta voidaan muuttaa Vaasan sairaanhoitopiirin osalta, koska saatu piirin talousarvio, jossa kustannuksia on vähennetty, osoittaa, että VSHP:n vuoden 2016 talousarvio on Kristiinankaupungin osalta Erikoissairaanhoidon vastuualueella tulevat lisäksi yksityisiltä hankittujen erikoissairaanhoitopalvelujen kustannukset, Myös Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä on muuttanut talousarvioehdotustaan siten, että talousarvio on Kristiinankaupungin osalta Koska perusturvakeskus haluaa yhtenäistää kaikkien asumisyksikköjen hoitolinjan, on Doctagonin palveluille varattu lisäksi Åldersrossa annettavia palveluja varten, jolloin K5:n kokonaiskustannus on vuonna Jos kaupunginvaltuusto myöntää varoja kotihoitoon hankittavaan kahteen autoon, voidaan kilometrikorvauksia vähentää :lla, minkä lisäksi :n kilometrikorvaukset on jaettava uudelleen polttoaineisiin, vakuutusmaksuihin ja autoveroon. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja luottaa täysin siihen, että keskuksen henkilöstö on tehnyt kaikkensa toiminnan kustannusten minimoimiseksi ja katsoo, että suurempia vaatimuksia tulee pitää kohtuuttomina. Keskuksen ensisijaisena tehtävänä on vastata kunnan hoidon tarpeeseen ja lain vaatimuksiin hoidon saatavuudesta. Näitä lakisääteisiä vaatimuksia sekä vastuuta kuntalaisia kohtaan ei voida jättää huomiotta epätasapainoisesta taloudesta johtuvien kunnan haasteiden takia. Kristiinankaupungissa Sture Riissanen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Christian Lindedahl perusturvajohtaja

122 457, KH :00 / Pykälän liite: Perusturvan budjetin uusi käsittely KRS, Perusturvakeskuksen talousarvion jatkotyöstäminen Lähetän perusturvakeskuksen talousarvion jatkotyöstettäväksi ja lautakunnassa uudelleen käsiteltäväksi. Syynä on valtuuston myöntämän talousarvioraamin 2016 reipas ylitys. Perusturvan ruohonjuuritason toiminnan tuntevana kustannuspaikkojen ja lautakunnan tulee löytää talousarvion sisältä kustannusten pienentymistä. Tarkastelun kohteena voivat olla esim.: Perusturvakeskuksen palvelupisteet (Huom. myös sähköiset ja mobiilit ratkaisut) henkilöstömitoitus, suhteessa lain suositukseen (viime vuonna mitoitus ylitti suositukset) kehitystoimenpiteillä, esim. optimointiprosessilla saavutettu toiminnan tehostuminen kuntayhtymät VSHP: Talouspäällikkö Lena Nystrandin mukaan piiri on hyvin tietoinen piirin maan keskiarvoa n. 10 % korkeammista hinnoistaan, joten oman toiminnan kuluja 2016 lasketaan 3 %. Piirin ostoissa voi olla kasvua, joka kuitenkaan ei juurikaan vaikuttane Kristiinankaupunkiin (vaan etenkin piirin pohjoisosaan). Kustannusylitys ei ole sitä luokkaa, minkä lautakunta on tähän saakka arvioinut. Analyysi Vaasaan tehtävistä poliklinikkakäynneistä. Lautakunta voi tarkastella ns. kevyiden erikoissairaanhoidon palveluiden ostamista enenevässä määrin toisella tavalla kuin nyt -> kilpailutus näiden osalta. Kårkulla: Kristiinankaupungin osuus on nyt arvioitu siten, että käyttöaste on 100 % eli 365 päivää/vuosia asumispalvelujen osalta. Eskoo: Toimintakeskusten suoritteet eivät tule sisältämään kuljetuskustannuksia, vaan ne laskutetaan erikseen toteutuneen kustannuksen mukaan. Suoritteen hinta on siten alhaisempi.

123 457, KH :00 / Pykälän liite: Perusturvan budjetin uusi käsittely Tämä antaa kaupungille mahdollisuuden järjestää kuljetuksen myös omana toimintana, jos niin haluaa. Miten Kårkullan ja Eskoon tiivistyvän yhteistyön ja toimintojen koordinoinnin kautta tehostetaan? Kaupunginhallitus pyytää myös listan perusturvakeskuksen nykyisin tarjoamista eilakisääteisistä palveluista sekä ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Valtionosuuksien kuntakohtaisten laskelmien seuraava päivitys on 10-11/2015 ja 12/2015. Lopulliset laskelmat v valtionosuudesta 1/2016. Riitta El-Nemr Kaupunginjohtaja

Näytä lisää