651/Ak 651/AK 2:

Transkriptio

1 Asianumero 3269/ / /Ak ASEMAKAAVAA 651/AK HEIKKIMÄKII Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilatt 3:44, 3:128 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:122 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue: punainen rajaus Vaikutusalue: oranssi rajaus pohjakartta MML 2012

2 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Vierumäen kylän alueella a Vääksyntien (313) pohjoispuolella ja moottoritien (vtt 4) länsipuolella. Alueen pinta-ala on noin 56,4 ha. Aluetta rajaavat valtatie 4, Vääksyntie sekä tilat 3:66, 3:82, 3:168, 3:202 ja 9:3. Kaupungin keskustaan on matkaaa noin 15 kilometriä. Asemakaavaa koskee Vierumäellä ä, Härkälän kylän (404) tiloja 3:44, 3:128 ja 3:182 sekä Vääksyntien (mt 313) tiealuetta (2:12) kaavoitettavann alueen levyiseltä matkalta. Alue on pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä ja suhteellista korkeusvaihtelua alueellaa on m. Lisäksi koko alue viettää noin 1,6 kilometrin matkalla metriä moottoritien suuntaisesti Vierumäeltä Heinolan kaupunkiin päinn (vt 4 korkeusero n. 30 m ja Vääksyntie n. 10 m vt 4:sta korkeammalla). Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueelle on laadittu luontoselvitys (kts. erillinenn liite: Heikkimäen luontoselvitys) ). Kaava-alueelle kevään 2014 aikana. -suunnittelu- ja vaikutusalue: KANSIKUVA on o valmistumassa maaperä-, kallioperä ja rakennettavuustutkimus 2 SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Heinolan kaupunki on tutkinu EAKR-hankkeessa, Maankäytön suunnittelu u asukkaiden ja yritysten näkökulmasta teollisuusalueiden sijoittamista Heinolann kaupungin alueelle. Heikkimäki Vierumäellä, moottoritien ja sen liittymän välittömässä läheisyydessä on yksi logistisesti houkuttelevimmista ja näkyvimmistä teollisuuteen sopivista alueistaa Heinolassa. Näkyvyys moottoritielle, alueen toimiminen Heinolan kaupungin eteläisenä sisääntuloporttina ja sijainti Vierumäen kylän läheisyydessä asettavat suunnittelulle ja rakentamiselle maisemallisia ja kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Lisäksi maastonn pienipiirteisyys ja j suuret korkeusvaihtelut tekevät alueen suunnittelusta ja rakentamisr sesta vaativamman. Tavoitteena on asemakaavoittaaa tilaa vaativille, keskisuurille ja suurille yrityksille teollisuustontteja hyvien ja näkyvien liikenneyhteyksien varrelta.. Alueelle laaditaan kaavoituksen aikana maaperä/kallioperä- ja rakennettavuustutkimus, tasaus- ja massatasapainosuunnitelmat ja katu- ja aluetekniikann ja siihen liittyvän l vesihuollon yleissuunn itelmat. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavoituspäätös Alueen asemakaavoitus on ollut kaavoitusohjelmassa vuoden kaavoituskatsauksesta lähtien. 3.2 Maanomistus Asemakaavoitettava alue on pääosin kaupunginn omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan erikseen ja tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimus Kaavatilanne Voimassa olevassa Päijät-Häm meen maakuntakaavassa (2006) suunnittelualuee on eteläpuolisesta osasta työpaikka-aluettaa (TP) ja pohjoisesta osasta. Alue kuuluuu 2

3 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak kehittämisen kohdealueeseen (kk7). Aluetta kehitetään hyvään liikenteelliseenn sijaintiin tukeutuvana elinkeinoelämän, Suomen Urheiluopiston oimintojen, asumisen, kulttuuri- ja maisema-a arvojen ja pohjavesia arvojen alueena. Päijät-Hämeen uuden maakuntak kaavan (2014) valmisteluaineisto on ollutt nähtävillää välisen ajan. Valmisteluaineiston kaavaluonnoskartassaa suunnittelualue sisältyyy HE 8-muutospainealueeseen. Ote maakuntakaavasta(2006) Ote maakuntakaavaluonnoskartasta (2014) Heinolan kaupunki on maakuntakaavan lausunnossa todennut seuraavaa a: valmisteluaineistosta antamassaan Heinolan osalta tavoitteellista keskusverkkoa tulee arkistaa seuraavasti: Kuntatason keskuksia Heinolassa ovat Kirkonkylä-Vuohkallio ja Vierumäen kyläkeskus ympäristöineen. Perusteluna Vierumäen kylän merkinnän muuttamine en kuntatason keskukseksi on alueen kehittämispotentiaalien toteaminen myös maakuntakaavassa. Vierumäellää on tällä hetkellä (2011)) koulu, kauppa, yksityinen päiväkoti, asukkaita noin 570 ja yhteensä työpaikkoja yli 1000 ja sen lisäksi kausiluoteisia työpaikkoja 200. Vierumäen liikenneasema, johon tulee monipuolisia liikennettä ja paikallisiaa asukkaita palvelevia oimintoja valmistuu keväällä Vierumäellä on suuret kehittämispotentiaalit. Käsityksemme mukaan Vierumäki V on kehittymässää keskusverkkoluokitukseltaan kuntatason keskukseksi.. Vierumäelle Vuolenkoskentien varteen valmistuu noin 170 omakotitonttia ja Urheiluopistontien asuinaluelaajennuksena 2013 noin tonttia. Lisäksi kyläkeskuksen välittömään läheisyyteen on olemassa myös kaavahanke. Heinolann kaupungin strategisen yleiskaavaluonnoksenn mukaan tulevan Vierumäen asema-alueenn läheisyyteen on suunnitteilla tiiviimpää asutusta. Suomen Urheiluopistoo (Vierumäki-yhtiöt) sijaitsee Vierumäellä, sen etäisyyss Vierumäen kylältä ja moottoritiel ltä (E75) on noin 4,55 km. Suomen Urheiluopiston merkitys valtakunnallisena vapaa-ajan-, urheilu- ja liikuntakeskuksena on ilmeisestii jäänyt kokonaan huomioimatta keskusverkon määrittelyssä. Urheiluopiston alueellaa on hotelli, majoituspaikkoja, urheilu. Tällä hetkellää kävijöitä on vuosittain noinn 3

4 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak Lisäksi alueella sijaitsee Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Urheiluopiston palveluihin liittyen on lisäksi kehitteillä Konnivedellee ulottuva vesistöön ukeutuva luonto- l jaa erämaamatkailun monipalvelukeskus. Suomen Urheiluopiston alue tulisi huomioida maakuntakaavan keskusverkkotarkastelussaa erillisellä aluetta kuvaavalla kohdemerkinnällä, jostaa selviää sen valtakunnallinenn merkitys matkailu- ja virkistys- sekä koulutuskeskuksena. Tällä osa-alueella on noinn 460 pysyvää työpaikkaaa (2011) jaa osa-aikaisia 600. Heinolan strateginen yleiskaava 2035 on hyväksytty kaupungin valtuustossaa Strateginen yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Strategisessaa yleiskaavassaa alue on osoitettu teollisuuden 1. vaiheen aluevarauksena. Alueellee on annettu strategisessa yleiskaavassa kehittämissuosituksia merkinnällä ksv. Ote strategisesta yleiskaavasta. 4

5 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak Vierumäen osayleiskaavassa (lv ) suunnittelus ualue on osoitettu Teollisuus- ja varastoalueena (T), teollisuus- ja varastointialueen reservialueenaa (T/ res) sekä maa- ja metsätalou usvaltaisena alueenaa (M). Vääksyntie on osoitettu seututietasoisena ja sen vierelle kevyenliikenteen yhteystarve. Ote osayleiskaavasta 5

6 Alueella ei ole asemakaavaa. Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak 3.4 Rakennusjärjestyss Heinolan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Selvitykset Vierumäen OYK: maisema- ja luontoselvitys 2006 Vierumäen OYK: Selvitys pikkusinisiiven esiintymisalueistaa 2006 Vierumäen OYK:n muut perusselvitykset Heinolan melutilanteen perusselvitys 2001 VT 4 meluselvityss 2002 Heikkimäen luontoselvitys 2010, Suunnittelualueen maaperä- kallioperä- ja rakennettavuustutkimus (kevät 2014) tarvittaessa lisäselvityksiä 4 VAIKUTUSALUE Alustavasti on arvioitu että asemakaavoitettavann teollisuusalueen toiminnann mahdolliset vaikutukset, kuten melu ja ilman laadun muutokset, ulottuvat Vierumäen kylän taajama-alueellee sekä lähimpiin haja-asutu salueiden asuinpaikkoihin ja vapaa-ajan asuntoihin. Arvioitu vaikutusalueen laajuuss kansikuvassa. Lisäksi arvioidaan että alueelle kaavoitettavalla toiminnalla on liikenteellisiä vaikutuksia, joten vaikutusalueeseen melun ja liikenteen turvallisuuden osaltaa kuuluu Vääksyntie, Vierumäenraitti, Vuolenkoskentie sekä vt 4 Vierumäen liittymien osalta. 5 OSALLISET Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt,, joiden toimialaaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi katsottuja tässä kaavoituksessa ovat ainakin: Kiinteistöjen omistajat naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yrittäjät Vierumäen kyläyhdistys Elenia Verkko Oy Versowood Oy ( kaukolämpö) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet) Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen pelastuslait tos Heinolan kaupunki: ympäristö- ja rakennuslautakunta, kunnallistekninenn osasto, vesihuoltolaitos Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) 6 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavasta on pidetty virkamiestyöryhmänn aloituskokous, jossa j on ympäristötoimiston, rakennusvr valvonnan, kunnallisteknisen suunnittelun ja maankäytön edustajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään kommenteille Hämeen ELY- keskukseen. Järjestetään valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu. 6

7 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak Kaavaluonnoksesta pyydetäänn ennakkolausunnot kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä muilta asianosaisilta viranomaisv silta, johon kuuluvat ainakin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Kaavaehdotuksesta pyydetäänn lausunnot edellä mainituilta asianosaisiltaa viranomaisilta. Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. 7 SELVITETTÄVÄTT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia arvioidaann kaavaselostuksessa kaavanlaatijan arvioinaa seuraavien vaikutusten osalta: Ihmisen elinoloihin kohdistuvatt vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (terveys, turvallisuus ja viihtyisyys) Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestön määrä, ikärakenne, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti) Kulttuuriympäristö, maisema- ja kaupunkikuva (maisema- ja kaupunkikuva) Muut vaikutukset (yhdyskuntatekniset sekä teiden- ja talonrakennuskustannukset, ympäristöhäiriöt) 8 KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAU LU JA PÄÄTÖKSENTEKO Kaavamuutoksen käsittelyn aikana saadut huomautukset ja muistutuksett huomioidaan ja katsotaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Kaavoituksen kulku, alustava aikataulu ja osallisten osallistumismahdollisuudet: Vaihe Ajankohta OsallistumO inen Päätös kaavan laatimisesta / tekninen lautakunta / OAS, 2014 huhtikuu nähtävillä ehdotukseen asti* Kaavaluonnos / tekninenn lautakunta 2014 toukokuu Kaavaluonnos / nähtävillä 30 vrk* 2014 touko-kesäkuu Mielipiteen M esittäminen* Kaavaehdotus / tekninenn lautakunta 2014 elokuu / nähtävillä 30 vrk* 2014 elo-syyskuu MuistutukseM en esittäminen* / kaupunginhallitus 2015 lokakuuu ValitusmahdV dollisuus kaavan Kaupunginvaltuuston hyväksymish späätöksestä 2015 marraskuu hyväksymispäätös HämeenlinnH nan hallinto-nähtävilläoloaikanaa oikeudelle o *Mielipiteet, huomautukset ja muistutukset tulee toimittaa osoitteella Heinolan kaupunki, Kirjaamo, Rauhankatu 3, Heinola tai sähköpostilla: 7

8 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak 9 TIEDOTTAMINENN Asemakaavan muutoksen viralliset kuulutukset julkaistaan kaupunginn ilmoitustaululla ja Itä-Hämee -lehdessä. Asiakirjat A (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat valmistuttuaan nähtävillää Kaupungintalolla Teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksikössä, Rauhankatu 3, 2. kerros jaa Kirkonkylän Kyläpirtillä, Vanhatie 34 sekä 8

9 Asianumero 3269/ /2014 OAS 651/Ak 10 YHTEYSTIEDOTT Heinolan kaupunki / Teknisen toimen kirjaamo / Rauhankatu 3, HEINOLA Lisätietoja antaa: Juha Poskela, toimistoarkkitehti, (03) Ritva-Maija Kuuskoski, va. kaavoituspäällikkö, (03) etunimi.sukunimi@heinola.fi 11 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palaute kaavaa koskevista asioista tulee antaa Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosastolle. Kirjallisen palautteen tueksi onn saatavillaa kaavaote piirrosta varten. Heinola Juha Poskela toimistoarkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski va. kaavoituspäällikkö 9

10 Heikkimäen luontoselvitys 2010

11 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat kiireellisyysjärjestyksessä seuraavat: A1 Opinkangas, A2 Vuolenkoskentie, A3 Honkapää, A4 Tähtihovin ympäristö, B1 Laajalahti, B2 Vuohkallio ja C1 Heikkimäki. Heinolan kaupunki tilasi tämän luontoselvityksen Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tämän luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 28.4., 10.6., 23.6., ja Maastotöihin käytettiin yhteensä 38 tuntia. Ensimmäisellä maastokäynnillä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin liito-oravan Pteromys volans ulostepapanat ja uhanalaisen (VU) kangasvuokon Anemone vernalis kasvupaikat olivat hyvin löydettävissä. Liito-oravaselvitys tehtiin Vuohkallion ja Tähtihovin tutkimusalueilla tutkimalla haapojen ja suurempien kuusten tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Haavoista etsittiin kiikaroimalla liito-oravan pesintään sopivia tikankoloja ja kuusista vanhoja oravan risupesiä. Kangasvuokon kasvupaikkoja etsittiin Vuolenkoskentien ja Opinkangas III:n tutkimusalueilta, joissa on lajille sopivaa kuivaa kangasta. Kangasvuokkojen kasvupaikkojen sekä liito-oravan pesintään sopivien kolopuiden ja risupesien sekä muiden papanapaikkojen yhtenäiskoordinaatit tallennettiin GPS-laitteeseen ja toimitettiin Heinolan kaupungille Exceltaulukkona heti maastotöiden jälkeen. Liito-oravaan ja kangasvuokkoon liittyvien maastotöiden yhteydessä arvioitiin kesän tarkempien tutkimusten kohdentamista kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan mielenkiintoisille alueille. Honkapään puronvarsilehdon linnustoa havainnoitiin klo Myös Heikkimäen maastotyöt ajoitettiin lintujen lauluaktiivisuuden kannalta aikaiseen aamuun: klo Muuten tutkimusalueiden linnustoa havainnoitiin muiden maastotöiden yhteydessä.

12 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2010 Sukuranlahden pohjukka vaikutti mahdolliselta EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajien lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis ja sirolampikorennon L. albifrons lisääntymispaikalta. Kohteen sudenkorentolajistoa tutkittiin aikuishavainnointina, jossa aikuisia sudenkorentoja kiikaroitiin rannoilta. Sää oli tutkimuspäivänä sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta hyvä: +20 ºC, heikkoa tuulta ja aurinkoista. Maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Maastotöissä ja avusti metsätalousinsinööri Niina Rinne. Raportissa käytetty putkilokasvien nimistö perustuu Suureen Pohjolan Kasvioon ((Mossberg & Stenberg 2005). Lajien uhanalaisuus on uusimman uhanalaisuusarvioinnin (Rassi ym. 2001) mukainen. Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys on Karjalaisen (2010) mukaan. Arvokkaita elinympäristöjä arvioitiin Meriluodon & Soinisen (1998) mukaan. Heinolan kaupungin suunnitteluavustaja Sirpa Alaputto toimitti raporttia varten ympäristöhallinnon Heinolan kaupunkia koskevat uhanalaistiedot (UHEX). Raportissa jokainen tutkimusalue on käsitelty omana kokonaisuutenaan, josta löytyvät alueiden yleiskuvaukset, tärkeimmät luontoarvot ja suositukset luontoarvojen merkityksestä maankäyttöön. Raportissa käytettyjä lyhenteitä: CR = Äärimmäisen uhanalainen laji, VU = Uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi luokiteltu laji, Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölaji, L-Dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. ML = Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö.

13 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset C1 Heikkimäki (kartta 7) 9.1. Tutkimusalueen yleiskuvaus Seuraavassa on esitelty tutkimusalueen kasvillisuuden yleiskuvaus alueittain. Numerointi viittaa karttaan Alueen eteläosassa on nuorta kuusivaltaista harvennettua metsää. 2. Nuorta kuusta kasvavaa lehtomaista kangasta. 3. Puustona kasvaa suurempia koivuja latvuskerroksessa, muuten puusto on nuorta kuusta. Alue on ravinteisuudeltaan lehtoa, mikä näkyy mm. hiirenportaan runsautena. Alueella lauloi vaatelias lehtolaji mustapääkerttu. Kuva 19 (vas.). Kukkiva raate tutkimusalueen pienellä suokuviolla. Kuva 20 (ylh.). Vanha kiviaita tutkimusalueen eteläosassa. Heikkimäki Petri Parkko

14 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset Alueen eteläosassa on ollut vanhaa asutusta, mistä muistona on kiviaita (kuva 20). Asutus näkyy myös kasvillisuudessa: alueella kasvaa mm. ahomataraa Galium boreale. 5. Alavimmalle kohdalle on muodostunut pieni suo, jossa kasvaa raatetta (kuva 19), kurjenjalkaa ja steriilejä suurikokoisia saroja (tn. risteymiä). 6. Nuorta kuusivaltaista talousmetsää, jonka kasvillisuus on lehtomaista; kenttäkerroksessa kasvaa mm. hiirenporrasta. 7. Länsipuolella kasvaa puustona nuorta kuusta ja itäpuolella koivutaimikkoa. 8. Harvennettua varttunutta kuusivaltaista metsää. Kuva 21. Kosteapohjaista ojitettua kuusimetsää Heikkimäen tutkimusalueella Petri Parkko

15 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset Kosteapohjaista tiheää kuusivaltaista metsää, jossa on vanhoja ajouria. Leskenlehti ojissa viittaa pohjavesivaikutukseen. Ajourissa ja ojien reunoilla kasvaa paljon hiirenporrasta (kuva 21). Kuva 22. Hirvet viihtyvät Heikkimäen taimikoissa. Heinola, Heikkimäki Petri Parkko 10. Nuorta kuusivaltaista (mäntyä ja koivua) metsää, ravinteisuudeltaan lehtomaista kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kieloa ja sananjalkaa. 11. Varttuneempaa kuusivaltaista metsää, jossa lauloi uhanalaiseksi (VU) luokiteltu tiltaltti Phylloscopus collybita. 12. Pienialaisesti varttuneempaa kuusivaltaista mustikkatyypin kangasta. Kuusen latvassa lauloi vaatelias metsälaji idänuunilintu Phylloscopus trochiloides. Lajilla oli 2010 erittäin hyvä esiintyminen Suomessa. 13. Nuorta kuusivaltaista kasvatusmetsää.

16 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2010 Kartta 7. Heikkimäen tutkimusalue on rajattu karttaan punaisella. Kasvillisuusvyöhykkeet on numeroitu. Uhanalaisen (VU) tiltaltin reviirit 2010 on merkitty vihreillä tähdillä. 14. Hakkuuaukea.

17 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset Kosteapohjaista ojitettua koivu-kuusitaimikkoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. pallosaraa Carex globularis. 16. Kuusitaimikkoa. 17. Hyvin tiheää kuusivaltaista kasvatusmetsää. 18. Varttunutta kuusivaltaista (myös koivua ja mäntyä) harvennettua sekametsää, jossa kasvaa muutama huomattavan suuri kuusi. Metsälauha kasvaa runsaana kenttäkerroksessa. 19. Nuorta kuusta, koivua ja harmaaleppää lehtomaisella kankaalla. 20. Nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää. 21. Kuusivaltaista tiheää kasvatusmetsää. 22. Nuorta kuusi- ja koivuvaltaista kasvatusmetsää Tutkimusalueen linnustosta Tutkimusalueella tavattiin kaksi tiltaltin Phylloscopus collybita (VU) reviiriä (kartta 7) sekä kaksi vaateliasta lajia: mustapääkerttu ja idänuunilintu. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista palokärki Dryocopus martius ruokailee alueella. Alueen metsissä pesii metsäviklo Tringa ochropus. Muuten maastotöissä havaitut linnut olivat tavallisia talousmetsissä viihtyviä lajeja: sepelkyyhky, punakylkirastas, mustarastas, punarinta, rautiainen, lehtokerttu, talitiainen, hömötiainen, hippiäinen, harmaasieppo, pajulintu, harakka, vihervarpunen, viherpeippo, peippo ja keltasirkku.

18 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset Muita luontoarvoja Alueen taimikoissa elää hirviä, joita luontoselvityksen maastotöissä havaittiin yhteensä neljä yksilöä (kuva 22). Lisäksi alueella havaittiin yksi metsäkauris. Valtatien varren hirviaita ohjaa hirvieläinten kulun tiettyihin ylityspaikkoihin, mistä johtuen hirviaidan reunaan on muodostunut hirvieläinten polku. Alueelta löytyi yksi kulleron kasvupaikka (kuva 23) ajouralta yhtenäiskoordinaateista : Kuva 23. Kukkivia kulleroita Heikkimäen tutkimusalueella Petri Parkko 9.4. Päätelmät ja suositukset Tutkimusalueen metsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä alueelta löydy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia. Metsät eivät sovellu liito-oravan (Dir IV, VU) elinympäristöksi. Myös muiden direktiivilajien ja uhanalaislajiton esiintymisen

19 Heinolan kaupungin asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2010 todennäköisyys on pieni. Alueen maankäytöllä ei ole vaikutusta tiltaltin (VU) kantaan. Alueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta sen kaavoitukseen ja maankäyttöön. 10. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Metsälehti Kustannus Tapio. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Suomenkielinen laitos: Vuokko, S. & Väre, H. Kustannus Oy Tammi. 928 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.