Pyyntö jäsenyhdistyksille: Lähettäkää järjestötiedote eteenpäin yhdistystenne jäsenille!

Transkriptio

1 UIL:N JÄRJESTÖTIEDOTE 2/ Pyyntö jäsenyhdistyksille: Lähettäkää järjestötiedote eteenpäin yhdistystenne jäsenille! Hallinto Hallituksen päätöksiä Varauduttiin taloudellisesti ja toiminnallisesti työtaisteluihin valtiosektorilla, yliopistosektorilla ja YTN:n kemian alalla - Päätettiin, että kevään 2010 edustajakokous pidetään Sokos Hotel Hamburger Börssissä Turussa. - Päätettiin, että syksyn 2010 edustajakokous pidetään Radisson SAS Royal -hotellissa Helsingissä. - Hallitus nimesi jäsenet TES-, VES- ja KES-valtuuskuntiin. - Seuraava järjestöjohdonneuvottelupäivät pidetään Seinäjoella Hallitus päätti suosittaa IOL:lle, että metsätalousinsinööriopiskelijoita ei enää rekrytoida jäseneksi. Valmistuttuaan he eivät pääsääntöisesti kelpaa jäsenyhdistysten jäseniksi. Metsätalousinsinöörin tutkinto ei myöskään ole tekniikan alan tutkinto. Henkilöstö - Uudenmaan piiriasiamies Jani Huhtamella vaihtaa työsuhde- ja neuvotteluyksikön sisällä uusiin tehtäviin. Hän siirtyy neuvottelupuolen asiamieheksi päävastuualueena teknologiateollisuus. Muutos astuu voimaan huhtikuun alusta. - Satu-Maarit Velling on valittu Insinööriopiskelijaliiton kenttäasiamiehen Anu Kaasalaisen äitiyslomasijaiseksi kesäkuun alusta. 1

2 Edunvalvonta YTN: Kemianteollisuuteen työtaisteluvaroitus Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on antanut kemianteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työtaisteluvaroituksen. YTN:n hallitus päätti työtaisteluvaroituksesta kokouksessaan 19.2., koska neuvottelut työnantajaa edustavan Kemianteollisuus KT ry:n kanssa eivät edenneet hyväksyttävällä tavalla torstaina YTN:n tavoitteena on ollut jo pitkään saada kemian alan ylemmille toimihenkilöille kattava, työsuhteen perusehdot turvaava työehtosopimus, jossa on sitovat kirjaukset muun muassa ylitöiden ja työmatkoihin käytetyn vapaa-ajan korvaamisesta, lomarahasta ja perhevapaakorvauksista sekä luottamusmiesjärjestelmästä. Kemianteollisuus on kuitenkin kieltäytynyt neuvottelemasta työehtosopimuksesta, ja tarjoaa ylemmille sopimusta pelkästään palkankorotuksista eli ns. palkkapöytäkirjaa. Muilla alan henkilöstöryhmillä on jo kauan ollut omat työehtosopimuksensa. Ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirja meni umpeen Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työtaistelutoimet käynnistyvät ulosmarssilla 5.3. klo Lakko aloitetaan 9.3. kemianteollisuuden 20 suurimmassa yrityksessä. YTN on jo aiemmin julistanut kemian alalle ylityö- ja vapaa-ajalla matkustuskiellon, joka astui voimaan Kielto koskee kaikkia Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten ylempiä toimihenkilöitä, ja se on edelleen voimassa. Teknologiateollisuuden rajariitaan jonkinlainen ratkaisu Viime vuoden lopulla hankaluuksia aiheuttaneet Toimihenkilöunionin laajentumispyrkimykset ovat toistaiseksi päättyneet, kun TU solmi teknologiateollisuuden työehtosopimuksensa tammikuun lopulla. Sopimuksessa sovittiin rajan osalta ulkopuolisesta selvitystyöstä, joka teetetään asiantuntijataholla. Sitä kautta etsitään ratkaisua ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden väliseen sopimusrajakiistaan. Liitot antavat ulkopuoliselle puolueettomalle henkilölle toimeksiannon selvittää työehtosopimusten soveltamisalamääräysten perusteella niitä tekijöitä, joiden mukaisesti tehtävään sovellettava työehtosopimus määräytyy. Tarkastelua varten selvittäjälle toimitetaan osapuolten toimesta riittävä määrä toimenkuvia molempien sopimusten piiristä. Tarpeen mukaan tehdään myös yritysvierailuja eri yrityksiin. Selvitystyön valmistuttua liitot arvioivat yhteisessä työryhmässä ulkopuolisen puheenjohtajan johdolla selvitystyön tuloksia vuoden loppuun mennessä. Selvitystyöhön ei siis ole etukäteen sitouduttu, vaan katsotaan kaikessa rauhassa, onko siinä käyttökelpoisia elementtejä ja miten niitä voitaisiin työpaikalla soveltaa. Ylemmät toimihenkilöt tekevät omat ratkaisunsa oman työehtosopimuksensa suhteen ja meillä on tässä välissä vielä vuoden 2010 palkkaneuvottelut. Mahdollisesti neuvotellaan alkusyksystä myös uudesta työehtosopimuksesta selvitystyön ollessa vielä kesken. Näissä oloissa tämä selvitys on paras ratkaisu, mihin oli mahdollista päästä. Rajalakkoilua on siirretty ainakin vuodella eteenpäin. Ismo Kokko neuvottelujohtaja 2

3 Kunta-alalle sopimus Kunta-alalla on sovittu kuntatyönantajan ja neljän pääsopijajärjestön kesken virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimuksessa ovat mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Tekniikka ja Terveys KTN, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni sekä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ. Uuden Insinööriliiton KV-TES ja TS-sopimuksissa olevat jäsenet ovat edustettuina KTN:n ja OV-TES sopimus jäsenet JUKO:n kautta. Sopimukset ovat kaksivuotisia ajalla Palkankorotuksista on sovittu vain ensimmäisen vuoden osalta. Toisen vuoden korotuksista neuvotellaan mennessä. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, voidaan sopimukset irtisanoa toisen sopimusvuoden osalta päättymään Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset koostuvat samapalkkaisuuserästä ( ) ja tuloksellisuuserästä ( ) eivätkä sisällä yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserän suuruus vaihtelee 0,4-0,8 prosentin välillä sopimusalan naisvaltaisuuden mukaan, kuten päättyneissäkin kunta-alan sopimuksissa. KV-TES Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) samapalkkaisuuserän suuruus on 0,8 prosenttia. Erä jaetaan keskitetysti kohdennettuna varsin samansuuntaisesti kuin edellisessä KVTES:ssa. Henkilökohtaisten palkankorotusten suuruus on ammattiryhmästä riippuen 0,7-1,3 prosenttia. Hinnoittelemattomille ryhmille sovittiin lukien paikallinen järjestelyerä, joka on suuruudeltaan 0,5 % hinnoittelemattomien palkkasummasta. TS Teknisten sopimuksessa (TS) samapalkkaisuuserä on 0,4 prosenttia. Se jaetaan paikallisesti samalla tavalla kohdennettuna kuin edellisessä TS:ssa. Tällä tavoin erä kohdentuu KTN:n osalta juuri KTN:läisiin naisvaltaisiin koulutettuihin ryhmiin kuten ympäristö- ja terveystarkastajiin. Edellisessä sopimuksessa ollutta vastaavaa kirjausta sovellettiin paikallisesti aika paljon. UIL:n jäsenten on hyvä kysyä samapalkkaisuuserän jakamisesta omalta kuntaan nimetyltä KTN:n luottamusmieheltä. OV-TES Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OV-TES) samapalkkaisuuserä on samansuuruinen kuin KV-TES:ssä eli 0,8 %. Valtiosektorin neuvottelut jatkuvat nihkeästi Valtiosektorin työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja jatkettiin perjantaina viikon tauon jälkeen. Pääneuvotteluryhmän tukena toimivat työryhmät ovat kokoontuneet viikon aikana päivittäin. Niin sanottujen kovien kysymysten osalta osapuolten näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Lukkiutuneeseen tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisu työryhmien puheenjohtajien ja neuvottelupäälliköiden muodostamassa neuvotteluryhmässä tämän viikon aikana. Tämä superryhmäksi nimetty kokoonpano kokoontuu päivittäin. Varsinainen pääneuvotteluryhmä palaa neuvottelupöytään torstaina ja JUKO on varautunut jatkamaan neuvotteluja viikonlopun yli. 3

4 Työnantaja on pitänyt neuvotteluissa kiinni kolmivuotisesta sopimuksesta järjestöjen vaatiessa yhden vuoden sopimuskautta. Palkankorotusten osalta näkemykset ovat olleet hyvin kaukana toisistaan. Koko valtiosektorilla on käynnistetty työtaisteluvalmistelut ja paikallisen tason lakkovalmiutta nostetaan. Runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä työskentelee valtiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Lisätietoja: Yliopistoneuvotteluissa aikalisä Yliopistotyönantaja antoi lähes nollatarjouksen palkankorotuksiksi kuluvalle vuodelle ja vuodelle Tarjouksen kustannusvaikutus tälle vuodelle on 0,04 prosenttia. Lisäksi esityksissä sopimusteksteistä on vielä isoja asioita auki, kuten mm. työaikakysymykset ja sairausajanpalkka. Sopimuskokonaisuudesta puuttuu muutenkin vielä oleellisia osia. Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palkansaajajärjestö Pardia ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, ovat pettyneitä työnantajan tarjoukseen ja neuvotteluissa on otettu aikalisä. Työantajalta odotetaan uutta tarjousta ja teksteistä kokonaisesitystä uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelupöytään palataan näillä näkymin torstaina 25. helmikuuta. Järjestöt nostavat neuvottelutilanteen tässä vaiheessa järjestövalmiutta. Yliopistosektorilla työskentelee noin 100 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä Lisätietoja: Elintarvikealan palkansaajajärjestöt haluavat neuvottelukierrokselta lisää työhyvinvointia Elintarvikealan kaikki palkansaajajärjestöt (Ylemmät Toimihenkilöt, Suomen elintarviketyöläisten Liitto, Toimihenkilöunioni ja Meijerialan ammattilaiset) kokoontuivat tiistaina keskustelemaan yhteisistä teemoista ennen työehtosopimusneuvottelujen alkamista Elintarviketeollisuusliiton kanssa. Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari muistutti, että elintarvikealan palkansaajajärjestöt kokoontuivat yhdessä ensimmäisestä kertaa. Porokarin mielestä tämä on tärkeä signaali neuvottelukierrokselle, sillä neuvottelujen onnistuminen edellyttää palkansaajajärjestöiltä tiivistä ja aitoa yhteistyötä. Elintarvikealan palkansaajajärjestöjen mukaan palkansaajilla on aidosti yhteisiä teemoja, joita viedään neuvottelupöytään, toteavat järjestöt. Kaikilla ryhmillä on tavoitteita, jotka koskevat työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Elintarviketeollisuudessa työurien pidentäminen on haastavaa työn kuormittavuuden takia. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä ikääntyneiden työssäjaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen. 4

5 Kun paine paikalliseen sopimiseen työnantajan toiveesta lisääntyy, on luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset oltava aidosti kunnossa. Tiedonsaantiin, kouluttamiseen ja ajankäyttöön on annettava riittävät resurssit. Järjestöjen mielestä luottamusmiesten on mahdotonta edustaa työntekijöitä, jos heillä ei ole tarvittavaa tietoa edustettavistaan eikä käytännön mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään. YTN tavoittelee työehtosopimusta Järjestöjen yhteisessä tapaamisessa YTN:n elintarvikealan sopimustavoitteita esitelleen YTN:n ja UIL:n asiamiehen Eero Seppälän mukaan alan ykköstavoitteena on saada sitova työehtosopimus. Elintarvikealalla on vuonna 2008 allekirjoitettu palkkapöytäkirja, jossa sovittiin korotuksista vuosille 2008 ja 2009 Ylemmät toimihenkilöt on ainoa henkilöstöryhmä, jonka määrä kasvaa elintarvikealalla. - Työnantajaliiton olisi vihdoin aika tunnustaa myös sopimusteitse, että ylemmät toimihenkilöt ovat merkittävä henkilöstöryhmä elintarvikealalla. Alan menestys on pitkälti kiinni ylempien toimihenkilöiden osaamisesta. Ylemmille toimihenkilöiden on jo aika saada oma työehtosopimus. Ihmettelen suuresti, miksi työnantaja ei halua aidosti neuvotella työelämän perusoikeuksista myös ylemmille toimihenkilöille, Seppälä sanoo. - Löysät puheet ja fraasit ylempien tärkeydestä työnantajaliiton suulla eivät enää oikein herätä luottamusta kun käytännön toimet ovat poikkeuksellisen kevyitä. Seppälän mukaan ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa korostuvat myös muun muassa vapaa-aikana tehtävän matka-ajan korvaus, ylityökorvaus, työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen liittyvät kysymykset, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun aseman ja tiedonsaannin parantaminen sekä osaamisen kehittäminen. - Haluamme luoda onnistumisen edellytykset ja mahdollistaa motivoituneen ympäristön työpaikoilla, jotta ylemmät toimihenkilöt voisivat keskittyä tulokselliseen työhön suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. Järjestötoiminta UIL:n ansiomitalit tulossa hakuun. UIL:n ansiomitaliohjesääntö on uudistettu. Muutoksia on sekä ansiomitalien myöntämisperusteissa että hakumenettelyssä. Uutena on myös Excelissä toimiva pisteytystaulukko, jonka täyttämällä ansiomitalia hakeva näkee, täyttyvätkö mitaliin tarvittavat vuodet ja pisteet. Jäsenjärjestöille lähetetään virallinen ansiomitalien hakemista koskeva kirje tarvittavine liitteineen sähköpostitse maaliskuun alkupuolella. Ansiomitalien hakuaika päättyy

6 Jäsenten merkkipäivämuistamiset Keskusliitto UIL muistaa jäsenjärjestöjen jäseniä heidän merkkipäivinään seuraavasti: UIL onnittelee adressilla Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelossa julkaistuja 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90, 95 ja 100 vuotta täyttäviä jäseniä. ( Lisäksi UIL onnittelee adressilla myös 60, 70, 75, 80, 85, 90, 95 ja 100 vuotta täyttäviä ainaisjäseniä ja liiton kunniajäseniä. UIL:n jäsenjärjestöjen omat onnittelut: UIL lähettää jäsenjärjestöille vuosittain joulukuussa listan kunkin järjestön omista jäsenistä, jotka täyttävät 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90, 95 tai 100 vuotta. UIL:n hallitus toivoo, että jäsenjärjestöt muistaisivat omia jäseniään heidän täyttäessä "pyöreitä" vuosia. Jäsenjärjestöjen työllisyysiltojen järjestämisestä Etiikkavaliokunta on esittänyt, että UIL:n jäsenjärjestöt järjestäisivät itse tai yhteistyössä piireittäin Työllisyysiltoja, joissa virallisen ohjelman lisäksi olisi myös vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Insinöörien työllisyystilanne on huonontunut laman johdosta merkittävästi. UIL:n hallitus suhtautuu etiikkavaliokunnan esitykseen myönteisesti ja toivookin, että jäsenjärjestöt järjestäisivät tällaisia tilaisuuksia. Puhujia kannattaa kysellä paikallisista työ- ja elinkeinotoimistoista. Valintoja Itä- ja Kaakkois-Suomen piireissä Itä- ja Kaakkois-Suomen piirit ovat kokouksessaan Mikkelissä tehneet seuraavat valinnat: Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirin puheenjohtajaksi on valittu Reijo Mustonen (Lappeenrannan Insinöörit ry) ja varapuheenjohtajaksi Timo Auvinen (Kuopion Insinöörit ry). Itä- ja Kaakkois-Suomen toiminnallisten piirien valinnat: Itä-Suomi: piirin pj:ksi Timo Auvinen ja varapuheenjohtajaksi Arto Puumalainen (Mikkelin Insinöörit ry) Kaakkois-Suomi: piirin pj:ksi Reijo Mustonen, varapuheenjohtajaksi Mirja Virtanen (Ala- Kymen Insinöörit AKI ry) Itä- ja Kaakkois-Suomen piirien toimintajohtoryhmään (IKS TJR) on nimitetty jäseniksi: Reijo Mustonen pj., Timo Auvinen vpj., Mirja Virtanen jäsen, Arto Puumalainen, jäsen, Panu Pankakari (Savonlinnan Insinöörit ry.) jäsen, Aulis Huikko (Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry) jäsen, Susanna Kankaanranta (Lappeenrannan Insinöörit ry), varajäsen. Inssi-iltoja ympäri Suomen Uusi Insinööriliitto järjestää Inssi-iltoja ympäri Suomen. Iltojen tarkoituksena on tehdä Uutta Insinööriliittoa tunnetuksi työpaikoilla, tavata nykyisiä jäseniä ja hankkia uusia. Ohjelmat illoissa vaihtelevat tilanteen, resurssien ja toiveiden mukaan. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa esitellään liitto ja sen palvelut sekä kerrotaan jäsenyyden hyödyistä. Samalla on mahdollisuus liittyä jäseneksi. Avoimen tilaisuuden jälkeen vuorossa on jäsenilta, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita, kuten tuore palkkatutkimus ja neuvottelutilanne. Jäsenillassa pääasiana on kuitenkin keskustelu hyvässä seurassa ja rentoutuminen ruokaillen, saunoen tai nauttien muusta ohjelmasta. 6

7 Uudenmaan Inssi-illoista saa lisätietoa Jani Huhtamellalta, tai Inssi-iltoja Oulussa: klo 19 alkaen UIL:n Oulun aluetoimistolla, josta jatketaan Teatteri Rioon katsomaan stand-up -esitystä. Inssi-ilta on suunnattu Tieto Oy:n Oulun toimipisteessä työskenteleville UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenille klo 17 alkaen UIL:n Oulun aluetoimistolla, josta jatketaan katsomaan Kärppien Play Offs -ottelua. Inssi-ilta on suunnattu Destian ja VR:n Oulun toimipisteissä työskenteleville UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenille. Ilmoittautumiset puh Kunta-alalla työskenteleville jäsenille tarjolla liiton infoa Tule kuulemaan ja kysymään uusista työehtosopimuksista ja keskustelemaan kuntasektorin edunvalvonnasta ja edunvalvontaan pureutuvan Insinööri-illan. Ilmoittautumiset: puh Vaasa, kello 12, ravintola Panorama, Vaasanpuistikko Turku, kello 12, ravintola Amarillo, Aurakatu Pori, kello 12, ravintola Amarillo, Gallen-Kallelankatu Vantaa, kello 12, ravintola Sevilla, Hertaksentie Helsinki, kello 12, ravintola Sevilla, Eteläinen Rautatiekatu Espoo, kello 17 Helsingin Insinöörien toimisto, Tietäjäntie Kuopio, kello 12, ravintola Mephis, Minna Canthin katu Joensuu, kello 12, ravintola Fransmanni, Itäranta Lappeenranta, kello 12, ravintola Casanova, Brahenkatu Mikkeli, kello 12, ravintola Talli, Patteristonkatu 2 Tervetuloa aikuisopiskelijainfoon Uusi Insinööriliitto UIL ry järjestää aikuisopiskelijailtoja keväällä. Tule kuulemaan UIL:n asiamiehen esitys, mitä aikuisopiskelijan kannattaa huomioida, kun hän valmistuu ja siirtyy insinöörin töihin. Kuinka neuvottelet työnkuvasi vaativammaksi? Miten insinöörin, ylemmän toimihenkilön, työt vaikuttavat palkkaukseesi? Mitä eri työehtosopimuksia insinööreihin sovelletaan? Kuinka Uusi Insinööriliitto palvelee sinua jo opiskeluaikana ja miksi aikuisopiskelijan kannattaa liittyä jäseneksi? Tilaisuudet ovat tarkoitetut AMK-tutkintoa aikuisopiskelijana suorittaville. Ilmoittautumiset: Turku, klo 18,30, Sokos-Hotel Hamburger Börs, Aurakatu Rauma, klo 19, Hotelli Raumanlinna, Valtakatu Pori, klo 19, Sokos-Hotel Vaakuna, Gallen-Kallelankatu Helsinki, klo 18.30, Sokos-Hotel Presidentti, Et. Rautatiekatu Kuopio, klo 18.30, Sokos-Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu Joensuu, klo 19, Sokos-Hotel Kimmel, Itäranta Lappeenranta, klo 19, Sokos-Hotel Lappee, Brahenkatu Kotka, klo 19, Sokos-Hotel Seurahuone, Keskuskatu 21 7

8 Kevään valmistuvien tilaisuudet Pohjois-Suomessa Oletko valmistumassa vuonna 2010 Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista? Tule kuulemaan, mitä kannattaa ottaa huomioon palkkauksessa, työsopimuksessa ja muuten, kun sijoitut insinöörin töihin. Paikalla on myös alueyhdistyksen edustaja kertomassa kokemuksistaan. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: (tämä ilmoittautumisosoite on käytössä maaliskuun puolestavälistä alkaen) Ylivieska, Ravintola Juurakko 9.4. Kajaani, Sokos Hotel Seurahuone Rovaniemi, Sokos Hotel / Fransmanni Raahe, Ravintola Hovinarri Kemi, Hotelli Cumulus Oulu, muut tekniikat, rakennusmestarien sauna Oulu, konetekniikat, rakennusmestarien sauna Oulu, rakennustekniikka, rakennusmestarien sauna Oulu, tietotekniikka, rakennusmestarien sauna Insinööri Kakriaisesta kunniatohtori Venäjällä Insinööri Markku Kakriaiselle on myönnetty kunniatohtorin arvonimi Pietarin ympäristössä olevassa Hatsinan (Gatchina) valtiollisessa talous-, finanssi-, oikeus- ja teknillisessä korkeakoulussa. Promootiotilaisuus pidettiin helmikuussa. Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtajana työskentelevä Kakriainen on ensimmäinen ulkomaalainen, jolle on myönnetty Hatsinan korkeakoulun tunnustus arvokkaasta työstä korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä ja yhteistyön rakentamisessa suomalaisten korkeakoulujen ja oppilaitosten välille. Kakriainen on ollut Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajana rakentamassa myös Hatsinan alueen ja kaupungin yhteistyötä Etelä-Savon viranomaisten välille. Kunniatohtorin arvonimi perustuu annettuun asetukseen Leningradin alueen kauppa- ja finanssikorkeakoulun kunniatohtorin arvo. Kunniatohtorilla on erikseen määritellyt oikeudet ja velvollisuudet osallistua tiedeneuvoston työhön, osallistua koulutukseen ja seminaareihin sekä väitöskirjatöiden ohjaamiseen. Markku Kakriainen on Mikkelin Insinöörien jäsen. Teksti: Eero Seppälä 8

9 Tutkimus Asiantuntijaurat yleistyneet palkkakehitys laahaa perässä Yhä useampi nuori insinööri kiinnittyy entistä vahvemmin asiantuntijauralle. Vuonna 2004 valmistuneista asiantuntijatehtäviin sijoittuneista insinööreistä 75 % toimi asiantuntijatehtävissä vuonna Tiedot käyvät ilmi Uuden Insinööriliiton tutkimuksesta Viisi vuotta työelämässä: Tutkimus vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien työuran alkuvaiheista. Edellisessä viisivuotisseurantatutkimuksessa, jossa tutkittiin vuonna 1997 valmistuneiden insinöörien työuran alkua, asiantuntijatehtävissä oli pysynyt vain noin puolet. Ylenemiset esimiestehtäviin ja siirtymiset toimihenkilötehtäviin ovat selvästi harvinaistuneet vuosituhannen vaihteen tilanteeseen verrattuna. Toimihenkilötehtävissä työskentelevien osuus on pudonnut viiden vuoden aikana valmistumishetken 38 %:sta 12 %:iin vuonna Tulos kertoo siitä, että huomattavan moni vuonna 2004 valmistuneista joutui aloittamaan tehtävissä, joissa teknikkokoulutuksen omaavat henkilöt ovat perinteisesti työskennelleet. Vastavalmistuneet insinöörit näyttävät kuitenkin hakeutuvan koulutustaan vastaaviin tehtäviin heti tilaisuuden tultua. Valmistumishetkellä esimiestehtävissä työskennelleistä insinööreistä 58 % oli viisi vuotta myöhemmin yhä esimiestehtävissä, mutta peräti 31 % oli siirtynyt asiantuntijaksi. Vuosina vastaavat luvut olivat erilaiset: 73 % oli pysynyt esimiehenä ja vain 18 % oli siirtynyt asiantuntijatehtäviin. Siirtymiset esimiestehtävistä asiantuntijatehtäviin ovat näin ollen selvästi yleistyneet. Palkitsemisjärjestelmät näyttävät kuitenkin yhä toimivan linjaorganisaatioajattelun hengessä, jossa yleneminen mielletään alaisten lukumäärän kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon vuosien 2006 ja 2008 välillä tapahtuneet muutokset ammattiasemassa vaikuttavat palkkaan. Tuloksena on, että samassa työpaikassa tapahtunut yleneminen perustason asiantuntijatehtävistä vaativiin asiantuntijatehtäviin toi palkanlisää keskimäärin vain 1,9 %. Sen sijaan yleneminen esimiestehtäviin toi 18,5 % lisää tilipussiin. Jos yleneminen vaativiin asiantuntijatehtäviin tapahtui työpaikan vaihdon myötä, nousi palkka keskimäärin 7,4 %. Esimiestehtäviin ylenemisen palkkavaikutus pysyi työpaikkaa vaihtaneilla samana (18,5 %) kuin samassa työpaikassa esimiestehtäviin siirtyneillä. Asiantuntijaurien yleistymisen taustalla on ennen kaikkea esimiestyön kysynnän lasku. Insinöörityövoiman tarjonnan lisääntyminen vaikeuttaa myös tilannetta. Kun keskijohdon tehtäviä on karsittu tiimityötä ja verkostomaista toimintatapaa korostavien oppien mukaisesti, ei kipuaminen johtoporrastasoja pitkin ole enää yksinkertaisesti mahdollista yhtä monelle insinöörikunnan edustajalle. Osaltaan kyse saattaa olla myös arvojen muutoksesta. Tutkimuksesta ilmenee, että viisi vuotta työelämässä mukana olleista insinööreistä peräti 59 % toivoo työskentelevänsä viiden vuoden kuluttua asiantuntijatehtävissä ja vain 30 % esimiestehtävissä. On mahdollista, että alaisten lukumäärä ei ole tämän päivän kolmekymppisille enää samalla tavoin menestyksen mitta kuin kenties aiemmin. Myös esimiestyön paineet ja pitkät työpäivät saattavat osaltaan heikentää esimiestehtävien vetovoimaa vakiintumisen aikaa elävien kolmekymppisten insinöörien silmissä. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa Lomake lähetettiin yhteensä 2597 vuonna 2004 valmistuneelle insinöörille, joista 947 vastasi kyselyyn. 9

10 Jäsenedut Tallink Siljan helmi-maaliskuun edut sopimusasiakkaiden vapaa-ajan matkustamiseen: 22 h -viihderisteily Tallinnaan Baltic Princessillä alk. 20 /hytti A-hytti 30 B-hytti 20 Lähtöpäivät : 28.2., 2.3., ja Päivä Tukholmassa -risteily Helsingistä alk. 35 /hytti A-hytti 75 Promenade-hytti 65 B-hytti 55 C-hytti 35 Lähtöpäivät: 3.3., 7.3., ja Matkavaraukset: tai Tallinkin puhelinmyynnistä Silja Linen puhelinmyynnistä (1,72 /vastattu puhelu + aina paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu) Mainitse varausta tehdessäsi tai kirjoita online-varauksessa Tuotetunnus -kenttään tuotekoodi: FRIEND Paikkoja rajoitetusti. Eckerö Linen sopimushinnat Akavan ja sen jäsenyhdistyksille, jäsenille ja henkilökunnalle: ja Päiväristeily su-pe 12euroa/hlö Päiväristeily la 20 euroa/hlö A2-hytti päiväristeilyllä 32 euroa/hytti Päiväristeily joka päivä 23 euroa/hlö A2-hytti päiväristeilyllä 32 euroa/hytti Varauksen yhteydessä on mainittava tuotekoodi AKAVC (Eckerö Linen nettimyymälässä lisää koodi sille varattuun kenttään). Sopimushinta on talouskohtainen ja edellyttää jäseneltä voimassa olevaa jäsenkorttia. Hinnat koskevat myös samalla varauksella mukana olevia matkustajia. Varaukset vain Eckerö Linen omista Suomen myyntipisteistä. Matkan tulee olla maksettu ennen lähtöpäivää. Sopimushintoja ei voida myöntää jälkikäteen, eikä niitä voi yhdistää muihin alennuksiin tai tuotepaketteihin. Varaukset/tiedustelut: Eckerö Line Ab Oy, yksittäisvaraukset ja (1,64 /vastattu puhelu+pvm), Eckerö Linen muutos- ja peruutusehdot: 10

11 Jäsenyhdistykset voivat hyödyntää kokouspaketteja: Akava päiväristeily su-pe 12 EUR/hlö la 20 EUR/hlö A2-hytti 32 EUR/hlö Kokoustilahinnat kannella 9 su-ke 50 EUR/suunta 75 EUR/päiväristeily to-la 75 EUR/suunta 125 EUR/päiväristeily Kokoustilahintoihin lisäksi +3 EUR/hlö (ei suunnalla Tallinna-Helsinki) Suunnalla Helsinki- Tallinna hinnat sisältävät tilavuokran lisäksi kokoustarjoilun; kahvia, teetä, jäävettä, keksejä ja hedelmiä. Myös kahden tilan yhdistäminen mahdollista, jolloin suurimpaan tilaan mahtuu 82 henkilöä. Lisämaksusta kokouksen jatkaminen on mahdollista myös laivan ollessa Tallinnassa. Hintaesimerkit Akava kokouspaketti: su-ke 18 EUR/hlö to-pe 20 EUR/hlö la 28 EUR/hlö Sisältää päiväristeilyn, kokoustilan meno-paluu ja kokoustarjoilun menomatkalla. Hinta voimassa asti. Esimerkkihinnat on laskettu 25 hengen mukaan. Varaukset/tiedustelut: Eckerö Line Ab Oy kokous- ja ryhmävaraukset (09) ,Eckerö Linen muutos- ja peruutusehdot: Koulutus TJS koulutukset keväällä 2010 Miten tuen jäseniä muuttuvassa työelämässä? Jyväskylä klo , ilmoittautuminen mennessä.110 euroa. Työpaikan keskustelut palkasta ja kehittämisestä Helsinki kello Ilmoittautumiset 1.4. mennessä. 110 euroa. Kurssille otetaan enintään 30 osallistujaa. Osaava yhdistys yhdistystoiminnan perusteet Helsinki 8.5. klo Ilmoittautuminen mennessä. 170 euroa. Yt-menettelypäivä Rovaniemi klo , ilmoittautuminen mennessä. 195 euroa Lisätietoja: 11

12 Opiskelijat IOL: Työelämätaitoja opitaan parhaiten työtä tekemällä Yrittäjien ja työnantajien mukaan työelämään tulossa olevalle uudelle sukupolvelle työelämän perusasiat ja -taidot ovat outoja. Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on työnantajien viestistä huolissaan, sillä vastuuta työelämätaitojen opettamisesta ollaan sysäämässä enemmän oppilaitoksille ja opettajille. Insinööriopiskelijaliiton mielestä työelämätaitoja oppii parhaiten työelämässä. Opiskelijoille on tarjottava kesätyöpaikkoja enemmän kuin viime vuonna, jolloin moni tekniikan opiskelija jäi ilman kesätyöpaikkaa. Tästä johtuen välttämätön työharjoittelu jäi monelta suorittamatta. Vaikka heikko taloustilanne vielä painaisi, se ei saa olla syy jättää palkkaamatta harjoittelijoita. - Kesätyöpaikkojen tarjoamatta jättäminen on työnantajilta valitettavan lyhytnäköistä toimintaa, toteaa Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Joona Haavisto. Parhaillaan opiskelijat hakevat töitä tulevaksi kesäksi. Opiskelijoilla oman alan työt edistävät opintoja, joten on tärkeää tarjota laadukkaita ja ohjattuja työtehtäviä. Opiskelijat hakevat töitä ahkerasti oman alan kokemuksen ja työelämätaitojen kartuttamisen toivossa. - Opiskelijat eivät kaipaa kannustimia, vaan työnantajilta kaivataan selkeää viestiä, että kesätyöpaikkoja on luvassa ja työharjoittelijoita tarvitaan, Haavisto korostaa. Kun harjoittelupaikoissa kiinnitetään huomiota ohjaukseen, työtehtävien mielekkyyteen ja palkkaukseen, opiskelija oppii sujuvammin työelämätaitoja. Ammattiliitoilla on myös oma roolinsa näiden työelämätaitojen levittämisessä. On tärkeää, että nuoren siirtyminen työelämään sujuu kitkattomasti ja työelämä on tuotu tutuksi jo opiskeluaikana. Harjoittelupaikat turvattava insinööriopiskelijoille työura pitenee vain työtä tekemällä Nyt on se hetki, kun opiskelijat hakevat työpaikkaa ensi kesäksi. On tärkeää, että tarjolla on silloin oman alan töitä. Hyvin ohjatulla harjoittelulla ja kesätyöllä opiskelija edistää opintojaan ja saa tarvittavia työelämätaitoja. - Opiskeluun liittyvien harjoittelupaikkojen puute viivästyttää tutkinnon suorittamista ajallaan, sanoo Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n puheenjohtaja Joona Haavisto. Ammattitaidon karttuminen ja kilpailukyky työmarkkinoilla häiriintyy. Pahimmillaan edessä on opintojen keskeyttäminen tai työttömyys. Työnantajien on kannettava vastuu insinööriopiskelijoista tarjoamalla heille opintoihin liittyviä harjoittelupaikkoja. Se edistää osaltaan myös vastavalmistuneen nopeampaa perehtymistä työhön. Haaviston mukaan työttömyyttä selätetään uudella innovatiivisella osaamisella. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Savonia -ammattikorkeakoulun kouluttamia ympäristö- ja energiateknologian osaajia tarvitsee sekä prosessiteollisuus että syntyvä uusi liiketoiminta palveluineen. Hyvänä esimerkkinä tästä on ympäristö- ja energiatekniikan palveluihin erikoistunut Symo Oy. 12

13 - Jos opiskelija ei valmistu eikä pääse töihin, työnantajapuolen väläyttämä 40 vuoden työura ennen eläkeikää jää vain haaveeksi. Työuran piteneminen on mahdollista, jos työnantajat kantavat vastuunsa ja palkkaavat nuoria töihin. Uusi Insinööriliitto vastustaa ankarasti mekaanisia muutoksia eläkeikiin, sanoo puheenjohtaja Pertti Porokari. Korkeakouluissa opiskellaan pitempään kuin ammattioppilaitoksissa. Jos vielä työelämään pääsy hankaloituu, tekee tiukkaa saada edes 35 vuotta työuraa taakseen ennen eläkkeelle siirtymistä. Työnantajan vaatimukset työttömyysputken poistamisesta harmittavat Porokaria. - Työttömyysputkesta ei päätä työntekijä vaan työnantaja. Työnantajan ei tarvitse siirtää ikääntyneitä työntekijöitään työttömyysputkeen, vaan pitää heidät töissä viralliseen eläkeikään asti. Työttömyysputki on kuitenkin hyvä säilyttää vapaaehtoisena vaihtoehtona. - En halua, että ikääntyvää ja osaavaa työvoimaa irtisanotaan pitkän työuran päätteeksi työttömiksi, Porokari toteaa. Osaamisen kehittäminen ja ylläpito on sekä työnantajan että työntekijän yhteinen intressi. EK:n Itä-Suomen aluejohtaja Jarmo Immonen on huolissaan keskeyttäneiden insinööriopiskelijoiden suuresta määrästä. Harjoittelupaikat ovat tärkeitä valmistumisen takia, joten heille on niitä tarjottava tulevanakin kesänä, jotta opinnot saadaan suoritettua loppuun. Immosen mielestä pitäisi paikallisesti yhdessä keskustella asiasta ja tehtävä selväksi se, että harjoittelupaikoilla ei korvata lomautettujen tai työttömien työpaikkoja. IOL:n työryhmien jäsenet valittu IOL:n hallitus valitsi kokouksessaan 4.2. vuoden 2010 työryhmien jäsenet. Koulutuspoliittiseen valiokuntaan valittiin Mikko Airio RAUNIO ry, Mira Heininen TIRO ry, Atte Kauhanen KINRA ry, Juho Lepistö UIO ry, Heikki Heimonen TIO ry ja Tsuri Kamppuri JIO ry. Valiokunnan puheenjohtajana toimii hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Tero Rinne ja sihteerinä kenttäasiamies Anu Kaasalainen. Järjestötyöryhmään valittiin Sari Suutari JIO ry, Mikko Tuomivirta PIO ry, Sakera Joarder KINRA ry ja Oskari Timperi TIRO ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii Hallituksen järjestövastaava Juho Kauppinen ja sihteerinä projektiasiamies Marjo Nykänen. Viestintätyöryhmään valittiin Eeva Inkeroinen KINRA ry, Henna Tuunainen TIO ry, Teemu Eskola MIO ja Ilona Shagimardanova KAIO ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii hallituksen viestintävastaava Jenna Matikkala ja sihteerinä toiminnanjohtaja Ulla-Mari Pasala. UIL:n edustajat Akavan opiskelijavaltuuskunnassa Ulla-Mari Pasala valittiin Akavan Opiskelijavaltuuskunta AOVAn ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Valtuuskunnassa UIL:a edustavat Ulla-Marin lisäksi Joona Haavisto, Tero Rinne, Jenni Huhtapelto ja varajäsenenä Marjo Nykänen. Ulla-Mari valittiin myös UIL:n edustajaksi AOVAn työjaostoon. 13

14 IOL näkyy kouluilla IOL:n kevään kenttäkierros on hyvässä vauhdissa. Maaliskuun aikana IOL:n asiamiehet ovat tavattavissa seuraavilla paikkakunnilla: 2.3. Rauma 3.3. Pori 3.3. Helsinki (Agricolankatu) 4.3. Valkeakoski 4.3. Rovaniemi, mukana myös Akavan kevätkiertue 9.3. Kokkola 9.3. Turku (ICT-talo) Turku (Sepänkatu), Akavan kevätkiertue Lappeenranta Joensuu Seinäjoki Kotka Oulu, Akavan kevätkiertue Kuopio Jyväskylä (Dynamo) Jyväskylä (Rajakatu) Helsinki (Bulevardi) Oulu Vantaa, Akavan kevätkiertue Vaasa Espoo Tekniikan opiskelijoiden neuvottelupäivät Insinööriopiskelijaliitto järjestää yhdessä Tekniikan Akateemisten liiton TEKin ja Opiskelijaallianssi OSKUn kanssa perinteiset Tekniikan Opiskelijoiden Neuvottelupäivät (TONP) TONP yhdistää ainutlaatuisesti tekniikan alan opiskelijat koulutustasosta riippumatta. Ohjelmassa keskitytään tänä vuonna työurien pidentämiseen sekä tietysti keskustellaan koulutuspolitiikan ajankohtaisista asioista. IOL:n edustus TONPilla on suuri, mukaan on kutsuttu hallituksen lisäksi edustaja jokaisesta paikallisyhdistyksestä. Lisätietoja: Marjo Nykänen, projektiasiamies, puh Vuoden 2010 Tekniikka ja x -kisa Tekniikka ja X on vuosittain Insinööriopiskelijapäivien yhteydessä toteutettava kilpailu, jossa haetaan nokkelaa keksintöä, joka yhdistää tekniikan ja vuosittain vaihtuvan teeman, eli X:n, jonka päättää Insinööriopiskelijaliiton hallitus. Tämän vuoden teema on hallituksen päätöksen mukaan Tekniikka ja Joukkoliikenne. IOL täyttää 55 vuotta Kuluva vuosi on insinööriopiskelijatoiminnan 55. toimintavuosi. IOL:n hallitus päätti järjestää tämän kunniaksi vuosijuhlan IOL:n liittokokouksen yhteydessä. Vuosijuhla ja liittokokous järjestetään Riihimäellä. 14

15 Akavan Opiskelijan työelämätalkoot ympäri Suomea Opiskelijan työelämätalkoot -kiertueella ovat mukana Akava jäsenliittoineen sekä yhteistyökumppani Tela. Yhteisenä tavoitteena on olla rakentamassa opiskelijalle parempaa työelämää. Kiertue tarjoaa opiskelijalle tietoa muun muassa työharjoittelusta, kesätyöstä ja osa-aikatyöstä. ke 3.3. Rovaniemi, Lapin yliopisto, päärakennuksen aula to 4.3. Rovaniemi, RAMK, aulatila, Jokiväylä 11 ti 9.3. Turku, Turun yliopisto, Educarium ke Turku, Turun AMK, Sepänkadun yksikkö ke Oulu, OAMK, Kotkantie 1 to Oulu, Linnanmaan kampus, keskusaula ti Helsinki, Helsingin yliopisto, Kumpulan kampus ke Helsinki, Helsingin yliopiston työelämätapahtumia, Viikin kampus to Helsinki, Metropolia, Myyrmäen yksikkö ti Joensuu, Joensuun yliopisto, Carelia ke Kuopio, Kuopion yliopisto, Canthia to Kuopio, Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistokatu 2 ma Vaasa, Vaasan yliopisto, Mathildan aula ti Helsinki, Helsingin yliopisto, Siltavuorenpenger 20 ke Helsinki, Porthania, aula Uusi Insinööriliitto UIL ry Päivi-Maria Isokääntä Tiedotteen jakelu: UIL:n alueyhdistysten ja valtakunnallisten yhdistysten puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteerit ja tiedotusvastaavat, UIL:n hallitus ja valiokunnat, UIL:n henkilökunta, IOL:n hallitus ja paikallisyhdistykset, Akavan aluetoimikuntien UIL:läiset edustajat, Unto Valpas ja Jari Larikka. Toimitustapa: Sähköposti Aineisto: paivi-maria.isokaanta@uil.fi Toimitusvastaava: tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, Julkaisija: Uusi Insinööriliitto UIL ry 15