Vammaisoikeuden Ajokortti Sipoo

Transkriptio

1 Vammaisoikeuden Ajokortti Sipoo Lakitoimisto Kumpuvuori Oy Jukka Kumpuvuori akitoimisto Kumpuvuori Oy

2 Mistä vammaisoikeustiedon tarve johtuu? Miten asioita hoidetaan? Millaisia ongelmia? Millaisia etenemisvaihtoehtoja?

3 Mistä neuvonnan tarve johtuu?

4

5

6 Kukaan ei tiedä, montako lakia Suomessa on voimassa - Jyrki Tala, lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofessori Lakitoimisto Kumpuvuori Oy:n 5-vuotisjuhlaseminaarissa Kiasmassa Vammaisvaikutusarviointi (Kalle Könkkölä )

7

8 KYSYNTÄ TARJONTA M A R K K I N A T M A R K K I N A T Vammaisjärjestöt Yksityiset laki- ja asianajotoimistot Oikeusaputoimistot Yksityinen lakitoimisto - erikoistuminen vammaisoikeuksiin - Omasta vammaiskokemuksesta hyötyä

9 Miten asioita hoidetaan?

10

11

12

13

14 Millaisia ongelmia? Millaisia etenemisvaihtoehtoja?

15 Yksityisasiat - syrjintä YV-laki Käräjäoikeudet Sosiaali- ja terveys- Palvelut Hallintoprosessi Hallintotuomioistuimet Laillisuusvalvonta Kaikki asiat Julkisuus Syrjintä, virkarikokset, muut rikokset Poliisi Käräjäoikeus

16 Turun kaupunginvaltuusto : Vammaispalvelujen ostopalvelujen säästö: 2015: 1 miljoona : 3 miljoonaa Sosiaalija terveyspalvelut

17 Perustuslaki 2 Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia

18 ESIMERKKI Sirpa on vaikeavammainen henkilö. Sirpa on lähdössä kolmatta kertaa tänä vuonna Ruotsiin tapaamaan tätiään. Hän aikoo viettää matkassa 4 päivää. Henkilökohtainen avustaja Liisi tulee mukaan. Liisin osalta kustannuksena tulee laivamatkan ja hotellihuoneen kustannus. Sirpa miettii, kuka maksaa nämä kustannukset, hänellä ei itsellään olisi aina varaa. Kunta sanoo, että ei maksa näin usein ja runsaita matkakustannuksia. Sirpa on ihmeissään. Miten Sirpan asia ratkeaa?

19 Ihmisoikeussopimukset Perustuslaki Laki Lain tarkoitus Asetus Lainsäätäjän tarkoitus Oikeuskäytäntö Kunnan toimintasuunnitelma / soveltamisohjeet Arvot HARKINTA

20 ESIMERKKI. HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Helsingin vammaispalvelu syksy 2014: Vaikeavammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen apuun Suomen rajojen ulkopuolella. Helsinkiläinen asiakas voi kuitenkin saada taloudellis- ta tukea henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin loma- tai virkistysmatkalle ulkomaille enintään 1-2 kertaa vuodessa

21 LAIN TARKOITUS 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä

22 LAIN ESITYÖT HE 166/2008 vp: Lakisääteisten maksujen ja kustannusten lisäksi korvattaviksi tulisivat myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Niitä voi syntyä jo ennen työsuhteen alkua liittyen avustajan rekrytointiin sekä vaikeavammaisen henkilön omaan kouluttautumiseen työnantajana toimimiseksi. Välttämättömiksi kuluiksi voidaan katsoa myös avustajan matkakulut tilanteissa, joissa avustaminen edellyttää matkustamista työnantajan mukana esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön työn tai harrastusten yhteydessä. Kunnan korvausvelvollisuutta määriteltäessä olisi edelleen otettava huomioon lainsäätäjän aikaisempi kanta siitä, että vamman tai sairauden edellyttämä henkilökohtaisen avustajan tarve kustannetaan kokonaisuudessaan kunnan varoista (StVm 39/1994)

23 OIKEUSKÄYTÄNTÖ KHO T 276 Matka Espanjaan Hallinto-oikeus: ei tavanomaisiin elämän toimintoihin kuuluvia kuluja KHO: korvataan kustannukset 923 euroa Henkilökohtaista apua voidaan järjestää ulkomaille + olivat kohtuullisia kuluja KHO T 278 Matka Thaimaaseen Hallinto-oikeus: velvoitti kunnan korvaamaan euroa KHO: myös kaukomatka voi olla tavanomaiseen elämään kuuluva toiminto, hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan

24 Turun vammaispalvelun toimintasuunnitelma 2011 Kunnallisten ohjeiden merkitys sosiaalityöntekijän päätösharkinnassa: Esim: Teen päätöksen työmatkana, jolloin maksamme avustajan majoituskustannukset (kyse selvästi vapaa-ajan matkasta) Esim: Pitäydymme nykyisessä käytännössämme kunnes hallinto-oikeus mahdollisesti toisin linjaa (kyse vapaa-ajan matkan avustajan matka- ja majoituskustannuksista)

25 Esimerkki: henkilökohtaisen avustajan matkakustannusten korvaaminen

26 Merkillista kylla, Suomen viranomaiset ovat jopa velvoittaneet adoptiovanhemmiksi haluavat henkiloẗ ilmoittamaan lasta luovuttavalle valtiolle siita, etta toista hakijapuolisoa vastaan on vireilla oikeudenkaÿnti, jossa ha nelle vaaditaan rangaistusta luottamusaseman vaä rinkaÿtta misesta. Sosiaaliviranomaiset perustelivat paäẗo staä n silla, etta vireilla oleva oikeudenkaÿnti on adoptiovanhemmille stressaava tekija. Ta ma on malliesimerkki tilanteesta, jossa ratkaisija keksii normin omasta paä staä n, soveltaa sita ja vaïttaä sen ja lkeen, etta ratkaisu on lainmukainen. Oikeudellisen ratkaisutoiminnan na ko kulmasta kysymys on silkasta mielivallasta, joka on vain huonosti naamioitu oikeuden valekaapuun (Kangas 2013, s , korostus lisaẗty)

27

28

29

30 (2,5 % väestöstä) Henkilöä on vammaispalvelulain subjektiivisten oikeuksien piirissä - Kuljetuspalvelut - Henkilökohtainen apu - Palveluasuminen - Asunnon muutostyöt

31

32 TAULUKKO: Hallintotuomioistuimiin saapuneet vammaispalvelujutut vuonna 2014.

33 7,2 16,6 2-3

34 TAULUKKO: Vammaispalvelujuttujen käsittelyajat hallintotuomioistuimissa 2010-nyt

35 Esimerkki 1: 80+ -ikäinen kuntalainen on korkeassa iässä vammautunut vaikeasti. Hän tarvitsee runsaasti, muttei ympäri vuorokauden apua kotiin. Perhe auttaa runsaasti päivittäin. On haettu vammaispalvelulain palveluasumista kotiin ja henkilökohtaista apua. Kotihoidon palvelut ovat osoittautuneet riittämättömäksi. Kunta ja hallinto-oikeus ovat hylännyt vaatimukset ja asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Iäkäs valittaja ja perhe voivat joutua sinnittelemään reilusti yli kolme vuotta, jotta ratkeaisi, onko valittajalla oikeus palveluasumiseen vai ei. Esimerkki 2: puolivuotias lapsi tarvitsee runsaasti apua vammaisuutensa vuoksi. Pienessä kunnassa ei vammaispalvelulaki ole tuttu. Päätöstä palveluasumisesta kotiin ei ole osattu tarjota. Päätöksen kanssa viivytellään. Muut palvelut eivät ole riittäviä. Edessä saattaa olla reilusti yli kahden vuoden prosessi ennen kuin saadaan tietää, saadaanko apua kotiin vai ei.

36 Saapuneet vammaispalvelujutut hallinto-oikeuden tuomiopiirin asukaslukua kohden vuonna 2014: Hallinto-oikeus väestömäärä valitusta valitusprosentti Helsinki milj ,009 Hämeenlinna milj ,011 Itä-Suomi ,012 Pohjois-Suomi ,010 Turku ,013 Vaasa ,010 Ahvenanmaa ,038

37

38

39 65 85

40 TAULUKKO: Lakimies mukana vammaispalveluoikeudenkäynnissä 2014

41 < 10

42 TAULUKKO: Oikeusapu mukana vammaispalveluoikeudenkäynnissä 2014

43 Oikeusapu Jos käyttövarat alle 600 e / kk varallisuus (tili, osakkeet) alle e > omavastuu 0 %

44 Yksityisasiat Yhdenvertaisuuslaki alkaen koskenut KAIKKEA yksityistä toimintaa, esim. yhdistykset ja erityisesti palveluntarjoajat LAAJA syrjintäkielto Välitön syrjintä, välillinen syrjintä, kohtuullisten mukautusten laiminlyönti, häirintä

45 Yksityisasiat Yhdenvertaisuuslaki Välitön syrjintä ESIMERKKI: Ravintolassa on rakennusluvan mukaan esteetön wc. Ravintolassa on inva-asiakas, joka tiedustelee esteetöntä wc:tä ja saa vastauksen: ei ole. Jälkeenpäin esteettömyysasiamies käy katsomassa tilan ja käy ilmi, että esteetön wc on varastona. Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.

46 Yksityisasiat Yhdenvertaisuuslaki Välillinen syrjintä ESIMERKKI: Poliittinen puolue järjestää vaalitilaisuuden panimoravintolan 2. kerroksessa jonne ei ole hissiä. Sähköpyörätuolia käyttävä henkilö ilmoittautuu tilaisuuteen. Ennen tilaisuuden alkua hän odottaa alaovella, mutta kaikki osallistujat vain kulkevat ohitse. Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

47 Yksityisasiat Yhdenvertaisuuslaki Kohtuulliset mukautukset ESIMERKKI: Ison ravintolaketjun ravintolaan on n. 10 porrasta. Pyörätuolia käyttävä henkilö tiedustelee, voisiko ravintola hankkia portaisiin porrashissin. Ravintolaketju toteaa, että asiasta päättää tilan omistaja, he ovat vain vuokralla. Ei kuulu mitään ja pyörätuolia käyttävä varaa pöydän ja tiedustelee, miten pääsee sisään. Ravintolaketjusta ei kuulu mitään. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

48 Yksityisasiat Yhdenvertaisuuslaki Häirintä ESIMERKKI: CP-yhdistys kokoustaa ravintolassa. Viereisen pöydän asiakkaat kiinnittävät ikävää huomiota seurueen erääseen henkilöön joka CP-vamman vuoksi kuolaa ja lisäksi puhuu voimakkaalla äänellä. Viereisen pöydän asiakkaat valittavat henkilökunnalle ja henkilökunta pyytää kyseistä henkilöä siirtymään sivummalle. Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy esimerkiksi vammaisuuteen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

49 Yksityisasiat Yhdenvertaisuuslaki Sanktio: HYVITYS Valvonta: 1) Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2) Yhdenvertaisuulautakunta 3) Käräjäoikeudet

50 Laillisuusvalvonta Kantelut: Aluehallintovirasto Oikeusasiamies Oikeuskansleri Esim. oikeusasiamies Dnro 4915/4/13, jossa kehitysvammainen henkilö hakkasi päätään seinään kuukauden ennen kuin pääsi akuutti hammashoitoon. > huomautus > kiinnitettiin huomiota

51 Julkisuus - Usein tehokkaampi kuin mikään oikeudellinen väline - Haasteet saada oma asia julkisuuteen - Haittapuolia: yksinkertaistukset, joutuminen leimatuksi

52 Rikosoikeus Viimesijaisuus Soveltuu kuitenkin ääritapauksiin - Virkarikokset - Esim. palvelusuunnitelman tekemisen laiminlyönti - Syrjintärikos

53 Vammaisoikeuden Ajokortti: puhetta vammaisoikeuksista (jo 750 osallistunut) Lappeenranta Oulu, Oulun kaupungin vammaisneuvosto Tampere, OmaPolku ry Sipoo, Porvoon Invalidit ry Borgå Invalider rf., Järvenpään Seudun Invalidit ry, Järvenpään Seudun Invalidit ry, Sipoon vammaisneuvosto, Keravan vammaisneuvosto Kerava, Keravan vammaisjärjestöt Lahti, Lahden seudun kehitysvammaisten tuki ry Turku, Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki ry Pori, Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys ry Loimaa, Loimaan vammaisneuvosto Kuopio, Kuopion vammaisneuvosto ja Knynnys ry , Jyväskylä, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry , Rovaniemi, Erityislasten Omaiset ELO ry , Kemi, Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry , Turku, Turun Kuuloyhdistys ry , Tampere, Selkäydinvammaiset Akson ry (Seinäjoki) ja (Kokkola), Pohojalaaset 99 Kehitysvammaisten tukipiiri ry , Karjalohja, Hiiden seudun omaiset ja läheiset ry , Helsinki, Helsingin Kuuloyhdistys ry , Rauma, Rauman vammaisneuvosto , Vähäjärvi, Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry , Helsinki, Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry , Helsinki, Kuurojen liitto ry , Oulu, Oulun vammaisneuvosto , MS Mariella, Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry , Riihimäki, Riihimäen Kehitysvammatuki ry Ajokortin idea: - Järjestävä taho hoitaa käytännön asiat - Kustannuksena vain matka- ja majoituskulut Turusta

54 kiitos kumpuvuori.fi

55 III Vammaispalvelulaki III.1 Kuljetuspalvelut III.2 Palveluasuminen III.3 Henkilökohtainen apu Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 55

56 III.1 Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulaki 8 2 mom: Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. ( ) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 56

57 III.1 Kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus 4 : Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. ( /102) Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetukset voi kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 :ssä tarkoitetulla tavalla taikka korvata jäljempänä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. ( /808) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 57

58 III.1 Kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus 5 : Kuljetuspalvelujen järjestäminen Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. ( /102) Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 58

59 III.1 Kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus 6 : Kuljetuspalvelujen laajuus Kuljetuspalveluja on järjestettävä edellä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 59

60 III.1 Kuljetuspalvelut - Kuljetuspalvelujen saamiselle ei ole asetettu ala- eikä yläikärajaa Henkilön vammasta tai sairaudesta johtuva tarve perusteena Merkitystä ei ole sillä, johtuuko palvelun tarve pääasiassa ikääntymisestä (vrt. vaikeavammaisuuden määrittely henkilökohtaisen avun kohdalla) Kuljetuspalveluihin ovat siten oikeutettuja myös vanhukset ja lapset Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 60

61 III.1 Kuljetuspalvelut KHO T syntynyt haki vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua asioimis- ja virkistysmatkoihin -Kunta: pääsääntöisesti ikääntymiseen liittyvät toiminta- ja liikkumiskyvyn alenemat yleisiä, eivät oikeuta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin -KHO: katsoi, että kyse oli vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisesta henkilöstä, laissa ei ole ikärajoja -KHO: kyse oli subjektiivisesta oikeudesta, jota ei voida poistaa myöntämällä palveluja sosiaalihuoltolain nojalla Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 61

62 III.1 Kuljetuspalvelut KHO T 2099: syntynyt henkilö haki kuljetuspalveluja asioimis- ja virkistysmatkoihin. -Kunta ei myöntänyt; pelkkä ikääntymisestä aiheutuva raihnaisuus ja iän tuomat esteet eivät täytä vammaispalvelulain mukaisia kriteerejä. -Henkilöllä oli nivelrikko, verenpainetauti, sydämen krooninen rytmihäiriö, eteisvärinä, sekä aikuistyypin diabetes. Henkilö käveli tukikenkien avulla ja käytti ulkona liikkuessaan rollaattoria ja sisällä keppiä, kykeni kävelemään metriä pysähtymättä, nouseminen linja-autoon työlästä. -KHO: laissa ei ole ikärajaa, ainoana perusteena on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve sada kuljetuspalveluja -Mutta: tässä tapauksessa KHO katsoi, että henkilö ei ollut siten vaikeavammainen, kuin kuljetuspalvelun saamiseksi vammaispalvelulaissa edellytetään Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 62

63 III.1 Kuljetuspalvelut KHO T syntynyt henkilö, vaikeat selkärangan kulumat, vaikeat lonkkien kulumat, proteesi. Alzheimerin tauti, eturauhasen syöpä leikattu, huomattavia liikkumisvaikeuksia. -KHO: oli oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. - > vertaa KHO T 126, jossa henkilöllä myös Alzheimerin tauti muttei huomattavia liikkumisvaikeuksia > kuljetuspalvelua ei myönnetty Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 63

64 III.1 Kuljetuspalvelut KHO T vuotias lapsi -KHO arvioi sitä tarvitseeko 11-vuotias lapsi välttämättä kuljetuspalvelujua suoriutuakseen samanikäisiin lapsiin verrattavalla tavalla tavanomaisen elämän toiminnoista -Otettiin huomioon kaverisuhteiden merkitys, harrastukset (ratsastus ja tanssi) -Oli oikeus kuljetuspalveluihin vammaispalvelulain mukaan Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 64

65 III.2 Palveluasuminen Vammaispalvelulaki 8 2 mom: Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 65

66 III.2 Palveluasuminen Vammaispalveluasetus 10 : Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ja palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 66

67 III.2 Palveluasuminen Vammaispalveluasetus 11 : Palveluasumisen järjestäminen Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 67

68 III.2 Palveluasuminen Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kotipalvelun avulla omaishoidon tuella henkilökohtaisen avun avulla asunnonmuutostöinä edellä tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia yhteen sovitettuna Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 68

69 III.2 Palveluasuminen Palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat saajalleen maksuttomia, niistä ei siis voida periä maksua. Maksuttomia palveluja ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, jotka mahdollistavat ja liittyvät palveluasumisen järjestämiseen Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 69

70 III.2 Palveluasuminen Avohuolto / laitoshoito Palveluasumista ei myönnetä, mikäli henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein Jos tarvitaan sairaanhoidon erityisosaamista, tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti, palveluasumista ei myönnetä Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 70

71 III.2 Palveluasuminen KHO T raju aivoverenvuoto > kuukauden tehohoidossa. Henkilöstä tuli täysin autettava. Pystyi istumaan muutamia tunteja, mutta ei pystynyt kommunikoimaan eikä pyytämään apua soittokellolla. - Henkilölle oli tehty pitkäaikainen laitoshoitopäätös - Kunta ei suostunut tekemään vammaispalvelulain mukaista päätöstä - KHO: kunnan oli myönnettävä vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen (ei ollut jatkuvan laitoshoidon tarpeessa) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 71

72 III.2 Palveluasuminen KHO T 279 -Edunvalvoja haki vammaispalvelulain mukaista palveluasumista kotiin puolisolleen, joka oli 2007 sairastunut äkillisesti aivoverenvuotoon, josta seurauksena aivoinfarkti > aivovaurio ja oikeanpuoleinen hemipareesioireisto > ei pysty puhumaan ja kommunikoi hyvin vähän -Kunta hylkäsi palveluasumishakemuksen -KHO: henkilölle tuli myöntää vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen (ei vaatinut erityisosaamista vaativaa hoitoa, voitiin järjestää palvelu kotiin) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 72

73 III.2 Palveluasuminen Hallinto-oikeus syntynyt henkilö haki palveluasumista saatuaan aivoinfarktin ja sen seurauksena hemipareesin ja afasian -Kunta hylkäsi hakemuksen; on mahdollisuus saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain nojalla -Lautakunta: otettava huomioon kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaate; palvelujen tarve lisääntyy vuoden iässä ja tämän ikäisten toimintakyky on lähtökohtaisesti huono -Hallinto-oikeus: henkilöllä oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen -Kunta joutui korvaamaan osan oikeudenkäyntikustannuksista Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 73

74 III.2 Palveluasuminen Hallinto-oikeus: -Monivammainen henkilö -Kunta hylkäsi hakemuksen vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta: kunnan mukaan henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein ja hän tarvitsee sairaanhoidollista osaamista jatkuvasti ja pitkäaikaisesti -Hallinto-oikeus: henkilöllä on ollut vammautumisesta alkaen oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen -Kunta velvoitettiin palauttamaan sosiaalihuoltolain mukaan perityt maksutn, euroa - Vaikka henkilö tarvitsee henkilön apua ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti, ei se sulje häntä pois palveluasumisen piiristä Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 74

75 III.3 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 c : Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 75

76 III.3 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 c : Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 1 momentissa tarkoitettuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Edellä 1 momentin 3 5 kohdissa tarkoitettuja toimintoja varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 76

77 III.3 Henkilökohtainen apu Valtioneuvoston oikeuskansleri (1052/1/06) Valtioneuvoston oikeuskansleri arvioi ratkaisussaan minkälaisia oikeudellisia vaatimuksia perustuslain 19 :n 1 momentista katsotaan julkiselle vallalle aiheutuvan. Oikeuskansleri totesi, että oikeuskirjallisuudessa esitetyin tavoin voidaan lähteä - nykyajan kulttuurinen arvomaailmakin huomioon ottaen - siitä, että lainkohdassa käytetty ilmaisu "ihmisarvoisen elämän" turva on hyvin perustein tulkittavissa tarkoittavan jotain enemmän kuin pelkästään biologiselle olemassaololle välttämättömien edellytysten turvaamista Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 77

78 III.3 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 d ; henkilökohtaisen avun järjestämistavat: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; (työnantajamalli) 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka (palvelusetelimalli) 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. (avustajapalvelumalli) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 78

79 Työehtosopimuslaki KHO Vaikeavammainen Työterveyshuoltolaki Avustaja Työsopimuslaki Työturvallisuuslaki Työsopimus (työntekijä) työnantaja KHO Vuosilomalaki Ateriakorvaus Perustuslaki Rikoslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta Hallintolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoim Asetus työnantajan sosiaaliturvamaksuist Ennakkoperintäasetus Heta Työneuvoston lausunto Työehtosopimus JHL Ennakkoperintälaki Palkanlaskenta Työehtosopimuslaki Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta Vaasan hallinto-oikeus Kirkkolaki Oikeuskanslerin päätös 1052/1/ KHO Työtu Työaikalaki nnit Laki työttömyysetuuksien rahoituksest Työneuvoston lausunto KHO Asetus Kunta vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Palvelusuu nnittelu + Ohjaus- ja neuvonta Jäsenyys? Henkilökohtaisen avun työnantajamalli Jäsenyys

80 III.3 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 d jatkoa (3 ja 4 mom.) Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 80

81 III.3 Henkilökohtainen apu Pääasiassa ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja toimintarajoitteet: ei vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua Mutta: iäkkäälläkin vaikeavammaisella henkilöllä sekä ikääntyneenä vaikeasti vammautuneella on oikeus henkilökohtaiseen apuun Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 81

82 III.3 Henkilökohtainen apu KHO T vuotias aivoverenvuodon sairastanut henkilö -Kunta hylkäsi: ikääntymisestä johtuva -Hallinto-oikeus: henkilö oli ennen sairastumista erinomaisessa kunnossa: palautti asian kuntaan -KHO hankki selvitystä aivohalvausriskin ja iän välisestä yhteydestä > avuntarve johtui aivoverenvuodosta joka vuorostaan oli yhteydessä ikääntymiseen > ei oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 82

83 III.3 Henkilökohtainen apu KHO vuotias henkilö: henkilökohtainen apu hakemus -Kunta hylkäsi: ikääntymisestä johtuvaa -KHO (äänestys 3-2); ei ollut ikääntymisestä johtuvaa > oikeus henkilökohtaiseen apuun Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 83

84 III.3 Henkilökohtainen apu Voimavarakysymys: VPL: henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa KHO on antanut useita ratkaisuja, joissa on arvioitu henkilön voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Korkein hallinto-oikeus on tulkinnut uudistettua vammaispalvelulakia lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla siten, että henkilön voimavaraedellytystä ei tule asettaa liian korkealle. Runsaskaan hoivan, hoidon ja valvonnan tarve jokapäiväisissä asioissa ei merkitse sitä, että henkilöllä ei olisi voimavaroja määritellä avun sisältöä ja toteutustapaa. (KHO /2120, vuosikirjaratkaisu 2011:69) Henkilön jatkuva ohjauksen tarve kaikissa päivittäisissä toimissa ei ollut este henkilökohtaisen avun myöntämiselle. (KHO /2120, vuosikirjaratkaisu 2011:69 ja KHO /2123) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 84

85 III.3 Henkilökohtainen apu ( ) KHO kumosi hallinto-oikeuden ja kunnan päätöksen vaikeavammaiselle oikeus henkilökohtaiseen apuun Asiakkaamme (CP, kehitysvamma, epilepsia) asiassa tehtiin hakemus henkilökohtaisesta avusta syksyllä Kunta hylkäsi päätöksen sillä perusteella, että asiakkaallamme ei ole voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältöä ja toteutustapaa. Hallinto-oikeus yhtyi kunnan kantaan ja hylkäsi valituksen. Tuomioistuinprosessissa asiakkaan taholta tehtiin laajat selvitykset kyvystä määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa. Asiakkaamme esimerkiksi halutessaan katsoa televisiota vetää isäänsä ja äitiään TV:n luokse ja sanoo katso ja TV. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiakkaallamme on voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa. Päätöksellään KHO kumosi sekä hallinto-oikeuden että kunnan päätöksen ja palautti asian kuntaan uudelleen käsiteltäväksi Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 85

86 III.3 Henkilökohtainen apu Lapsella (13-vuotias) on katsottu olevan lain edellyttämiä voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. (KHO /2122) Laissa ei ole asetettu ikärajaa henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytykseksi. (KHO /2122) Yleensä kolmevuotiaan lapsen avun tarve liittyy pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan. Kolmevuotiaat lapset eivät vielä tavanomaisesti käy sellaisissa harrastuksissa, joihin aikuinen ei tule mukaan. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että lapsi ei ole vielä välttämättä tarvinnut henkilökohtaista apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. KHO pysytti HaO:n päätöksen. (KHO T 1792) Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 86

87 III.3 Henkilökohtainen apu Alaikäiselle (8 v.) vaikeavammaiselle henkilölle haettiin palveluasuminen siten, että se järjestetään henkilökohtaisen avun (30 h / vk) muodossa kuitenkin siten, että omaishoidon tuki ja tilapäishoito säilyvät. Lisäksi haettiin, että omainen voi toimia avustajana. Kunta teki hylkäävän päätöksen ja perusteli sitä sillä, että riittävät ja sopivat palvelut järjestämään omaishoidon tuella ja kehitysvammalain tilapäisja tuntihoidolla. Kunta perusteli, että omaishoidon tuki on ensisijainen henkilökohtaiseen apuun nähden tilanteessa, jossa hoivasta ja huolenpidosta vastaa omainen. Lisäksi kunta korosti vanhempien tavanomaista velvollisuutta huolehtia alaikäisestä lapsesta. Kunta ei pitänyt palveluasumisen järjestämistä eikä henkilökohtaista apua välttämättömänä. Lautakunta pysytti päätöksen ja korosti, että kotiin annettava palvelu ei rohkaise yleispalveluiden käyttöön Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 87

88 III.3 Henkilökohtainen apu Hallinto-oikeus korosti seuraavia seikkoja: Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet on tarkoitettu myös alaikäiselle vaikeavammaiselle lapselle silloin, kun lapsen erityistarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen edellyttävät vanhemmilta tavanomaisen vanhemmuuden ylittävää erityistä valvontaa ja huolenpitoa. (tapauksessa katsottiin ylittyvän huomattavasti) Palveluasuminen voidaan järjestää eri tavoin, esimerkiksi kotiin henkilökohtaista avustajaa käyttäen tai palvelutaloon. Kunnalla on harkintavaltaa sen suhteen, miten palveluasuminen järjestetään. Kunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, että tarjotut palvelut ovat riittävät ja palveluasumiseen oikeutetulle henkilölle sopivat (on huomioitava yksilölliset olosuhteet). Kunnan olisi tullut arvioida, olisiko palvelusumista mahdollista järjestää kotona ja olisiko tämä ollut vaikeavammaisen henkilön terveydentila huomioiden ollut hänelle riittävä ja sopiva palvelu Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 88

89 III.3 Henkilökohtainen apu Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian kuntaan uudelleen käsiteltäväksi, eli kunnan tulee ottaa kantaa: Voidaanko palveluasuminen järjestää kotona Voiko omainen toimia avustajana Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 89

90 Esimerkkejä Helsingin HaO Dnro /6 Täysi-ikäinen kehitysvammainen henkilö, joka oli kehitysvammahuollon tilapäisessä laitospalvelussa osan viikosta, osan viikosta asui äidin ja isän luona. Tapauksessa haettiin asunnon muutostöitä isän uuteen kotiin. HaO katsoi, että ko. henkilöllä oli katsottava olevan kaksi kotia, joten muutostyöt myönnettiin.

91 Esimerkkejä KHO T 2019 Kehitysvammainen lapsi, jonka valvonta ulkona ei ollut mahdollista ilman jatkuvaa valvontaa. Tapauksessa haettiin lapsen kotipihan aitaamista asunnon muutostyönä. Sosiaalilautakunta ja HaO hylkäsivät vaatimuksen. KHO totesi, että perusoikeuksien korostuneen merkityksen vuoksi vammaispalvelulakia tulee tulkita niin, että aidan rakentaminen myönnetään asunnon muutostyönä.

92 Esimerkkejä KHO 2011:18: Vaikeavammaisen lapsen kehityshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. KHO katsoi, että tällainen muutostyö tulee korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä.

93 Esimerkkejä KHO T 131 Muutostyönä haettiin omakotitalon turvalukon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia; kysymys 6-vuotiaasta autistisesta lapsesta. Lapsi karkaili usein. Talossa oli kolme ulko-ovea. Lääkäri oli suositellut turvalukkojen asentamista. KHO katsoi, että turvalukko muutostyö on myönnettävä vammaispalvelulain mukaisena muutostyönä.

94 Esimerkkejä ( ) Korkein hallinto-oikeus: Vaikeavammaiselle lapselle korvattava oma makuutila - kumosi hallinto-oikeuden ja kunnan päätökset 3,5 vuoden valitusrumba palkittiin KHO päätti, että vaikeavammaiselle lapselle myönnetään vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä oman makuutilan rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Vaikeavammainen lapsi tarvitsee vammaisuutensa vuoksi makuutilanaan välttämättä oman huoneen Toteutettu ratkaisu, jossa makuuhuone sijaitsee välittömästi uuden wc-tilan ja vaatetilan yhteydessä sekä lähellä vanhempien makuuhuonetta, vastaa toiminnallisesti hyvin lapsen tarpeita.

95 Esimerkkejä ( ) Kunta taipui - kehitysvammainen sai jatkaa tutussa intervallipaikassa Vaikeasti kehitysvammainen nuori oli käynyt pitkään intervallijaksoilla tietyssä paikassa tietyn jakson kuukausittain. Kunnan kanssa oli sovittu, että järjestely jatkuisi ainakin täysikäisyyteen asti. Yhtäkkiä kunta ilmoitti, että ko. paikkaan tulee asukas, ja intervallikäynti ei ole enää mahdollista. Tämä hyvin lyhyellä varoitusajalla. Kunta ei esimerkiksi päivittänyt erityishuolto-ohjelmaa saatikka kuullut asiakasta ennen muutosta. Perhe kääntyi Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori puoleen. Kirjoitettiin selvityspyyntö kuntaan 1 päivän vastausajalla. Selvityspyynnössä kiinnitettiin huomiota laittomaan hallintomenettelyyn asiassa. Vastauspäivänä tuli tieto, että intervallijaksot voivat jatkua kuten ennenkin. Asiassa vältyttiin pitkältä valituskierrokselta. Valitettavaa kuitenkin on se, että kunnan olisi ilman lakiasiaintoimiston selvityspyyntöjäkin toimia samalla tavalla. Joskus täsmällinen selvityspyyntö tekee tehokasta tulosta hyvin nopeasti.

96 Esimerkkejä ( ) Kunta venkoili päivähoidon maksuttomuuden kanssa lakimiehen neuvo auttoi välittömästi Asiakkaamme otti yhteyttä. Down-lapsi oli käynyt maksuttomassa kuntouttavassa päivähoidossa jo pitkään. Huoltaja oli ollut kotona. Nyt huoltaja on menossa töihin ja kunnasta oli sanottu, että hoidon kuntoutuksellisuus päättyy ja hoidosta tulee kokonaan maksullista. Kunta perusteli kantaansa kunnat.net ohjeistuksella, joka tälläkin sivulla oli äskettäin esillä. Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori tutustui ohjeeseen ja totesi sen olevan harhaanjohtava. Yhteys otettiin kuntaan ja tarina muuttui niin, että päivähoito on jatkossakin maksutonta. Taas vältyttiin pitkiltä oikeusprosessilta, kun viranomaisia opastettiin oikeaan suuntaan.

97 Esimerkkejä ( ) Koulukuljetus myönnettiin kesken oikeusprosessin Asiakkaamme haki koulukuljetusta taksilla sairautensa vuoksi. Kunta korosti, että kyse on varsin harkinnanvaraisesta palvelusta ja järjesti kuljetuksen yleisemmällä tilauskuljetuksella, jossa oli kyydissä myös muita. Asiakkaamme terveydentilan vuoksi oli tärkeää, että hän olisi kuljetuksessa yksin. Asiasta tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Yhtäkkiä, asian ollessa vielä vireillä, kunta teki myönteisen päätöksen asiassa. Kunta oli tutustunut esitettyyn uuteen lääketieteelliseen asiantuntijaselvitykseen. Selvää, että asiakas voittaa oikeudessa, kun kunta teki myönteisen päätöksen. Hallinto-oikeusprosessi pelotteena ja uusi selvitys johtivat siten hyvään ja nopeaan lopputulokseen. Asia hoidettiin maksuttoman oikeusavun turvin. Asiakkaalle ei aiheutunut mitään kustannuksia asian hoidosta.

98 Esimerkkejä (22.10.) Hallinto-oikeus: oppilaalla oikeus koulukuljetukseen kotiovelta Asiakkaamme A (Aspergerin oireyhtymä ja pelkotilat) asiassa kunta oli tehnyt päätöksen, että A joutuu kulkemaan 450 metrin matkan kotoaan koulukuljetuksen keräilypisteeseen. A:n asiasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus arvioi asiaa seuraavasti: Perusopetuslaissa ei säädetä, että oppilas on kuljetettava ovelta ovelle, vaan oppilaan voidaan edellyttää kulkevan osan koulumatkasta itse. A:n taksireitin varrelle pitkin pientä maaseudun tietä kuljettava matka ei matkana sinänsä ole vaarallinen, vaikea tai rasittava. Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin asiantuntijalausuntojen ja valittajan omien selvitysten perusteella, että matka on A:lle hänen neurologisten ongelmiensa ja niiden oireiden vuoksi perusopetuslaissa tarkoitetulla tavalla liian vaarallinen, vaikea tai rasittava. Tämän vuoksi kunnan on järjestettävä hänelle koulukuljetus hakemuksen mukaan ovelta ovelle.

99 Omaishoitojuttuja Kokemuksia omaishoitoon liittyen Kunta evää omaishoidon tuen koska hoitoisuus arvioidaan pieneksi Kunta evää omaishoidon tuen koska omaishoidon tarpeessa olevalla on muita sosiaalipalveluja Omaishoidon vapaat eivät toteudu tai toteutuvat vajaana Tukipalveluissa on ongelmia kunnan kanssa (sosiaalihuoltolaki ja vammaispalvelulaki, kotisairaanhoito)

100 Avustaminen koulussa Avustaminen yleisen avustajan puitteissa > ei henkilökohtaista resurssia Ongelmana usein, että koulu ei tee päätöstä, vaan asiat vain ovat näin, eikä ole mahdollista myöntää avustajaa > oikeusturvaongelmat Ongelmat kumuloituvat usein myöhemmässä vaiheessa, kun avustajaresurssia ei ole saatu riittävästi ja riittävän ajoissa Tyypillisesti lastensuojelukytkös (usein perusteeton)

101 Avustaminen koulussa Perusopetuslaki 31 Opetuksen maksuttomuus Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 :n nojalla järjestettävät palvelut. ( /477) KAHDENLAISIA JUTTUJA - avustajan hakeminen (muutoksenhaku valituksin) - avustajan puutteesta moittiminen jälkikäteen (kantelut)