Vammaispalvelulaki kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu

Transkriptio

1 Vammaispalvelulaki kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu Omaishoitajat ja Läheiset -liitto OTM Jukka Kumpuvuori

2 Perhe-elämää Isän työ Isän harrastukset Isän hyvinvointi Äidin hyvinvointi Äidin harrastukset Äidin työ Lasten hyvinvointi Lapsen asiat Lasten harrastukset Lasten koulu/ päiväkoti Sisarusten asiat Perheen yhteiset harrastukset perhe Matkat Puutarha Mökki Kiitos: Miina Weckroth 2013

3 Palveluviidakko Tilapäishoitopaikka Terveyskeskus Keuhko pkl Kouluviranomainen omassa kunnassa Koulu Erityishuolto Lastenneurologinen osasto KELA Invataksi Silmäpkl Sosiaalitsto Endokrinologinen pkl Vammaisjärjestöt Kiitos: Miina Weckroth 2013

4 Miten edetään? Normitaivas Vammaisten arkipäivä Miten tuoda normit arkipäivään? Asianajotaitoja Oikeusturva Kuljetuspalvelut Palveluasuminen Henkilökohtainen apu Maksuton oikeusapu Bildyta 61x128mm 100dpi

5 Normitaivas Ihmisoikeussopimukset YK Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus Esim. naisten ja lasten oikeuksien sopimus Vammaisoikeussopimus Euroopan neuvosto Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan sosiaalinen peruskirja Bildyta 61x128mm 100dpi

6 YK-vammaisoikeussopimus 2000-luvun alussa Meksikon aloite 2000-luvun alusta-> 2006 asti työryhmä 2006 sopimus hyväksyttiin Sen jälkeen valtiot hyväksyneet sopimuksen osaksi kansallista oikeuttaan Huom: Suomi ei vielä

7 YK-vammaisoikeussopimus Artiklat 12 ja 13: Yhdenvertaisuus lain edessä ja pääsy tuomioistuimeen Oikeus edustaa itseään Oikeus saada asiansa tuomioistuimeen yhtäläisin ehdoin kuin muut + saada apua tässä Oikeus esiintyä oikeudessa eri rooleissa; todistajana, syytettynä, asianomistajana, kantajana, haastajana

8 YK-vammaisoikeussopimus Artikla 15: Kidutuksen, julman tai epäinhimillisen kohtelun kielto Esim kehitysvammalain pakkokeinosääntely tällä hetkellä ristiriidassa ko. kohdan kanssa

9 YK-vammaisoikeussopimus Artikla 8: Tietoisuuden lisääminen Oikeudellinen velvoite! Vammaistiedon levittäminen Ennakkoluulojen ehkäiseminen

10 YK-vammaisoikeussopimus Sopimuksen valvonta Kansainvälinen komitea Kotimainen toimeenpaneva elin ja valvontaelin; Suomessa valmisteilla

11 Normitaivas Suomen perustuslaki Rikoslaki (syrjintä, virkavelvollisuuden laiminlyönti) Palvelulainsäädäntö (esim. vammaispalvelulaki) Hyvän hallinnon lait (hallintolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, potilaslaki) Oikeusturva (hallinto- lainkäyttölaki, maksuton oikeusapu) Bildyta 61x128mm 100dpi

12 Vammaisten ja vammaisperheiden arkipäivä Palveluviidakko (yksittäinen ihminen ei tiedä mihin on oikeutettu) Prosessiuuvuttaminen (viranomainen ei vastaa) Pakkokeinojen käyttö (esim. eristäminen, tapaamisrajoitukset, pakkolääkitys) Syrjintä monella eri elämänalueella (esim. koulutus, työ, vapaa-aika) Osaaminen ja jaksaminen eivät riitä asioiden riitauttamiseen Ennen kaikkea, asioiden kyseenalaistaminen on emotionaalisesti raskasta Bildyta 61x128mm 100dpi

13 Normit arkipäivään tapoja saada oikeudet läpi! Bildyta 61x128mm 100dpi

14 Normit arkipäivään Oikeassa olemisen lähestymistapa (Right Approach) Yhdistää kaikki edellä mainitut Pääpaino oikeudellisessa keskustelutavassa Oikeudet eivät ole vain normitaivaan tähtiä vaan arkipäivän työkaluja yksilölle Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen Kaikilla on oikeus tulkita oikeuksia

15 Normit arkipäivään Kun on kaksi osapuolta, miksi pitäisi olla niin, että vastapuoli (yleensä viranomainen) on aina oikeassa: otetaan uusi lähtökohta, vammainen on aina oikeassa Vaikka olisi väärässä Konfliktitilanteissa voittaa usein se, joka vie asiaansa aktiivisemmin eteenpäin Lopulta oikeuslaitos ratkaisee, kumpi oli oikeassa

16 Normit arkipäivään Emotionaaliset seuraukset tärkeä tunnistaa Yksilötasolla Järjestötasolla Kuitenkin; pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, siitä oikeudellisessa vaikuttamisessa on kyse Miten sitten valmistautua?

17 Asianajotaitoja 1. Lue lakisi ja mieti, mitä ne tarkoittavat juuri sinun tapauksessasi 2. Kirjoita asiasta 1-sivun muistiinpanot, johon lisäät riittävästi pykäliä 3. Lähesty asiallasi tahoa, joka syrjii tai kohtelee sinua epäasiallisesti 4. Kerro, että aiot vedota oikeuksiisi ja viedä asian eteenpäin oikeudellisia keinoja käyttäen (ei tarvitse mennä oikeuteen!)

18 Palvelusuunnitelma Vammaispalvelulain 3 a 3 a ( /981)Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.

19 Oikeusturva Hallintolaki! 23 : Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. 35 : Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi. 43 : Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.

20 Oikeusturva Hallintolaki! 44 : Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; 2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu; 3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä 4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

21 Hallintolaki! Oikeusturva 45 : Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. 46 ja 47 : Päätöksessä on oltava muutoksenhakuohjeet eli tieto siitä, minne päätöksestä voi hakea muutosta, missä ajassa tämä tulee tehdä, ja miten muutoksenhakuaika lasketaan.

22 Oikeusturva Viranhaltijan päätös Oikaisuvaatimus lautakuntaan (14 vrk) Lautakunnan päätös Valitus hallinto-oikeuteen (30 vrk) Hallinto-oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus (30 vrk)

23 Oikeusturva > Viranomaisen neuvontavelvollisuus! Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Dnro 462/4/11: -ohjaus- ja auttamisvelvollisuus on oma-aloitteista -sosiaalitoimella on aktiivinen tiedottamisvelvollisuus Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Dnro 3060/4/11: -Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen antama neuvonta on sisällöltään oikeaa ja täydellistä

24 Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulaki 8 2 mom: Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. ( ) Åbo Akademi University - Domkyrkotorget Åbo 24

25 Kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus 4 : Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. ( /102) Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetukset voi kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 :ssä tarkoitetulla tavalla taikka korvata jäljempänä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. ( /808)

26 Vammaispalveluasetus 5 : Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelujen järjestäminen Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. ( /102) Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori 26

27 Kuljetuspalvelut Vammaispalveluasetus 6 : Kuljetuspalvelujen laajuus Kuljetuspalveluja on järjestettävä edellä 5 :ssä tarkoitetulle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa

28 Kuljetuspalvelut - Kuljetuspalvelujen saamiselle ei ole asetettu ala- eikä yläikärajaa Henkilön vammasta tai sairaudesta johtuva tarve perusteena Merkitystä ei ole sillä, johtuuko palvelun tarve pääasiassa ikääntymisestä (vrt. vaikeavammaisuuden määrittely henkilökohtaisen avun kohdalla) Kuljetuspalveluihin ovat siten oikeutettuja myös vanhukset ja lapset

29 KHO T 2100 Kuljetuspalvelut syntynyt haki vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua asioimis- ja virkistysmatkoihin -Kunta: pääsääntöisesti ikääntymiseen liittyvät toimintaja liikkumiskyvyn alenemat yleisiä, eivät oikeuta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin -KHO: katsoi, että kyse oli vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisesta henkilöstä, laissa ei ole ikärajoja -KHO: kyse oli subjektiivisesta oikeudesta, jota ei voida poistaa myöntämällä palveluja sosiaalihuoltolain nojalla

30 KHO T 2099: Kuljetuspalvelut syntynyt henkilö haki kuljetuspalveluja asioimis- ja virkistysmatkoihin. -Kunta ei myöntänyt; pelkkä ikääntymisestä aiheutuva raihnaisuus ja iän tuomat esteet eivät täytä vammaispalvelulain mukaisia kriteerejä. -Henkilöllä oli nivelrikko, verenpainetauti, sydämen krooninen rytmihäiriö, eteisvärinä, sekä aikuistyypin diabetes. Henkilö käveli tukikenkien avulla ja käytti ulkona liikkuessaan rollaattoria ja sisällä keppiä, kykeni kävelemään metriä pysähtymättä, nouseminen linja-autoon työlästä. -KHO: laissa ei ole ikärajaa, ainoana perusteena on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve sada kuljetuspalveluja -Mutta: tässä tapauksessa KHO katsoi, että henkilö ei ollut siten vaikeavammainen, kuin kuljetuspalvelun saamiseksi vammaispalvelulaissa edellytetään

31 KHO T 611 Kuljetuspalvelut syntynyt henkilö, vaikeat selkärangan kulumat, vaikeat lonkkien kulumat, proteesi. Alzheimerin tauti, eturauhasen syöpä leikattu, huomattavia liikkumisvaikeuksia. -KHO: oli oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. - > vertaa KHO , jossa henkilöllä myös Alzheimerin tauti muttei huomattavia liikkumisvaikeuksia

32 Kuljetuspalvelut KHO T vuotias lapsi -KHO arvioi sitä tarvitseeko 11-vuotias lapsi välttämättä kuljetuspalvelujua suoriutuakseen samanikäisiin lapsiin verrattavalla tavalla tavanomaisen elämän toiminnoista -Otettiin huomioon kaverisuhteiden merkitys, harrastukset (ratsastus ja tanssi) -Oli oikeus kuljetuspalveluihin vammaispalvelulain mukaan

33 Palveluasuminen Vammaispalvelulaki 8 2 mom: Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein

34 Palveluasuminen Vammaispalveluasetus 10 : Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ja palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi

35 Palveluasuminen Vammaispalveluasetus 11 : Palveluasumisen järjestäminen Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti

36 Palveluasuminen Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kotipalvelun avulla omaishoidon tuella henkilökohtaisen avun avulla asunnonmuutostöinä edellä tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia yhteen sovitettuna

37 Palveluasuminen Palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat saajalleen maksuttomia, niistä ei siis voida periä maksua. Maksuttomia palveluja ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, jotka mahdollistavat ja liittyvät palveluasumisen järjestämiseen

38 Palveluasuminen Avohuolto / laitoshoito Palveluasumista ei myönnetä, mikäli henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein Jos tarvitaan sairaanhoidon erityisosaamista, tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti, palveluasumista ei myönnetä

39 KHO T 238 Palveluasuminen raju aivoverenvuoto > kuukauden tehohoidossa. Henkilöstä tuli täysin autettava. Pystyi istumaan muutamia tunteja, mutta ei pystynyt kommunikoimaan eikä pyytämään apua soittokellolla. - Henkilölle oli tehty pitkäaikainen laitoshoitopäätös - Kunta ei suostunut tekemään vammaispalvelulain mukaista päätöstä - KHO: kunnan oli myönnettävä vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen (ei ollut jatkuvan laitoshoidon tarpeessa)

40 Palveluasuminen KHO T 279 -Edunvalvoja haki vammaispalvelulain mukaista palveluasumista kotiin puolisolleen, joka oli 2007 sairastunut äkillisesti aivoverenvuotoon, josta seurauksena aivoinfarkti > aivovaurio ja oikeanpuoleinen hemipareesioireisto > ei pysty puhumaan ja kommunikoi hyvin vähän -Kunta hylkäsi palveluasumishakemuksen -KHO: henkilölle tuli myöntää vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen (ei vaatinut erityisosaamista vaativaa hoitoa, voitiin järjestää palvelu kotiin)

41 Palveluasuminen Hallinto-oikeus syntynyt henkilö haki palveluasumista saatuaan aivoinfarktin ja sen seurauksena hemipareesin ja afasian -Kunta hylkäsi hakemuksen; on mahdollisuus saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain nojalla -Lautakunta: otettava huomioon kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaate; palvelujen tarve lisääntyy vuoden iässä ja tämän ikäisten toimintakyky on lähtökohtaisesti huono -Hallinto-oikeus: henkilöllä oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen -Kunta joutui korvaamaan osan oikeudenkäyntikustannuksista

42 Palveluasuminen Hallinto-oikeus: -Monivammainen henkilö -Kunta hylkäsi hakemuksen vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta: kunnan mukaan henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein ja hän tarvitsee sairaanhoidollista osaamista jatkuvasti ja pitkäaikaisesti -Hallinto-oikeus: henkilöllä on ollut vammautumisesta alkaen oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen -Kunta velvoitettiin palauttamaan sosiaalihuoltolain mukaan perityt maksutn, euroa - Vaikka henkilö tarvitsee henkilön apua ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti, ei se sulje häntä pois palveluasumisen piiristä

43 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 c : Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

44 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 c : Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 1 momentissa tarkoitettuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Edellä 1 momentin 3 5 kohdissa tarkoitettuja toimintoja varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta

45 Henkilökohtainen apu Valtioneuvoston oikeuskansleri (1052/1/06) Valtioneuvoston oikeuskansleri arvioi ratkaisussaan minkälaisia oikeudellisia vaatimuksia perustuslain 19 :n 1 momentista katsotaan julkiselle vallalle aiheutuvan. Oikeuskansleri totesi, että oikeuskirjallisuudessa esitetyin tavoin voidaan lähteä - nykyajan kulttuurinen arvomaailmakin huomioon ottaen - siitä, että lainkohdassa käytetty ilmaisu "ihmisarvoisen elämän" turva on hyvin perustein tulkittavissa tarkoittavan jotain enemmän kuin pelkästään biologiselle olemassaololle välttämättömien edellytysten turvaamista

46 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 d ; henkilökohtaisen avun järjestämistavat: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; (työnantajamalli) 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka (palvelusetelimalli) 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. (avustajapalvelumalli)

47 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta Hallintolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoim Asetus työnantajan sosiaaliturvamaksuist Ennakkoperintäasetus Heta Työneuvoston lausunto Työehtosopimus JHL Ennakkoperintälaki Palkan- Vaasan hallinto-oikeus Kirkkolaki Oikeuskanslerin päätös 1052/1/ laskenta Työehtosopimuslaki Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta KHO Työtu Työaikalaki nnit Laki työttömyysetuuksien rahoituksest Työneuvoston lausunto KHO Asetus Kunta vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Palvelusuu nnittelu + Ohjaus- ja neuvonta Jäsenyys Työehtosopimuslaki KHO Vaikeavammainen Työterveyshuoltolaki Työsopimuslaki Työturvallisuuslaki Työsopimus työnantaja KHO Vuosilomalaki Ateriakorvaus Perustuslaki Rikoslaki? Henkilökohtaisen avun työnantajamalli Jäsenyys Avustaja (työntekijä)

48 Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki 8 d jatkoa (3 ja 4 mom.) Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. 48

49 Henkilökohtainen apu Pääasiassa ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja toimintarajoitteet: ei vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua Mutta: iäkkäälläkin vaikeavammaisella henkilöllä sekä ikääntyneenä vaikeasti vammautuneella on oikeus henkilökohtaiseen apuun

50 Henkilökohtainen apu KHO T vuotias aivoverenvuodon sairastanut henkilö -Kunta hylkäsi: ikääntymisestä johtuva -Hallinto-oikeus: henkilö oli ennen sairastumista erinomaisessa kunnossa: palautti asian kuntaan -KHO hankki selvitystä aivohalvausriskin ja iän välisestä yhteydestä > avuntarve johtui aivoverenvuodosta joka vuorostaan oli yhteydessä ikääntymiseen > ei oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun

51 Henkilökohtainen apu KHO vuotias henkilö: henkilökohtainen apu hakemus -Kunta hylkäsi: ikääntymisestä johtuvaa -KHO (äänestys 3-2); ei ollut ikääntymisestä johtuvaa > oikeus henkilökohtaiseen apuun

52 Henkilökohtainen apu Voimavarakysymys: VPL: henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa KHO on antanut useita ratkaisuja, joissa on arvioitu henkilön voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Korkein hallinto-oikeus on tulkinnut uudistettua vammaispalvelulakia lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla siten, että henkilön voimavaraedellytystä ei tule asettaa liian korkealle. Runsaskaan hoivan, hoidon ja valvonnan tarve jokapäiväisissä asioissa ei merkitse sitä, että henkilöllä ei olisi voimavaroja määritellä avun sisältöä ja toteutustapaa. (KHO /2120, vuosikirjaratkaisu 2011:69) Henkilön jatkuva ohjauksen tarve kaikissa päivittäisissä toimissa ei ollut este henkilökohtaisen avun myöntämiselle. (KHO /2120, vuosikirjaratkaisu 2011:69 ja KHO /2123)

53 Henkilökohtainen apu Lapsella (13-vuotias) on katsottu olevan lain edellyttämiä voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. (KHO /2122) Laissa ei ole asetettu ikärajaa henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytykseksi. (KHO /2122) Yleensä kolmevuotiaan lapsen avun tarve liittyy pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan. Kolmevuotiaat lapset eivät vielä tavanomaisesti käy sellaisissa harrastuksissa, joihin aikuinen ei tule mukaan. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että lapsi ei ole vielä välttämättä tarvinnut henkilökohtaista apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. KHO pysytti HaO:n päätöksen. (KHO T 1792)

54 Maksuton oikeusapu Oikeusapu = lakimies toimii avustajana oikeudellisessa asiassa joko kokonaan tai osittain valtion varoin = lasku menee kokonaan tai osittain valtiolle Hakemus- ja lautakuntavaihe: yleinen oikeusaputoimisto Tuomioistuinvaihe: myös yksityiset lakiasiain- ja asianajotoimistot

55 Maksuton oikeusapu Otetaan huomioon tulot (esim. eläke kyllä, mutta ei hoitotuki), menot (esim. asumismenot asumistuella vähennettynä) ja varallisuus (esim. pankkitalletukset); perusomavastuu yksinäiselle henkilölle käyttövarojen mukaan: Enintään 600 e: 0 % Enintään 800 e: 20 % Enintään 900 e: 30 % Enintään e: 40 % Enintään e: 55 % Enintään e: 75 % Alle 18-vuotiaan hakiessa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomioon (valtioneuvoston asetus oikeusavusta 3 )

56 Ilmanen oikeusapu

57 KIITOS! Palaute ja yhteys:

58 Valittaminen kannattaa KHO T 131 Muutostyönä haettiin omakotitalon turvalukon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia; kysymys 6-vuotiaasta autistisesta lapsesta. Lapsi karkaili usein. Talossa oli kolme ulko-ovea. Lääkäri oli suositellut turvalukkojen asentamista. KHO katsoi, että turvalukko muutostyö on myönnettävä vammaispalvelulain mukaisena muutostyönä.

59 Valittaminen kannattaa Helsingin HaO Dnro /6 Täysi-ikäinen kehitysvammainen henkilö, joka oli kehitysvammahuollon tilapäisessä laitospalvelussa osan viikosta, osan viikosta asui äidin ja isän luona. Tapauksessa haettiin asunnon muutostöitä isän uuteen kotiin. HaO katsoi, että ko. henkilöllä oli katsottava olevan kaksi kotia, joten muutostyöt myönnettiin.

60 Valittaminen kannattaa KHO T 2019 Kehitysvammainen lapsi, jonka valvonta ulkona ei ollut mahdollista ilman jatkuvaa valvontaa. Tapauksessa haettiin lapsen kotipihan aitaamista asunnon muutostyönä. Sosiaalilautakunta ja HaO hylkäsivät vaatimuksen. KHO totesi, että perusoikeuksien korostuneen merkityksen vuoksi vammaispalvelulakia tulee tulkita niin, että aidan rakentaminen myönnetään asunnon muutostyönä.

61 Valittaminen kannattaa KHO 2011:18 Vaikeavammaisen lapsen kehityshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. KHO katsoi, että tällainen muutostyö tulee korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä.

62 Valittaminen kannattaa KHO Alle kouluikäisellä lapsella oli todettu Downin syndrooma sekä synnynnäinen eteiskammioväliseinäaukko. Lääkärinlausunnon mukaan lapsi hyötyi kuntouttavasta päivähoidosta, koska mallioppimisen kautta lapsi kykeni jo varhaisessa vaiheessa omaksumaan sosiaalisia taitoja ja mallioppiminen edisti lapsen kielellistä ja motorista kehitystä.

63 Edunvalvonta Edunvalvojan tehtävä on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät pysty itse pitämään huolta taloudellisista tai muista asioistaan Kuka edunvalvoja Alaikäisen edunvalvojana ovat lähtökohtaisesti hänen huoltajansa Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt Tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa (taito, kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus)

64 Edunvalvonta Edunvalvojan määräämisen edellytykset Täysi-ikäiselle henkilölle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottane ole riittävää aihetta.

65 Edunvalvonta Edunvalvojaa ei tarvita, jos asia tulevat muulla tavoin henkilön edun mukaisesti hoidettua Mikäli henkilö itse pystyy antamaan valtakirjan asioidensa hoitamista varten tai ilmaisemaan ymmärrettävästi oman tahtonsa esimerkiksi pankissa asioidessaan Valtakirjan voi antaa vain sellaista asiaa varten, jonka merkityksen henkilö itse ymmärtää

66 Edunvalvonta Holhousviranomainen on maistraatti Neuvontaa maistraatista Jos henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti ja hän haluaa tietyn henkilön edunvalvojaksi, maistraatti voi määrätä edunvalvojan Ellei henkilö kykene antamaan suostumusta, käräjäoikeus määrää edunvalvojuuden

67 Edunvalvonta Edunvalvonta ei rajoita henkilön oikeustoimikelpoisuutta Edunvalvojan ja päämiehen tulee toimia yhteistyössä Edunvalvojan tulee tiedustella päämiehen mielipidettä, ennen kuin hän tekee päätöksen, jos Asiaa on päämiehen kannalta pidettävä tärkeänä ja Kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta Kuuleminen ei ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä

68 Edunvalvonta 1. Edunvalvonta taloudellisissa asioissa Omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevat tehtävät 2. Laaja edunvalvonta Henkilökohtaisten asioiden hoito, joiden merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään (ei kuitenkaan korostetusti henkilökohtaisissa asioissa, esim. avioliitto, isyyden tunnustaminen)

69 Edunvalvonta Valtakirja? Suppea edunvalvonta? Laaja edunvalvonta?

70 Edunvalvonta Hoidettava omaisuutta siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan (jätettävä omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten; olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja) Ehdoton omaisuuden luovutuskielto Suuremmat oikeustoimet vain maistraatin luvalla, esim. omaisuuden myyminen, lainan ottaminen Tilivelvollisuus, vuosittainen raportointi maistraatille. Maistraatti myös valvoo Edunvalvojan tehtävistä kohtuullinen palkkio

71 Edunvalvonta Edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena

72 Edunvalvonta Toimintakelpoisuuden rajoittaminen! = poikkeuksellista Käräjäoikeus voi rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta silloin, jos Täysi-ikäinen henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja Hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä Edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan

73 Edunvalvonta Voidaan rajoittaa siten, että Päämieheltä poistetaan kokonaan oikeus tehdä tiettyjä oikeustoimia (esim. lainan ottaminen ja antaminen) tai vallita tiettyä omaisuutta Hän voi tehdä oikeustoimia ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa tai Hänet julistetaan vajaavaltaiseksi HUOM: Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä päämiehen edun suojaamiseksi