Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Varsinais-Suomen hanke-osio. Tilannekatsaus Elokuu 2015

Transkriptio

1 alvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Varsinais-Suomen hanke-osio Tilannekatsaus Elokuu Timo Pettersson

2 Tiivistelmä Koko PPPR-hankkeen lähtökohtana on havainto- ja tutkimustieto, jonka mukaan murto-osa terveyskeskuksien asiakkaista käyttää valtaosan palveluista. Näiden potilaiden ja asiakkaiden hoito on haasteellista erityisesti siksi, että palvelujärjestelmän toiminta on organisaatiolähtöistä eikä prosesseja tarkastella asiakkaan näkökulmasta. Aikuiskaste-hankeosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Erityistä huomiota kiinnitetään paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin asiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisesti muun muassa osallisuutta lisäämällä aikuissosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eheää palvelukokonaisuutta ja suunnitelmallista, moniammatillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Aikuiskaste-hankeosiossa asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä on toteutunut asiakashaastatteluiden ja kyselyjen avulla sekä asiakkaiden osallistumisena palvelumuotoiluverstaisiin. Asiakkaiden osallisuus omassa palvelussaan huomioidaan hankkeessa asiakkaan aidolla kuulemisella koko prosessin ajan, toimintamallin testauksessa sekä lopuksi palautekyselyssä. Kunnat ja alueet (8 kehittämistiimiä, n. 60 työntekijä) ovat määritelleet aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelu-/asiakasprosessien sisältöä, tarkastelleet päihde- ja mielenterveystiimin ja päivätoiminnan palvelupolkuja ja sisältöä osana aikuissosiaalityötä. Pyrkimyksenä on ollut saada mallinnettua ja pilotoitua uusia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. Palveluprosessien sisältöä määrittelemällä on saatu aikaan konkreettinen palveluprosessin uusi malli ja näkyville niitä puutteita mitä prosesseissa yleensä esiintyy. Yhteinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä ja moniammatillisen tiimin toimivuus sekä yhteinen asiakas- /palvelusuunnitelma ovat palveluprosessin keskeiset elementit samalla tavalla kuin uudessa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Uusi sosiaalihuoltolaki on huomioitu koko palveluprosessin määrittelyissä ja näin ollen se vastaa sosiaalihuoltolain velvoitteisiin. Puh: , s-posti: Sivu 2

3 Toimimalla hankkeessa kehitetyn palveluprosessin mukaisesti ja käyttämällä palvelutarpeen arviointilomaketta sekä palvelusuunnitelmalomaketta liitteineen työvälineenä, syntyy kokonaisvaltainen ja asiakkaan kannalta yhdenvertainen sosiaalityön menetelmä. Menetelmää voisi kutsua esimerkiksi "Ota elämä puheeksi" menetelmäksi. Parhaimmillaan lomake liitteineen toimii dialogin tukena ja siitä syntyy sekä asiakkaalle että palvelunantajalle asiakkaan elämän ja siihen liittyvän palvelutarpeen kokonaiskuva ja näin ollen palveluiden päällekkäisyydet poistuvat. Asiakas saa matalan kynnyksen palvelua ja palveluja tuotetaan kustannustehokkaasti. Tämä kuitenkin edellyttää toimintatapojen ja työskentelykulttuurin muutosta palveluorganisaatioissa. Tähän pyritään jatkohankkeessa. Puh: , s-posti: Sivu 3

4 Sisällysluettelo 1. Taustaa Aikuiskaste hankkeen tavoitteita Asiakkaiden osallisuus Kehittämistiimit Visio Työskentely ja sen tulokset Toimintamallin/menetelmän testaus ja tiedotus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö Klikkaamalla otsikkoa pääset suoraan aiheeseen Liitteet: Elämän hallinnan osa-alueet 1 Elämän hallinnan osa-alueet 2 Visio Prosessikaavio + määritelmät Palveluterpeen arviointilomake Palvelusuunnitelmalomake Haastatteluiden yhteenveto Osallisuuskuvio (suunnitelma) Menetelmiä/työvälineitä luettelo Arviointisuunnitelma Vaikutuslogiikkakuva Palautekysely Arviointiseminaarin muistio Väliarviointi toukokuu 2015 Klikkaamalla liitteen nimeä pääset suoraan liitteeseen Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 4

5 KEHITTÄMISTYÖN TILANNEKATSAUS Toimimalla hankkeessa kehitetyn palveluprosessin mukaisesti ja käyttämällä palvelutarpeen arviointilomaketta sekä palvelusuunnitelmalomaketta liitteineen työvälineenä, syntyy kokonaisvaltainen ja asiakkaan kannalta yhdenvertainen sosiaalityön menetelmä. Menetelmää voisi kutsua esimerkiksi "Ota elämä puheeksi" -menetelmäksi Parhaimmillaan lomake liitteineen toimii dialogin tukena ja siitä syntyy sekä asiakkaalle että palvelunantajalle asiakkaan elämän ja siihen liittyvän palvelutarpeen kokonaiskuva ja näin ollen palveluiden päällekkäisyydet poistuvat. Asiakas saa matalan kynnyksen palvelua ja palveluja tuotetaan kustannustehokkaasti. Myös uuden sosiaalihuoltolain vaatimukset täyttyvät. 1. Taustaa Aikuiskaste hankkeen lähtökohtana on havainto- ja tutkimustieto, jonka mukaan murto-osa terveyskeskuksien asiakkaista käyttää valtaosan palveluista. Turun potilasvirta-analyysissä tunnistettiin muuallakin havaittu tilanne: neljäsosa asiakkaista käyttää kaksi kolmasosaa palvelutarjonnasta. Selvityksen nojalla on yhdeksi keskeiseksi suurkäyttäjien joukoksi pystytty erottelemaan ne asiakkaat, joilla on päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja myös muita terveysongelmia. Näiden potilaiden/asiakkaiden hoito on haasteellista erityisesti siksi, että palvelujärjestelmän toiminta on organisaatiolähtöistä, eikä prosesseja tarkastella asiakkaan näkökulmasta. Palvelut toimivat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin ongelmatilanteeseen tukea eri palveluista.. Kehittämisosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Erityistä huomiota kiinnitetään paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin asiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin. Tavoitteena on, että asiakkaat hyötyvät palveluista nykytilannetta paremmin, kun palvelut muotoillaan erilaisille asiakasryhmille parhaiten soveltuviksi. Tavoitteena on myös saavuttaa kustannustehokas palvelutuotanto. Puh: , s-posti: Sivu 5

6 2. Aikuiskaste hankkeen tavoitteita Tavoitteen on kehittää asiakaslähtöisesti mm. osallisuutta lisäämällä aikuissosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eheää palvelukokonaisuutta ja suunnitelmallista, moniammatillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Parantaa sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kehittämällä moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä, sosiaaliohjausta ja palveluohjausta asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on yksinkertaistaa asiakkaiden palveluun pääsy sekä poistaa päällekkäisyyksiä sekä asiakkaan että organisaation kannalta. Asiakkaan pitää päästä palvelun piiriin hyvin matalan kynnyksen kautta. Tavoitteena voidaan myös pitää sitä että asiakkaiksi saadaan sellaiset henkilöt/perheet jotka syystä tai toisesta eivät ole hakeutuneet palveluiden piiriin, mutta joilla kuitenkin on selkeä palvelutarve. Tavoitteena on että ennaltaehkäisevästi voidaan tukea asiakasta ja hänen perhettään niin että ns. raskaita hoitomuotoja ei tarvitse käyttää. Palveluprosessien sisältöä määrittelemällä ollaan hankkeen kehittämistiimeissä saatu aikaan konkreettinen palveluprosessin uusi malli, ja näkyville myös niitä puutteita mitä tämä päivänä prosesseissa esiintyy. Yhteinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä jota on myös vierelläkulkijaksi kutsuttu, moniammatillisen tiimin toimivuus sekä yhteinen asiakas-/palvelusuunnitelma ovat palveluprosessin keskeiset elementit, kuten uudessa Sosiaalihuoltolaissa. Uusi Sosiaalihuoltolaki on huomioitu palveluprosessin määrittelyissä niin että uusi palveluprosessi vastaa lain tuomia haasteita. 3. Asiakkaiden osallisuus Aikuiskaste-hankeosiossa asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä on toteutunut toistaiseksi asiakashaastatteluiden ja kyselyjen avulla, sekä asiakkaiden osallistumisena palvelumuotoiluverstaissa. Puh: , s-posti: Sivu 6

7 - Asiakashaastattelut Asiakkaiden yksilöhaastatteluita on tehty yhteensä 20, ryhmähaastatteluita yksi ja asiakaskyselyitä yksi. Asiakaskyselyyn tuli yhteensä kahdeksan vastausta. Toteutuneiden asiakashaastatteluiden tulokset on välitetty kehittämistiimien käyttöön. Kehittämistiimeissä on käyty alustavaa keskustelua siitä, miten asiakkaat voisivat osallistua kehittämistyöhön tiedonkeruun jälkeen. Aikuissosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden haastatteluiden yhtenä tavoitteena oli selvittää sitä, miten asiakkaat ovat kokeneet oman palveluprosessinsa, mikä on ollut onnistunutta ja mikä ei. Asiakkaat antoivat myös omia kehittämisehdotuksia ja kuvailivat esimerkiksi hyvän työntekijän piirteitä. Keskeisimmät huomiot haastatteluista liittyvät asiakkaan kohtaamiseen, asiakkaan kuuntelemiseen ja hänen tilanteensa aitoon ymmärtämiseen. Aineiston perusteella päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat eivät tunnista asiakasprosessia tai palvelupolkua kokonaisuutena. Huomionarvoista on se, että suurin osa haastatelluista kertoi saaneensa apua läheiseltään hoitoon tai palvelun piiriin hakeutuessaan. Pääpiirteissään haastatellut asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun ja siihen, miten he ovat siirtyneet palvelusta toiseen. Lähes kaikilla oli kuitenkin mielessään yksittäisiä tapahtumia, jolloin he eivät kokeneet tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi tai he kohtasivat ennakkoluuloja ja asenteita. Erityisesti päihteidenkäyttäjät olivat kohdanneet moralisointia ja jopa vähättelyä päihdetaustastaan johtuen. Jotkin haastateltavat kokivat myös tulleensa väärin kohdelluiksi palvelujärjestelmässä. Huomionarvoista on toki se, että kaikki haastateltavat olivat jo saaneet palvelua, sillä kunnissa asuu paljon palveluita tarvitsevia, jotka eivät koskaan tule palveluiden piiriin. Puh: , s-posti: Sivu 7

8 Tietoja eri kehittämistiimeissä tehdyistä tiedonkeruista on Haastatteluiden yhteenveto liitteessä. - Palvelutarpeen arviointilomake/palvelusuunnitelma Palvelutarpeen arviointia varten on kehitetty tiimeissä lomake ja sitä kokeiltiin jo syksyllä 2014 asiakastyössä hyvin kokemuksin mm. Härkätien kunnissa että Somerolla. Kokemuksia on hyödynnetty lomaketta kehitettäessä. Yhteistyö on tehty tietojenvaihdon suhteen Turun kaupungin KAPSA-hankkeen kanssa jolloin on verrattu siinä hankkeessa kehitettyä mallia tämän hankkeen mallin kanssa. Akselikunnissa on lomaketta arvioitu yhdessä jo aikaisemmin haastatteluihin osallistuvien asiakkaiden kanssa. Heidän palautteensa on sittemmin huomioitu lomaketta kehitettäessä Akselin kehittämistiimissä. Tiimeissä on myös kehitetty Palvelusuunnitelmalomake. Molemmat lomakkeet ovat liitteenä osana palveluprosessikuvausta. Lomakkeet ja sitä kautta koko palveluprosessi on testattu asiakastyössä vuoden 2015 talven, kevään ja kesän aikana kaikissa kehittämistiimien kunnissa paitsi Paimio-Sauvo alueella. Kokeilu suoritetaan joissakin kunnissa laajemmin esim. kaikkien uusien aikuissosiaalityöntekijöiden kohdalla ja joissakin rajoitetummin. Elokuussa 2015 on haastateltu työntekijöitä ja asiakkaita mallin käyttöönoton kokemuksista. Asiakkaan osallisuus omaan palveluun toteutuu hankkeessa kun asiakasta kuullaan aidosti koko prosessin, menetelmän testauksessa ja kun asiakasta testauksen jälkeen kuullaan palaute kyselyn ja palaute haastattelun avulla. Tosin asiakkaan osallisuuden taso omien palveluiden suhteen sekä palveluiden kehittämisen suhteen on määrittelemättä. Mikä on osallisuuden todellinen vaikutus asiakkaan palveluiden laatuun ja mikä on organisaatioiden todellinen tahtotila osallisuuden huomioimisen suhteen? Siinä muutama kysymys jotka vaatisivat määrittelyä ja kannanottoja organisaatioiden taholta. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 8

9 - Palvelumuotoiluverstaat/Palveluprosessi Viisi (5) asiakasta osallistui syyskuussa 2014 kehittämistiimeille järjestettyihin palvelumuotoiluverstaisiin. Verstastyöskentelyssä keskityttiin pohtimaan koko palveluprosessissa olevia ns. riskitekijöitä nimenomaan asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Asiakkaiden läsnäolo elävöitti keskustelua ja he toivat esiin näkökulmia joita ei muuten ehkä olisi tulleet esiin. 4. Kehittämistiimit Kuntien/ryhmien (8 kehittämistiimiä, n. 60 työntekijä) kanssa on määritelty aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelu- /asiakasprosessien sisältöä sekä tarkasteltu päihde- ja mielenterveystiimin ja päivätoiminnan palvelupolkuja ja sisältöä osana aikuissosiaalityötä. Pyrkimyksenä on ollut saada mallinnettua ja testauksen avulla kokeiltua uusia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. Varsinais-Suomen hankekuntien (20 kuntaa) jokainen kehittämistiimi on erikseen pitänyt yhdessä projektikoordinaattorin ja projektisuunnittelijan ( lähtien) kanssa yhteensä 9-16 palaveria. Palavereita suunniteltiin pidettäväksi kerran kuukaudessa jokaisen tiimin kanssa. Muutamia kesäkuulle 2014 sekä talvelle 2015 suunniteltuja palavereita on jouduttu peruuttamaan, koska poissaolevien osuus oli työskentelyn kannalta liian suuri. Projektikoordinaattorin sairasloman takia palavereita ei voitu pitää suunnitelman mukaisesti kerran kuukaudessa helmi- ja maaliskuussa Syyskuussa 2014 tiimit osallistuivat Palvelumuotoiluverstaisiin. Yhteen verstastyöskentelypäivään, joita oli yhteensä kolme, osallistui samanaikaisesti 2-3 kehittämistiimiä. Härkätien kuntien tiimi ja Akselikuntien tiimi pitivät yhden yhteisen palaverin huhtikuussa 2014, jossa lähinnä informoitiin toisia kunkin alueen päihde- ja mielenterveyspalveluista ja keskusteltiin erilaisten ratkaisujen hyödyistä ja haitoista. Puh: , s-posti: Sivu 9

10 Vuoden 2014 palavereissa keskityttiin palveluprosessien (prosessikaavion) sisällön määrittelemiseen ja asiakkaan näkökannan esiintuomiseen. Vuoden 2015 tiimien työskentelyssä on hiottu palveluprosessin määritelmiä niin että ne myös vastaisivat uuden sosiaalihuoltolain määritelmiä, sekä suunniteltu tiedotusta että testausta. 5. Visio Liitteenä olevassa Visio kuvassa on kuvattu kaikille kehittämistiimeille yhteinen toimintamalli. Visiossa on kuvattu kaikille toimijoille sekä asiakkaalle yhteinen palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma sekä toimiva tiimi/monialainen yhteistyö jossa asiakkaalla on koko ajan läsnä omatyöntekijä/vastuutyöntekijä ns. vierelläkulkija tai/ja mahdollisesti kokemusasiantuntija. Vision tavoitetila on matalankynnyksen asiakaslähtöinen palvelutarpeesta lähtöisin oleva asiakaspalvelu. Kun menetelmällä tarkoitetaan järjestelmällistä ja suunnitelmallista menettelytapaa niin toimimalla hankkeessa kehitetyn palveluprosessin mukaisesti ja käyttämällä palvelutarpeen arviointilomaketta sekä palvelusuunnitelmalomaketta liitteineen työvälineenä, syntyy kokonaisvaltainen ja asiakkaa kannalta yhdenvertainen sosiaalityön menetelmä. Menetelmää voisi kutsua esimerkiksi "Ota elämä puheeksi" - menetelmäksi (vrt. Ota lapsi puheeksi - menetelmä). Parhaimmillaan lomake liitteineen toimii dialogin tukena ja siitä syntyy sekä asiakkaalle että palvelunantajalle asiakkaan elämän ja siihen liittyvän palvelutarpeen kokonaiskuva ja näin ollen palveluiden päällekkäisyydet poistuvat ja asiakkaan osallisuus saamaansa palveluun lisääntyy. Projektin alkuvaiheessa kuvattiin liitteenä olevassa Elämänhallintakuvassa nykytilanne, jossa asiakas on kuvattu keskelle sekavaa palvelujärjestelmää missä eri toimijat palvelevat asiakasta organisaatiolähtöisesti. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 10

11 6. Työskentely ja sen tulokset o Prosessikaavio: Liitteenä olevan prosessikaavion sisältöä määrittelemällä on saatu aikaan konkreettinen palveluprosessin uusi malli, työmenetelmä, ja näkyville myös niitä puutteita mitä tänä päivänä prosesseissa esiintyy. - Prosessikaavion eri osioita tarkemmin määrittelemällä päästiin konkretisoimaan eri kehittämistiimien aiheita. - Liitteenä oleva prosessikaavio on esimerkki kun taas lomakkeet ovat samat kaikille. Tiimien kehittämät versiot voivat hieman poiketa toisistaan. Kaavio on dokumentoitu niin että tekstiosuudet ovat samassa tiedostossa. Liitteenä olevassa kaaviossa olevista linkeistä pääsee määritelmiin. Jokaiselle kehittämistiimille on tehty omat versiot. Varsinkin tekstiselitykset tulee vastata eri kuntien omia tarpeita ja todellisuutta niin että prosessikuvaus kokonaisuutena toimii selkeänä ohjeena. - Prosessikuvauksessa on joitakin aikaisemmin käytettyjä käsitteitä muutettu niin että ne nyt vastaavat uuden sosiaalihuoltolain käsitteistöä. - Jokaisen tiimin työskentelyn tarkempi kuvaus sekä yksityiskohtaiset haastattelutulokset ilmenevät jokaisen kehittämistiimin palaverin omasta muistiosta, sekä tiimien omista prosessikuvauksista. o Raisio-Ruskon, Vakka-Suomen, Paimio-Sauvo sekä Someron kehittämistiimit: Kehittämistiimeissä on alusta asti keskitytty palveluprosessin kokonaisuuden tarkasteluun painopisteenä yhteinen palvelutarpeen arviointi sekä moniammatillisen tiimin toimivuus ja yhteisen palvelusuunnitelman aikaan saaminen. Kehittämistyö on eri tiimeissä erilaisessa vaiheessa johtuen mm kuntien erilaisesta lähtötilanteesta hankkeen alkaessa sekä palaverien määristä. Palvelutarpeen arviointilomake ja palvelusuunnitelmalomake on otettu koekäyttöön. Kaikissa tiimeissä on koko prosessin määritelmät tässä vaiheessa Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 11

12 määritelty valmiiksi testausta varten. Raisiossa, Vakka-Suomen kunnissa sekä Somerolla lomakkeet on laitettuaan Pro-Consona asiakastietojärjestelmään. o Naantalin sekä Pöytyän kehittämistiimit: Kehittämistiimeissä otettiin asiakkaan palveluprosessin kokonaisuuden sijasta aluksi kehittämiskohteeksi päihde- ja mielenterveysasiakkaiden päivä-/työtoiminta osana aikuissosiaalityön palvelupalettia. Naantalissa tavoitteena oli tuoda uusia muiden toimijoiden kuin päivätoiminnan tuottamia palvelumuotoja päivätoimintaan. Näistä on sovittu ja päätetty. Naantalissa on myös otettu palvelun kokonaisprosessi kehittämiskohteeksi, kuten yllämainituissa tiimeissä. Pöytyällä tavoitteena oli tehdä suunnitelma saman katon alla toimivasta palvelutalosta". Pöytyän tiimi päätti kuitenkin että henkilöstöresurssit Pöytyällä eivät riitä tällaiselle hankkeelle juuri nyt joten sielläkin kuten Naantalissa ja muissa yllämainituissa tiimeissä on otettu kokonaisprosessi kehittämiskohteeksi. Molemmissa tiimissä on koko prosessin määritelmät tässä vaiheessa määritelty valmiiksi testausta varten. Palvelutarpeen arviointilomake ja palvelusuunnitelmalomake on otettu koekäyttöön aikuissosiaalityön yksiköissä. Naantalissa lomakkeet laitetaan Pro-Consona asiakastietojärjestelmään. o Härkätien sekä Akselin kehittämistiimit: Kehittämistiimeissä on keskitytty päihde- ja mielenterveystiimin toimivuuteen palveluprosessin kokonaisuudessa. Myös näiden tiimien osalta keskeiseksi osaksi palveluprosessissa on muodostunut palvelutarpeen arviointi ja moniammatillisen tiimin toimivuus ja sitä myötä myös yhteisen palvelusuunnitelman laatiminen. Akselikunnissa päähuomio on toimivan päihde- ja mielenterveystiimin aikaansaamisessa. Tiimi on perustettu ja sen toiminta alkaa syksyllä Härkätiellä päähuomio on asiakkaan palvelupolun määrittelyssä. Palvelutarpeen arviointilomake ja palvelusuunnitelmalomake on otettu koekäyttöön. Molemmissa tiimeissä on koko prosessin määritelmät tehty valmiiksi testausta varten. Kunnissa palvelutarpeen Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 12

13 arviointilomake sekä palvelusuunnitelmalomake on laitettu Pro- Consonan asiakastietojärjestelmään. o Asiakkaan näkökulma: Näkökulman huomioimisesta (asiakashaastattelut) kehittämistiimien työssä tehtiin suunnitelma yhdessä projektisuunnittelijan kanssa toukokesäkuussa Haastatteluja on toteutettu kesän ja syksyn 2014 aikana. Härkätien kunnissa asiakkaan näkökulman työhön toi YAMK sosionomiopiskelijan opinnäytetyö, jossa mm. asiakkaille on järjestetty työpaja heidän palvelukokemustensa kirjaamiseksi. Suunnitelma asiakkaan näkökulman huomioimisesta sekä yhteenveto haastatteluista ja tuloksista ovat liitteenä. Asiakkaita on otettu mukaan palvelutarpeen arviointilomakkeen arviointiin. Elo- ja syyskuun 2015 aikana pyritään haastattelemaan asiakkaita uuden mallin käyttöönoton kokemuksista. o Palvelumuotoiluverstaat: Verstaita järjestettiin syyskuussa 1.9, 3.9. ja Verstaiden sisältöä suunniteltiin yhdessä Palvelumuotoiluasiantuntija Markku Nurmisen kanssa. Työskentely onnistui hyvin ja sen tulokset olivat looginen jatke aikaisemmin tiimeissä tehdylle työlle. Tulokset palvelivat syksyn tiimipalavereiden jatkotyöskentelyä. Tiimien jäsenten osallistumisprosentti oli 60. Yhteensä 5 asiakasta osallistui kahtena päivänä. Osallistujat olivat tyytyväisiä päivien työskentelyyn. Konsultin dokumentointi päivien tuotoksista olisi voinut olla parempi, varsinkin kun teemana oli löytää palveluprosessin ns. riskitekijöitä asiakkaan palveluprosessissa. Tällaista prosessinomaista dokumentaatiota ei konsultti ole toimittanut. Palaveri asiasta on pidetty konsultin kanssa jolloin sovittiin että tällainen kuvaus toimitetaan hankkeelle marraskuun loppuun mennessä. o Asiantuntijaluentoja: Luentoja järjestettiin kehittämistiimin- ja projektiryhmän jäsenille sekä hankekuntien muille asiakastyötä tekeville lokakuussa 2014 Raision valtuustosalissa. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 13

14 - Kokemusasiantuntijuudesta luennoi kokemusasiantuntija Mikael Söderström Tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä. - Päihde-, mielenterveys- ja aikuissosiaalityön kehittämisestä luennoi psykiatrian erikoislääkäri Antti Mikkonen. Tilaisuuteen osallistui 40 henkilöä. - Perhevalmentaja Mirva Maine ja perhekuraattori Minna Lehtinen esitteli hankkeen projektiryhmälle Ota lapsi puheeksi-menetelmän. - Ota-lapsi puheeksi menetelmäkoulutuksesta järjestetään info-seminaari Raisiossa.(peruttu vähäisen ilmoittautumisien vuoksi) - Syyskuun 11 päivä 2015 järjestetään puolenpäivän Asiakasvastaava toiminta koulutus. o Monialainen johtaminen: Iltapäiväseminaari järjestettiin Varsinais-Suomen Kaste-hanke kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle Turussa. Prosessijohtamisen kehittäminen tulisi jatkossa huomioida kehittämistyössä, kuten myös tiimityöskentelyn kehittäminen. Monialainen yhteistyö, uusien mallien juurruttaminen kuten asiakkaan osallisuuden jatkuvuuden takaaminen ovat jatkohankkeen ( ) teemoja, sillä niitä ei tämän hankkeen aikana ehdi toteuttaa. o Prosessien määrittelytyö: Määrittelytyö jatkuu syksyllä 2015, mikäli kokemukset mallin kokeilusta antaa siihen tarvetta. Vuoden 2015 alusta lähtien malleja kokeillaan käytännössä. Kokeiltavien mallien markkinointi toteutetaan yhteistyötahojen osalta keväällä o Hankearviointi: Arvioinnin helpottamiseksi on tehty liitteenä oleva ns. vaikutuslogiikkakuva sekä liitteenä oleva arviointisuunnitelma, jonka toteutus suunnitellaan yhdessä arviointeihin erikoistuneen yrityksen Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 14

15 Ramboll Oy n kanssa. o Varsinais-Suomen kehittämistiimien yhteinen arviointiseminaari: Kaikille kehittämistiimeille pidettiin yhteinen seminaari jolloin arvioitiin hankkeen hyötyjä ja haittoja sekä vedettiin yhteen hankkeen tulokset ja yhteiset pulmakohdat. Tietoa hyvistä käytännöistä vaihdettiin aikuissosiaalityön päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluprosessin kehittämisessä. Päivä toteutettiin yhdessä Ramboll Oy n kanssa. Muistio päivästä on liitteenä. o Menetelmiä/työvälineitä: Projektiryhmässä päätettiin että tehdään luettelo eri menetelmistä ja työvälineistä mitä voisi hyödyntää päihde- ja mielenterveystyön sekä aikuissosiaalityön asiakastyössä. Luetteloa täydennetään kehittämistiimeissä. Luettelo eri menetelmistä ja työvälineistä linkkeineen liitteenä. o Konkreettiset tulokset Kysymys mitä konkreettisia tuloksia hanke on tuottanut kunnille, tuotti seuraavanlaisia vastauksia, kysymys lähetettiin elokuussa sähköpostitse kaikille kehittämistiimien jäsenille: - Hanke on aiheuttanut hyvää keskustelua ja omien työtapojen kyseenalaistamista/perustelemista työyhteisöissä, kuten kehittämistyössä on tarkoituksenakin. - Olemme saaneet uusina työmuotoina päihdetiimin sekä päihdehoitajan. Tiiminä työskentely on myös lisännyt rajoja ylittävää yhteistyötä. - Palvelutarpeen arviointilomake on ollut hyvä työväline eri palveluita tarvitseville asiakkaille. - lomake on otettu käyttöön asiakastyössä - lomake on auttanut sosiaalitoimea paremmin ymmärtämään asiakkaiden ongelmien laajuuden ja miten parhaiten heitä voi tukea Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 15

16 - vaikeimpia asioita on nyt helpompi ottaa esille jo palvelutarpeen arvioinnissa - yhteinen lomake tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden kuntien viranomaisten kanssa. Peruspohja on sama. - yhteiset tiedonanto/koulutukset ovat tärkeitä ja antavat ymmärryksen ylemmille tahoille miten tietoa on oltava asiakastyötä tehdessä - Hankkeen lipuessa eteenpäin on asiakasprosessissa toimimattomat kohdat alkaneet tulla pikkuhiljaa näkyviksi ja toisaalta toimivat kohdat/työtavat tulleet myös näkyviksi. Ennen kokemukset perustuivat mutu-tuntumaan nyt konkretiaan jolloin muutostyöskentelyllä on selkeämpi päämäärä. 7. Toimintamallin/menetelmän testaus ja tiedotus o Testaus: Miltei kaikki tiimit ovat tammikuussa aloittaneet Palvelutarpeen arviointilomakkeen testauksen aikuissosiaalityön yksiköissä. Työntekijät arvioivat itse koska ja kenen asiakkaan kanssa he lomaketta käyttävät. Toistaiseksi lomakkeiden testauksesta on pääosin hyviä kokemuksia. Testausta on tarkoitus laajentaa niin että käytännössä kokeillaan myös palvelusuunnitelman lomakkeen käyttöä ja siihen liittyvän moniammatillisen tiimin toimivuutta. Kaikki tiimit osallistuvat ainakin osittain koko prosessin eli työmenetelmän testaukseen kevään ja kesän 2015 aikana o Tiedottaminen: Tiedottaminen mallin/menetelmän käyttöönotosta tai sen olemassaolosta on aloitettu tammikuussa ja maaliskuussa Raision aikuissosiaalityöntekijöille. Raiso-Ruskon, Naantalin, Vakka-Suomen, Pöytyän, Someron, Akseli-kuntien ja Härkätie-kuntien alueilla on pidetty helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa infotilaisuuksia, joihin on kutsuttu sosiaali- ja terveystoimen keskeisimmät työntekijät sekä esimiehet. Paimio-Sauvo kuntien osalta tiedotusstrategian Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 16

17 suunnittelu jäi tekemättä koska kehittämistiimiä ei saatu toimimaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 puolella on prosessin kehittämisestä informoitu Raision Sote johtoryhmää sekä Vakka - Suomen sosiaalijohtoa. Turun kaupungin aikuissosiaalityöntekijöille hankkeen tuloksista luennoi Timo Pettersson Brahean järjestämässä aikuissosiaalityön täydennyskoulutus seminaarissa Jokainen tiimi ja sen jäsenet vastaavat myös omalta osaltaan kehittämistyön edistymisen tiedottamisesta omassa organisaatiossa. o Arviointi-/palautekysely: Asiakkaille ja työntekijöille tehdään haastattelumuodossa palautekysely uuden mallin toimivuudesta elo- syyskuussa Tarkoitus on että kysely/haastattelut kohdistuvat niihin asiakkaisiin joille on tehty prosessikuvauksessa mainittu palvelutarpeen arviointi. Akselikunnissa tehtiin asiakaspalautekysely kaikkien sosiaaliviraston asiakkaiden osalta jo huhti- ja toukokuussa Myös Raisiossa tehtiin keväällä opiskelijan toimesta asiakastyytyväisyyskysely. Tuloksia ja kyselyiden toimivuutta on hyödynnetty kun palautekyselyä on suunniteltu muidenkin kuntien osalta. Hankkeen kehittämistiimien jäsenille, projektiryhmän jäsenille sekä hanketyöntekijöille tehtiin webbkysely hankkeesta toukokuussa Kyselyn tulokset ovat luettavissa liitteestä Väliarviointi toukokuu Vastausprosentti oli noin 30%. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 17

18 8. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö o Yhteispäivystys: Erikoissairaanhoitaja/PPPR-hanketyöntekijä Eeva Roisko aloitti tammikuussa kehittämistiimeissä informaatiokierroksen. Aiheena on Tyksin yhteispäivystyksen uuden päihde- ja mielenterveysyksikön toiminta sekä siihen liittyvät yhteistyökuviot. Juhannukseen mennessä Eeva Roisko oli vieraillut kaikissa tiimeissä paitsi yhdessä jossa info pidetään syksyllä. Yhtenä tavoitteen informaatiotilaisuuksissa on että sovitaan kuntien yhteyshenkilöistä sekä yhteistyön kehittämisen että asiakastyön suhteen. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 18

19 Liite: Riskiryhmien elämänhallinan osa-alueet/asiakas keskiössä Kolmas sektori Vuokraasunnot Erikoissairaanhoito Päihde- ja mielenterveys Tuki- ja palveluasunnot Sosiaalinen toimintakyky Asuminen Mielenterveys Riippuvuus aikuissosiaalityö Perhe Asiakas toimeentulo Fyysinen terveys Työ/opiskelu Työllistämis -yksikkö Perhepalvelut Sosiaalinen kuntoutus Erikoissaira anhoito TE-toimisto Terveysasema Vammaispalvelut Kolmas sektori Puh: , s-posti: Sivu 19

20 Muita palvelun tuottajia: Kuntoutusyksiköt Perheet Laitokset Koulut Pajat ym Työpaikat Keskiössä on asiakaslähtöisesti asiakas. 1. Asiakasta ympäröi 7 elämänhallinta aluetta. 2. Yhdenkin kuvatun elämänhallinnan alueen hallinnan menettäminen voi saada ihmisen täysin raiteiltaan. Ns. riskiryhmien kohdalla moni näistä osa-alueista on vaarassa luisua pois ihmisen omasta hallinnasta. Usein hallinta on jo menetetty useimmilla osa-alueilla. 3. Uloimpana on meidän palvelujärjestelmä joka pyrkii paikkaamaan menetettyä elämänhallintaa tai auttamaan palauttamaan elämänhallinnan. Jokaisella osastolla, vastuu-alueella, virastolla (jotka on kuvattu neliössä) on oma erikoistumisalueensa. (paksut viivat). Jokainen kuitenkin tavalla tai toisella myös tietoisesti tai tiedostamatta toimii muissakin elämänhallinnan alueilla. Esimerkintapaisesti tämä on visualisoitu kaarevilla viivoilla. 4. Kunnan palveluja täydentävä ja kompensoiva kolmas sektori on kuvattu kuvan ylä- ja alapuolella. 5. Elämänhallinnan pallukoiden ja palvelujärjestelmän välissä on nuoliympyrä joka kuvastaa sitä että kaikki tavalla tai toisella osallistuu sosiaaliseen kuntoutukseen, jos sosiaalinen kuntoutus ymmärretään laaja-alaisesti sosiaalisen kompetenssin parantamisen välineenä, eikä vain työelämään valmentamisen kuntouttavana toimintana kuten tänään usein ajatellaan. 6. Toisaalta ympyrä myös kuvastaa sitä kierrettä mihin asiakas voi joutua silloin kun/jos jokainen vain harrastaa ns. ohjausta ja neuvontaa, eli poiskäännyttämistä. Asiakas ei aina täytä niitä järjestelmän sisäänrakennettuja kriteereitä joilla asiakkuudet määritellään. 7. Nuoliympyrä kuvaa myös sekä asiakkaan että palvelujärjestelmän yhteistä tavoitetta. Sosiaalinen kuntoutus on yhteiskuntapoliittisten tekojen, palvelujen, toimenpiteiden ja menetelmien sovellutuksia määrittävä metodologinen periaate, jonka läpikäyvänä tavoitteena on inhimillisessä käytännössä ilmenevien toiminnallisten rajoitteiden synnyn estäminen ja niiden poistaminen tai vähentäminen tavoitteena yksilöllinen hyvinvointi. (Pasi Valtee) 8. Kuva pyrkii kertomaan myös miten helposti päällekkäistä työtä syntyy sekä palvelun antajan että palvelun saajan näkökulmasta katsottuna. 9. Hankkeessa pyritään saamaan aikuissosiaalityö palvelujärjestelmän keskiöön, aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön riskiryhmissä olevien asiakkaiden palvelukokonaisuudessa. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 20

21 Liite: Riskiryhmien elämänhallinan osa-alueet/aikuisosiaalityö keskiössä Asiakkaan palvelukartoitus Asiakas Mielenterveys Vuokraasunnot Perhepalvelut Perhe Asuminen Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Tuki- ja palveluasunnot Päihde- ja mielenterveys Riippuvuus toimeentulo Asiakkaan sosiaalinen kuntoutus Toimeentulotuki Erikoissairaanhoito Fyysinen terveys Työ/opiskelu Työllistämis -yksikkö Vammaispalvelut Terveysasema TE-toimisto Kolmas sektori Muita palvelun tuottajia: Kuntoutusyksiköt Perheet Laitokset Koulut Pajat ym Työpaikat Puh: , s-posti: Sivu 21

22 Keskiössä on aikuissosiaalityö. Hankkeessa pyritään saamaan aikuissosiaalityö palvelujärjestelmän keskiöön, aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön riskiryhmissä olevien asiakkaiden palvelukokonaisuudessa. 1. Aikuissosiaalityötä ympäröi 7 elämänhallinta aluetta (asiakaskokonaisuus). 2. Aikuissosiaalityön määritellyssä näkyvät usein toimeentulotukilaki, päihdehuoltolaki sekä laki kuntouttavasta työtoiminnasta, jotka raamittavat aikuissosiaalityön sisällön (Jokinen & Juhila (2008), Sosiaalityö aikuisten parissa). Kuvattu harmaalla 3. Kuvassa aikuissosiaalityö on ympyrän kuvaavaa palvelukokonaisuutta koordinoiva taho. 4. Kunnan palveluja täydentävä ja kompensoiva kolmas sektori on kuvattu kuvan yläpuolella. 5. Nuoliympyrä kuvastaa yhteistä aikuissosiaalityön koordinoitua palvelusuunnitelmaa sekä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteita jota kaikki kuvassa olevat tahot omalta osaltaan tukee. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan laaja-alaista sosiaalisen kompetenssin parantamisen (hyvän elämän saavuttamisen) välinettä, eikä vain työelämään valmentamisen kuntouttavana toimintana kuten tänään usein ajatellaan. 6. Toisaalta ympyrä myös kuvastaa sitä kierrettä (mikä on tarkoitus katkaista aikuissosiaalityön statuksen muuttamisella nykyiseen palveluorganisaatioon nähden) mihin asiakas voi joutua silloin kun/jos jokainen vain harrastaa ns. ohjausta ja neuvontaa, eli poiskäännyttämistä. Asiakas ei aina täytä niitä järjestelmän sisäänrakennettuja kriteereitä joilla asiakkuudet määritellään. 7. Nuoliympyrä kuvaa myös sekä asiakkaan että palvelujärjestelmän yhteistä tavoitetta. Sosiaalinen kuntoutus on yhteiskuntapoliittisten tekojen, palvelujen, toimenpiteiden ja menetelmien sovellutuksia määrittävä metodologinen periaate, jonka läpikäyvänä tavoitteena on inhimillisessä käytännössä ilmenevien toiminnallisten rajoitteiden synnyn estäminen ja niiden poistaminen tai vähentäminen tavoitteena yksilöllinen hyvinvointi. (Pasi Valtee, 1977, Sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määrittelyä. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite erään viitekehyksen valossa) 8. Kuva pyrkii kertomaan myös miten helposti päällekkäistä työtä syntyy sekä palvelun antajan että palvelun saajan näkökulmasta katsottuna, minkä takia monitahoinen prosessijohtaminen on edellytys järkevän asiakaslähtöisen moniammatillisen palvelun toteuttamiselle. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 22

23 Liite: Visio Aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveys asiakkaan palvelupolku Yhteydenotto Prosessikaavio kohta 1-5 Palvelutarpeen arviointi Omatyöntekijä Asiakas Tiimin koollekutsuminen Prosessikaavion kohtaa 5-8 Kokemusasiantuntija Palvelusuunnitelma Kohdennetut palvelut Prosessikaavion kohtaa 9-11 Yhteinen tavoite ohjaa sosiaalista- ja terveydellistä kuntoutusta Puh: , s-posti: Sivu 23

24 Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä aikuissosiaalityön asiakkaan palveluprosessi 1 Yhteydenotto ja arviointi Yhteistyötaho 2 Palvelutarpeen arviointi 2 a Palvelutarpeen arviointilomake 2 b Elämän halinnan osaalueet pelilauta Asiakas 5 Moniammatillisen tiimin valinta 6 Palvelusuunnitelma 12a Asiakka an palaute keskust elulomake 6 a Palvelusuunnitelmalomake Kokemusasiantuntija Monialainen johtaminen Työnoh jaus 7 Omatyöntekijän valinta Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 24

25 9 Kohdennetun palvelun palveluprosessit Asiakas 12a Asiakka an palaute keskust elulomake 10 Palvelusuunnitelman tarkistaminen 11 Asiakkuuden päättäminen 6a Palvelusuunnitelman tarkistamislomake 9 a Päihdeasiakkaan perusselvityslomake Kokemusasiantuntija Monialainen johtaminen Työnoh jaus 12a Asiakkaan palautekeskustelulomake Asiakas on kuvattu prosessin vierellä niin että nuolet osoittaa aina siihen osaan missä asiakas aina on läsnä. Toisella puolella on kuvattu monialainen johtaminen sekä johtamista tukeva työnohjaus jotka päätöksillä, ja sopimuksilla ohjaa ja tukee moniammatillista työskentelyä. Kaavion määritelmiä seuraavilla sivuilla. Niihin pääsee myös laatikoissa olevien linkkien kautta. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 25

26 YHTEISTYÖTAHO - Yhteistyötaholla tarkoitetaan palveluorganisaatiota jossa asiakkaalla on asiakassuhde. Yhteistyötaho voi olla esim: - Aikuissosiaalityön yksikkö - Lastensuojelun yksikkö - Mielenterveys- ja päihdeyksikkö - Vammaispalvelut - Vanhustenpalvelut - A-klinikka - Kuntouttava työtoiminta - TE-keskus - Seurakunnat - Diakoniatyö - Kela - Terveyskeskus - Aikuispsykiatrian poliklinikka - Erikoissairaanhoidon yhteispäivystys - Etsivä nuorisotyö - Kaupungin asuntotoimisto - Edunvalvojat - Poliisi SHL 35 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi - Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. - Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 26

27 1. YHTEYDENOTTO JA ARVIOINTI Asiakas tai yhteistyötaho ottaa yhteyttä johonkin palvelupisteeseen/toimipaikkaan - Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse, kirjallisesti, esim. hakemus tai tapaamisena. - Yhteydenoton yhteydessä tehdään arvio siitä kuka on se joka tekee tässä tapauksessa palvelutarpeen arvioinnin. - Asiakas ohjataan asiakkaan palvelutarpeesta katsottuna ensisijaiseen katsomaansa toimipisteeseen jossa arviointi tehdään - Ensimmäinen yhteydenotto voi tulla myös yhteistyötaholta - Palvelutarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä yhdessä asiakkaan kanssa. - Arvioinnin voi myös tehdä esim. mielenterveys- ja päihdeyksikön psykiatrinen sairaanhoitaja tai lähihoitaja yhteistyössä sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa, työtoiminnan ohjaaja, sekä muut sosiaalityöntekijät tai sosiaaliohjaajat. SHL 36 - Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus silloin kun arviointi tehdään sosiaalihuollon toimesta. - Jos muu taho huomaa että palvelutarpeen arviointi pitäisi tehdä ottaa tämä yhteyttä asiakkaan palvelutarpeesta katsottuna ensisijaiseen katsomaansa toimipisteeseen jossa arvio tehdään. - Arviointi tehdään aina asiakkaan läsnä ollessa. - Asiakkaalta pyydetään aina lupa tehdä palvelutarpeen arviointi ja kerrotaan mihin sitä on tarkoitus käyttää. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 27

28 2. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Palvelutarpeen arviointi tehdään jotta voidaan arvioida asiakkaan pääasiallinen palveluntarve ja että sen perusteella voidaan tehdä palvelusuunnitelma. SHL 36 - Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. SHL 36 - Kun palvelutarpeen arviointi tehdään sosiaalihuollossa, palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus, ellei muualla laissa toisin säädetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (Katso kohta 7) palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla viranhaltijalla on oltava mainitun lain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus SHL 37 - Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. - Palvelutarpeen arvioinnin tekee asiakastyötä tekevä työntekijä jonka kanssa asiakas/potilas ensimmäiseksi keskustelee palvelutarpeestaan, tai sitten asiakas ohjataan palvelutarpeen arviointia varten mielenterveys- ja päihdeyksikköön. - Arvioinnin tekee pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. - Arvioinnin voi myös tehdä esim. mielenterveys- ja päihdeyksikön psykiatrinen sairaanhoitaja tai lähihoitaja yhteistyössä sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa, etsivä nuorisotyöntekijä, työtoiminnan ohjaaja, sekä muut sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Jos työntekijä ei täytä SHL 36 kelpoisuusvaatimuksia Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 28

29 - Arvioinnin perusteella työntekijä arvioi ensisijaisen tuen tarpeen, kiireellisyyden jatkotoimenpiteistä ja yhteistyötahoista - Arvioinnissa käytetään Palvelutarpeen arvioinnin lomaketta - Työntekijä ottaa vastuun jatkojärjestelyistä, kuten ajanvaraus, soittopyyntö, siirto oikeaan tahoon jne. asiakkaan luvalla, matalalla kynnyksellä - Arvioinnin tekijä sopii yhteydenotoista yhteistyötahojen sekä asiakkaan kanssa ja hoitaa moniammatillisen tiimin kokoon kutsumisen. - Arvioinnin tekijä toimii omatyöntekijänä/vastuutyöntekijänä kunnes toisin sovitaan (Katso kohta 7) - Yhteistyötahon kanssa käyty yhteinen asiakasneuvottelu, voi korvata ns. palvelutarpeen arviointikeskustelun, mikäli asiakas on siinä mukana. Tarpeen mukaan työntekijä täyttää myös silloin palvelutarpeen arviointilomakkeen. - Täytetty palvelutarpeen arvioinnin lomake, tai vastaavat tiedot lähetetään kaikille jotka omatyöntekijä kutsuu moniammatilliseen palvelusuunnitelma palaveriin. - Palvelutarpeen arviointi tehdään aina silloin kun palvelusuunnitelman tekoa varten tarvitaan palvelutarpeen arviointilomakkeessa olevia tietoja. - Arviointi päivitetään aina kun syntyy uusi työntekijä-asiakas suhde. - Asiakkaalta pyydetään kirjallinen lupa lomaketietojen käyttöön (mukana lomakkeessa) - Arviointilomake jaetaan yhteistyötahoille ja asiakkaalle paperiversiona. Alkuperäinen lomake jossa on asiakkaan allekirjoitus, säilytetään siinä toimipaikassa jossa alkukartoitus on tehty. - Uusien toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla arviointi/kartoitus pyritään aina tekemään 7 arkipäivän aikana siitä kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 29

30 - Asiakkaalta pyydetään aina lupa tehdä palvelutarpeen arviointi ja kerrotaan mihin sitä on tarkoitus käyttää - Palvelutarpeen arviointilomake tallennetaan asiakastietojärjestelmiin, ja paperiversio jaetaan niille joilla ei ole oikeutta asiakastietojärjestelmien käyttöön. - Palvelutarpeen arvioinnissa voi käyttää apuvälineenä 2 b Elämän halinnan osa-alueet pelilautaa joka on palvelutarpeen arviointilomakkeen liitteenä prosessikuvauksessa. - Kun palveluntarpeen arvioinnissa ilmenee päihdeongelma, voidaan käyttää lisäselvityksiä varten lomaketta 9 a Päihdepotilaan hoitoonohjauksen lomaketta prosessin vaiheessa 9. Palvelutarpeen arviointilomakkeen käytön käyttöohje: Palvelutarpeen arviointilomake on työväline asiakkaan ja työntekijän väliseen dialogiin. Lomakkeen tavoitteena on olla: 1. dokumentoinnin väline: Työntekijä täyttää lomakkeen asiakkaan ja työntekijän/työntekijöiden välisen keskustelun perusteella. Tarkoituksena on, että palvelutarpeen arviointi dokumentoidaan aina saman kaavan mukaisesti, jolloin se edesauttaa moniammatillista yhteistyötä jatkossa. Lomake jaetaan aina kaikille niille, jotka jatkossa osallistuvat yhteisen palvelusuunnitelman tekoon yhdessä asiakkaan kanssa. 2. tietojenvaihtolupana: Lomakkeen lopussa asiakkaalla on mahdollisuus antaa lupa tietojen vaihtoon yhteistyötahojen kanssa. 3. muistilistana: Lomake toimii myös muistilistana työntekijälle. Muistilista muistuttaa asioista, jotka voivat olla tärkeitä asiakkaan palvelutarpeen näkökulmasta, ja jotka olisi hyvä huomioida keskustelussa asiakkaan kanssa. 4. dialogin apuvälineenä: Palvelutarpeen arviointilomakkeen liitteenä oleva pelilauta on apuväline, jota voi käyttää keskustelun elävöittämisessä. Elävöittäminen voi olla tarpeen, jos työntekijän ja asiakkaan välille on vaikea saada dialogia. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 30

31 2a PALVELUTARPEEN ARVIONTILOMAKE PERUSTIEDOT Etu- ja sukunimet Henkilötunnus Osoite/kotikunta Puhelinnumero Äidinkieli/asiointikieli PERHETILANNE Siviilisääty Lapset/yhteystiedot Vanhemmat/yhteystiedot Muu lähiomainen/ läheinen/edustaja/yhteystiedot AMMATTI, KOULUTUS, OPISKELU 1) Opiskelu 2) Koulutus 3) Ammatti 4) Työhistoria 5) Työtön Kyllä Ei Kuntouttava työ Kyllä Ei Työkokeilu Kyllä Ei 6) Työrajoitteet 7) Eläkkeet: Työeläke Kyllä Ei Vanhuuseläke Kyllä Ei Takuueläke Kyllä Ei Työkyvyttömyyseläke Kyllä Ei Perhe-eläkkeet Kyllä Ei Kuntoutustuki Kyllä Ei Puh: , s-posti: Sivu 31

32 OLOSUHDESELVITYS ASIAKKAAN PERHEESEEN JA ERITYISESTI LAPSIIN PITÄÄ KIINNITTÄÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA KAIKISSA OLOSUHDESELVITYKSEN KOHDISSA. 1) Asuminen 2) Sosiaaliset verkostot 3) Harrastukset 4) Toimeentulon lähde 4) Taloudellinen tuki Esim. Toimeentulotuki Hoitotuki Vammaistuki Omaishoidontuki 5) Taloudellinen tilanne 6) Terveys 7) Lääkitys 8) Apuvälineet 9) Nukkuminen/ vuorokausirytmi 10) Hygienia 11) Ruokailu Puh: , s-posti: Sivu 32

33 12) Kulkeminen 13) Tupakointi 14) Alkoholin käyttö 15) Huumeiden käyttö 16) Lääkkeiden väärinkäyttö 17) Muita keskeisiä elämänvaiheita 18) Lapsen /lasten hoito 19) Lapsen/lasten kehitys 20) Lapsen/lasten rajat ja turvallisuus 21) Perheen vorovaikutus 22) Erimielisyyksien ratkaiseminen Puh: , s-posti: Sivu 33

34 ASIAKKUUDET/PALVELUT (nykyiset ja päättyneet) Sosiaalitoimi Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Vammaispalvelut Työllistämispalvelut Terveystoimi Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto Hammashuolto Muu Mielenterveyspalvelut Kotihoito Lasten neuvola Päivähoito Koulutoimi Oppilas-/opiskelijahuolto Omaishoito Päihdepalveluyksikkö Etsivä nuorisotyö KELA TE-keskus Velkaneuvonta Puh: , s-posti: Sivu 34

35 Ulosotto Edunvalvoja Oikeusaputoimisto Rikosseuraamus Muu, mikä PALVELUTARVE (keskeisin ongelma) 1) asiakkaan omin sanoin kuvailtuna: 2) Lapsen näkemys perheen tilanteesta 3) Omaisen/läheisen/edustajan kuvaamana 4) Palvelutarpeen arvion tekijän kuvaamana Puh: , s-posti: Sivu 35

36 JATKOSUUNNITELMA 1) Mikä on ensisijainen palvelu: 2) Kuka on vastuutyöntekijä/ omatyöntekijä: 3) Asiakkaan nimeämä oma tukihenkilö : 4) Koska tehdään palvelusuunnitelma: 5) Ketkä kutsutaan monimmatillisen tiimiin ensimmäiseen palaveriin: Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 36

37 SUOSTUMUS TIETOJEN KÄYTTÖÖN YHTEISTÖTAHOT Sosiaalitoimi Kyllä Ei Lastensuojelu Aikuissosiaalityö/ toimeentulotuki Vammaispalvelut Työllistämispalvelut Kyllä Ei Terveystoimi Kyllä Ei Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto Hammashuolto Muu Lasten neuvola Kyllä Ei Päivähoito Kyllä Ei Koulutoimi Kyllä Ei Oppilas-/opiskelijahuolto Kyllä Ei Omaishoito Kyllä Ei Päihdepalveluyksikkö Kyllä Ei Etsivä nuorisotyö Kyllä Ei KELA Kyllä Ei TE-keskus Kyllä Ei Velkaneuvonta Kyllä Ei Ulosotto Kyllä Ei Edunvalvoja Kyllä Ei Puh: , s-posti: Sivu 37

38 Oikeusaputoimisto Kyllä Ei Rikosseuraamus Kyllä Ei Muu, mikä Asiakkaan om "tukihenkilö" Nimi: Puh: Sosiaali- ja terveystoimi voi antaa teille parhaan palvelun jos me voimme toimia yhdessä toisten virastojen ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kanssa jotka tuntevat teidät. Yhteistyössä voimme tarjota teille parhaan mahdollisen palvelun. Allekirjoittamalla tämän lomakkeen suostun siihen, että palvelutarpeen arvioinnissa olevia potilas- ja asiakastietojani saa käyttää palveluani suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tämän palvelutarpeen arvioinnin saa toimittaa yllämainittujen yhteistyötahojen käyttöön jos se on asian hoitamisen kannalta tarpeellista. Suostun myös siihen että yllämainitut yhteistyötahot saavat vaihtaa tilannettani koskevia salassa pidettäviä tietoja asian hoitamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa. Tällaisia tietoja ovat esim. tiedot terveystilasta, toimeentuloturvasta, kuntoutus- päiväraha ja eläkeasioista sekä koulutus ja työllistämismahdollisuuksiin liittyvät tiedot. Edellä mainittujen tahojen on lain mukaan pidettävä tiedot salassa. Suostumus on voimassa toistaiseksi. Asiakas voi peruuttaa suostumuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti jollekin asiakkaan asioita hoitavalle taholle. Olen saanut tiedon tietojenvaihtoon liittyvästä lainsäädännöstä ja tietojeni käyttöä koskevista säädöksistä. (Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 4 luku; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 3 ja 4 luku; ja Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) 3 luku) Paikka ja aika Asiakkaan allekirjoitus ja nimen selvennys Työntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Takaisin Prosessikaavioon Liite: Elämänhallinan osa-alueen pelilauta Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 38

39 Tuki- ja palveluasuntopalvelut Asumispalvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Päihde- ja mielenterveys palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Asuminen Osallisuus omissa palveluissa Mielenterveys aikuissosiaalityön palvelut Riippuvuus Vapaa-aika Asiakas toimeentulo Perhe Perhepalvelut Fyysinen terveys Sosiaalinen kuntoutus Työ/opiskelu Työllistämis -palvelut TE-palvelut Erikoissaira anhoidon palvelut Vammaispalvelut Terveysaseman palvelut Koulut/päivähoitopalvelut Kuntoutusyksiköt, Perheet, Laitokset Pelilautaa voi käyttää apuvälineenä palvelutarpeen arvioinnissa niin että asiakas itse piirtää viivoja niihin elämänhallinta osa-alueisiin jotka hän kokee ongelmallisiksi tai voimavaraksi ja myös niihin palveluihin joita hän käyttää tai arvioi tarvitsevansa. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: Sivu 39

40 5. MONIAMMATILLISEN TIIMIN VALINTA Moniammatillisen tiimin tehtävä on yhdessä asiakkaan kanssa laatia kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma. SHL 41 mainitsema monialainen yhteistyö. SHL 41 - Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. - Omatyöntekijä/palvelutarpeen arvioinnin tekijä valitsee tiimin ja varaa tiimille sekä asiakkaalle ajan silloin kun asiakkaalla on tarve saada palvelua monelta eri taholta. Kaikki palveluja toteuttavat toimijat kutsutaan. - Jos kutsun tekee muu kuin arvioinnin tekijä, kutsun lähettäjä konsultoi aina palvelutarpeen arvioinnin tekijää. - Moniammatillinen tiimi kokoontuu viimeistään 30 päivää alkukartoituksen teon jälkeen. - Tiimi sopii kuka tiimissä ottaa päävastuun (omatyöntekijä/vastuutyöntekijä) asiakkaan asioiden hoitamisessa. Jos on tarvetta, omatyöntekijä/vastuutyöntekijä vaihdetaan. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 40

41 6. PALVELUSUUNNITELMA /ASIAKASSUUNNITELMA Palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteen on yhteinen palvelusuunnitelma kaikkien yhteistyötahojen osalta jossa määritellään yhteinen tavoite - Moniammatillinen tiimi laatii yhdessä asiakkaan kanssa palvelu- /asiakassuunnitelman mm palvelutarpeen arvioinnin perusteella. SHL 39 - Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa siten kuin 36 :n 3 4 momentissa säädetään. - Jos tiimiä ei tarvita suunnitelman tekee työntekijä yksin asiakkaan kanssa. - Palvelusuunnitelma tehdään tiimissä yhdessä asiakkaan kanssa silloin kun on tarvetta eri tahojen palveluun. Jos asiakas ei syystä tai toisesta osallistu tiimin palaveriin merkitään suunnitelmaan kuitenkin työntekijöiden mielipiteet. - Omatyöntekijä toimii palaverin puheenjohtajana - Aikuissosiaalityön työntekijä kirjaa palvelusuunnitelman - Palvelusuunnitelma annetaan asiakkaalle allekirjoitettavaksi paperiversiona, allekirjoitettu arkistoidaan - Suunnitelman lomaketiedot tallennetaan asiakastietojärjestelmiin, ja paperiversio jaetaan niille joilla ei ole oikeutta asiakastietojärjestelmien käyttöön. - Merkintä palaverista tehdään tietojärjestelmiin heti kun palaveri on pidetty mahdollisuuksien mukaan. - 8 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Asiakastietojen kirjaaminen organisaatioiden välisessä monialaisessa yhteistyössä. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 41

42 Monialaiseen yhteistyöhön osallistuvat henkilöt voivat salassapitosäännösten estämättä: 1) kirjata edustamansa organisaation asiakirjoihin sellaiset yhteistyössä saamansa sosiaalihuollon asiakastiedot, jotka ovat tarpeellisia yhteisen asiakkaan asian hoitamiseksi sanotussa organisaatiossa; 2) tallettaa yhteistyön perusteella laaditun asiakassuunnitelman, muistion tai vastaavan asiakirjan sanotussa organisaatiossa, jos se on asiakkaan kannalta tarpeellista siinä asiassa, jonka hoitamiseksi asiakirja on laadittu. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: Sivu 42

43 6a PALVELUSUUNNITELMALOMAKE PERUSTIEDOT Etu- ja sukunimet : Henkilötunnus : Osoite : Puhelinnumero : PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Palvelutarpeen arviointi: Pvm: Liitteenä Muilta viranomaisilta saatu tieto: TAVOITTEET, KEINOT JA VASTUUJAOT: 1. Tavoitteet Asiakkaan kuvaamana: Lähiomaisen/läheisen kuvaamana: Yhteistyötahon edustajan kuvaamana: Omatyöntekijän/vastuutyöntekijän kuvaamana: Yhteisesti sovitut asiat: 2. Palvelut/keinot Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 43

44 Asiakkaan kuvaamana: Lähiomaisen/läheisen kuvaamana: Yhteistyötahon edustajan kuvaamana: Omatyöntekijän/vastuutyöntekijän kuvaamana: Yhteisesti sovitut asiat: 3. Vastuu-/työnjako Asiakkaan kuvaamana: Lähiomaisen/läheisen kuvaamana: Yhteistyötahon edustajan kuvaamana: Omatyöntekijän/vastuutyöntekijän kuvaamana: Yhteisesti sovitut asiat: Vastuutyöntekijä/omatyöntekijä (Nimi ja yhteystiedot) Puh: , s-posti: Sivu 44

45 SUOSTUMUS TIETOJEN KÄYTTÖÖN YHTEISTÖTAHOT Sosiaalitoimi Kyllä Ei Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Työllistämispalvelut Kyllä Ei Terveystoimi Kyllä Ei (lääkäri, hoitaja, muu) Erikoissairaanhoito Kyllä Ei Mielenterveys- ja Kyllä Ei Psykiatrian palvelut Kotihoito Kyllä Ei Lasten neuvola Kyllä Ei Päivähoito Kyllä Ei Koulutoimi Kyllä Ei Oppilas-/opiskelijahuolto Kyllä Ei Omaishoito Kyllä Ei Päihdepalveluyksikkö Kyllä Ei Etsivä nuorisotyö Kyllä Ei KELA Kyllä Ei TE-keskus Kyllä Ei Velkaneuvonta Kyllä Ei Puh: , s-posti: Sivu 45

46 Ulosotto Kyllä Ei Edunvalvoja Kyllä Ei Oikeusaputoimisto Kyllä Ei Rikosseuraamus Kyllä Ei Muu, mikä Asiakkaan om "tukihenkilö" Nimi: Puh: Sosiaali- ja terveystoimi voi antaa teille parhaan palvelun jos me voimme toimia yhdessä toisten virastojen ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kanssa jotka tuntevat teidät. Yhteistyössä voimme tarjota teille parhaan mahdollisen palvelun. Allekirjoittamalla tämän lomakkeen suostun siihen, että palvelusuunnitelmassa olevia potilas- ja asiakastietojani saa käyttää palveluani suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tämän suunnitelman saa toimittaa yllämainittujen yhteistyötahojen käyttöön jos se on asian hoitamisen kannalta tarpeellista. Suostun myös siihen että yllämainitut yhteistyötahot saavat vaihtaa tilannettani koskevia salassa pidettäviä tietoja asian hoitamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa. Tällaisia tietoja ovat esim. tiedot terveystilasta, toimeentuloturvasta, kuntoutus- päiväraha ja eläkeasioista sekä koulutus ja työllistämismahdollisuuksiin liittyvät tiedot Edellä mainittujen tahojen on lain mukaan pidettävä tiedot salassa. Suostumus on voimassa toistaiseksi. Asiakas voi peruuttaa suostumuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti jollekin asiakkaan asioita hoitavalle taholle. Puh: , s-posti: Sivu 46

47 Olen saanut tiedon tietojenvaihtoon liittyvästä lainsäädännöstä ja tietojeni käyttöä koskevista säädöksistä. (Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 4 luku; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 3 ja 4 luku; ja Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) 3 luku) Paikka ja aika Asiakkaan allekirjoitus ja nimen selvennys Työntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Seuranta (väli 3-6kk) : Tätä suunnitelmaa tarkistetaan seuraavan kerran Suunnitelman välitarkastus seuraavalla sivulla Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 47

48 SUUNNITELMAN VÄLITARKISTUS ARVIO NYKYTILANTEESTA: Asiakkaan kuvaamana: Lähiomaisen kuvaamana: Yhteistyötahon edustajan kuvaamana: Omatyöntekijän/vastuutyöntekijän kuvaamana: TOTEUTUNEET TOIMENPITEET JA MENETELMÄT JA NIIDEN ARVIOINTIA: JATKOSUUNNITELMA SEKÄ MAHDOLLISET UUDET TAVOITTEET: Paikka ja aika Puh: , s-posti: Sivu 48

49 Asiakkaan allekirjoitus ja nimen selvennys Työntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: Sivu 49

50 7. OMATYÖNTEKIJÄN/VASTUUTYÖNTEKIJÄN VALINTA SHL 42 - Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Omatyöntekijällä on oltava asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava mainitun lain 3 :n (Katso Asiakas määritelmä) mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. - Omatyöntekijä nimetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella - Omatyöntekijä/vastuutyöntekijä on asiakastyötä tekevä työntekijä. - Omatyöntekijä ottaa vastuun siitä, että asiakas tulee niiden palvelujen piiriin, jotka on palvelutarpeen arvioinnissa yhdessä asiakkaan kanssa katsottu tarpeellisiksi. - Tarvittaessa omatyöntekijä saattaa asiakkaan palvelujen piiriin. Yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan miten tiivis "vierelläkulkeminen" on. - Omatyöntekijä huolehtii siitä että asiakas pääsee/menee sinne minne on yhdessä sovittu. - Omatyöntekijä toimii myös viranomaisia kohtaan niin, että viranomaiset ottavat asiakkaan vastaan matalan kynnyksen periaatteella. - Omatyöntekijä toimii asiakkaan yhteyshenkilönä. - Moniammatillisessä tiimissä valitaan uusi oma-/vastuutyöntekijä, mikäli on syytä vaihtaa työntekijää. Alun perin omatyöntekijä on palvelutarve arvioinnin/alkukartoituksen tekijä. - Omatyöntekijä on yhteydessä asiakkaaseen myös asiakastapaamisten välissä, sopimuksen mukaan. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 50

51 9. KOHDENNETUN PALVELUN PROSESSIT Toimipistekohtaiset palveluprosessit/työsunnitelmat/palvelusuunnitelmat/ asiakassuunnitelmat/hoitosuunitelmat. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: Sivu 51

52 9 a. PÄIHDEPOTILAAN/ASIAKKAAN PERUSSELVITYS Henkilötiedot Nimi Hetu: Osoite Kotikunta Ammatti Äidinkieli Puh: Siviilisääty Kansalaisuus Päihteiden ongelmakäyttö alkoholi Minkä ikäisenä aloittanut Käyttötapa 1. suonensisäisesti 2. polttamalla 3. suun kautta 4. nuuskaamalla 5. ihon läpi (laastari) Määrä/vrk Käyttökerrat tämän kk:n aikana 1. 1*vko tai harv * vko 3. joka päivä 4. ei käyttöä Säännöllisen käytön kesto tupakka kannabis Keskushermostoa kiihottavat huumeet amfetamiini ekstaasi crack kokaiini mikä muu Keskushermostoa lamauttavat huumeet heroiini morfiini unikkotee Puh: , s-posti: Sivu 52

53 mikä muu Hallusinogeenit LSD sienet PCP Minkä ikäisenä aloittanut Käyttötapa 1. suonensisäisesti 2. polttamalla 3. suun kautta 4. nuuskaamalla 5. ihon läpi Määrä/vrk Käyttökerrat tämän kk:n aikana 1. 1*vko tai harv * vko 3. joka päivä 4. ei käyttöä Säännöllisen käytön kesto mikä muu Lääkkeet huumeena buprenorfiini bentsodiatsepiini kodeiini metadoni mikä muu Muunto huumeet Gamma Lakka Mikä muu Mikä muu Mikä muu Anaboliset steroidit Liuottimet Minkä ikäisenä ensi kerran käyttänyt huumeita? VIIMEAIKAINEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 24 tunnin aikana 7 vrk:n aikana 30 vrk:n aikana Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 53

54 Kuinka pitkään ollut raittiina vapaaehtoisesti ja ilman edeltävää hoitoa? Milloin viimeksi? Onko asiakas päihtynyt? Jos kyllä, miten ilmenee? Mahdolliset vieroitusoireet haastatteluhetkellä: Riskikäyttäytyminen Onko ollut koskaan suonensisäistä huumeiden käyttöä? Kyllä Ei Jos kyllä, missä iässä ensimmäisen kerran? Onko ollut koskaan ruiskujen, neulojen tms. käyttöön liittyvien välineiden yhteiskäyttöä Kyllä Ei Onko tällä hetkellä suonensisäistä käyttöä? Kyllä Ei Käyttääkö MILLIN palveluja? Kyllä Ei Tulehdussairaudet Missä tutkittu Milloin tutkittu Tutkimuksen tulos 1. positiivinen Puh: , s-posti: Sivu 54

55 hepatiitti A 2. negatiivinen 3. testattu, mutta ei tietoa 4. ei koskaan testattu 5. ei tietoa hepatiitti B hepatiitti C HIV Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 55

56 Fyysinen tila KROONISET SAIRAUDET Kyllä, vuonna Ei Pistopaikkainfektiot Yliannostukset Maksa- ja haimataudit Tuberkuloosi Muut tarttuvat taudit Neurologiset oireet Kallo-aivovammat Tapaturmat Vieroituskouristukset Muut, mitä? Onko asiakas ollut somaattisessa sairaalahoidossa? Milloin? Miksi? Missä? Onko asiakas ollut viimeisen 6 kk:n aikana lääkärin hoidossa jonkin somaattisen vaivan vuoksi? Annetut hepatiittirokotteet Milloin Käyttääkö asiakas säännöllistä lääkitystä? Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 56

57 Kyllä Ei P Mitä? Miksi? Milloin määrätty? Psyykkinen tila Onko asiakkaalle tullut vieroitusoireita päihteiden käytön loputtua? Minkälaisia Onko asiakas kärsinyt unettomuudesta ahdistuneisuudesta masennuksesta Onko asiakkaalla tällä hetkellä tai aiemmin ollut psykoottisia oireita (aistiharhoja, sekavuutta, harhaluuloja, delirium-tilaa, orientaatiohäiriöitä aikaan, paikkaan, itseen, todellisuuteen)? Milloin? Minkälaisia? Tunnistaako asiakas psykoottisuutensa? Onko asiakkaalla tällä hetkellä tai aiemmin ollut itsemurha-ajatuksia tai yrityksiä Milloin? Minkälaisia? Kokeeko asiakas tarvitsevansa psykiatrista hoitoa? Millaista, miksi? Käyttääkö asiakas psyykelääkitystä (masennustilojen ja psykoottisten tilojen lääkehoidot, muut psyykelääkehoidot)? Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 57

58 Selviytyykö asiakas päivittäistä toiminnoista (ylösnousu, hygienia, ruuanlaitto, siivous, vaatehuolto ym.) Onko asiakkaan lähisuvussa psykiatrista sairastavuutta, päihdepsykooseja tai itsemurhia? Sosiaalinen tila LAPSUUDEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat sekä päihdeongelmat Lastensuojelutoimenpiteet, huostaanotot, koulukotisijoitukset KOULUTUS JA TYÖ Onko koulu keskeytynyt, onko siirretty tarkkailuluokalle? Onko ammattiopintoja? Mitä? Onko saattanut loppuun? KOULUTUS Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Lukio Ylioppilas Keskiaste Opistoaste Korkea-aste Muu Ei tietoa TYÖLLISYYS JA TOIMEENTULO Työssä Työtön Toimeentulotuki Muu Puh: , s-posti: Sivu 58

59 Opiskelija Kotihoidontuki/äitiysraha Sairaspäiväraha Eläke Ei tietoa Yhdyskuntapalvelu Vankilassa Milloin viimeksi ollut töissä? Työnantaja ASUMISMUOTO Vuokra-asunto Omistusasunto Vanhempien luona Ystävien luona Laitoksessa Vailla vakinaista asuntoa SIVIILISÄÄTY Naimisissa Naimaton Avoliitossa Yksinhuoltaja Muu Asuuko samassa taloudessa muita huumeiden käyttäjiä? Lapset huoltajuus sijoitus tapaamisoikeudet kuinka usein tapaa Harrastukset Millaisia voimavaroja asiakas kokee itsellään olevan (perhe, tukihenkilö, raittiit ystävät, asunto tms.) Onko asiakkaalla huumevelkoja kyllä, n. ei ei tietoa Onko asiakkaalla maksamattomia sakkoja/korvauksia kyllä, n. ei ei tietoa Ulkopuolisen väkivallan uhka kyllä ei ei tietoa Rikokset ja tuomiot? (HUOM. väkivaltarikokset) Odottaako asiakas tällä hetkellä oikeudenkäyntiä, rangaistusta tai vankilatuomiota? Puh: , s-posti: Sivu 59

60 Aikaisemmat hoidot Onko asiakas tällä hetkellä hoidossa PÄIHDEHUOLTO mikä SOS. JA TERVEYDENHUOLTO mikä Aikaisemmat päihde- ja psykiatriset hoidot Milloin Miksi Hoidon tulos Terveyskeskus Omalääkäri Mielenterveystoimisto Psykiatrinen poli Raisio (osaston nro.) TYKS A-klinikka A-klinikka Naantalin sivuvastaanotto Nuorisoasema / Nuoho Katkaisuhoitoasema Addiktiopoliklinikka Korvaushoito Asumispalvelut Laitoskuntoutus (Kankaanpään A-koti, Koivulehto, Järvenpään sosiaalisairaala, Kalliola, Kisko, muu) Yksityislääkäri Päivätoiminta Muu, mikä Muu vertaistuki Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 60

61 Onko karensseja hoitopaikkoihin? Päiväys / 20 Työntekijä Toimipaikka Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 61

62 10. PALVELU-/ASIAKASSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Palvelusuunnitelman tarkistaminen tapahtuu ajallisesti suhteellisen tiiviisti varsinkin palveluiden alkuvaiheessa. Sopimuksen mukaan Palvelusuunnitelma tarkistaminen tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteen on kaikkien yhteistyötahojen yhteisen palvelusuunnitelman tarkistaminen jossa määritellään yhteinen tavoite - Moniammatillinen tiimi tarkistaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelu- /asiakassuunnitelman. - Jos tiimiä ei tarvita suunnitelman tarkistuksen tekee omatyöntekijä yksin asiakkaan kanssa. - Palvelusuunnitelma tarkistetaan tiimissä yhdessä asiakkaan kanssa silloin kun on tarvetta eri tahojen palveluun. - Omatyöntekijä toimii palaverin puheenjohtajana - Omatyöntekijä kirjaa palvelusuunnitelman - Tarkistettu palvelusuunnitelma annetaan asiakkaalle allekirjoitettavaksi paperiversiona, allekirjoitettu arkistoidaan - Tarkistettu suunnitelma viedään asiakastietojärjestelmiin, ja paperiversio jaetaan niille joilla ei ole oikeutta asiakastietojärjestelmien käyttöön. - Merkintä palaverista tehdään tietojärjestelmiin mahdollisuuksien mukaan heti kun palaveri on pidetty. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 62

63 11. ASIAKKUUDEN PÄÄTTÄMINEN Palvelun päättäminen - Palvelu päätetään yhdessä asiakkaan kanssa sopien. - Palvelusuunnitelman teon jälkeen jokainen taho päättää omat palvelut itse. - Kohdennetun palvelun päättämisestä ilmoitetaan moniammatilliselle tiimille tai omatyöntekijälle. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 63

64 ASIAKAS - Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä joka tarvitsee aikuissosiaalityön, ja/tai päihde- ja mielenterveys palveluja. - Tässä prosessissa asiakkaalla tarkoitetaan lisäksi SHL 3 määritelmän mukaista erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä. SHL 3 - Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), jäljempänä vanhuspalvelulaki, 3 :ssä säädetään KOKEMUSASIANTUNTIJA - Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä joka on ollut tai on kyseisen palvelun asiakas ja joka on käynyt kokemusasiantuntija koulutuksen. Kokemusasiantuntija auttaa sekä asiakasta että työntekijää tulkitsemaan eri asioita niin että asiakas saa parhaan mahdollisen palvelun. TYÖNOHJAUS Työnohjauksella tarkoitetaan asiakastyötä tekeville työntekijöille annettavaa ammatillista asiakaspalveluun sekä johtamiseen liittyvää ohjausta. Työnohjaus voi olla joka yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 64

65 MONIALAINEN JOHTAMINEN - Lähijohto johtaa toimintaa sovittujen menettelyiden varmistamiseksi ja vastaa toimintojen yhtenäistämisestä - Hallinnonalat ylittävä monialainen ryhmä sopii toimintatavoista - Hallinnonalojen johto vastaa perustehtävän toteuttamisesta ja toiminnan yhtenäisyydestä vastuualueellaan - Kunnan johto päättää strategisista linjauksista perustehtävän toteuttamisessa ja edellytyksistä THL Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 65

66 12a ASIAKKAAN PALAUTEKYSELYLOMAKE - Asiakkaan palvelusuunnitelmasta erillään oleva palautelomake jossa tiedustellaan haastattelemalla asiakastyytyväisyyttä saatujen palveluiden suhteen. - Kysymykset muotoilaan tarpeen mukaan - Asiakaspalaute opas: HAASTATTELURUNKO ASIAKASPALAUTTEEN KERÄÄMISEKSI (esimerkki) 1. Onko sinulle ollut helppoa / vaikeaa löytää tarvitsemasi palvelut? Miksi? 2. Oletko saanut apua siihen, mihin lähdit hakemaan? (Perustelut) 3. Millaista tukea tai apua toivoisit saavasi? 4. Mikä apu/tuki/palvelu sinua on hyödyttänyt? Miksi? 5. Mihin olet pettynyt? Miksi? 6. Koetko, että sinua on kuultu ja ymmärretty? Mistä olet huomannut sen? 7. Koetko, että mielipiteesi huomioitiin omassa asiassasi? Millä tavalla? 8. Koetko olevasi tyytyväinen saamiisi sosiaali- ja terveyspalveluihin? (Perustelut) 9. Uskotko saavasi meiltä apua tai tukea jatkossakin? ASIAKASKYSELY (esimerkki) Valitse kustakin kysymyksestä kyllä tai ei palvelukokemuksesi mukaisesti. 1. Oliko sinusta helppoa löytää tarvitsemasi apu tämänhetkiseen ongelmaasi/ongelmiisi? Kyllä Ei 2. Saitko apua siihen, mihin lähdit hakemaan? Kyllä Ei 3. Jäitkö kaipaamaan vielä jotakin muuta apua tai tukea? Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 66

67 Kyllä Ei 4. Saitko vastaanottoajan kohtuullisessa ajassa? Kyllä Ei 5. Kuunteliko työntekijä sinua vastaanotolla? Kyllä Ei 6. Ymmärsikö työntekijä sinua ja ongelmaasi? Kyllä Ei 7. Koetko, että mielipiteesi huomioitiin omassa asiassasi? Kyllä Ei 8. Oletko tyytyväinen saamiisi sosiaali- ja terveyspalveluihin yleisesti ottaen? Kyllä Ei 9. Onko sosiaali- ja terveyspalveluista mielestäsi tiedotettu riittävästi? Kyllä Ei 10. Uskotko saavasi apua tai tukea meiltä jatkossa? Kyllä Ei Takaisin Prosessikaavioon Puh: , s-posti: Sivu 67

68 Liite Haastatteluiden yhteenveto ASIAKKAIDEN TIEDONKERU toukokuu-joulukuu 2014 Alla on kuvattu kehittämistiimeissä tehtyjä tiedonkeruita: Akselikunnat: Kesäkuussa toteutettiin kahden laitoksessa asuvan asiakkaan haastattelut ja elokuussa kahden psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkaan haastattelut. Lisäksi marraskuussa kaksi haastatteluihin osallistunutta asiakasta arvioi ja kommentoi hankkeessa kehitettyä alkukartoituslomaketta. Härkätien kunnat: Sosionomi YAMK opiskelija Marjut Sampinen valmistelee opinnäytetyötään, johon osallistuu Härkätien alueelta päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita, kuntien työntekijöitä ja A- klinikan työntekijöitä. Kehittämistiimi hyödyntää asiakkaiden työpajojen tuloksia. Työpajan tuloksia ei ole huomioitu alla olevassa yhteenvedossa. Naantali: Elokuussa toteutettiin 6 haastattelua Naantalin päivätoiminnan keskuksen Tuulentuvan asiakkaille. Paimio-Sauvo: Elokuussa toteutettiin yhden psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkaan haastattelu. Yhden asiakkaan haastattelu peruuntui asiakkaan kieltäytymisen vuoksi. Pöytyä: Asiakkaiden tarpeita ja toiveita sosiaalisen tuen keskukselle kartoitettiin kyselylomakkeiden avulla ja mielenterveyskuntoutujien ryhmähaastattelun avulla. Ryhmähaastattelu toteutettiin kesäkuussa ja kyselylomakkeita palautui kahdeksan kappaletta elokuussa. Raisio-Rusko: Tähän mennessä on haastateltu yhteensä neljä kuntouttavan työtoiminnan asiakasta ja yksi päihde- ja mielenterveysyksikön asiakas. Yhden päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan haastattelu oli sovittu joulukuulle mutta asiakas ei tullut paikalle. Somero: Yhden mielenterveysyksikön ja kahden aikuissosiaalityön asiakkaan haastattelut ovat toteutuneet. Vakka-Suomi: Nuorten työpajalla Uudessakaupungissa toteutettiin ryhmähaastattelu, jonka tulokset jäivät vähäisiksi. Lisäksi toteutettiin yhden kuntouttavassa työtoiminnassa olevan asiakkaan haastattelu. Laitilassa toteutettiin kahden mielenterveysyksikön asiakkaan haastattelut. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 68

69 Liite: Osallisuuskuvio Puh: , s-posti: Sivu 69

70 Liite: MENETELMIÄ/TYÖVÄLINEITÄ ASIAKASTYÖSSÄ Menetelmä/työvälineet Materiaalia/linkki Ota lapsi puheeksi Suomen mielenterveysseura Kokemusasiantuntijan käyttö Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry A-kiltojen liitto Opas kokemusasiantuntijan käytöstä Dialogiset verkostomenetelmät THL Kasvatuskumppanuus THL MARAK - moniammatillinen riskinarviointi Seksuaalisuus puheeksi THL THL Taidelähtöiset menetelmät THL Toimiva lapsi & perhe THL Varhainen vuorovaikutus -VAVU THL Voimavaralähtöiset menetelmät THL Aikuissosiaalityön valtakunnallinen verkkopalvelu THL Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 70

71 Mistä apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin (Turku) Turun kaupunki: Masennuskysely BDI 21 Masennusseula DEPS Mielialahäiriökysely MDQ Sosiaalisten tilanteiden pelon oireita kartoittava kysely Mini-SPIN Unihäiriöitä selvittävä uni-valve-päiväkirja Psykoosien esioirekysely PROD Alkoholikäytön riskikysely AUDIT Nuorten päihdemittari Raskaana olevien alkoholikysely TWEAK Päihdepotilaan hoitoonohjauksen perusselvitys Huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttöä mittaava DAST- 20 -testi Nikotiiniriippuvuutta mittaava Fagerströmin testi Muita riippuvuutta mittaavia testejä (Päihdelinkki) Sosiaalityön menetelmät Helsngin yliopisto Sosweb Sosnet yliopistoverkosto Motivoiva haastattelu Aikuissosiaalityön menetelmiä (dialoginen aikuissosiallityö pääkaupunkiseudulla) Päihteet puheeksi -työkalupakkia Päihdelinkki Aikuisosiaalityö.fi/Socca Pohjis Karjalan kansanteveyden keskus Puh: , s-posti: Sivu 71

72 Mielenterveystalo HUS Asiakkaan-äänellä-Menetelmäopas asiakaspalautteen keräämiseen sosiaalityössä. %C3%A4%C3%A4nell%C3%A4-menetelm%C3%A4opas.pdf Puh: , s-posti: Sivu 72

73 Liite: HANKEOSION ARVIOINTISUUNNITELMA Hankkeen omistajat eli kehittämistiimit arvioivat joka kuukausi hankkeessa tehtyä työtä. Tiimin palavereissa arvioidaan aina siihen mennessä tehtyä työtä ja tehdään jatkosuunnitelmaa sekä vertaillaan muissa tiimeissä tehtyjä valintoja ja päätöksiä (esimerkiksi prosessikuvauksista ja asiakasosallisuuden toteuttamisesta). Tämä ohjaa hanketyöntekijöitä etenemään hankkeen tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan. Käytännössä kehittämistiimeissä tapahtuva arviointi toteutuu prosessikuvauksia kehittämällä sekä uusia toimintamalleja suunnittelemalla. Hankeosion oma projektiryhmä arvioi ja ohjaa hankeen etenemistä jokaisessa projektiryhmän kokouksessa noin 4-5 kertaa vuodessa. Jokaisessa projektiryhmän kokouksessa hanketyöntekijät esittelevät tilannekatsauksen kehittämistiimien etenemisestä ja muista hankkeessa tapahtuneista asioista, jonka jälkeen projektiryhmällä on mahdollisuus ohjata työtä oikeaan suuntaan. Tämän lisäksi tarkempi suunnitelma liitteenä. Arviointiaikataulu: Menneet Kevät 2014: Netin välityksellä tehtiin väliarviointikysely kaikkien kehittämistiimin, hanketyöntekijöiden ja projektiryhmän jäsenille. Syksy 2014: Projektiryhmälle järjestettiin elokuussa 2014 oma kehittämispäivä, jossa ryhmä arvioi odotettuja tuloksia ja hankkeen etenemistä suhteessa tavoitteisiin. Apuna käytettiin hankeosion vaikutuslogiikkakaaviota. Tulevat Suunnitelma liitteenä Timo Pettersson ja Hanna Inkeroinen Liitteet: Vaikutuslogiikka Suunnitelma Puh: , s-posti: Sivu 73

74 Liite: vaikutuslogiikka Vaikutuslogiikkakuva luetaan seuraavasti: Vasempaan alakulmaa tulee kehittämisosion nimi Seuraavalle kehälle on tarkoitus kuvata kehittämisosion konkreettiset tavoitteet. Kolmannelle kehälle on tarkoitus kuvata kehittämisosion käytännön konkreettiset toimenpiteet eli kuvata ne asiat, joita hanke käytännössä tekee tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehän yläreunassa olevaan laatikkoon kuvataan ne tahot, jotka käytännön toimenpiteisiin osallistuvat. Kuvion keskelle kuvataan kehittämisosion toiminnan tulosten keskeisin hyödynsaaja eli ketä varten me tätä kehittämistä teemme Neljännelle kehälle kuvataan ne tuotokset ja tulokset, joita kehittämisosion odotetaan tuottavan. Näiden tuotosta ja tulosten pitäisi olla mitattavia eli pitää pystyä arvioimaan. Viidennelle kehälle kuvataan hankkeen keskeiset hyödynsaajat ne tahot ja toimijat, jotka hankkeen tuotoksista ja tuloksista eniten hyötyvät ja joiden on ajateltu niistä hyötyvän. Viimeinen eli oikeassa yläkulmassa sijaitseva pallukka pitää sisällään ns. päämäärätavoitteet eli kuvaus siitä, mitä isompaa asiaa/ongelmaa kehittämisosio on ratkaisemassa ja jonka toteutumiseen se pyrkii omalla panoksellaan pääsemää Puh: , s-posti: Sivu 74

75 Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio Arvioinnin kohde / Arviointiteema Arviointikysymykset Indikaattori Ajankohta Tiedokeruumenetelmä RMC kommentteja Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - tuloksellisuus Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - tuloksellisuus Onko hankkeen seurauksena onnistuttu synnyttämään moniammatillisesti toimivia tiimejä? Millaisia työtapojen muutoksia osahankkeen kohdeorganisaatioissa on hankkeen seurauksena tapahtunut? Kyllä / Ei - Kuvataan tiimien sijainti ja toiminnan tavoitteet, resurssit ja sisältö Kuvaileva eli Deskriptiivinen Kesäkuu 2015 Kesäkuu 2015 Väliarviointikysely sekä vastaavien henkilöiden haastattelut. Mukaan myös muutama operatiivisen tason henkilö, jotta varmistutaan, että asia ei ole toiminnassa vain paperilla. Väliarviointikysely sekä vastaavien henkilöiden haastattelut. Mukaan myös muutama operatiivisen tason henkilö, jotta varmistutaan, että asia ei ole toiminnassa vain paperilla. Palvelu- ja toimintamallien kuvausten sparraus myös vertaisarvioinnissa. Onko syksy 2015 liian myöhään? Pitäisikö olla aikaisemmin? Palvelu- ja toimintamallien kuvausten sparraus myös vertaisarvioinnissa. Onko syksy 2015 liian myöhään? Pitäisikö olla aikaisemmin? Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - tuloksellisuus Voidaanko olettaa, että kehitettyjen mallien tuomilla työtapojen muutoksella ja uudenlaisilla palveluprosesseilla tullaan vähentämään toiminnan päällekkäisyyttä tai saamaan aikaan kustannussäästöjä? Kyllä / Ei - Kuvataan ne kohteet ja asiat, joissa toiminnan päällekkäisyyttä voidaan onnistua karsimaan. Indikaattorihaarukaksi voisi asettaa säästetyt resurssit eli kuinka paljon aikaa/rahaa päällekkäisyyksien purkamisella voidaan oletettavasti säästää? Kevät-Syksy 2015 Väliarviointikysely sekä vastaavien henkilöiden haastattelut. Mukaan myös muutama operatiivisen tason henkilö, jotta varmistutaan, että asia ei ole toiminnassa vain paperilla. Palvelu- ja toimintamallien kuvausten sparraus myös vertaisarvioinnissa. Onko syksy 2015 liian myöhään? Pitäisikö olla aikaisemmin? Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - tuloksellisuus Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - tuloksellisuus Onko kehittämistyön seurauksena syntynyt yhteinen ymmärrys sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteista? Miltä kehitetyt toimintamallit näyttävät vertaisarvioinnin perusteella? Mitä kehitysajatuksia vertaisarviointi toimintamalleihin liittyen tuottaa? Kyllä/Ei - Kuvaileva eli Deskriptiivinen Jatkohankkeen kysymys Kevät 2015 Kehittämistiimin itsearviointi Vertaisarviointi esimerkiksi Turun kanssa Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 75

76 Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - asiakasnäkökulma Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - asiakasnäkökulma Palvelujen ja toimintamallien kehittäminen - asiakasnäkökulma Palvelumuotoilun kehittäminen Palvelumuotoilun kehittäminen Palvelumuotoilun kehittäminen Palvelumuotoilun kehittäminen Johtamisen kehittäminen Minkälaisia palvelukokemuksia asiakkailla on uusista palvelumalleista? Ovatko asiakkaat saaneet äänensä kuuluviin palvelujen kehittämisessä? Millä tavoin asiakkaat ovat osallistuneet palvelumallien kehittämiseen? Miten palvelumuotoilun menetelmiä on käytetty pilotoitavien palvelumallien kehittämisessä? Miten palvelumuotoilun menetelmät soveltuvat SOTE alan kehittämistyöhön? Ovatko palvelumuotoilun työkalut käytettävissä eri yksiköiden kehittämistyössä? Onko asiakaslähtöinen kehittäminen ja jatkuvan kehittämisen malli omaksuttu sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen kehittämistyötä ohjaavaksi periaatteeksi? Onko hankkeessa tuotettu monialaisen johtamisen malli / malleja? Tämän teeman Pääkysymys I Indikaattori/apukysymys pääkysymykselle I Tämän teeman Pääkysymys II - deskriptiivinen Kyllä / Ei - Tärkeää se, että onko otettu käyttöön / otetaanko todennäköisesti käyttöön Jatkohankkeen kysymys Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät 2015 Jatkohankkeen kysymys Asiakashaastattelut ja Kokemusasiantuntijahaastattelut / Ryhmähaastattelu / Asiakasraati Asiakashaastattelut ja Kokemusasiantuntijahaastattelut / Ryhmähaastattelu / Asiakasraati Asiakashaastattelut ja tiimien haastattelut Kokonaishankkeen toteuttaman analyysi? Onko tämä jotain, jota kokonaishanke voi kerätä kaikilta osahankkeilta samansisältöisesti, jos se on vastuussa palvelumuotoilukoulutusten järjestämisestä. Kokonaishankkeen toteuttaman analyysi? Onko tämä jotain, jota kokonaishanke voi kerätä kaikilta osahankkeilta samansisältöisesti, jos se on vastuussa palvelumuotoilukoulutusten järjestämisestä. Kokonaishankkeen toteuttaman analyysi? Onko tämä jotain, jota kokonaishanke voi kerätä kaikilta osahankkeilta samansisältöisesti, jos se on vastuussa palvelumuotoilukoulutusten järjestämisestä. Kokonaishankkeen toteuttaman analyysi? Onko tämä jotain, jota kokonaishanke voi kerätä kaikilta osahankkeilta samansisältöisesti, jos se on vastuussa palvelumuotoilukoulutusten järjestämisestä. Vertaisarviointi + kehittämistiimin itsearviointi + työntekijöiden haastattelut Pitäisikö täydentää kokonaishankkeen itsearvioinnilla? Pitäisikö täydentää kokonaishankkeen itsearvioinnilla? Pitäisikö täydentää kokonaishankkeen itsearvioinnilla? Pitäisikö täydentää kokonaishankkeen itsearvioinnilla? Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 76

77 Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio Johtamisen kehittäminen Millä tavoin toiminnan johtaminen on muuttunut hankkeen aikana ja sen jälkeen? Deskriptiivinen - kuvataan mikä on muuttunut hankkeen toiminnan seurauksena Jatkohankkeen kysymys Vertaisarviointi + kehittämistiimin itsearviointi + työntekijöiden haastattelut Johtamisen kehittäminen Minkälaiset edellytykset monialaiselle johtamiselle kohdeorganisaatioissa on? TAI Ovatko edellytykset monialaiselle johtamiselle parantuneet kohdeorganisaatioissa? Deskriptiivinen - kuvataan aiempia edellytyksiä ja hankkeen aikaansaamia muutoksia - ovatko edellytykset parantuneet? Jatkohankkeen kysymys Vertaisarviointi + kehittämistiimin itsearviointi + työntekijöiden haastattelut Kohderyhmien osallisuuden toteutuminen Miten asiakkaan osallisuus on toteutunut tiedonkeruuvaiheessa, palveluiden suunnittelussa, asiakasprosessin aikana sekä arvioinnissa? Kuvaileva eli Deskriptiivinen Vertaisarviointi + ulkoinen arviointi Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 77

78 Liite: Palautekyselyt Palveluprosessin sekä lomakkeiden testauksen palautekysely Yksikkö/kunta Ammattinimike Pvm: Vastaa myös perustelusarakkeen kysymyksiin Kuinka monelle asiakkaalle olet tehnyt palvelutarpeen arvioinnin ja kirjannut sen lomakkeelle? Tehdäänkö palvelutarpeen arviointi kaikille uusille asiakkaille? Tehdäänkö palvelutarpeen arviointi vanhoille asiakkaille? Onko palvelutarpeen arviointilomakkeen käytöstä ollut hyötyä työntekijälle? Onko palvelutarpeen arviointilomakkeen käytöstä ollut hyötyä asiakkaalle (työntekijän arvio)? Onko moniammatillisen tiimin koollekutsuminen toiminut? Onko yhteisen moniammatillisen palvelusuunnitelman teko onnistunut? Onko mielestäsi hankkeessa kehitetty toimintamalli poistanut päällekkäisyyksiä? Lukumäärä Kyllä Ei Jos ei, miksi? Kyllä Ei Jos kyllä, miksi? Kyllä Ei Miten tai miksi? Kyllä Ei Miten? Kyllä Ei Jos ei, miksi? Kyllä Ei Jos ei, miksi? Kyllä Ei Jos kyllä, miten? Jos ei, miksi? Puh: , s-posti: Sivu 78

79 Onko toimintamalli mielestäsi helpottanut asiakkaan palvelutarpeiden kokonaisuuden hallintaa? Onko toimintamalli mielestäsi helpottanut asiakkaan palveluiden saamista? Kyllä Ei Jos kyllä, miten? Jos ei, miksi? Kyllä Ei Miksi? Asiakkaan palautekysely Asiointipaikka Tulosyy Pvm: Vastaa myös perustelusarakkeen kysymyksiin Onko sinulle tehty palvelutarpeen arviointi ja onko se kirjattu lomakkeelle? Onko palvelutarpeen arviointilomakkeen käytöstä ollut mielestäsi hyötyä työntekijälle? Kyllä Ei Kyllä Ei Miten tai miksi? Onko palvelutarpeen arviointilomakkeen käytöstä ollut sinulle hyötyä? Oletko osallistunut monen työntekijän kanssa yhteiseen asiakas- tai palvelusuunnitelman tekoon? Onko sinulle tehty asiakastai palvelusuunnitelma? Kyllä Ei Miten tai miksi? Kyllä Ei Kyllä Ei Joudutko selittämään samaa asiaasi monesti eri paikoissa? Kyllä Ei Kuinka monessa eri sosiaali- ja terveyspaikassa asioit? Onko tilanteesi selkiytynyt Kyllä Ei Miten? Puh: , s-posti: Sivu 79

80 sen jälkeen, kun sinulle tehtiin palvelutarpeen arviointi? Oliko sinusta helppoa löytää tarvitsemasi apu? Jäitkö kaipaamaan vielä jotakin muuta apua tai tukea? Kuunteliko työntekijä sinua tapaamisessa? Koetko, että mielipiteesi huomioitiin asiassasi? Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Miksi? Jos vastasit kyllä, mitä apua tai tukea? Puh: , s-posti: Sivu 80

81 Liite MUISTIO Aihe Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille-hanke: Aikuiskaste-osahankkeen seminaarin kokousmuistio Päivämäärä Aika 9:30-14:30 Paikka Laatijat Raision kaupungintalon valtuustosali Henrik Pekkala ja Risto Karinen (Ramboll Management Consulting Oy) Sisältö 1. Naantalin esitys (Liite 1: Naantalin esitys) 2. Pöytyän esitys (Liite 2: Pöytyän esitys) 3. Raisio-Ruskon esitys (ei liitettä) 4. Vakka-Suomen esitys (ei liitettä) 5. Someron esitys (ei liitettä) 6. Paimio ja Sauvo (ei liitettä) 7. Perustuvakuntayhtymä Akseli (Liite 3: Akselin esitys) 8. Härkätie (Liite 4: Härkätien esitys) 9. Miten tästä eteenpäin? 1. Naantalin esitys (Liite 1: Naantalin esitys) Projektin alussa haettiin vähän sitä, mistä hankkeessa pitäisi olla kyse. Keskityttiin haasteellisiin päihde- ja mt-ongelmaisiin. Vahvuudet ja haasteet (esityksen kalvoilla). Haasteita: ajankäyttö, lisäksi lomakkeita on monenlaisia mitä käytetään milloinkin (arviointilomake vs. hyvin tehty asiakassuunnitelma). Palvelutarpeen arviointi (laki vasta astunut voimaan); Tuleeko osaksi arjen prosessia? Toteutus Pro Consonaan, mutta ei toimi ihan optimaalisesti. Tavallaan jos annetaan ekstraa, niin silloin edellytämme sitä, että asiakas antaa tietoa. Arviointilomake on kaikkien työkalu ei vain sosiaalipuolen asia. Asiakkaiden osallisuus olisi pitänyt olla enemmänkin? Alun perin ajatus oli, että asiakkaat olisivat kehittämisryhmissä (mutta ehkä vielä vähän lian uskaliasta?) Someron kommentit: Puh: , s-posti: Sivu 81

82 Ketkä teillä tekevät palvelutarpeen arviointeja? Vastaus: Pääasiassa sosiaalityöntekijät, avohuollon työntekijät tarvittaisiin terveydenhuollon puoleltakin (esim. päihdehoitajat), kunhan kysytään lupa, että jaetaan tieto sosiaalityöntekijällekin. Somerolla tehty word-versiossa, pohja tallennettu ja aktiiviasiakkaalle omana. Lomake ei ole autuaaksi tekevä, vaan se on työkalu kohtaamisessa. Pitäisi olla valmius mennä myös ns. kotikentälle, jos esim. virastoon on vaikeaa tulla. 2. Pöytyän esitys (Liite 2: Pöytyän esitys) Klubitalo ajatus ei ole edennyt. Monenlaisia haasteita tuli eteen. Tiimin olisi pitänyt olla vähän isompi, terveyspuoli aika kaukana Moniammatillinen tiimi on mahdollista, jos laki toisi selkänojan Saa nähdä, miten tiimin oikeasti käy. Kuntoutuksen asiakastyöryhmä toimi hyvin, sitä ei enää ole eli toimitaan uuden lain pohjalta. Oikeastaan olla vasta lähtökuopassa, tarvitaan tahtotila toimia yhdessä, ollaan kaukana terveyskeskuksista (kolme kuntakeskusta ja terveyskeskusta) nyt on lämmitelty TE-palvelut. Ensimmäinen moniammatillinen tiimi ensi viikolla. Moniammatillisen tiimin kokoonpano vaihtelee tapauksittain. Paimio-Sauvon kommentit: Sauvolla olemme tuostakin vielä jäljessä, on vielä omaa organisaation sisäistä vastarintaa. Olivatko asiakkaat kehittämistyössä mukana? Eivät ole olleet. Asiakkaat suhtautuvat sinänsä ihan hyvin asiaan. Kuinka kaukana ollaan moniammatillisten tiimien olemisesta osana arkena? Ei välttämättä kovin kaukana, kunhan kehitetään sujuvammat ja joustavat käytännöt. Esim. pystyttäisiin tekemään yksi asiakas 20 minuutissa? Kommentti: mutta ei tunti ole paljon, jos saadaan hyötyä kaikille osapuolille. Kommentti: en ajattele moniammatillista tiimiä rakenteena, vaan nopeana keinona saada kasaan oikeat tahot (ketteryys) sitten tehokasta ja käytännönläheistä toimintaa. Kaikkien pitää pystyä lähtemään liikkeelle omasta toimistostaan. Sisällöllisesti tiimin kokoukselle struktuuri ei tarvita muutoin raskasta rakennetta. Härkätieltä kommentti olemme saaneet tämän toimimaan (SO vs. TE). Aikuiskasteessa lähdetty aikuissosiaalityön puolelta ja kuulee paljon, ettei terveyspuolta saada liikkeelle. Niissä osahankkeissa, joissa lähdetty terveyspuolelta kuulee, ettei sosiaalipuolta saada liikkeelle Tarvitaan tahtotila, että yhdessä saadaan paremmin aikaa, sitten joustavuutta esim. kalentereiden osalta. Kyse on tiimin sisäisestä vuorovaikutuksesta ei vain tiedoista ja niiden jakamisesta yhdessä ihmettelyä Kommentti: jos tehdään palvelutarpeen arviointi, niin olisi hyvä, että tämä sama lähtötieto olisi kaikilla käytössä. Keskustelua kalentereiden sumplimisesta sekä ad hoc palaverit (tietyllä kokoonpanolla, esim. palvelusuunnitelmaa tekemään) + pitäisikö olla allokoitu kalenterikohta, joka sitten vapautetaan, jos ei tule asiakasvirtaa (varattu aika kaikille ja sitten tarkennetaan)? Eroteltava jo toimivat yhteistyörakenteet ja sitten esim. uuden lain vaatimukset. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 82

83 Kommentti: miten tähän moniammatilliseen yhteistyöhön ei muka löydy aikaa täältähän ne hyödyt syntyvät. 3. Raisio-Ruskon esitys (ei liitettä) Toteutus oli haasteellinen, hidas käynnistys. Raisiossa kohdistettiin pitkäaikaisiin sosiaalityön asiakkaisiin, joilla moniammatillisen ja monialaisen työn tarvetta. Taustalla palvelutarpeen arviointi. Palvelusuunnitelman teossa olemme pyrkineet osallistamaan asiakkaita entistä paremmin (Hannan haastattelujen avulla + asiakastyytyväisyyskysely tehtynä). Pulmana: vaikka fyysisesti yhdistetty sosiaali- ja terveyskeskus, niin vähän yhdessä tekemistä. Pitäisi edetä nimenomaan yhdessä tekemiseen (ei niinkään kyse yhteistyöstä neuvontana tai ohjauksena). Keskitytty aitoon kohtaamiseen. Työtavan muutos: lakimuutos - käytimme termiä vierellä kulkija henkilöstä, joka pitää langat käsissä; omatyöntekijä laki antaa selkänojaa. Voi tarkoittaa sitä, että mennään kotiin katsomaan omatyöntekijällä on oikeus ja velvollisuus. Palvelusuunnitelmalomake on saatu huhtikuun lopussa Efficaan (parempi kuin word-lomake, nimellä sosiaalihuollon asiakassuunnitelma ). Jatkohankkeessa mukana Raisio tehtävää yhdessä tekemisen kulttuurin rakentamisessa Akselin kommentit: Mikä on suhde Tiedon palvelusuunnitelman ja hankkeen oman palvelusuunnitelman välillä? Nyt käytämme Efficassa olevaa lomaketta. Hankkeen arviointilomake on kyllä ollut käytössä (mutta ei varsinaista järjestelmään tallennettavaa versiota). Sosiaalityöntekijä toimii omatyöntekijänä yhteistyön rakentamista, ei toimi automaattisesti niin, että omatyöntekijä velvoittaisi toimijat toimimaan. Miten nuorisopalvelut kytkeytyvät hankkeeseen? Työkalut ovat sosiaalipuolella tai terveyspuolella, niin nuorisopalvelu ennemminkin vie näihin (etsivä nuorisotyöntekijä ei toimi omatyöntekijänä ). Uusi laki tietysti mahdollistaa, että omatyöntekijä voi olla muukin kuin sosiaalipuolen henkilö. Omatyöntekijällä täytyy olla sosiaalihuollon ammatillinen tutkinto (voi olla edelleen eri puolilla organisaatiota). Kommentti: kaikki puhuu kovin tietävästi, mutta kunhan käytännössä rämmitään eteenpäin paperilla voi olla vaikka mitä hienoa. Kommentti: tässä ei kauheasti mitään uutta verrattuna vammaispalveluiden toimintatapoihin. Kommentti: Mutta silti uusi laki on iso muutos, koska sosiaalipalveluissa ei ole toimittu näin monessakaan paikassa. Aiemmin kotipalvelu muuttui vanhusten terveystyöksi ja lastensuojelu muuttui perhetyöksi aika paljon pitää nyt taas muuttaa (ammattihenkilöt + päättäjät). 4. Vakka-Suomen esitys (ei liitettä) Useita toimijoita tekijöinä. PPPR-hanke jäi vähän vieraaksi, tavoitteet isoja. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 83

84 Kehittäjätiimissä moniammatillisuuden vahvistumista. Onnistuminen on nimenomaan koko palveluprosessin kuvaaminen. Tiimille oli tärkeää, että saatiin psykiatria mukaan. Omasta aktiivisuudesta on ollut kiinni, miten on pystynyt hyödyntämään muiden Aikuiskaste-toimijoiden työtä liian vähän. Tärkeää, että mahdollisimman moni toimija ottaisi arviointilomakkeen käyttöön (kaikille sama lomake, tiedon vaihto ja moniammatillisuus mahdollistuisi). Nyt kun on palveluprosessi ja lomakkeet ja lain vaatimukset paljon hyvää ja käyittökelpoista, mutta meneekö omat professiot moniammatilisuuden edelle? Kuinka nopeasti käyttöön ja tieto siirtymään? Testataan nyt lomakkeita ja prosessia parin viikon päästä koulutustilaisuus (koko prosessi ja sen mukaiset työkalut). Härkätien kommentit: Kysymys: Teillä ollut laaja-alainen pohja ja moniammatillinen tiimi takana. Miten toteutettiin se, että lomakkeet nyt Pro Consonassa ja kuka tekee näitä? Vastaus: Eri kunnissa eri ihmiset pääasiassa sosiaalityöntekijät ja sosionomit riippuen kunnasta, mielenterveys- ja päihdeyksiköstä sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ottaa käyttöön. ProConsonassa pääkäyttäjä voi muokata eli olemme muokanneet. 5. Someron esitys (ei liitettä) Somerossa samoja ajatuksia ja tunnelmia kuin Naantalissa Kehittämistiimiin on kuulunut kolme terveystyöntekijää ja kaksi mielenterveystyöntekijää Kehittämistiimin alkuvaihe oli haasteellinen vaihtuvuutta paljon, epäselvyyttä työnkuvissa. Kehittämis- ja ajatustyötä tapahtui kuitenkin koko ajan Suurin eteneminen viime syksynä, palvelutarpeen arviointia vietiin eteenpäin ja palveluprosessia vietyä eteenpäin. Saatiin esiteltyä Someron SOTE-johdolla etenemistapaa. Esimiehen läsnäolo kehittämistiimeissä oli todella tärkeää ja hyvä asia. Maria kertoo palvelutarpeen arvioinnista (käytäntö) uusille asiakkaille alettiin tekemään palvelutarpeen arviointia. Nuoret aikuiset ovat olleet painopistekohderyhmä. Seuraavaksi kohderyhmäksi otetaan toimeentuloasiakkaat. Palvelutarpeen arvioinnista on tykätty kyllä ja siitä on päästy hyvin moniammatillisen tiimin työskentelyyn. Keskustelu ja kommentteja Oletteko käyttäneet palvelutarpeen arviointia kaikkiin uusiin asiakkaisiin? Tehdään niille, jolla on tarve pidemmälle palvelulle? Onko mitään muuta lomaketta käytössä? Ei ole muuta kuin tämä ja sitten aktivointisuunnitelma. Ensi viikosta alkaen tekemään moniammatillisia palvelusuunnitelmia Puh: , s-posti: Sivu 84

85 Palvelusuunnitelmaa aletaan tekemään vain niille, joille sille on tarvetta. Matti: Onko lomakkeessa ilmennyt mitään muutostarpeita esimerkiksi asiakkailta? Vierellä kulkija kuulosti asiakkailta aika omituiselta sanalta. Ajatuksena, että aletaan käyttämään myös toimeentuloasiakkaissa jatkossa, joita ei ole tavattu moniin vuosiin. Työntekijän haaste se, että miten löydetään aikaa tehdä palvelutarpeen arviointi ei niinkään asiakkaan ongelma, jotka haluavat kertoa itsestään. Risto: Millä perusteella tiedetään, että lomake toimii? Millä kriteerillä se on määritelty? Suunnitelma on osoitus siitä, että lomake toimii eli jos on konkreettinen suunnitelma etenemisestä. Matti: Pystytäänkö missään osiossa seuraamaan miten asiakkaiden käyntimäärät kehittyvät eri palveluissa? Oletuksena on se, että asiakkaat tarvitsevat vähemmän palveluja. Naantali: MUTU-tuntuma on, että vähentää palvelutarvetta asiakkaiden peli ja päällekkäinen työ loppuu. Naantali: Huomasitteko palveluprosessissa jotain erityisiä ongelmia tai teittekö jotain muutoksia? Somero: Ei tullut mitään yllätyksiä tai isoja muutostarpeita. Risto: Onko jossain kehittämistiimissä tehty kustannusseurantaa? Niina: Tässä osahankkeessa ei ole ollut siihen rahoitusta, mutta Turun osahankkeessa ollaan tätä tekemässä. Niina: Palaan Riston kysymykseen lomakkeiden toimivuuden arvioinnista näkisin, että riippuu siitä, että tapahtuvatko ne asiat, jotka suunnitelmaan on kirjattu. Hypoteesina on se, että kun se tehdään kerran kunnolla, niin laadullista muutostakin oikeasti tapahtuu. Ei välttämättä liity lomakkeeseen, vaan pikemminkin työtapaan. Timo: Hankkeen osalta tehdään syksyllä kysely niille työntekijöille, jotka ovat käyttäneet palvelutarpeen arviointia: hyöty, päällekkäisyyksien poistaminen sekä asiakkaille myös työntekijöiden kautta vastaava kysely. Lähtee subjektiivisesta laatuajattelusta. Naantali: Lomake ei ole juttu, vaan se kohtaaminen kasvokkain tapaaminen 6. Paimio ja Sauvo (ei liitettä) Saatiin tiimi hyvin kokoon aikoinaan (laaja joukko SO ja TE puolelta) Oltiin innostuneita ja tiimi toimi hyvin alkuun ja saadaan voimavarat yhdistettyä. Väki vaihtui ja pidot eivät parantuneetkaan kehittämisinto laantui. Pulmapisteitä moniammatillisen tiimin osalta oli tietojärjestelmät. Toisella puolella Effica ja toisella Pro Consona. Liian pitkiä taukoja kokousten välillä Erilaisia näkemyksiä lomakkeiden täytöstä. Oli suuri suunnitelma, että olisi kutsuttu mukaan työpajoja ja työkkäreitä jäi aina keskustelun asteelle Kukaan ei oikein ottanut vetovastuuta tiimin vetämisestä Sosionomi tullut tekemään lopputyötä hän teki lopputyön alle 25 vuotiaille vaikeille asiakkaille. Nyt on 9 nuorta, jotka todella vaan ovat eivätkä liiku mihinkään heille on aloitettu Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 85

86 alkukartoituksen tekeminen jokaiselle sosiaalityöntekijälle 3 henkilöä. Ollaan nyt saatu nämä nuoret liikkeelle ja nyt mennään jo toista kierrosta. On käytetty KASTE-hankkeen tuottamaan lomakkeistoa. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Toisella kerralla saatu aktiivisuutta aikaiseksi lomakkeisto herättänyt nuoria siihen, että heillä ei ole oikeasti elämässä mitään. Keskustelu ja kommentteja Pöytyä: Kyllä se siitä sitten. Risto: Näettekö moniammatilliselle tiimille jatkoa? Onko pilotit keino luoda tiimityöskentelyä? Paimio-Sauvo: Otan kontaktia psykiatriseen sairaanhoitajaan ja yritän markkinoida moniammatillista otetta en usko, ettei se onnistuisi. En usko, että tullaan tekemään millekään suurelle asiakasryhmälle. 7. Perustuvakuntayhtymä Akseli (Liite 3: Akselin esitys) Tiimi pysynyt kasassa alusta saakka Tarpeen ollut päihde- ja mielenterveystiimi asia edennyt, kesällä käynnistyy kokeiluluonteisena. Toinen ammottava aukko: Päihdehoitajan tarve Paljon aikaa on käytetty palvelutarpeen arviointilomakkeen kehittämiseen (poistettu ja lisätty) Palvelusuunnitelmaan ei ole vielä hirveästi ehditty käyttää aikaa Keskustelu ja kommentteja Suunnitelman tekeminen moniammatillisesti ratkeaa oikeasti sitten, kun tiimi lähtee käyntiin Risto: Miksi on onnistunut hyvin? Ehkä se, että ollaan oltu laaja-alaisesti liikkeellä. Ensimmäisellä tapaamiskerralla luotiin tarve- ja faktakartoitus vaikuttamistyötä tehty paljon Hyvää oli se, että päästiin hankkeen puitteissa tutustumaan Liedon toimintatapaan Ilman hanketta ollaan päästy etenemään ilman sitä ei oltaisi varmaan edetty lainkaan Matti: Oletteko informoineet muutoksista muita osahankkeita? Timo: Muutokset ovat aina menneet aina seuraavaan ryhmään arvioitavaksi. Sama lomake on kaikilla iteratiivisesti kehitetty. 8. Härkätie (Liite 4: Härkätien esitys) Timon prosessikuvio lähtökohtana Prosessi on tuonut selkeyttä MT ja päihdetyöhön. Prosessin pohjana ollut Marttilan ja KOSKI TL:n malli Hienoa ollut huomata, että me toimitaan jo uuden lain mukaisesti uuden prosessin avulla. SHQS-laatutyö auditoinneissa saatu näistä kiitosta Selkeä toimintamalli, joka on apuna moniammatillisessa yhteistyössä. Marttilan näkemyksiä PPPR-hankkeesta (ollaan heille palveluntuottajana) Marttilan kommentit kalvoilla Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 86

87 Marttilan palaute myös palveluntuottajalle Yhteistoimintatalo Sarastus aloittaa toimintansa Kehittäminen jatkuu myös 2016 Keskustelu ja kommentteja Samanlaisia havaintoja ja samanlaisia tuskia kuin meilläkin Onko moniammatillinen tiimi samassa paikassa? Kyllä, on Liedon terveysasemalla tarvittaessa koko paketti liikkuu ja tehdään tarvittaessa myös kotikäyntejä Aikuissosiaalityö on myös siis mukana eli koko homma pyörii yhdellä sosiaalityöntekijälle Kyllä, juuri näin. Teetkö myös toimeentulotukeen liittyviä päätöksiä? En tee, olen koko terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä eli se on toimenkuvani 9. Miten tästä eteenpäin? Kaksi tasoa: substanssitaso ja kehittämisprosessitaso Risto: Kuinka tyytyväisiä ollaan kehittämistyön tapaan? Onnistumisia ovat olleet johdon tuki, pysyvyys, moniammatillinen tiimi alusta saakka Hankkeesta tiedottaminen ajoissa johdon lupa, valtuutus, tiedottaminen myös työntekijätasolla, hankkeen virittäytyminen tärkeää näihin asioihin pitäisi satsata Hanketyössä tärkeää, että kehittäminen tehtäisiin omassa organisaatiossa hankalaa, jos hanketoimija tulee ulkopuolelta sitä ei voi oikein ulkoistaa eikä jalkautusta myöskään Timo: Jokaisessa kunnassa olisi pitänyt olla irroitettuna oma hanketyöntekijä työpariksi minulle asiat olisivat edenneet nopeammin. Timo: Kunnat ovat hyvin, hyvin erilaisia ja eri tavoin organisoituneita ja erilaisia työkulttuureita. Timo: Se mitä jokaisessa kunnassa tehdä olisi se, että sovitaan, että tehdäänkö asioita vaiko ei päätöksiä esimerkiksi siitä, että otetaanko lomake käyttöön kunnassa vaiko ei. Timo: Samoin yhteistyösopimukset sovitaan, että on tietty aika, joka käytetään tähän ja tähän sopimukset pitää tehdä organisaatiotasolla. Timo: Mitä tästä hankkeesta puutuu rakenteesta ja resursseista johtuen asiakastyön kosketuspinnan menetelmällinen osuus ei ole ollut resursseja varsinaiseen asiakasosallisuuteen. Jatkoa edelliselle keskustelulle Niina kertoi siitä, että miten PPPR II hanke on organisoitu PPPR jatkohanke voi tuottaa jonkinlaista koulutusta pois jääville alueille tämä vielä epäselvää. Tällä alueella jatkaa ainoastaan Raisio Risto: Mitä odotuksia tulevaisuudelle? Jos SOTE-uudistuksen tavoitteena on tuottaa tasavertaisia palveluja, niin ei se näytä näillä toimenpiteillä onnistuvan. Liian paljon erilaisia rakenneratkaisuja. Puh: , s-posti: Sivu 87

88 Esimerkiksi Härkätien esimerkki tulevaisuuden kehittämisistä on hyvä esimerkki siitä, että kuin eri tavalla asiat voidaan organisoida. Härkätie tarkoituksena ei ole yhdistää yksiköitä, vaan toimivat samassa kiinteistössä. Niina selvitti, että V-S jatkohankkeessa kehitetään ohjauksen malli, josta VS päivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikköön tulevat henkilöt kotiutetaan oikein omiin kuntiinsa. Risto: Onko mitään odotuksia jatkohankkeelle tai yhteistyöhön muiden alueen kuntien kanssa? Kun palveluprosesseja aletaan miettiä, niin olisi hyvä tehdä lisää yhteistyötä. Toivoisin, että olisi huomiointia sille, että kunnissa on hyvin erilaisia palveluja. Toivottavasti ei tule prosesseja, jotka eivät ole ristikkäisiä kuntien omien prosessien kanssa tai vaadi jotain resursseja lisää. Risto: Mitä pitäisi olla kuntien välinen yhteistyö? Onko sille paikkoja tai kanavia? Risto: Havainto esityksistä se, että osassa uuden sosiaalihuoltolain vaatimukset ovat jo käytännössä toiminnassa. Risto: Asiakkaan osallistuminen ja osallistaminen: Mitä se pitäisi tulevaisuutena olla? Toiveena olisi, että olisi asiakasraateja, joilta saisi palautetta kehittämistyöhön ja he olisivat mukana toiminnan suunnittelussa. Ei pelkästään viralliset potilasjärjestöt ja yhdistykset. Ihan kattavaa kokemusten keräämistä eikä pelkkää vihreän napin painamista. Matti: Kunnille pitäisi saada asiakaspalautejärjestelmä, jonka yksi osa olisi asiakasraati esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri asiakaspäällikkö, joka tekee pelkästään asiakaspalautteen keräämistä eri keinoin. Timo: Kunnissa on aika paljon tiedonkeruuta, mutta ne ovat aika lailla hyödyntämättömiä eli kerätään tietoa, jota ei kuitenkaan hyödynnetä. Puh: , s-posti: Sivu 88

89 Liite: Väliarviointi toukokuu 2015 Varsinais-Suomen aikuiskaste 1. Missä roolissa vastaat? Vastaajien määrä: 19 Avoimet vastaukset: Muu, mikä: - Hankkeeseen osallistuvan kunnan johtava työntekijä 2. Kuinka hyvin tunnet hankkeen? Vastaajien määrä: 19 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 89

90 3. Palvelujen suurkäytön vähentäminen Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 3.1 Hanke on vähentänyt tai ehkäissyt sotepalveluiden suurkäyttöä. 3.2 Hanke on selkeyttänyt kohderyhmän palveluiden kokonaisuutta , , Voidaan olettaa, että hankkeen kehittämät yksittäiset palvelut ovat aikaisempaa ,42 vaikuttavampia tai kustannustehokkaampia. 3.4 Hanke on tehostanut kohderyhmänsä koko palvelujärjestelmän toimintaa ,26 Yhteensä ,05 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 90

91 4. Asiakaslähtöisyys Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 4.1 Hankkeessa on kehitetty palveluita asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. 4.2 Hanke on parantanut asiakkaiden mahdollisuuksia tulla kuulluksi , , Hanke on parantanut asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua oman hoitonsa tai ,68 palveluidensa suunnitteluun. 4.4 Hanke on kehittänyt tai lisännyt asiakaspalautteen keräämistä sote-palveluista , Hanke on ottanut käyttöön uusia tapoja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseksi ,32 ammattilaisten rinnalla. Yhteensä ,22 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 91

92 5. Vaikutukset kohderyhmään Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 5.1 Hanke on parantanut tai auttanut ylläpitämään asiakkaiden toimintakykyä , Hanke on parantanut asiakkaiden mahdollisuutta saada hoitoa sekä päihde- että ,21 mielenterveysongelmiin samanaikaisesti. 5.3 Hankkeen kehittämät toiminnot ovat nopeuttaneet asiakkaiden hoitoonpääsyä , Hankkeen kehittämässä palvelumallissa yksi taho tai työntekijä vastaa asiakkaan hoidon ja/tai ,95 palveluiden kokonaisuudesta. Yhteensä ,17 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 92

93 6. Palvelumuotoilu Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 6.1 Hanke on lisännyt organisaatiorajat ylittävää yhteissuunnittelua. 6.2 Hanke on lisännyt asiakkaiden mukaan ottamista palveluiden suunnitteluun , Hankkeen käyttämät palvelumuotoilun menetelmät soveltuvat hyvin sote-palveluiden ,42 kehittämiseen. Yhteensä ,32 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 93

94 7. Henkilöstön osaamisen kasvu Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 7.1 Hanke on parantanut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden välistä ,84 tiedonvaihtoa. 7.2 Hanke on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden valmiuksia ,84 moniammatilliseen yhteistyöhön. 7.3 Hanke on lisännyt työntekijöiden tietoisuutta riskiryhmien hoidosta ja palveluista. 7.4 Hankkeen myötä henkilökunta osaa tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmat paremmin , ,21 Yhteensä ,43 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 94

95 8. Tietojärjestelmät ja tietojen vaihto Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 8.1 Hanke on auttanut ratkaisemaan asiakas- ja potilastietojen välittämiseen liittyviä ongelmia ,16 sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. 8.2 Hanke on parantanut potilas- ja asiakastietojärjestelmien käytettävyyttä ,84 Yhteensä Monialainen johtaminen Vastaajien määrä: 19 0 = Ei tavoitte ena alueell ani / en osaa 1 = Täysin eri mieltä 2 = 3 = Ei Joksee eri eikä nkin eri samaa mieltä mieltä 4 = Joksee nkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo sanoa 9.1 Hanke on lisännyt esimiesten monialaisen johtamisen osaamista. 9.2 Hanke on aikaansaanut muutoksia oman taustaorganisaationi johtamisjärjestelmässä , , Hanke on onnistunut kehittämään laajemmin kunnan tai alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ,63 palveluprosesseja tai palvelukokonaisuuksia. 9.4 Hanke on auttanut kehittämään sotepalveluiden organisaatiorajat ylittävää johtamista ,63 Yhteensä ,88 Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 95

96 10. Pidätkö yhteissuunnittelua tai palvelumuotoilua hankkeessa saatujen kokemusten perusteella käyttökelpoisena ja hyödynnettävänä kehittämisen välineenä sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa? Vastaajien määrä: Oletko omaksunut palvelumuotoiluajattelua omaan työhösi tai hyödyntänyt palvelumuotoilun menetelmiä muussa kuin tässä hankkeessa? Vastaajien määrä: Mitä tietojärjestelmiin liittyviä kehittämistarpeita PPPR-hankkeen aikana on tunnistettu? Vastaajien määrä: 12 - Monta eri ohjelmistoa jotka eivät kommunikoi keskenään ja sosiaali- ja terveystoimen erilliset tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Tiedonvaihto yietojärjestelmien kautta vaikeata joskus mahdotonta - Sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmät tulisi yhdistää. - Sosiaali- ja terveyspuolen järjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Lomakkeita vaikea saada järjestelmiin. - Yhteiset tietojärjestelmät tulisi saada käyttöön nopeassa aikataulussa. - samat tietojärjestelmät pitäisi olla niin sosiaali- kuin terveyspuolellakin - Erilliset lait sosiaali- ja terveydenhuollossa haastavat, hankkeen kohderyhmän asiakkailla usein merkityksellinen suhde molempiin. Tähän ei varsinaista ratkaisua, monialainen yhteistyö ja parannukset lomakkeisiin sosiaalihuollon ohjelmistoon, mm. palvelutarpeen arviointi. - Sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa on eri käyttöjärjestelmät, joihin pääsee vain kuhunkin järjestelmään oikeutettu käyttäjä. - En tiedä - palveluarvioinnin- ja asiakassuunnitelmalomakkeen saamista tietojärjestelmään - ohjelmien yhtenäistäminen - Ohjelmien yhtenäistäminen - Yhteistyön kankeus eri yksiköiden välillä. Erilaiset asiakasrekisterit/tietojärjestelmät vaikeuttavat yhteistyötä. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 96

97 13. Kuvaa ne konkreettiset tietojärjestelmiin liittyneet muutokset, joita PPPR-hankkeen aikana on toteutettu: Vastaajien määrä: 9 - Hankkeessa kehitettyjä lomakkeita viety sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin. - Palvelutarpeen arviointi-lomakkeen siirto tietojärjestelmään Ratkaistu miten ks.lomakkeen tiedot tallennetaan eri tietojärjestelmiin - Ei muutoksia. - uudet lomakkeet - Muutoksia ei tehty. Paperilomakkeen tallennusominaisuudet epäselvät. - Ei ole ollut mitään - Ei konkreettisia muutoksia - En osaa sanoa. - Lomake yhteistyötahojen käytössä, koska sähköistä yhteistä järjestelmää ei ole. 14. Mitä sote-palveluiden johtamiseen liittyviä muutostarpeita PPPR-hankkeen aikana on tunnistettu? Vastaajien määrä: 10 - Monialaisen johtamiseen liittyvät ongelmat eri tulosvastuualueiden välillä - Johdon tulisi antaa selkeät ohjeet, jotta niiden noudattamista voidaan seurata. Johdon pitäisi määrittää miten ja millä välinein työtä tehdään. Jos halutaan tasalaatuisia palveluja asiakkaille, on johdon huolehdittava, että työntekijät toimivat samojen ohjeistusten mukaan. Johdon olisi myös oltava 100% työntekijöiden takana ja tukena vaativien asiakkaiden/potilaiden hoidossa. Ketään ei saa jättää yksin tekemään vaativaa työtä. - En osaa sanoa. - johtajat eivät ole kiinnostuneita hankkeesta, eivät tule tapaamisiin, eivätkä anna lisäresursseja jne. - Täytyy olla valmiudet muokkaamaan omaa palveluaan myös, ei pelkästään toista sote-palveluita ajatellen. - Monialainen johtamisen käytännöt - muutokset vaativat aina innostavan johtamisen - johdon mukana oleminen kehittämistyössä on tärkeää ja olennaista kehittämistyössä ja sen jalkauttamisessa - Johdon tuki tärkeä työkäytäntöjen saamiseksi osaksi käytännön työtä. - Esimiestahon tietoisuus käytännön toimintatavoista, ts. mitkä tahot toimivat keskenään. 15. Kuvaa ne konkreettiset sote-palveluiden johtamiseen liittyneet muutokset, joita PPPRhankkeen aikana on toteutettu: Vastaajien määrä: Yhteistyötä eri tahojen kesken on lisätty ja sen myötä yksittäiset työntekijät saavat ryhmästä aiempaa enemmän tukea. Toimintaohjeita ja palveluprosessia on myös lähdetty selkeyttämään, niin että työntekijät tietävät paremmin mitä heiltä odotetaan ja mitkä ovat kenenkin vastuualueet. - ylilääkäri on suostunut auttamaan meitä sosiaalipuolen ihmisiä - Muutoksia ei tullut. - Ei ole toteutunut - ei muutoksia - En osaa sanoa. - Lomake asiakastyöhön. 16. Mitkä asiat näet hankkeen suurimpina haasteina? Mikä estää hanketta pääsemästä tavoitteisiinsa? Vastaajien määrä: 11 - Kuntien organiisaatioiden sisäinen yhteistyön kankeus sekä siihen liittyvät johtamisen sekä Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 97

98 asiakastyöhön liittyvät työtapojen muutosten vaikeudet - Suurin haaste työryhmän ulkopuolisten henkilöiden: johdon ja henkilökunnan sitouttaminen - Hanke on toteutunut omassa kehittämistiimissä sosiaalitoimen näkökulmasta käsin. Siihen ei ole kyetty yhdistämään mm. terveyspalvelujen suurkulutukseen ratkaisun etsimistä. Ylipäätään hankkeen johtamistasolla ei ole käsittääkseni ollut riittävän perusteellista eikä ennakkoluuloista vapaata, objektiivista perehtyneisyyttä sosiaali- ja terveystoimemme nykytilaan, organisaatioon ja käytäntöihin. Hankkeessa toiminta on ollut tehottoman tuntuista, mutta palvelutarpeen arv ja -suunn.lomakkeet ovat ok. - Edelleen näen vaikeuksia osallistaa asiakkaita palvelujen kehittämisessä, heihin ei luoteta. Toiseksi, mikäli johto ei pidä kiinni siitä, että sovitut asiat viedään loppuun asti ja kaikki toimivat uusien ohjeiden mukaan, niin tavoitteisiin ei päästä. - Johtajien ja esimiesten mielenkiinnon puute. Henkilökunnan vastustus kaikkeen uuteen ja oman työnsä kehittämiseen. - Tiedon ja uusien toimintatapojen levittäminen hankekunnissa, joka jää paljolti myös paikallisten toimijoiden vastuulle. - Hankkeessa on saatu käytettyyn työaikaan nähden hyvin vähän aikaan, joka mielestäni johtuu projektin organisoinnissa ja siinö ettei mielipiteitä/korjausehdotuksia oteta huomioon kaikilta näkökannoilta. - Monialaisen yhteistyön tekeminen, ei ole kaikille selvää - - kiireisen perustyön rinnalla hanketyöt aina haasteellisia - Kaikki asianosaisten ymmärryksen saaminen yhteistyön merkityksen tärkeydestä ja osallistumisesta tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin. - Eri tahojen sitoutuminen hankkeeseen. Osallistuminen yhteistyöryhmien palavereihin ollut vaihtelevaa. 17. Minkä alueen toiminnassa olet ollut mukana? Vastaajien määrä: Miten tiimimallin pilotointi on mielestäsi onnistunut? Ei vastauksia. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 98

99 19. Miksi pilotointi on onnistunut tai epäonnistunut? Ei vastauksia. 20. Kun vertaat kehitettyä mallia olemassa olevaan palveluvalikkoon ja hoitoreitteihin niin mahdollistaako uusi toimintamalli sen, että: Ei vastauksia. 21. Mikä Turun kehittämisosiossa kehitetyssä toimintamallissa on mielestäsi tärkeintä? Valitse kolme seuraavista vaihtoehdoista: Ei vastauksia. 22. Mitä muuta haluat sanoa kehitetystä toimintamallista? Ei vastauksia. 23. Kuvaa lyhyesti mitä hyötyä hankkeesta on ollut omassa työssäsi: Vastaajien määrä: 19 - Olen oppinut paljon kuntien toimintatavoist sekä kehittämisprosesseista sekä eri kuntien palveluympäristöistä - Saa ehkä jatkossa paremmin tk-lääkärin kiinni - Yhteistyön tekeminen kehittämistiimiläisten kanssa Toiveena, että päihde- ja mt-työryhmä auttaa konkreettisesti esim. päihdekuntoutuksen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa tai mielenterv. asiakkaan hoitoon ohjauksessa - Konkreettinen, helppo lähestymistapa - luonnollinen, looginen kulku kysymyksillä, aikajanamainen. - Pääsee todelliseen kokonaiskuvaan ehkä nopeammin. - Raisiossa palvelumuotoiluhanke ei ole kohdistunut päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelujen (sisällölliseen) kehittämiseen, vaan siinä on kehitetty ainoastaan sosiaalipalveluita runsaasti käyttävien moniongelmaisten palveluprosessia. - Hanke on selkiyttänyt eri työntekijöiden rooleja ja vastuualueita palveluprosessissa. Hankkeen kautta on tullut myös työkaluja työhön (lomakkeita). - Uusia hyviä lomakkeita on saatu hankkeen kautta. Mukana olleiden työntekijöiden tieto- taito on lisääntynyt. - tulee oma tiimi, missä katsotaan laaja-alaisesti kaikkien viranomaistahojen kanssa asiakkaan tilannetta. - Enemmän keskustelua moniammatillisesti ja organisaatiorajojen yli - Yhteiskehittämisen oppiminen ja sen ajatusmaailman ymmärtäminen paremmin. - Selkeyttänyt työnjakoa ja prosessin kulkua. - Palveluprosessien selkiyttäminen, uudet lain mukaiset prosessit ja lomakkeet. - Ei vielä mitään. - Palveluprosessi selkeytynyt, hyvä lomakkeisto, uusia ajatuksia - ei suurempaa hyötyä. "vahingossa" palveluarvioinnista hyötyä uuden sosiaalihuoltolain toteutuksessa - työvälineitä asiakastyöhön; lomakkeet työprosessin selkiytyminen yhteyshenkilöiden tunteminen ja yhteistyön tiivistyminen moniammatillisen yhteistyön selkiytyminen - Selkiyttänyt toimintamallia asiakasyhteistyöstä. Lomakkeet ja työprosessi käytännön asiakastyöhön. Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 99

100 - Olemme toteuttaneet yhteistyötä jo aiemmin. - Oma työ tullut näkyvämmäksi 24. Kuvaa lyhyesti mitä hyötyä hankkeesta on ollut omassa kunnassasi: Vastaajien määrä: 19 - En ole kunnassa töissä - Tk-puoli on hiukan heräämässä päihde- ja mt-potilaiden asioiden hoitoon - Päihde- ja mielenterveystyöryhmä on saatu alulle - Ehkä herätty todellisuuteen ja ehkä jopa pyritty karsimaan turhaa juoksutusta...paljon kehitettävää kunnassa, vaikka työmenetelmänä hyvä. - On saatu hyvät lomakkeet palvelutarpeen arvioimiseksi ja palvelusuunnitelman laatimiseksi. Lisäksi on ryhdytty kehittämään monialaisen tiimityön käytäntöjä mm. sosiaalitoimen palvelujen ja terveystoimeen kuuluvien päihde- ja mielenterveyspalvelujen koordinoimiseksi ja moniongelmaisten asiakkaiden sitouttamiseksi näihin palveluihin. - Uskoisin, että asiakkaat saavat tasavertaisempia palveluja. Toivon myös, että hanke olisi vähentänyt ennakkoluuloja. - Koulutukset ovat olleet hyviä, nykyaikaisia. Työntekijät ovat osallistuneet niihin. - moniammatillisuus lisääntyy ja saa muita viranomaistahoja kiinni - Päihdetiimin sekä päihdehoitajan vireillepano Palveluprosessin kuvaus, selkeä toimintatapa - Kuten edellä, palveluprosessit on saatu kuvattua ja luotoa yhtenäiset toimintamallit aikuissosiaalityöhön. - EOS - kst edellä -? - selkiyttänyt asiakasprosessia yhteistyö mie-päi yksikön kanssa selkiytynyt ja tehostunut ja asiakasprosessi tiedossa - Yhteistyö ja konsultointi mielenterveys- ja päihdeyksikköön on tehostunut ja tiivistynyt. Ohjeistusta ja neuvoja saanut myös yleisellä tasolla. - Matalan kynnyksen lähestymistapa, asiakkaille helpompi lähestyminen. - Yhteistyö parantunut 25. Kuvaa lyhyesti mitä hyötyä hankkeesta on ollut kehittämistiimin / laajemman alueen kannalta: Vastaajien määrä: 19 - En osaa sanoa Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiivistynyt kehittämistiimissä - Yhteistyötä, rajojen yli menemistä - Ks. kohta 24 - en osaa sanoa. - Yhteinen tekeminen on kehittynyt. Tutustuminen laajemmin alan työntekijöihin, verkostoituminen kehittynyt. - sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö - Palveluja lähelle, enemmän keskustelua työntekijöiden kanssa - Olettamukseni on, että työntekijät ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja toistensa työtapoja ja -sisältöjä yli soterajojen. Yleisesti yhteisen mallin rakentaminen 20 kunnan alueelle on yhtenäistänyt ajatuksia ja rakenteita tai ainakin rakenteiden suunnittelua. - Yhteistyön selkeytyminen - Alueelle luoto pohja toimia saman prosessin mukaan, työkalu aikuissosiaalityöhön ja mielenterveys- ja Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 100

101 päihdetyöhön. - Uuden palvelumuodon luominen terveyspalveluiden puolelle, tosin käyttökokemukset puuttuu. - Vuoropuhelu lisääntynyt -? - yhtenäiset toimintatavat - Yhtenäiset toimintamallit käytännön asiakastyöhön. - Lomake otettu käyttöön. - Yhdessä tekeminen 26. Kuinka hyödyllisenä pidät hankkeessa kehitettyä palvelutarpeen arviointilomaketta? Vastaajien määrä: Miten hankkeessa kehitetty prosessimalli on otettu käyttöön käytännön työssä? Vastaajien määrä: 19 - Vielä tässä vaiheessa testauksessa heikosti - uusien asiakkaiden tapaaminen, pitkäaikaisasiakkaiden kanssa käyty kartoituksen avulla läpi kokonaistilannetta. - Ei ole vielä päästy kokeiluvaiheeseen, mutta mm. yksi yhteistyöpalaveri on pidetty sosiaalitoimen ja päihde- ja mielenterveysyksikön kesken. - en osaa sanoa. - Hyödynnetään aina mahdollisuuksien mukaan. Pyritään toimimaan sen mukaisesti. - kesken - En osaa sanoa Käytössä aikuissosiaalityössä - prosessi ollut jo aiemmin käytössä, mutta nyt myös kuvattuna, mikä helpottaa entisestään monialaista yhteistyötä. - Ei käyttökokemusta. - Kokeillaan vasta - ei mitenkään - on käytössä - On käytössä. - Osittain otettu käyttöön. - Nihkeästi Puh: , s-posti: timo.pettersson@raisio.fi Sivu 101