Katse kielessä, kiinni maailmassa. Suomi toisena kielenä -tutkimus nyt

Transkriptio

1 Katse kielessä, kiinni maailmassa. Suomi toisena kielenä -tutkimus nyt Jyrki Kalliokoski Ulkomaanlehtoripäivät & Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi

2 Maailma muuttuu Liikkuvuus ja monikielisyys: Äidinkieli, äidinkielinen eivät helposti määriteltäviä, itsestään selviä käsitteitä. Rajanveto suomi vieraana ja toisena kielenä hämärtynyt (entisestään). Teknologinen kehitys: Kielen opiskelu ei ole aika- ja paikkasidonnaista. Samaa kieltä puhuvien yhteisöön kuuluminen ei enää aika- ja paikkasidonnaista.

3 Mitä kohti kulkee kielenoppija? Minkä voimalla? B. Rampton (1996): (kielellinen) asiantuntijuus B. Norton (2013/2000) panostus, identiteetti ja kuvitellut yhteisöt ( B. Anderson)

4 Millaiseksi suomen kielen käyttäjäksi? Millaisen yhteisön jäsenyyteen? Onko opiskelija valmis panostamaan ja sitoutumaan suomen kielen oppimiseen? Mitä oppimiseensa sitoutunut opiskelija (voi) odottaa opetukselta? Entä mitä kielenoppimiseensa panostava opiskelija (voi) odottaa syntyperäisiltä suomenpuhujilta, ympäröivältä yhteiskunnalta? Tunnustetaanko monikielisen oppilaan/työntekijän/asiakkaan/turistin kielelliset resurssit koulussa tai työpaikalla, asiointilanteissa, muussa arjessa? Miten opetus tukee kielenkäyttäjän identiteetin kehittymistä? Pääsy tavoitellun yhteisön jäsenyyteen? Kenen näkökulma? (enemmistö/vähemmistö, oppilas/opettaja, perhe/yhteiskunta)

5 Tutkimuskysymysten tarkentumista ja monipuolistumista Onko tutkimuskohteena toinen vai vieras kieli? Puhe vai kirjoitus - vaiko (tietoisesti) molemmat? Kielellisesti homogeeninen vai monikielinen ryhmä? Tilanteen, toiminnan, tekstilajin huomioon ottaminen niin puheessa kuin kirjoituksessa Kakkoskielisen vuorovaikutuksen tutkimus autenttisissa tilanteissa Vuorovaikutuksessa oppiminen Oppiminen reaaliajassa vai näennäisajassa (eritasoisten kielenoppijoiden teksteistä kootut korpukset)

6 Uusia suuntia Katse yksittäisten kielenainesten omaksumisesta eri rakenteiden ja sanaston oppimisen tahdin eroihin eri oppijoilla, variaation keskeisyyteen ( = kielitaidon kehittymiseen dynaamisena systeeminä) oppijoihin itseensä (kielenoppimisen kontekstit, kielelliset elämäkerrat, identiteetti kielenkäyttäjinä ja kielenoppijoina, työelämän toimijoina ja työyhteisön jäseninä) yksikielisiin suomalaisiin kakkoskielisessä vuorovaikutuksessa, toisen kielen käyttäjän kohtaamiin normeihin ja kieli-ideologioihin

7 Kansainvälisten valtatrendien 1990-luvun lopusta lähtien kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa herätty siihen, että kielenoppiminen ei ole vain yksilön päänsisäinen asia. (Ks. esim. Atkinson (toim.), Alternative approaches to second language acquisition, Routledge 2011) Vuorovaikutus, toiminta ja kielenoppimisen ja -käytön ympäristö alettiin ottaa vakavasti huomioon. Uuden kielen taitojen kehittyminen vs. toisen kielen oppiminen Yhteistä tutkimuskohdetta voi lähestyä eri suunnista!

8 ja kotoisten tutkimusperinteiden kohtaamisia Suomen kielen tutkimus on jo 1980-luvulta lähtien yhä vahvemmin suuntautunut kieliopin ja kontekstin suhteeseen, muodon ja merkityksen suhteeseen sekä kielenkäyttöön ihmisten välisenä toimintana. Suomi toisena kielenä- tutkimuksen on (ollut) helppo ponnistaa tältä pohjalta S2 ei ole yksi ala: ei yhtenäistä tutkimuskohdetta, ei yhtenäistä metodologiaa mutta ei myöskään erillinen muusta, monimuotoisesta ja monimetodisesta suomen kielen tutkimuksesta

9 Aineistojen moninaisuus tutkimuksen tukena Tukevampi ja täsmällisempi ote aineistoihin: mikä tahansa ei kelpaa mihin tahansa! Laajemmat, toimivammat, erilaiset korpukset: ICLFI, Oulu; LAS2, Turku; YKI, Cefling, Topling, Jyväskylä, Testipiste-aineisto, HY Jarmo Jantunen & Silja Pirkola (2015). Oppijansuomen sähköiset tutkimusaineistot : nykytilanne. Virittäjä, 119 (1),

10 Teoreettis-metodisia työkaluja Konstruktiokielioppi Dynaaminen systeemiteoria Korpuslingvistiikka Keskustelunanalyysi Vuorovaikutussosiolingvistiikka Globalisaation sosiolingvistiikka Kieli-ideologioiden tutkimus Dialogismi Toiminnanteoria ja sosiaalinen konstruktivismi JNE

11 Esimerkkejä meneillään olevista hankkeista Finnish in the wild Long second Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys Tekstinosien välisten suhteiden ilmaisemisen kehittyminen toisella kielellä Suomen kielen oppimisen tukeminen työympäristössä Monikieliset asiantuntijat ja suomen kielen käyttö Valmiista julkaisuista ks. Jyväskylän yliopiston S2- bibliografia:

12 Finnish in the wild "Designing for Language Learning in the Wild: creating social infrastructures for second language learning" Johannes Wagner ja Sören Eskildssen (Tanska), Gudrun Theodorsdottir (Islanti) ja Brendon Clark (Ruotsi) Niina Lilja (TY/JY), Johanna Eloranta, Arja Piirainen-Marsh ja Johanna Saario (JY) Pilottitutkimus kielenopetuksen, reflektoivan kielenoppimisen ja aitoon vuorovaikutukseen harjaantumisen yhteispelistä. Yhteistyö yritysten ja organisaatioiden kanssa olennaista. Opetuskokeilu, aineiston taltiointi (mobiililaitteilla!) ja analyysi uudenlaisia keinoja opetuksen kielenopetuksen kehittämiseen

13 Long Second: Suomen kielen kehittyminen alakoulun valmistavalla luokalla Yhden lukuvuoden aikana helsinkiläisen alakoulun valmistavassa luokassa kahdesti viikossa videoitu monikielinen aineisto. Lisäksi videoituja yksilöhaastatteluja sekä lapsille tehdyt sosiometriset mittaukset ja kahden opettajan haastattelut. 1) naturalistinen pienryhmäluokkatilanne, 2) pitkittäisyys ja tiheys, 3) multimodaalisuus, 4) monenkeskisyys ja samanaikaisvuorovaikutus, 5) osallistujien ikäjakauma (7 12), 6) osallistujien maahanmuuton äskettäisyys ja siihen liittyvä monikielisyys sekä 7) keskittyminen viron- ja venäjänkielisiin suomenoppijoihin. Toisen kielen kehittymisen tarkasteleminen kompleksisena systeeminä monen eri näkökulman kautta. (Dynaamisten systeemien teoria, DST) Hankkeen johtaja: Maria Kela (HY, OKL) Hankkeen koordinaattori Virossa: Annekatrin Kaivapalu (Tallinna ülikool)

14 SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKEMINEN MONIKIELISESSÄ JA -KULTTUURISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Minkälaisia kielellisiä toimintoja, ammattikieleen liittyviä yleisestä kielenkäytöstä poikkeavia rakenteita ja tekstilajeja hoitohenkilöstö ja lääkärit työssään kohtaavat Mitkä toiminnot koetaan ongelmallisiksi joko monikielisen työntekijän tai kollegojen taholta. Malleja, joiden avulla monikieliset työntekijät voivat a) vahvistaa kielitaitoaan ja b) motivaatiotaan omaehtoiseen kielenopiskeluun ja c) joiden avulla työyhteisön suomenkieliset työntekijät voivat edesauttaa kollegoidensa kielitaidon kehittymistä. Mallin pohjalta koulutetaan työntekijöitä ja työyhteisön muita jäseniä toimimaan kielenoppimista tukevalla tavalla. HY suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos (J. Komppa & S. Kurhila) ja HUS

15 Tuorein ulkomaanlehtorin tekemä S2-alan väitöskirja Heini Lehtonen väittelee "Tyylitellen - Nuorten kielelliset resurssit ja kielen sosiaalinen indeksisyys monietnisessä Helsingissä". Väitöstilaisuus kello 10 tässä salissa! Etnografiaa, vuorovaikutussosiolingvistiikkaa, variaationtutkimusta, globalisaation sosiolingvistiikkaa ja keskustelunanalyysiä yhdistävä tutkimus helsinkiläisnuorten kielestä ja tyyleistä

16 Tekstinosien välisten suhteiden kompleksisuuden kehittyminen aikuisilla S2- kirjoittajilla Janne Laitisen (HY) väitöskirjan aiheena on tekstinosien semanttispragmaattisten suhteiden ilmaisemisen kehittyminen toisella kielellä. Kielen kompleksisuuden mittarina usein käytetty yhdyslauseiden syntaktista kompleksisuutta. (Onko alistusrakenteita ja kuinka paljon jne.) Aikuiset ovat oppineet tekstinosien yhdistämisen keinot ensikielessään. Tästä ei seuraa, että niiden oppiminen toisella kielellä olisi ongelmatonta. Esim. kausaalis-kontrastiivis-konditionaalis-konsessiivisten suhteiden ilmaisemisen hallinnassa näyttää olevan eroja eri kielitaidon tasoilla. (Aikuisten) kielitaidon kehittyminen kognitiivisen kielentutkimuksen näkökulmasta. EVK:n taitotasokuvausten toimivuuden arviointia tekstin rakentumisen kannalta. Aineistona HY:n Testipiste-korpus

17 Monikieliset asiantuntijat suomen kielen käyttäjinä työyhteisössään (J.K.) Tutkitaan akateemisesti koulutettujen, taustaltaan monikielisten, julkishallinnon asiantuntijatehtävissä toimivien näkemyksiä ja kokemuksia suomen kielen käytöstä, sen normeista ja omasta kielitaidostaan. Keskiössä myös kantasuomalaisten käsitykset aiheesta. Tutkittavien pääasiallisin työkieli on suomi. Teoreettisena taustana on lingvistisessä antropologiassa ja diskursiivisessa sosiolingvistiikassa 2000-luvulla vilkastunut kieli-ideologioiden tutkimus sekä vuorovaikutussosiolingvistiikka. Yhtenä lähtökohtana on syntyperäisen puhujan käsitteen ongelmallisuus ja keskustelu englannista lingua francana

18 Aineisto 11 maahanmuuttajataustaisen hallinnon ammattilaisen haastattelut (45 min 1 h 25 min) 3 kantasuomalaisen esimiehen haastattelut (40 min 1 h) Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon ammattilaisia Kaikilla haastateltavilla korkeakoulututkinto 8 eri kansallisuutta/äidinkieltä, 3 maanosasta Tavoitteena on saada kokoon kolmenlaista aineistoa: 1) Haastatteluja, 2) Tekstejä ja teksteistä saatua palautetta. 3) Etnografista aineistoa

19 Hallinnon ammattilaisen kielenkäyttötilanteiden moninaisuus Akateemisesti koulutetut asiantuntijat ovat hankkineet suomen kielen taitonsa kovalla työllä. Erilaiset (kielelliset) elämäkerrat erilainen pääsy ja tuntuma suomen kielen varieteetteihin Identiteettien kerrostuminen: hallinnon ammattilaisen identiteetti, identiteetti työyhteisön jäsenenä ja työkaverina, yksityisten kansalaisten ja eri organisaation neuvonantajana ja ei-syntyperäisen puhujan identiteetti Vuorovaikutuskumppanien moninaisuus: oman työyhteisön ja tiimin muut jäsenet, muut julkishallinnon verkostot, asiakkaat ja erilaiset eturyhmät

20 Tutkimuskysymyksiä kieliideologioista Millaisia kieli-ideologioita on kieltä koskevien julkilausuttujen normien ja mielipiteitä taustalla? Miten valta ja toimijuus näkyvät kielenkäyttöä ja kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta koskevassa puheessa?

21 Kieli-ideologiat Käsityksiä tietyissä konteksteissa käytettyjen tai käytettävien yksittäisten kielellisten resurssien merkityksestä, funktiosta ja arvosta. Kieli-ideologiat ovat yhteisöllisiä, mutteivät yhtenäisiä. Samassa yhteisössä voi olla vallalla useita erilaisia, keskenään ristiriitaisiakin ideologioita. Esimerkiksi näkemykset siitä, mikä kielellinen valinta on oikein tai sopiva ja missä yhteydessä, voivat vaihdella yhteisön sisällä

22 Kieltä koskevat normit ja ideologiat (alustavia havaintoja) Kaikki haastateltavat tunnustavat eri kielelliset varieteetit työssään tarpeellisiksi resursseiksi. Kirjoitettu yleiskieli hallinnon kielenkäytön normi. Viestinnällinen tehokkuus kilpaileva normi? Yksikielisyys itsestään selvä normi. Vieraiden ilmausten torjumista tai vastustusta (=suomalaisen yhteiskunnan perinteistä kielellistä purismia) ei esiinny haastatteluvastauksissa. Vieraita aineksia ei pidetä niinkään vieraina vaan enemmänkin ei-syntyperäisen tai oppijan kielen piirteinä. Yksikielisyyden normin voi myös kyseenlaistaa

23 Sisältö, viestin perillemeno muotoa tärkeämpää John: [sinulla] on esimies joka (.) joka tukee öö SUN tapaa käyttää kieltä hän hyväksyny et nyt kirjotetaan teksti t (.) tällä tavalla jos hänellä on jotain sanottavaa SIsällöstä hän sen sanoo mutta hän ei kiinnitä huomioo välttämättä siihen kieleen Kirsi: mikä on riittävä kielitaito(.) jos niinku ajatellaan niinku tätä meidän työtä ni riittävä kielitaito on sitä että asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa (.) PALveluun [- - -] että jos mä rupeen niinku miettii että onko ne ihan oikeesti että onko se oikeekielistä se puhe tai onko se oikein kirjoitettua ni eihän ole

24 Kieli tärkeämpää kuin sisältö John: kun se on kerran Johnin kirjoittama teksti ensin katotaan ne kielelliset asiat ennen kun edes mietitään sitä sisällöstä ja [- - -] tekstissä saattaa olla kyllä järkevää sisältöä kielellisiä virheitä tai mokia huolimatta mut se tietyille ihmimisille tää kynnys on vielä aika korkea hyväksyä että eri kielitaustanen ihminen joka on oppinut suomee aikuisena voi kirjoittaa sillai niinku (.) asiallista tekstiä ja [- - -] mä oon aivan varma etten oo ainoo Saara: jos mä aattelen esimerkiks että että X:n tekemää tekstiä niin kyl mä sitä automaattisesti katson sillä silmällä että onko täällä sellaisia lauserakenteita että niistä jää vähän hassu olo (.) eli että että kai se mun ajatus on että joku voisi tulkita että hän on TYHmempi kuin joku toinen joka kirjoittaa suomea täydellisesti tai sen lukijan toivomalla tavalla

25 Rationalistinen kieli-ideologia ja (turhasta) puhtaan kielen ihanne Haastatteluaineistossa toistuvia normeja: Ole selkeä ja tiivis Käytä yksinkertaista/selkokieltä Vältä kömpelöä (kapula)kieltä Vältä raskaita lauserakenteita Ihanteena puhdistettu ( purified ) kieli ( Locke, ks. Bauman & Briggs 2003 )

26 Standardikielen ideologian ilmentymiä sanaston tasolla outo ilmaus virhe aksentti huono kieli / huono suomi (maahanmuuttajien s.) vs. puhdas, oikea, hyvä suomi = (kuviteltu) yleiskieli standardina (Vrt. Milroy & Milroy 1985, Lippi-Green 1994, Mäntynen 2003, Piippo 2012, Lehtonen 2015)

27 Ihanteena selkeä ja tiivis kieli John: kielellisesti tota niin (.) paljon selkeempää (.) tekstiä olisi kaikille hyvä (.) paljon paljon selkeempää (.) lyhyempiä lauseita selkeitä (.) kauni- ei välttämättä niinku kaunista kieltä (.) voi olla asiantuntija joka kirjottaa monimutkasia ja (.) paljon asiaa sisältäviä tekstejä mutta saattaa olla että ratkaisu on lyhyitä selkeitä (.) hienosti rakenneltuja lauseita tuovat sen asian esille mutta (.) ei välttämättä monimutkaisesti (.) sitä mä ehkä toivoisin enemmän Rationalistinen kieli-ideologia, puhdistamisen ideologia: selkeempää, lyhyempiä, ei välttämättä monimutkasesti MUTTA MYÖS Demokraattinen kieli-ideologia, viestinnällinen tehokkuus : olisi kaikille hyvä

28 Mikä ärsyttää? Saara: liian monimutkaset lauserakenteet ni se tulee siitä et haetaan (.) et maahanmuuttajataustanen lähtee hakemaan sitä et hän osaa kikkailla tän kielen kanssa ja sit se menee nin se ei oo enää Elävää kieltä ja sit se merkitys katoaa. Rationalismi: liian monimutkaset lauserakenteet & Romantiikan ideologia: ei oo enää Elävää kieltä (Bauman & Briggs 2003: Locke & Herder yhdessä!)

29 Kieli-ideologisten prosessien kerrostuminen Ikonisaatio: liian monimutkaset lauserakenteet epäselvän, ei tiiviin, ei elävän, huonon kielen ikoneina Rekursiivisuus (kertautuvuus): liian monimutkaset lauserakenteet liikaa yrittävien S2-kirjoittajien toistuvana tunnuspiirteenä, indeksinä. Poistaminen (marginalisointi): liian monimutkaset lauserakenteet nimenomaan S2- kirjoittajien tekstien piirre (eikä muiden). Vrt. Irvine & Gal 2000, Mäntynen ym

30 Aksentti ei välttämättä paha juttu mutta mun aksentista kyllä huomaa mä olettaisin et huomaa ja monelta oon kuullukkin et huomaa et mä en oo Suomessa syntynyt [joo] ja sehän ei oo mikään ongelma (.) et ihmiset huomaa sen (.) mut ongelma on sillon se et (.) se on JOLlekin ongelma (Murat)

31 Sosiolingvistisella skaalalla liikkumisen vaikeudesta (ja helppoudesta) no kyllä siis ideaali jos mä hallitsisin sekä että sekä virallista että puhekieltä olisin iloinen jos olisi osannut stadin slangia esimerkiksi (Ella) pitäisi yhdistää, ymmärtää, pitäisi seurata [kirjakielen ja puhekielen eroja, kadun kieltä, akateemista tai kirjallista kieltä] (Ahmed) mä kirjoitan varmaan niin [= kirjakielellä] aina en muuta tyyliä en osaa kirjottaa mua sua sähköpostiviesteissä (Maria) mun järjestötyön kokemuksesta on olut hirveesti hyötyä jopa huonon SUOmen ei nyt huonon suomen mut sellasen niinku juuri tai vähän aikaa maassa asuneiden niinku maahanmuuttaneiden suomen kieltä niinku sen osaaminen ni siitä oon voinu hyötyä ni et pystyn puhumaan suomea sillai hyvin huonostikin (Murat)

32 Syntyperäisen puhujan auktoriteetin uhmaaminen Maria: mä puhun edelleenkin oikeaa suomen kieltä [- - -] kaikki päätteetkin niinku kuuluu ei niinku suomalaiset Jos haluaa viedä oman käsityksensä norminmukaisesta kielestä läpi, ulkomaalaisuus tai auktoriteettiin nojaaminen toimii paremmin kuin omaan kielelliseen asiantuntijuuteen viittaaminen. Natsuki : no ehkä mä käytän omaa ulkomaalaisuutta hyväksi (.) tätä ei muut ulkomaalaiset ymmärrä vaikka sanon että oikeasti olen suorittanut tutkinnon täällä mutta oikeasti kielitaito ei riitä. Oletko suorittanut sen Japanissa. Ei (.) Helsingin yliopistossa. Minun opettajat puuttuis tähän tolleen. äidinkielisyyden usko on niin vahva

33 Uusien kielellisten käytäntöjen ujuttaminen työyhteisöön? Uusia puhetapoja, uusia retorisia kuvioita, uusia ilmauksia työyhteisön kielenkäyttöön John: meidän tarkoitus ei oo [- - - ] heikentää suomen kielen vaatimukset meidän tarkoitus on myöskin niinkun ylläpitää sellasta hyvää kielenkäyttöö valtiolla mutta mutta tota järkee tuoda vähän enemmän järkee tähän kokonaisuuteen Kielen omistajuus ja ennalta määrättyjen normien ja tilojen ylittäminen (Canagarajah 2013, 2015) Yksikielisen normin kyseenalaistaminen (vrt. Ag & Jørgensen 2012)

34 Yksikielisen normin haastaminen Natsuki: välillä mä kirjoitan jotain (.) omituisia (.) ilmaisuja mutta joskus mä teen tahallaan [- - -] mä kirjoitan suomeksi japania [ ---] se on tosi vierasta suomalaisille [---] suomeksi ei sanota noin [- - -] mä sanon (.) että nimenomaan näin (.) mutta se on (.) minussa nyt se on oikein [- - -] mä luon sen niin kun suomen kielelle uusia ilmaisuja, [---] jos se on jotenkin (.) äänteellisesti tarttuva (.) niin muutkin rupee käyttämään sitä

35 Kirjallisuutta Ag, A. & Jørgensen, J.N. 2012: Ideologies, norms, and practices in youth poly-languaging. International Journal of Bilingualism 17:4. Atkinson, D. (toim.). 2011: Alternative approaches to second language acquisition. London: Routledge. Agha, A. 2007: Language and social relations. Cambridge: Cambridge UP. Bauman, R. & Briggs C.L. 2003: Voices of Modernity. Language Ideologies and the Politics of Inequality. Cambridge: Cambridge UP. Blommaert, J. 2010: Sociolinguistics of globalization. Cambridge: Cambridge UP. Canagarajah, S. 2013: Translingual practice. Global Englishes and cosmopolitan relations. London: Routledge. Canagarajah, S. 2015: Agency and power in intercultural communication. Language and Intercultural Communication 13:2. EVK = Kielten opettamisen, oppimisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suom. Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola Helsinki: WSOY Irvine, J. T & Gal, S. 2000: Language ideology and linguistic differentation. Regimes of Language: Ideologies, Polities, and Identities. Ed. P.V. Kroskrity. Santa Fe: School of American Research Press Kroskrity, P.V. 2010: Language ideologies - Evolving perspectives. Society and language use. J. Jaspers, J.-O. Östman, & J. Verschueren (eds.). Amsterdam: John Benjamins. Lippi-Green, R. 1994: Accent, Standard Language Ideology, and Discriminatory Pretext in the Courts. Language in Society 23:2. Milroy, J. & Milroy, L. (1985). Authority in language: Investigating language prescription and standardisation. London: Routledge. Mäntynen, A. 2003: Miten kielestä kerrotaan? Kielijuttujen retoriikkaa. Helsinki: SKS. Mäntynen, A., M. Halonen, S. Pietikäinen & A. Solin 2012: Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä. Virittäjä 116:3, Norton, B. 2013: Identity and Language Learning. 2. painos. Bristol: Multilingual Matters. Piippo, I. 2012: Viewing norms dialogically. An action-oriented approach to sociolinguistic metatheory. Helsinki: Department of Modern Languages, University of Helsinki. Rampton, B. 1996: Crossing. Language and ethnicity among adolescents. London: Longman