Ikäihmisten asumispalvelut - benchmarking. Tiivistelmä Outi Teittinen, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter

Transkriptio

1 Ikäihmisten asumispalvelut - benchmarking Tiivistelmä Outi Teittinen, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter

2 Kankaan Huippis Kangas on Jyväskylän kaupungin aluekehityshanke, jossa vuonna 2040 asuu noin 5000 ja työskentelee noin 2100 ihmistä. Kankaalle tulee myös vanhusasumista. Tarkoituksena on rakentaa monipuolista asumista tarjoava talo, johon tulee 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä vuokra-asumista senioreille ja muille asukkaille Keski-Suomen liiton kehittämisrahasto on myöntänyt rahoitusta Kankaan vanhusasumisen kehittämiseen Jyväskylän kaupungille vuodelle Hankkeen toisena toteuttajaosapuolena on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Rahoituksen turvin kehitetään Kankaan vanhusasumisen toimintamalleja eri asumismuotojen välille sekä Living Lab -ympäristöä ja -toiminnan lähtökohtia. Tämä benchmarking selvitys on toteutettu osana Kankaan vanhusasumisen kehittämishanketta. Lähde: Kankaan alueen verkkosivut:

3 Kohteet Senioripiha, Joensuu Iittalan hyvinvointikeskus, Hämeenlinna Keinutuoli ja Keinukamari, Hämeenlinna Hyvinvointikampus, Järvenpää Riistavuoren ja Kontulan monipuoliset palvelukeskukset, Kampin palvelukeskus, Helsinki Kauklahden elä ja asu-keskus (Espoo) Kuuselakeskus ja Lähitori -toiminta, Tampere

4 Asuminen ja palvelut Senioripiha: Vuokra-asuminen (Ara), pienryhmäkodit, tehostettu palveluasuminen, omistusasuminen ja vapaarahoitteinen vuokra-asuminen Seniorineuvola Palvelukeskus Sauna ja pesutupa Ravintola- ja kahvila Keinutuoli ja Keinukamari: Tehostettu palveluasuminen ja vuokraasuminen Monitoimitila, liikuntatila Kampaaja ja jalkojenhoitaja Sauna ja pesutupa Kumppanuustoiminta Elä ja asu-keskus tiloja alueen senioriryhmille lounasravintola ja kahvila liikunta-, kuntoilu- ja monitoimitilat saunatilat asunto 70 pitkäaikaiselle asukkaalle Kauklahden kotihoidon toimipiste virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa ohjattuja ryhmätoiminnan kursseja ohjattua päivätoimintaa fysioterapeutti, jalkojenhoitaja ja kampaaja

5 Asuminen ja palvelut Kuuselakeskus: Tehostettu palveluasuminen (muutamia paikkoja) ja vuokra-asuminen Lähitori-toiminta Kaupungin päiväkoti Kaupungin päivätoiminta Kuntosali, askartelutilat, tilat yrittäjille, monitoimitila Ravintola Kotihoidon työtilat ja tilat Lähitorin työntekijöille Iittalan hyvinvointikeskus (suunnitteilla) Terveysasema, hammashoito Vuokra-asumista ikäihmisille Tehostettu palveluasuminen Kirjasto, ravintola, musiikki- ja liikuntatilat, tilat yrittäjille Kotihoidon työpiste Monipuolinen palvelukeskus Ympärivuorokautinen hoiva Kotihoidon ja kotikuntoutuksen tukikeskus Päivätoiminta, lyhytaikaishoito, arviointi- ja kuntoutusjaksot Tilat: yhteiset tilat, ravintola, kuntoutustilat

6 Tilat Keskusten tilat mahdollistavat useita toimintoja samassa rakennuksessa tai korttelissa: erilainen asuminen, palvelukeskustoiminta, päivätoiminta ja erilainen harrastustoiminta (esim. Espoo, Tampere, Hämeenlinna), kotihoidon toimistotilat ( Espoo), erilaiset matalan kynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta (Joensuu, Tampere, Helsinki) sekä kuntoutus (Helsinki) Tilat avoinna myös muille kuin talon asukkaille (esim. Espoo, Tampere, Hämeenlinna)- talo avautuu ulospäin Esimerkkejä yhteisistä tiloista: liikunta- ja kuntoilu-, sauna-, askartelu- ja monitoimitila, kirjasto, ravintola Asuinkerroksissa ei yleensä yhteisiä tiloja, mutta esim. tavallisesta asunnosta voi tehdä asukkaille kerho- / kokoontumistilan

7 Rakentamisen periaatteet, esimerkkinä Iittalan hyvinvointikeskus Muuntojoustavuus tulevaisuusorientaatiolla: miten rakennus ja rakennettu ympäristö on muunneltavissa tai muokattavissa erilaisten tarpeiden mukaan (käyttötarkoitus, käyttäjien tarpeet, tekniikan kehitys) miten rakennettu ympäristö pystyy vastaamaan muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa Tavallista asumista, joka muunneltavissa tarvittaessa ryhmäkotiasumiseksi ja takaisin Asunnot muunneltavia (mm. keittiö, tilaratkaisut, väliseinät, vaatehuone/sauna) Erilaisia tiloja oleskella ja osallistua (aktiivinen ja passiivinen osallistuminen) Hyvinvointia ja palveluja tuottavien toimijoiden huomiointi rakennussuunnittelussa (40 hlön tukipiste sosiaalitiloineen) samaan rakennukseen asumisen kanssa Lähde: Katariina Välikangas,

8 Monitoimitilan käyttö, esimerkkinä Hämeenlinna palvelupiste, pieni ravintola ja kioski, kokoustila, internet-café, kirjasto ja lukutila, kuntoilulaitteita sauna, askartelu + harrastetilat (myös miehille), pesula työhuonetilat 4 kpl (kotihoidon, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajien ja lääkärien vastaanottohuoneiksi ja koko henkilökunnan käyttöön) liiketila Lähde: Katariina Välikangas,

9 Tilojen käyttö, viikko-ohjelma ja järjestäjät esim. Kauklahden Elä ja asu-keskus Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai TVO Taide koskettaa Klo Monitoimitila Muistorasia Klo Vanhusten palvelut Monitoimitila Senioritanssi Klo Liikuntasali Himpulat ja pimpulat liikuntatapahtuma Klo Liikuntasali TVO Jooga Klo Liikuntasali TVO Jooga Klo Liikuntasali Vapaa harjoittelu kuntosalilla Tanssipiste Loiste Liikuntasali Käsityökerho Klo Monitoimitila Ystäväpiirin jatkoryhmä Huone 108 Sporttiklubi Laiteohjausta kuntosalilla TVO Venyttely Klo Liikuntasali TVO Venyttely Klo Liikuntasali Kiertoharjoittelu kuntosalilla Klo 9-10 Espoon liikuntapalvelut Tuolijumppa Klo Liikuntasali Espoon liikuntapalvelut Opintokerho Kauklahden eläkkeensaajat Klo Monitoimitila Torstaikerho Kauklahden eläkkeensaajat Klo Monitoimitila Kuntosaliryhmät Klo Suljettu ryhmä Intoa elämään-kurssi Monitoimitila Vanhusten palvelut Möte Köklax pensionärsklubb Matsal Järjestäjät: Kauklahden palvelukeskus Alueen toimija Espoon työväenopisto Vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Liikuntapalvelut, Espoon kaupunki Kauklahden palvelukeskuksen viikko-ohjelma, syksy 2015

10 Ennaltaehkäisevät palvelut Esimerkkeinä kumppanuustoiminta (Hämeenlinna), Lähitoritoiminta (Tampere) Yhteistä: pois perinteisestä palvelukeskusajattelusta: Kumppanuustoiminta ja Lähitoritoiminta ovat uusia tapoja tarjota toimintaa ikäihmisille ja muille alueen asukkaille Palvelukeskusajattelusta eteenpäin: ei tarvitse olla palvelun tarpeessa, että voi tulla keskukseen, voi tulla myös suunnittelemaan ja ohjaamaan tapahtumia ja ryhmiä Toiminta osittain kurssimuotoista Talossa tiloja myös muiden kuin asukkaiden käyttöön Eri ikäisten kohtaamispaikka: ryhmiä ja tapahtumia kaikille Yhdistää alueen toimijat tuottamaan toimintaa alueen ja talon asukkaille Kaupunki tarjoaa tilat järjestöille, jotka ohjaavat kaikille avoimia ryhmiä osana kuukausiohjelmaa (Lähitori) tai vastaavat kaikesta ryhmätoiminnasta (Kumppanuustoiminta)

11 Ennaltaehkäisevät palvelut: Lähitori Lähitori Ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa Palvelutarjonta kohdentuu aikaan, jolloin henkilö ei vielä kuulu kunnan järjestämis-vastuulla olevien palvelujen piiriin tai palvelujen tarve on vähäinen Tavoitteena saada mahdollisimman paljon alueen asukkaita Lähitorin palveluiden käyttäjäksi Patronen et al (2015) Palvelutori. Ohjaus- ja neuvontapalvelu ikäihmisille.

12 Kumppanuustoiminta Palvelukeskustoiminta muutettiin Hämeenlinnassa kumppanuustoiminnaksi muutama vuosi sitten. Muutos on tuonut uutta asiakaskuntaa. Kumppanuustoiminta: Avointa Maksutonta Kaikille ikäihmisille Vapaaehtoisten vetämää ryhmätoimintaa Monitoimitilat, liikuntatilat, ruokasali sijaitsevat samassa rakennuksessa tehostetun palveluasumisen kanssa Tiloissa infopiste, jonka toiminnasta vastaa järjestö, info toimii samalla koko kiinteistön infopisteenä: Keinukamari, Keinutuoli ja kumppanuustoiminta Kumppanuustoimintaa organisoidaan vapaaehtoistoiminnankeskus Pysäkistä, joka on kaupungin ja seurakunnan yhteinen Keinukamarin kumppanuustoiminnasta vastaava työntekijä vastaa kahden keskuksen kumppanuustoiminnasta. Työntekijän tehtävänä organisoida kumppanuustoiminnan kuukausittainen ohjelma. Lähiesimies on seurakunnan puolelta ja ylin esimies kaupungilta.

13 Keinukamarin kumppanuustoiminta Kaupunki antaa tilat toimintaa varten ja järjestöt ohjaavat kaikille ikäihmisille avoimia kerhoja ja ryhmiä Liikuntaryhmät Elokuvapiiri Vertaisryhmät Yksittäistä tai säännöllistä Aulassa on infopiste, jonka toiminnasta vastaa järjestöt vuorollaan. Pisto toimii samalla koko talon info: Keinukamari, Keinutuoli ja kumppanuustoiminnan tapahtumat

14 Ennaltaehkäisystä kotona asumisen tukemiseen: palvelukeskustoiminta Helsingissä Palvelukeskustoiminta: kaikille lähialueen ikääntyville asukkaille tarkoitettua avointa, ennaltaehkäisevää, hyvinvointia lisäävää ja terveyttä edistävää toimintaa, johon asukkaat hakeutuvat pääosin itsenäisesti. Palvelukeskuksen palvelut ovat avoimia myös työttömille. Palvelukeskuksen palveluiden käyttämiseen tarvitaan palvelukeskuskortti. Kaupungin linjausten mukaisesti palvelukeskusten henkilökunnan vetämät ryhmät on suunnattu kaikkein eniten apua tarvitseville (kotona asumisen tukeminen) ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Näitä ryhmiä ovat mm.: Senioripysäkki-ryhmä Ystäväpiiri-toiminta Pilke-ryhmät Omahoitovalmennus (muistisairaille ja hänen omaiselleen) Hyvän mielen silta (vertaisryhmä ikäihmisille mielen hyvinvointia vahvistavista ajattelumalleista) Liikuntaryhmät Ryhmiin on etsitty asiakkaita yhteistyössä terveysasemien, kotihoidon, seurakuntien, sosiaali- ja lähityön kanssa

15 Palvelukeskuksen asiakasprosessi (Helsinki) Palvelukeskustoiminnan kehittämisohjelma vuosille Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

16 Vapaaehtoistyö Onnistuminen edellyttää rakenteita, organisoitumista ja tukea vapaaehtoisille Erilaisia muotoja: henkilökohtaisena ystävänä toimiminen, ryhmien vetäminen ja muun toiminnan järjestäminen / ohjaaminen osana keskuksen toimintaa Senioripiha: Kampin palvelukeskus:

17 Vapaaehtoiset palvelukeskustoiminnassa (Helsinki) Retket ja matkat Askartelu, kädentaidot Ryhmien ohjaus Kesätoiminta Olkkarin kahviotoiminta Terveysneuvonta Opastoiminta Atk-tutor-toiminta Ohjelmatoiminta ( esim. kuoron johtaja) Kirjastotoiminta Ruokasali avustaminen Narikkatoiminta Periaatteet ja pelisäännöt ohjaavat toimintaa Vapaaehtoiset toimivat tiimeissä: esim. terveydenhoitajat, ruokatiimi, olkkaritiimi, retkitiimi Tiimikokoukset 1x kuukaudessa, kaikille avoimet kokoukset 2x kuukaudessa Palkitseminen: mm. välipalaja ruokaliput, juhla vapaaehtoisille kerran vuodessa

18 Vapaaehtoiset Lähitorilla Lähitoriluotsit toimivat aulaemäntinä /-isäntinä vastaanottavat uudet asiakkaat ja ohjaavat harrastustiloihin / henkilökunnan luokse avustavat asiakaslomakkeen täyttämisessä markkinoivat tulevaa ohjelmaa asiakkaille keskustelevat asiakkaiden kanssa ja pitävät yllä hyvää ilmapiiriä kannustavat ja saattavat asiakkaita harrastetuokioihin (myös talon asukkaat ) Lähitorin kuukausiohjelma:

19 Yhteistyöverkostot ja linkittyminen kaupungin toimintaan Kaikissa asumista ja palveluita yhdistävissä keskuksissa toiminnan tavoitteena on verkostoitua eri tavoin alueen toimijoiden kanssa ja avata ovet alueen asukkaille / ikäihmisille. Tehdä paikasta alueen asukkaiden yhteinen olohuone. Yhteistyökumppaneita alueen asukkaat, järjestöt ja yritykset sekä kaupunkien eri hallintokunnat / toimialat ja oppilaitokset. Esimerkiksi: Yritysmessut kerran vuodessa Liikkuva suunhoitoyksikkö vierailee palvelukeskuksissa Kivijalkaryhmät (muualla kuin palvelukeskuksen tiloissa tapahtuvaa palvelukeskustoimintaa) Yhteistyö kuntouttavan työtoiminnan kanssa: vapaaehtoisia ikäihmisten palveluihin Työhönvalmennustoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tehtävinä pyykinpesu, ulkoilutus ja seuranpito Kotihoito, palvelukeskustoiminta ja vapaaehtoiset muodostavat yhteistyöverkoston, jonka avulla asukkaan toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä pidetään yllä Opiskelijat pitävät asukkaille erilaisia toimintatuokioita Yhteistyö terveysasemien kanssa. Terveysaseman ajanvarauksesta voidaan varata aika myös Lähitorille. Kotona asuville räätälöidyt palvelupaketit palvelukeskuksen palveluista. Palvelukeskuskaveritoiminta: vapaaehtoinen käy hakemassa ikäihmisten kotoa palvelukeskuksen järjestämään toimintaan ja toimivat asiakkaan tukena. Tärkeää pohtia asumista ja palveluita tarjoavan yksikön linkittyminen osaksi kaupungin palvelujärjestelmää.

20 Verkostoyhteistyö, esim. Helsinki

21 Yhteisöllisyys ja osallisuus Ei synny itsestään, vaati rakenteet ja tuen Taloissa asukasneuvostoja ja erilaisia asukasryhmiä, jotka suunnittelevat yhteistä toimintaa. Yhteisöllisen hoitokulttuurin syntyyn on panostettu mm. Elä ja asu keskuksen perustamisvaiheessa ja aihetta on pohdittu yhdessä henkilöstön kanssa. Miten yhteisöllisyys näkyy talon arjessa ja hoitokäytänteissä Yhteisölliseen asumiskulttuurin paneuduttiin Senioripihan Maija-talon asukkaiden kanssa ensimmäisen asuinvuoden aikana. Säännölliset tapaamiset Omatoimiryhmät Vertaistuki Yhdessä suunnittelu, mm. Lähitorin kuukausiohjelma syntyy talon ja alueen asukkaiden yhteistyönä

22 Kiitokset Päivi Moisio, Tampereen vanhuspalveluyhdistys Taru Malinen ja Outi Hietanen, Pirkanmaan Senioripalvelut Leila Koivisto, Kirsi Salmi, Tuija Epäilys ja Marja-Leena Ranta, Helsingin kaupunki Jukka Masalin, Marke Varis ja Tarja Parviainen, Joensuun kaupunki Leenamaria Keipilä, Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö Katariina Välikangas ja Sari Uotila, Hämeenlinnan kaupunki Mari Karsio, Järvenpään kaupunki Merja Sivula, Espoo