Liikenneinvestointien. rahoitus- ja budjetointimalleja. selvittäneen työryhmän raportti 19/2012. Budjetti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneinvestointien. rahoitus- ja budjetointimalleja. selvittäneen työryhmän raportti 19/2012. Budjetti"

Transkriptio

1 Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti 19/2012 Budjetti

2

3 Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2012 Valtiovarainministeriön julkaisuja

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Paula Karjalainen / Juvenes Print Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2012 Tekijät toimittaneet työryhmän sihteerit Tuomas Sukselainen ja Tuomo Suvanto; julkaisutiimi Julkaisun nimi Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Asiasanat liikenneinvestoinnit, budjetointi, rahoitus, Infra Oy Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 47 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvitti hallitusohjelmaan perustuneen toimeksiannon pohjalta edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Työryhmä esitti perinteisen talousarviorahoituksen kehittämiseksi useita toimenpiteitä, jotka joustavoittavat ja selkeyttävät talousarviomenettelyä, mutta eivät kuitenkaan vaaranna valtiontalouden menojen hallinnan edellytyksiä ja vakautta. Väyläverkon kehittämismomentin osalta esitetään valtuusmenettelystä luopumista ja siirtymistä 5-vuotiseen siirtomäärärahamenettelyyn. Lisäksi kehittämishankkeiden suunnitteluun esitetään osoitettavaksi erillinen rahoitus kehittämishankemomentille omana käyttökohteena. Muiden rahoitusmallien osalla keskeisiksi kysymyksiksi täsmentyi Infra Oy-tyyppisen valtionyhtiön ja valtion sisäisen lainamallikonseptin soveltamisedellytysten arviointi. Infra Oy saattaisi olla yksi keino alentaa elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden rahoituskustannuksia. Malliin liittyy kuitenkin vielä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja ongelmia. Tämän takia työryhmä ei tässä vaiheessa katso perustelluksi pysyvän instituution perustamista, mutta ei näe todettujen reunaehtojen täyttyessä estettä Infra Oy:n kokeilemiselle tapauskohtaisesti. Valtion sisäisen lainanannon mallia ei ole toistaiseksi hahmoteltu ja sovitettu yksityiskohtaisesti Suomen olosuhteisiin. Tämän takia työryhmä ei ottanut kantaa sen soveltamiseen Työryhmä korosti, että liikennehankkeista tehtävien päätösten tulee perustua yhteiskuntataloudelliselle kannattavuudelle ja liikennepoliittiselle vaikuttavuudelle. Niiden toteuttamismahdollisuuksia pitää arvioida kokonaisuudessaan menokehysten puitteissa. Toteutus- ja rahoitusmalleja tulee arvioida hankekohtaisesti selkeiden taloudellisuus- ja tehokkuuskriteerien pohjalta. Velkaperusteisten mallien käyttö ei saa johtaa julkisen talouden heikkenemiseen eikä aiheuttaa kohtuuttomia vastuusitoumuksia.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, april 2012 Författare Redigerat av arbetsgruppens sekreterare Tuomas Sukselainen och Tuomo Suvanto Publikationens titel Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 19/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 47 Språk Finska Sammandrag En av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp utredde på basis av ett på regeringsprogrammet baserat uppdrag förutsättningarna för utnyttjandet av s.k. nya slags finansierings- och budgeteringsmodeller vid trafikinvesteringar. Arbetsgruppen föreslog flera åtgärder för utveckling av den traditionella budgetfinansieringen som skulle förtydliga budgetförfarandet och göra det flexiblare, men som inte skulle äventyra stabiliteten och förutsättningarna för kontrollen av utgifterna inom statsekonomin. Fullmaktsförfarandet inom utvecklingsmomentet för farledsnätet föreslås bli slopat och ersatt med ett förfarande med 5-åriga överföringsanslag. Dessutom föreslås att planeringen av trafikinvesteringar skulle ingå som ett eget användningsändamål inom utvecklingsprojektmomentet och anvisas skild finansiering. När det gäller andra finansieringsmodeller utvärderade man förutsättningarna för tillämpningen av statsbolag av typen Infra Ab, samt modeller med statsinterna lån. Infra Ab kunde vara ett medel för sänkning av finansieringskostnaderna för projekt som genomförs enligt livscykelmodellen. Modellen är emellertid förknippad med betydande osäkerhetsfaktorer och problem. Det är enligt arbetsgruppen därför inte motiverat att grunda varaktiga institutioner i detta skede, men om de konstaterade specialvillkoren uppfylls kan Infra Ab provas skilt från fall till fall. Någon modell för statsinterna lån har tills vidare inte skisserats upp eller anpassats i detalj till de finländska omständigheterna. Därför har arbetsgruppen inte tagit ställning till tillämpandet av den. Arbetsgruppen poängterade att besluten om trafikprojekt måste basera sig på samhällsekonomisk lönsamhet och trafikpolitisk effektivitet. Möjligheterna att genomföra dem måste utvärderas på ett övergripande sätt med beaktande av utgiftsramarna. Genomförings- och finansieringsmodellerna bör utvärderas projektspecifikt utgående från tydliga lönsamhets- och effektivitetskriterier. Användningen av skuldbaserade modeller får inte leda till en försvagning av den offentliga ekonomin eller till orimliga ansvarsutfästelser.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, April 2012 Author(s) Working group secretaries Tuomas Sukselainen and Tuomo Suvanto; publication team: Title of publication Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Publication series and number Ministry of Finance publications 19/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 47 Language Finnish Abstract Based on an assignment founded in the Government Programme, the working group, established by the Ministry of Finance, reviewed the prerequisites for the utilisation of so-called new financing and budgeting models in transport investments. The working group proposed for the development of traditional budget financing a number of measures that would add flexibility and would clarify the budget procedure, but would not jeopardise the prerequisites for the management and the stability of central government spending. In respect of the transport infrastructure development item, it is proposed that the budget authority procedure be discontinued and that a five-year deferrable appropriation procedure be adopted. In addition, for the planning of development projects it is proposed that separate financing be allocated to the development project item for this purpose. With respect to other financing models, assessing the prerequisites for applying an Infra Oy-type of state-owned enterprise and a central government internal lending model concept were identified as key issues. Infra Oy might be one means of lowering the financing costs of projects implemented using a life-cycle model. Significant uncertainties and problems are still associated with the model, however. For this reason, the working group does not consider it justified at this stage to establish a permanent institution, but it does not see any barrier to experimenting with Infra Oy on a case-by-case basis, if the stated boundary conditions are fulfilled. A central government internal lending model has not to date been formulated and adapted in detail to Finnish conditions. For this reason, the working group did not express a view on its application. The working group emphasised that decisions made on transport projects must be justified on the basis of their socio-economic viability and transport policy effectiveness. Their implementation potential should be assessed in its entirety within the spending limits framework. Implementation and financing models should be assessed for each project in turn on the basis of economic and efficiency criteria. The use of debt-based models must not lead to a weakening of public finances nor give rise to unreasonable contingent liabilities.

8

9 Sisältö 1 Johdanto Työryhmän tehtävät ja kokoonpano Yleisiä lähtökohtia, toimeksiannon toteutus ja raportin sisältö Nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitusmallit ja niihin sovellettava budjetointi Kehittämisehdotuksia rahoitus- ja budjetointimenettelyihin Talousarviorahoituksen kehittäminen Infra Oy elinkaari- ja muiden kumppanuusmallien koordinoijana Valtion sisäisen lainanannon malli Johtopäätökset Tulevien liikenneinvestointien kokonaisuus hallitusohjelman ja kehyspäätöksen perustalta Päätöksenteon kriteerit Kehittämismahdollisuudet ja niiden hyötypotentiaali Työryhmän esitykset...34 Liite 1 Yleisesti liikenneinvestointien rahoituksesta ja budjetoinnista...37 Liite 2 Ulkomaisia budjetointikäytäntöjä ja kokemuksia Liite 3 Lähdekirjallisuutta... 47

10

11 9 1 Johdanto 1.1 Työryhmän tehtävät ja kokoonpano Hallitusohjelmassa on sitouduttu selvittämään liikenneinvestointien erilaisia budjetointija rahoitusmalleja. Valtiovarainvaliokunta puolestaan toteaa viimeisimmässä talousarviomietinnössään pitävänsä tärkeänä, että tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja. Hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Osana työtä tuli selvittää myös mahdollisuuksia aikaansaada väylähankkeissa valtiontaloudelle säästöjä ja muita hyötyjä työnimellä Infra Oy kulkevan valtionyhtiökonseptin avulla. Tätä ja muita tarkasteltaviksi valittavia uusia liikennehankkeiden rahoitus- tai budjetointimalleja työryhmän tuli arvioida erityisesti julkisen talouden tasapainon, kustannustehokkuuden, hankkeiden hallinnoinnin tehokkuuden, hankkeiden toteutusta julkisella sektorilla tukevien kannustimien sekä investointitoiminnan vakauden ja pitkäjänteisyyden näkökulmista. Työryhmän toimeksiannon toteuttamisen takarajaksi asetettiin Asettamispäätös löytyy valtioneuvoston hankerekisteristä hankenumerolla VM157:00/2011.

12 10 Työryhmä on toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Jäsenet: Sauli Hievanen, erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Mikael Nyberg, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Jaana Kuusisto, talousjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö Juhani Tervala, pääjohtaja, liikennevirasto Sirkku Linna, erityisavustaja, valtioneuvoston kanslia Jarmo Väisänen, finanssineuvos, valtioneuvoston kanslia Juha Majanen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Kai Mykkänen, erityisavustaja, työ- ja elinkeinoministeriö Kalervo Haverinen, erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Lauri Korkeaoja, erityisavustaja, ulkoasiainministeriö Niklas Andersson, erityisavustaja, sisäasiainministeriö Mats Nyman, erityisavustaja, puolustusministeriö Sihteerit: Tuomas Sukselainen, budjettineuvos, valtiovarainministeriö Tuomo Suvanto, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö 1.2 Yleisiä lähtökohtia, toimeksiannon toteutus ja raportin sisältö Liikenneväyläverkon jatkuvat kehittämistarpeet ja julkisen talouden niille asettamat rajoitukset ovat kaikissa maissa johtaneet uusien tapojen etsimiseen infrastruktuurihankkeiden tehokkaaksi toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Julkisin voimavaroin toteutettavien liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointikysymyksiin on kohdistunut viime vuosina paljon huomiota ja valmistelutyötä niin Suomessa kuin muissakin OECD-maissa 1. On etsitty perusteita ja menettelyjä julkisten investointimenojen budjetoinnille yhtä vuotta pidemmällä ajalle, viime kädessä investointihankkeiden koko elinkaaren pituudelle. Huomattavaa mielenkiintoa on samanaikaisesti kohdistunut yksityisen sektorin ja julkisen sektorin eri toimijoiden kumppanuusjärjestelyin toteutettaviin liikenneinvestointihankkeisiin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hankkeet liikenneväylien käyttömaksujen hyödyntämiseksi väyläverkoston rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Perusteina julkisessa keskustelussa esitetyille ajatuksille liikenneinvestointien budjetointi- ja rahoituskäytäntöjen muuttamisesta on käytetty mm. investointitoiminnan pitkäjänteisyyden lisäämistä, kustannusten alenemista, investointien vakaampaa tasoa, tehos- 1 Tämän muistion liitteenä esitetään tiivistettyä tietoa liikenneinvestointien rahoituksesta ja budjetoinnista OECD-maissa yleisesti ja tarkemmin yksilöiden eräissä yksittäisissä maissa. Kehittyvissä maissa investointihankkeiden rahoituksen ja budjetoinnin ongelmat ovat yhtälailla huomion kohteena.

13 tumista ja nopeampaa toimeenpanoa sekä erityisesti suurempaa uusien väylähankkeiden määrää kuin käytössä olevat menettelyt sallisivat. Näitä tavoitteita edistämään on etsitty uusia malleja toteutettavaksi joko valtion sisäisin järjestelyin tai hyödyntämällä yrityssektorin, muiden julkisyhteisöjen ja liikenneväylien käyttäjien panosta. Vääjäämätön totuus on, että rahoitusta suurille julkisille liikennehankkeille on viime kädessä saatavissa vain kahdesta peruslähteestä, veronmaksajilta ja/tai käyttäjiltä maksuina tai investointipanoksina. Julkisyhteisöt (valtio ja kunnat) voivat toki ottaa lainaa, mutta velanhoito on niin ikään hoidettava aikanaan joko veroilla tai maksuilla. Yksityistä pääomaa voidaan hankkeisiin saada lähtökohtaisesti vain odotettua tuottoa vastaan. Tätä tuottoa voi puolestaan syntyä ainoastaan verotuloihin, verotukeen tai käyttömaksuihin perustuvien yrityksen kassavirtojen kautta. Periaatteellisella tasolla liikenneinvestointien kustannusvaikutuksen jaksottaminen koko elinkaarensa ajalle merkitsisi vuotuisten poistojen käyttöä tilinpidossa ja budjetoinnissa investoinnin toteutusmenojen sijasta. Koska työryhmän toimeksianto liittyy pelkästään liikenneinvestointien rahoituksen ja budjetoinnin käytännön jaksotusedellytysten selvittämiseen ei ole katsottu perustelluksi laajemmin paneutua valtiontalouden budjetointijärjestelmän perusteita koskevaan kysymykseen menoperusteisen budjetoinnin korvaamisesta ns. tuotto- ja kuluperusteisella budjetoinnilla, jonka eräs tunnusmerkki on juuri investointimenojen kirjaaminen poistojen muodossa. Tähän liittyviä periaatteellisia kysymyksiä ja kansainvälisiä kokemuksia käsitellään kuitenkin lyhyesti liitteessä. Työryhmä on myös rajannut käyttäjiltä perittävien maksujen tarkastelun työnsä ulkopuolelle. Esillä olleissa kehittämisehdotuksissa liikenneinvestointien jaksottamiseksi rakentamisaikaa pidemmälle ajanjaksolle päädytään erilaisiin lainajärjestelyihin, jotka budjetissa puolestaan merkitsevät varsinaisten investointimäärärahojen korvaamista kuoletuksilla ja koroilla. Vaihtoehtona olevat järjestelyt, joissa hankkeiden rahoitus siirrettäisiin kokonaan talousarvion ulkopuolelle, suljetaan tässä tarkastelun ulkopuolelle hallituksen finanssipolitiikan periaatteiden vastaisina. Kun kyseessä ovat suuret liikennehankkeet, joiden elinkaari on kymmenien vuosien mittainen, alenee vuosittainen rahoitustarve yhden aloitettavan hankkeen osalta luonnollisesti pieneen osaan rakentamiskustannuksesta jos lainarahoitus ulotetaan koko elinkaarelle tai ainakin vuodelle. Selviteltäessä erilaisten lainajärjestelyjen merkitystä valtiontalouden hyvän hoidon periaatteiden pohjalta huomiota kiinnitetään keskeisesti lainakustannuksiin (rahoittajien kohtaamiin markkinakorkoihin ja niihin sisältyviin riskilisiin sekä mahdollisiin takausjärjestelyihin kustannuksineen), järjestelyjen vaatimiin hallinnollisiin järjestelyihin ja kustannuksiin sekä rahoitusjärjestelyjen kohteena olevien liikenneinvestointien toteutusmallien toiminnallisiin hyötyihin ja kustannuksiin. Työryhmän on toimeksiantonsa ja lyhyen, vain runsaan kahden kuukauden toimintaaikansa vuoksi täytynyt rajata varsin tiukasti näkökulmaansa vaihtoehtoisten mallien kentässä. Keskeisiksi lähempään tarkasteluun valituiksi Suomen käytäntöjen kannalta uusiksi kysymyksiksi täsmentyivät yhtäältä Infra Oy-tyyppisen valtionyhtiön ja toisaalta valtion sisäisen lainamallikonseptin soveltamisedellytysten arviointi. Edellinen on ensisijaisesti esillä rahoitus- ja toteutusmallina, jälkimmäinen on luonteeltaan budjetointimenettely. Näiden ohella työryhmä on arvioinut jo käytössä olevien mallien rahoitukseen ja budjetointiin 11

14 12 liittyvien järjestelyjen kehittämisedellytyksiä kiinnittäen erityistä huomiota talousarviorahoitukseen liittyviin käytännön kehittämistarpeisiin. Edelleen kiinnitetään huomiota niihin periaatteisiin, joita tulevan liikennepoliittisen päätöksenteon valmistelussa tulisi noudattaa parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi niin liikennepolitiikan kuin valtiontalouden hyvän hoidonkin näkökulmasta. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kuullut työryhmän ulkopuolisina asiantuntijoina toimitusjohtaja Pasi Holmia Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, pääjohtaja Tuomas Pöystiä Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja väitöskirjatutkimusta aihepiiristä valmistelevaa controller Marja Heikkinen-Jarnolaa liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tässä raportissa esitellään seuraavaksi nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimallit sellaisina kuin niitä vuoden 2012 talousarvion yhteydessä sovelletaan. Samaan yhteyteen on koottu esitettyjä näkemyksiä kyseisten mallien myönteisistä ja ongelmallisista piirteistä. Tältä pohjalta edetään sitten edellä jo mainittuihin rahoitus- ja budjetointimallien kehittämiskysymyksiin esitellen ehdotukset ja arvioiden niiden soveltamisedellytyksiä toimeksiannossa täsmennetyin kriteerein. Raportti päättyy johtopäätösosaan, johon on koottu työryhmän vastaukset toimeksiannossa annettuun tehtävään. Liitteisiin on koottu taustatietoja eräistä rahoitus- ja budjetointimenettelyjen periaatteellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä menettelyistä ja kokemuksista työryhmän tehtävään liittyen.

15 13 2 Nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitusmallit ja niihin sovellettava budjetointi Lähtökohtana vaihtoehtoisten rahoitus- ja budjetointimallien kehittelylle ovat nykyiset käytännöt sellaisina kuin niitä sovelletaan vuoden 2012 talousarviossa 2. Nykykäytäntö on asteittaisen kehitystyön tulos pyrittäessä sovittamaan finanssi- ja liikennepolitiikan näkökohtia yhteen talousarviolainsäädännön puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi selkeä momenttijako ja yhtenäisen määrärahalajin (3 vuoden siirtomäärärahan) käyttö ovat tulleet äskettäin sovellettaviksi. Kokonaisuus, jota tarkastellaan koostuu kolmesta talousarviomomentista: Momentti Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentti Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentti Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Näille momenteille on budjetoitu väyläverkoston kehittämishankkeiden keskeisimmät määrärahat. 3 Kukin kolmesta momentista on rahoitusjärjestelyjen osalta ainakin jossain määrin omantyyppisensä. Sovellettu kolmijako perustuu kolmeen rahoitusmalliin, joiden budjetointi on kaikissa tapauksissa nykyisin toteutettu 3 -vuotisena siirtomäärärahana. Momentille Väyläverkon kehittäminen budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituk- 2 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta, Valtiovarainministeriö 3/ Tähän kokonaisuuteen voitaisiin vielä lisätä samaan talousarviolukuun sisältyvä momentti Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha), jolle vuonna 2012 on budjetoitu 35 milj. euroa. On myös syytä todeta, että nettobudjetoidulle momentille Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) budjetoituja varoja voidaan käyttää väyläverkkoinvestointeihin ja niiden suunnitteluun momentin päätösosassa tarkemmin määritellyllä tavoin. Perusväylänpitoon vuodelle 2012 on budjetoitu noin 933 milj. euroa, josta uus- ja laajennus- sekä korvausinvestointeihin on varattu 268,4 milj. euroa.. Edelleen momentti Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)kuuluu liikenneinvestointihankkeiden kokonaisuuteen. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen on vuoden viiveellä rakentamiskustannusten toteutumista seuraten maksettava valtion korkeintaan 30 prosentin osuus Espoon ja Helsingin yhteisen länsimetrohankkeen kustannuksista, jonka vuoden 2012 talousarvion yhteydessä on arvioitu kohoavan nykyhinnoin 221 milj. euron kokonaissummaan.

16 14 sella toteutettavat hankkeet. Näihin hankkeisiin voi sisältyä myös ulkopuolisten rahoitusosuuksia. Momentille Eräät väylähankkeet budjetoidaan hankkeet, jotka ulkopuoliset tahot kuten kunnat ja yritykset rahoittavat ennakkoon ja valtio maksaa syntyneet kustannukset korottomana jälkikäteen takaisin. Näihin hankkeisiin voi sisältyä myös ulkopuolisia rahoitusosuuksia. Momentti Elinkaarirahoitushankkeet sisältää vuosittaiset budjetoidut väylähankkeiden toteuttamiseksi koottujen kumppanuus- (eli PPP-) hankkeiden palvelumaksut, joilla katetaan niin rakentamista, kunnossapitoa kuin rahoituskustannuksiakin. Väyläinvestointihankkeiden kokonaisarvo; hankekohtaisten valtuuksien summa ja sitoumuksista aiheutuvat menot vuodesta 2012 eteenpäin, milj. euroa Valtuudet vuoden 2012 talousarvion mukaan, milj. euroa Menot 2012 Menot 2013 Menot 2014 Menot 2015 Menot Menot yhteensä Väyläverkon kehittäminen 2 361,4 444,7 374,8 260,2 176,9 164, , Eräät väylähankkeet 447,0 73,1 168,1 20,0 94,0 91,0 446, Elinkaarirahoitushankkeet 1 602,3 47,9 47,0 66,0 97,8 968, ,9 Väyläinvestointivaltuudet yhteensä 4 410,7 565,7 589,9 346,2 368, , ,7 Ulkopuoliset rahoitusosuudet (mm. kuntien osuudet) 1,3 3,5 20,0 70,5 61,0 156,3 Valtion rahoitusosuus yhteensä 564,3 586,4 326,2 298, , ,4 Lähde: LVM, VM, Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta Taulukko sisältää vain käynnissäolevat hankkeet helmi-maaliskuun 2012 tilanteen mukaan Yllä oleva taulukko kuvaa hankekokonaisuutta, jonka rahoituksesta valtiolle on syntynyt 4,4 mrd. euron kokonaisvastuu 4. Vuoden 2012 talousarviotietojen mukaan näistä valtuuksista arvioidaan määrärahoina ennen vuotta 2012 tulleen käytetyksi 1,3 mrd. euroa (30 %), vuonna 2012 tulevan käytetyksi 0,6 mrd. euroa (vajaa 13 %) ja myöhempinä vuosina olisi määrärahan tarvetta vielä noin 2,5 mrd. euroa ( 57%). Ulkopuolisten rahoittajien osuus vuodesta 2012 eteenpäin on 0,156 mrd. euroa eli 3,5 %, Jäljempänä johtopäätösluvussa palataan tarkemmin tulevien vuosien väyläinvestointien rahoituksen liikkumavaraan uusien rahoitusmallien soveltamisen näkökulmasta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin syytä korostaa tämänhetkiseenkin liikenneinvestointien rahoituskäytäntöön sisältyvän varsin suuren myöhempiin vuosiin ulottuvan vastuutaakan. Osittain kyse on vain muutamien vuosien päähän ulottuvista velvoitteista, elinkaarihankkeiden osalta kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen (nykyisten hankkeiden osalta pisimmillään vuoteen 2029) ulottuvista hankevastuista. 4 Taulukko perustuu vuoden 2012 talousarvion asiakirjayhdistelmän tietoihin. Momentin valtuus ei sisällä Pisara-radan suunnittelua (ei valtuutta), mutta Pisara-radan suunnittelumenot ja ulkopuoliset rahoitusosuudet sisältyvät taulukkoon.

17 15 Suora talousarviorahoitus Runsasta puolta tämänhetkisten suunnitelmien mukaisista valtion liikenneinvestointihankkeiden kokonaismenoista ollaan toteuttamassa välittömään talousarviorahoitukseen perustuen. Pelkästään rakentamiskustannusten pohjalta arvioiden (siis jättäen elinkaarihankkeiden rahoituskustannukset kustannuslaskelmassa huomiotta) osuus olisi vielä tätä jonkin verran suurempi. Kun hallitus haluaa sisällyttää talousarviovuonna rakentamissopimusvaiheeseen ehtivän uuden väylähankkeen tähän hankekategoriaan (momentille ) esitetään hankekohtaista euromääräistä valtuutta eduskunnan hyväksyttäväksi momentin päätösosassa. Perustuslain mukaan talousarviovuoden ajan voimassa oleva valtuus oikeuttaa sopimuksen tekoon kyseisenä vuotena. Määrärahatarve talousarviovuodelle ja tuleville vuosille otetaan huomioon talousarvion ja kehysten mitoituksessa hankkeen etenemisen myötä. Esimerkiksi vuoden 2012 talousarviossa on näin määritelty ja myönnetty kahden uuden hankkeen sopimusvaltuudet tämän momentin kautta rahoitettavista kaikkiaan 21 hankkeesta. Valtuuksia lisättiin näitä kahta hanketta varten 287 milj. eurolla eli vajaalla 14 prosentilla. Talousarviorahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Tasapuolinen, selkeä ja läpinäkyvä; avoimesti talousarviovalmisteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon ja valtion varainhoidon valvonnan kohteena Vakiintuneet menettelyt ja tuttuus soveltajille Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Hankemäärärahojen sisällyttäminen talousarvioon ja hankkeiden ajoitus ja kustannukset riippuvaisia hankkeiden kokonaismäärälle asetetuista kehys- ja tasapainorajoitteista; mahdollisesti myös suhdannetekijöistä Valtuusmenettelyn kankeus ja hallinnollinen taakka Riskien määrittely, hinnoittelu ja hallinta lähtökohtaisesti valtion/veronmaksajan vastuulla Elinkaarihankkeet Liikenneviraston perusmääritelmän mukaan elinkaarihankkeessa palvelun tuottaja tekee rakennussuunnitelmat, rakentaa, kunnossapitää ja rahoittaa liikennehankkeen. Valtio maksaa hankkeen takaisin vuoden aikana vuosimaksuin, joissa otetaan huomioon rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen kustannusten ohella myös väylän käytettävyys ja laatu. Vuoden 2012 talousarvion momentilla ovat elinkaarihankkeina mukana Valtatie 4 Järvenpää-Lahti (valmistui 1999, sopimus päättyy vuonna 2012; kokonaisrahoitus 234 milj. euroa); E18 Muurla-Lohja (valmistui 2008, sopimus jatkuu vuoteen 2029, kokonaisvaltuus 700 milj. euroa) sekä E18 Koskenkylä-Kotka (valmistumassa liikenteelle 2014, sopimus jatkuu vuoteen 2026; kokonaisvaltuus 650 milj. euroa). Suomessa sovelletut liikenneinvestointien kumppanuusmallit ovat lähtökohtaisesti olleet laajoja kattavuudeltaan (tätä heijastanee niistä nyttemmin vakiintunut elinkaarihanke-termikin) ja ennen muuta kattaneet myös rahoituksen.

18 16 Elinkaarirahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Mahdollisuus nopeampaan aikataulutukseen ja toteutukseen Mahdollisuus parempaan tehokkuuteen ja laatuun Mahdollisuus joustavampaan toimintaan lyhyellä aikavälillä Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Rahoituksen korkeat kustannukset etenkin valtion yleisiin lainanoton kustannuksiin verrattaessa ; sitoumuksen pitkäkestoisuus ja liikkumavaran kaventuminen ja joustavuuden väheneminen pitkällä aikavälillä Vaikea soveltaa vanhojen ratojen kunnostukseen, teknisesti vaativiin kohteisiin (kuten tunneleihin) Riskien määrittely ja hinnoittelu vaikeaa ja riskinhallinta sopimuksin haastavaa Riippuvuus konsulttipalveluista Tarjouskustannusten korkeus Jälkirahoitushankkeet Jälkirahoitusmallissa kunta tai yritys rahoittaa hankkeen investointivaiheen ja valtio maksaa takaisin yhdessä tai useammassa erässä muutaman vuoden kuluttua, lähtökohtaisesti ilman korkoa. 5 Ulkopuolisella rahoittajalla voi olla pysyvä omakin rahoitusosuus (yhteisrahoitus, vrt. jäljempänä). Valtion talousarviossa perusperiaate on tulouttaa ulkopuolinen rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön satunnaisten tulojen momentille Liikenneviraston tulot. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy tällä momentilla väylähankkeiden TEN-tuloja 7,2 milj. euroa ja Espoon kaupungin rahoitusosuus mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio -hankkeesta 28,5 milj. euroa, Finavia Oyj:n rahoitusosuus Kehäratahankkeesta 15 milj. euroa ja Kotkan kaupungin rahoitusosuus E18 Koskenkylä Kotka erillishankkeesta aiheutuvista menoista 0,5 milj. euroa. Jälkirahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Mahdollisuus aikaistamiseen ja nopeampaan toteutukseen Valtiolle edullinen korottomuus Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Kunnat epätasa-arvoisessa asemassa Liikenneinvestointien kokonaisvaikuttavuus ja tuottavuus saattaa heiketä jos rahoituksen saatavuudesta muodostuu valikoiva tekijä Rajoittaa tulevien vuosien liikkumavaraa kehyksissä ja talousarviossa; korkokustannuksia julkiselle sektorille kokonaisuutena Yhteisymmärryksen löytäminen saattaa olla haasteellista ALV-ongelmia muiden kuin valtion hankkeiden osalta 5 Pasi Holm käyttää menettelystä kuvaavaa termiä aikaistamismalli. Holm (2009).

19 17 Hyötyjä maksaa/yhteisrahoitusmalli Valtion liikennehankkeella on usein ulkopuolinen intressitaho (kunta tai yritys), jonka osallistuminen ja sitouttaminen hankkeeseen on perusteltua. Esimerkkinä vuoden 2012 talousarvioon sisältyvä yhteis-ja samalla jäkirahoitushanke on Kehä I Turunväylä-Vallikallio (valtion osuus 61 % ja Espoon 39 %, valmistuminen 2012; 147 milj. euron kokonaisvaltuus). Yhteisrahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Rahoitusvastuu kohdentuu hyödyn saajalle Mahdollisuus aikaistamiseen ja nopeampaan toteuttamiseen Mahdollisuus useamman osapuolen hankkeiden yhdistämisestä koituviin mittakaava- ja yhteensovitushyötyihin Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Tasapuolisen kohtelun turvaaminen ongelmallista Yhteisymmärryksen löytäminen saattaa olla haasteellista

20 18

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 163/2012 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 10. Liikenneviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 11 118 000 euroa. Selvitysosa: Tulot ovat EU:n suoran rakentamistuen

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2014-00746 BO Liinamaa Armi(VM) 13.11.2014 JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta Asia Komission ehdotus omien varojen päätöksen soveltamisasetuksen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö Julkisen talouden suunnitelma 2017-2020 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Määrärahakehykset 2017-2020 1 000 euroa TA 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 01. Hallinto ja toimialan yhteiset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Valtion budjetti. Avoin valtion budjettidata Tutkibudjettia.fi. Budjettiosasto Ennakkobriiffi, Hack the Budget

Valtion budjetti. Avoin valtion budjettidata Tutkibudjettia.fi. Budjettiosasto Ennakkobriiffi, Hack the Budget Valtion budjetti Avoin valtion budjettidata Tutkibudjettia.fi 14.10.2016 Ennakkobriiffi, Hack the Budget Budjettiosasto Sisältö Valtion budjetti Mikä on valtion budjetti? Avoin data ja budjettikirja Budjetin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

LVM/810/01/

LVM/810/01/ 1(6) Asettamispäätös KOH 22.4.2016 LVM/810/01/2016 Otsikko 1 Asettaminen 2 Toimikausi Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään tekemällään päätöksellä asettanut hankkeen, jossa selvitetään liikenneverkon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen elinkaarimalli

Kansallinen elinkaarimalli Kansallinen elinkaarimalli Elinkaarimallin kehityshanke Elron Oy Helsinki 20.04.2009 1 Elinkaarimallin kehityshanke Jatkoa RT:n vuosina 2004-2006 koordinoimalle Elinkaarimallit- selvitykselle Hankkeen

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen Jukka Pekkarinen 20.11.2013 Budjettidirektiivi-työryhmän ehdotuksia Julkista taloutta tarkastellaan hallituksen päätöksenteossa kokonaisuutena, ei keskitytä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Viite: Lakivaliokunnan lausuntopyyntö U-kirjelmästä 64/2013 vp koskien Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) perustamista

Viite: Lakivaliokunnan lausuntopyyntö U-kirjelmästä 64/2013 vp koskien Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) perustamista Lausunto 1 (5) VM/1607/00.00.05/2016 17.11.2016 Eduskunta Lakivaliokunta Viite: Lakivaliokunnan lausuntopyyntö U-kirjelmästä 64/2013 vp koskien Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) perustamista Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, Sivu 1 / 15 Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, 2.11.2016 s. 3) Esipuhe, viimeinen kappale, päivitetty nettoinvestointien summa: Kun nettoinvestoinnit ovat 197 204,9 miljoonaa euroa, kasvaa lainamäärä

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot