Liikenneinvestointien. rahoitus- ja budjetointimalleja. selvittäneen työryhmän raportti 19/2012. Budjetti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneinvestointien. rahoitus- ja budjetointimalleja. selvittäneen työryhmän raportti 19/2012. Budjetti"

Transkriptio

1 Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti 19/2012 Budjetti

2

3 Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2012 Valtiovarainministeriön julkaisuja

4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Paula Karjalainen / Juvenes Print Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2012 Tekijät toimittaneet työryhmän sihteerit Tuomas Sukselainen ja Tuomo Suvanto; julkaisutiimi Julkaisun nimi Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Asiasanat liikenneinvestoinnit, budjetointi, rahoitus, Infra Oy Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 47 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvitti hallitusohjelmaan perustuneen toimeksiannon pohjalta edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Työryhmä esitti perinteisen talousarviorahoituksen kehittämiseksi useita toimenpiteitä, jotka joustavoittavat ja selkeyttävät talousarviomenettelyä, mutta eivät kuitenkaan vaaranna valtiontalouden menojen hallinnan edellytyksiä ja vakautta. Väyläverkon kehittämismomentin osalta esitetään valtuusmenettelystä luopumista ja siirtymistä 5-vuotiseen siirtomäärärahamenettelyyn. Lisäksi kehittämishankkeiden suunnitteluun esitetään osoitettavaksi erillinen rahoitus kehittämishankemomentille omana käyttökohteena. Muiden rahoitusmallien osalla keskeisiksi kysymyksiksi täsmentyi Infra Oy-tyyppisen valtionyhtiön ja valtion sisäisen lainamallikonseptin soveltamisedellytysten arviointi. Infra Oy saattaisi olla yksi keino alentaa elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden rahoituskustannuksia. Malliin liittyy kuitenkin vielä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja ongelmia. Tämän takia työryhmä ei tässä vaiheessa katso perustelluksi pysyvän instituution perustamista, mutta ei näe todettujen reunaehtojen täyttyessä estettä Infra Oy:n kokeilemiselle tapauskohtaisesti. Valtion sisäisen lainanannon mallia ei ole toistaiseksi hahmoteltu ja sovitettu yksityiskohtaisesti Suomen olosuhteisiin. Tämän takia työryhmä ei ottanut kantaa sen soveltamiseen Työryhmä korosti, että liikennehankkeista tehtävien päätösten tulee perustua yhteiskuntataloudelliselle kannattavuudelle ja liikennepoliittiselle vaikuttavuudelle. Niiden toteuttamismahdollisuuksia pitää arvioida kokonaisuudessaan menokehysten puitteissa. Toteutus- ja rahoitusmalleja tulee arvioida hankekohtaisesti selkeiden taloudellisuus- ja tehokkuuskriteerien pohjalta. Velkaperusteisten mallien käyttö ei saa johtaa julkisen talouden heikkenemiseen eikä aiheuttaa kohtuuttomia vastuusitoumuksia.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, april 2012 Författare Redigerat av arbetsgruppens sekreterare Tuomas Sukselainen och Tuomo Suvanto Publikationens titel Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 19/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 47 Språk Finska Sammandrag En av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp utredde på basis av ett på regeringsprogrammet baserat uppdrag förutsättningarna för utnyttjandet av s.k. nya slags finansierings- och budgeteringsmodeller vid trafikinvesteringar. Arbetsgruppen föreslog flera åtgärder för utveckling av den traditionella budgetfinansieringen som skulle förtydliga budgetförfarandet och göra det flexiblare, men som inte skulle äventyra stabiliteten och förutsättningarna för kontrollen av utgifterna inom statsekonomin. Fullmaktsförfarandet inom utvecklingsmomentet för farledsnätet föreslås bli slopat och ersatt med ett förfarande med 5-åriga överföringsanslag. Dessutom föreslås att planeringen av trafikinvesteringar skulle ingå som ett eget användningsändamål inom utvecklingsprojektmomentet och anvisas skild finansiering. När det gäller andra finansieringsmodeller utvärderade man förutsättningarna för tillämpningen av statsbolag av typen Infra Ab, samt modeller med statsinterna lån. Infra Ab kunde vara ett medel för sänkning av finansieringskostnaderna för projekt som genomförs enligt livscykelmodellen. Modellen är emellertid förknippad med betydande osäkerhetsfaktorer och problem. Det är enligt arbetsgruppen därför inte motiverat att grunda varaktiga institutioner i detta skede, men om de konstaterade specialvillkoren uppfylls kan Infra Ab provas skilt från fall till fall. Någon modell för statsinterna lån har tills vidare inte skisserats upp eller anpassats i detalj till de finländska omständigheterna. Därför har arbetsgruppen inte tagit ställning till tillämpandet av den. Arbetsgruppen poängterade att besluten om trafikprojekt måste basera sig på samhällsekonomisk lönsamhet och trafikpolitisk effektivitet. Möjligheterna att genomföra dem måste utvärderas på ett övergripande sätt med beaktande av utgiftsramarna. Genomförings- och finansieringsmodellerna bör utvärderas projektspecifikt utgående från tydliga lönsamhets- och effektivitetskriterier. Användningen av skuldbaserade modeller får inte leda till en försvagning av den offentliga ekonomin eller till orimliga ansvarsutfästelser.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, April 2012 Author(s) Working group secretaries Tuomas Sukselainen and Tuomo Suvanto; publication team: Title of publication Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Publication series and number Ministry of Finance publications 19/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 47 Language Finnish Abstract Based on an assignment founded in the Government Programme, the working group, established by the Ministry of Finance, reviewed the prerequisites for the utilisation of so-called new financing and budgeting models in transport investments. The working group proposed for the development of traditional budget financing a number of measures that would add flexibility and would clarify the budget procedure, but would not jeopardise the prerequisites for the management and the stability of central government spending. In respect of the transport infrastructure development item, it is proposed that the budget authority procedure be discontinued and that a five-year deferrable appropriation procedure be adopted. In addition, for the planning of development projects it is proposed that separate financing be allocated to the development project item for this purpose. With respect to other financing models, assessing the prerequisites for applying an Infra Oy-type of state-owned enterprise and a central government internal lending model concept were identified as key issues. Infra Oy might be one means of lowering the financing costs of projects implemented using a life-cycle model. Significant uncertainties and problems are still associated with the model, however. For this reason, the working group does not consider it justified at this stage to establish a permanent institution, but it does not see any barrier to experimenting with Infra Oy on a case-by-case basis, if the stated boundary conditions are fulfilled. A central government internal lending model has not to date been formulated and adapted in detail to Finnish conditions. For this reason, the working group did not express a view on its application. The working group emphasised that decisions made on transport projects must be justified on the basis of their socio-economic viability and transport policy effectiveness. Their implementation potential should be assessed in its entirety within the spending limits framework. Implementation and financing models should be assessed for each project in turn on the basis of economic and efficiency criteria. The use of debt-based models must not lead to a weakening of public finances nor give rise to unreasonable contingent liabilities.

8

9 Sisältö 1 Johdanto Työryhmän tehtävät ja kokoonpano Yleisiä lähtökohtia, toimeksiannon toteutus ja raportin sisältö Nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitusmallit ja niihin sovellettava budjetointi Kehittämisehdotuksia rahoitus- ja budjetointimenettelyihin Talousarviorahoituksen kehittäminen Infra Oy elinkaari- ja muiden kumppanuusmallien koordinoijana Valtion sisäisen lainanannon malli Johtopäätökset Tulevien liikenneinvestointien kokonaisuus hallitusohjelman ja kehyspäätöksen perustalta Päätöksenteon kriteerit Kehittämismahdollisuudet ja niiden hyötypotentiaali Työryhmän esitykset...34 Liite 1 Yleisesti liikenneinvestointien rahoituksesta ja budjetoinnista...37 Liite 2 Ulkomaisia budjetointikäytäntöjä ja kokemuksia Liite 3 Lähdekirjallisuutta... 47

10

11 9 1 Johdanto 1.1 Työryhmän tehtävät ja kokoonpano Hallitusohjelmassa on sitouduttu selvittämään liikenneinvestointien erilaisia budjetointija rahoitusmalleja. Valtiovarainvaliokunta puolestaan toteaa viimeisimmässä talousarviomietinnössään pitävänsä tärkeänä, että tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja. Hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Osana työtä tuli selvittää myös mahdollisuuksia aikaansaada väylähankkeissa valtiontaloudelle säästöjä ja muita hyötyjä työnimellä Infra Oy kulkevan valtionyhtiökonseptin avulla. Tätä ja muita tarkasteltaviksi valittavia uusia liikennehankkeiden rahoitus- tai budjetointimalleja työryhmän tuli arvioida erityisesti julkisen talouden tasapainon, kustannustehokkuuden, hankkeiden hallinnoinnin tehokkuuden, hankkeiden toteutusta julkisella sektorilla tukevien kannustimien sekä investointitoiminnan vakauden ja pitkäjänteisyyden näkökulmista. Työryhmän toimeksiannon toteuttamisen takarajaksi asetettiin Asettamispäätös löytyy valtioneuvoston hankerekisteristä hankenumerolla VM157:00/2011.

12 10 Työryhmä on toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Jäsenet: Sauli Hievanen, erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Mikael Nyberg, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Jaana Kuusisto, talousjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö Juhani Tervala, pääjohtaja, liikennevirasto Sirkku Linna, erityisavustaja, valtioneuvoston kanslia Jarmo Väisänen, finanssineuvos, valtioneuvoston kanslia Juha Majanen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Kai Mykkänen, erityisavustaja, työ- ja elinkeinoministeriö Kalervo Haverinen, erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Lauri Korkeaoja, erityisavustaja, ulkoasiainministeriö Niklas Andersson, erityisavustaja, sisäasiainministeriö Mats Nyman, erityisavustaja, puolustusministeriö Sihteerit: Tuomas Sukselainen, budjettineuvos, valtiovarainministeriö Tuomo Suvanto, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö 1.2 Yleisiä lähtökohtia, toimeksiannon toteutus ja raportin sisältö Liikenneväyläverkon jatkuvat kehittämistarpeet ja julkisen talouden niille asettamat rajoitukset ovat kaikissa maissa johtaneet uusien tapojen etsimiseen infrastruktuurihankkeiden tehokkaaksi toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Julkisin voimavaroin toteutettavien liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointikysymyksiin on kohdistunut viime vuosina paljon huomiota ja valmistelutyötä niin Suomessa kuin muissakin OECD-maissa 1. On etsitty perusteita ja menettelyjä julkisten investointimenojen budjetoinnille yhtä vuotta pidemmällä ajalle, viime kädessä investointihankkeiden koko elinkaaren pituudelle. Huomattavaa mielenkiintoa on samanaikaisesti kohdistunut yksityisen sektorin ja julkisen sektorin eri toimijoiden kumppanuusjärjestelyin toteutettaviin liikenneinvestointihankkeisiin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hankkeet liikenneväylien käyttömaksujen hyödyntämiseksi väyläverkoston rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Perusteina julkisessa keskustelussa esitetyille ajatuksille liikenneinvestointien budjetointi- ja rahoituskäytäntöjen muuttamisesta on käytetty mm. investointitoiminnan pitkäjänteisyyden lisäämistä, kustannusten alenemista, investointien vakaampaa tasoa, tehos- 1 Tämän muistion liitteenä esitetään tiivistettyä tietoa liikenneinvestointien rahoituksesta ja budjetoinnista OECD-maissa yleisesti ja tarkemmin yksilöiden eräissä yksittäisissä maissa. Kehittyvissä maissa investointihankkeiden rahoituksen ja budjetoinnin ongelmat ovat yhtälailla huomion kohteena.

13 tumista ja nopeampaa toimeenpanoa sekä erityisesti suurempaa uusien väylähankkeiden määrää kuin käytössä olevat menettelyt sallisivat. Näitä tavoitteita edistämään on etsitty uusia malleja toteutettavaksi joko valtion sisäisin järjestelyin tai hyödyntämällä yrityssektorin, muiden julkisyhteisöjen ja liikenneväylien käyttäjien panosta. Vääjäämätön totuus on, että rahoitusta suurille julkisille liikennehankkeille on viime kädessä saatavissa vain kahdesta peruslähteestä, veronmaksajilta ja/tai käyttäjiltä maksuina tai investointipanoksina. Julkisyhteisöt (valtio ja kunnat) voivat toki ottaa lainaa, mutta velanhoito on niin ikään hoidettava aikanaan joko veroilla tai maksuilla. Yksityistä pääomaa voidaan hankkeisiin saada lähtökohtaisesti vain odotettua tuottoa vastaan. Tätä tuottoa voi puolestaan syntyä ainoastaan verotuloihin, verotukeen tai käyttömaksuihin perustuvien yrityksen kassavirtojen kautta. Periaatteellisella tasolla liikenneinvestointien kustannusvaikutuksen jaksottaminen koko elinkaarensa ajalle merkitsisi vuotuisten poistojen käyttöä tilinpidossa ja budjetoinnissa investoinnin toteutusmenojen sijasta. Koska työryhmän toimeksianto liittyy pelkästään liikenneinvestointien rahoituksen ja budjetoinnin käytännön jaksotusedellytysten selvittämiseen ei ole katsottu perustelluksi laajemmin paneutua valtiontalouden budjetointijärjestelmän perusteita koskevaan kysymykseen menoperusteisen budjetoinnin korvaamisesta ns. tuotto- ja kuluperusteisella budjetoinnilla, jonka eräs tunnusmerkki on juuri investointimenojen kirjaaminen poistojen muodossa. Tähän liittyviä periaatteellisia kysymyksiä ja kansainvälisiä kokemuksia käsitellään kuitenkin lyhyesti liitteessä. Työryhmä on myös rajannut käyttäjiltä perittävien maksujen tarkastelun työnsä ulkopuolelle. Esillä olleissa kehittämisehdotuksissa liikenneinvestointien jaksottamiseksi rakentamisaikaa pidemmälle ajanjaksolle päädytään erilaisiin lainajärjestelyihin, jotka budjetissa puolestaan merkitsevät varsinaisten investointimäärärahojen korvaamista kuoletuksilla ja koroilla. Vaihtoehtona olevat järjestelyt, joissa hankkeiden rahoitus siirrettäisiin kokonaan talousarvion ulkopuolelle, suljetaan tässä tarkastelun ulkopuolelle hallituksen finanssipolitiikan periaatteiden vastaisina. Kun kyseessä ovat suuret liikennehankkeet, joiden elinkaari on kymmenien vuosien mittainen, alenee vuosittainen rahoitustarve yhden aloitettavan hankkeen osalta luonnollisesti pieneen osaan rakentamiskustannuksesta jos lainarahoitus ulotetaan koko elinkaarelle tai ainakin vuodelle. Selviteltäessä erilaisten lainajärjestelyjen merkitystä valtiontalouden hyvän hoidon periaatteiden pohjalta huomiota kiinnitetään keskeisesti lainakustannuksiin (rahoittajien kohtaamiin markkinakorkoihin ja niihin sisältyviin riskilisiin sekä mahdollisiin takausjärjestelyihin kustannuksineen), järjestelyjen vaatimiin hallinnollisiin järjestelyihin ja kustannuksiin sekä rahoitusjärjestelyjen kohteena olevien liikenneinvestointien toteutusmallien toiminnallisiin hyötyihin ja kustannuksiin. Työryhmän on toimeksiantonsa ja lyhyen, vain runsaan kahden kuukauden toimintaaikansa vuoksi täytynyt rajata varsin tiukasti näkökulmaansa vaihtoehtoisten mallien kentässä. Keskeisiksi lähempään tarkasteluun valituiksi Suomen käytäntöjen kannalta uusiksi kysymyksiksi täsmentyivät yhtäältä Infra Oy-tyyppisen valtionyhtiön ja toisaalta valtion sisäisen lainamallikonseptin soveltamisedellytysten arviointi. Edellinen on ensisijaisesti esillä rahoitus- ja toteutusmallina, jälkimmäinen on luonteeltaan budjetointimenettely. Näiden ohella työryhmä on arvioinut jo käytössä olevien mallien rahoitukseen ja budjetointiin 11

14 12 liittyvien järjestelyjen kehittämisedellytyksiä kiinnittäen erityistä huomiota talousarviorahoitukseen liittyviin käytännön kehittämistarpeisiin. Edelleen kiinnitetään huomiota niihin periaatteisiin, joita tulevan liikennepoliittisen päätöksenteon valmistelussa tulisi noudattaa parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi niin liikennepolitiikan kuin valtiontalouden hyvän hoidonkin näkökulmasta. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kuullut työryhmän ulkopuolisina asiantuntijoina toimitusjohtaja Pasi Holmia Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, pääjohtaja Tuomas Pöystiä Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja väitöskirjatutkimusta aihepiiristä valmistelevaa controller Marja Heikkinen-Jarnolaa liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tässä raportissa esitellään seuraavaksi nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimallit sellaisina kuin niitä vuoden 2012 talousarvion yhteydessä sovelletaan. Samaan yhteyteen on koottu esitettyjä näkemyksiä kyseisten mallien myönteisistä ja ongelmallisista piirteistä. Tältä pohjalta edetään sitten edellä jo mainittuihin rahoitus- ja budjetointimallien kehittämiskysymyksiin esitellen ehdotukset ja arvioiden niiden soveltamisedellytyksiä toimeksiannossa täsmennetyin kriteerein. Raportti päättyy johtopäätösosaan, johon on koottu työryhmän vastaukset toimeksiannossa annettuun tehtävään. Liitteisiin on koottu taustatietoja eräistä rahoitus- ja budjetointimenettelyjen periaatteellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä menettelyistä ja kokemuksista työryhmän tehtävään liittyen.

15 13 2 Nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitusmallit ja niihin sovellettava budjetointi Lähtökohtana vaihtoehtoisten rahoitus- ja budjetointimallien kehittelylle ovat nykyiset käytännöt sellaisina kuin niitä sovelletaan vuoden 2012 talousarviossa 2. Nykykäytäntö on asteittaisen kehitystyön tulos pyrittäessä sovittamaan finanssi- ja liikennepolitiikan näkökohtia yhteen talousarviolainsäädännön puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi selkeä momenttijako ja yhtenäisen määrärahalajin (3 vuoden siirtomäärärahan) käyttö ovat tulleet äskettäin sovellettaviksi. Kokonaisuus, jota tarkastellaan koostuu kolmesta talousarviomomentista: Momentti Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentti Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentti Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Näille momenteille on budjetoitu väyläverkoston kehittämishankkeiden keskeisimmät määrärahat. 3 Kukin kolmesta momentista on rahoitusjärjestelyjen osalta ainakin jossain määrin omantyyppisensä. Sovellettu kolmijako perustuu kolmeen rahoitusmalliin, joiden budjetointi on kaikissa tapauksissa nykyisin toteutettu 3 -vuotisena siirtomäärärahana. Momentille Väyläverkon kehittäminen budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituk- 2 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta, Valtiovarainministeriö 3/ Tähän kokonaisuuteen voitaisiin vielä lisätä samaan talousarviolukuun sisältyvä momentti Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha), jolle vuonna 2012 on budjetoitu 35 milj. euroa. On myös syytä todeta, että nettobudjetoidulle momentille Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) budjetoituja varoja voidaan käyttää väyläverkkoinvestointeihin ja niiden suunnitteluun momentin päätösosassa tarkemmin määritellyllä tavoin. Perusväylänpitoon vuodelle 2012 on budjetoitu noin 933 milj. euroa, josta uus- ja laajennus- sekä korvausinvestointeihin on varattu 268,4 milj. euroa.. Edelleen momentti Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)kuuluu liikenneinvestointihankkeiden kokonaisuuteen. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen on vuoden viiveellä rakentamiskustannusten toteutumista seuraten maksettava valtion korkeintaan 30 prosentin osuus Espoon ja Helsingin yhteisen länsimetrohankkeen kustannuksista, jonka vuoden 2012 talousarvion yhteydessä on arvioitu kohoavan nykyhinnoin 221 milj. euron kokonaissummaan.

16 14 sella toteutettavat hankkeet. Näihin hankkeisiin voi sisältyä myös ulkopuolisten rahoitusosuuksia. Momentille Eräät väylähankkeet budjetoidaan hankkeet, jotka ulkopuoliset tahot kuten kunnat ja yritykset rahoittavat ennakkoon ja valtio maksaa syntyneet kustannukset korottomana jälkikäteen takaisin. Näihin hankkeisiin voi sisältyä myös ulkopuolisia rahoitusosuuksia. Momentti Elinkaarirahoitushankkeet sisältää vuosittaiset budjetoidut väylähankkeiden toteuttamiseksi koottujen kumppanuus- (eli PPP-) hankkeiden palvelumaksut, joilla katetaan niin rakentamista, kunnossapitoa kuin rahoituskustannuksiakin. Väyläinvestointihankkeiden kokonaisarvo; hankekohtaisten valtuuksien summa ja sitoumuksista aiheutuvat menot vuodesta 2012 eteenpäin, milj. euroa Valtuudet vuoden 2012 talousarvion mukaan, milj. euroa Menot 2012 Menot 2013 Menot 2014 Menot 2015 Menot Menot yhteensä Väyläverkon kehittäminen 2 361,4 444,7 374,8 260,2 176,9 164, , Eräät väylähankkeet 447,0 73,1 168,1 20,0 94,0 91,0 446, Elinkaarirahoitushankkeet 1 602,3 47,9 47,0 66,0 97,8 968, ,9 Väyläinvestointivaltuudet yhteensä 4 410,7 565,7 589,9 346,2 368, , ,7 Ulkopuoliset rahoitusosuudet (mm. kuntien osuudet) 1,3 3,5 20,0 70,5 61,0 156,3 Valtion rahoitusosuus yhteensä 564,3 586,4 326,2 298, , ,4 Lähde: LVM, VM, Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta Taulukko sisältää vain käynnissäolevat hankkeet helmi-maaliskuun 2012 tilanteen mukaan Yllä oleva taulukko kuvaa hankekokonaisuutta, jonka rahoituksesta valtiolle on syntynyt 4,4 mrd. euron kokonaisvastuu 4. Vuoden 2012 talousarviotietojen mukaan näistä valtuuksista arvioidaan määrärahoina ennen vuotta 2012 tulleen käytetyksi 1,3 mrd. euroa (30 %), vuonna 2012 tulevan käytetyksi 0,6 mrd. euroa (vajaa 13 %) ja myöhempinä vuosina olisi määrärahan tarvetta vielä noin 2,5 mrd. euroa ( 57%). Ulkopuolisten rahoittajien osuus vuodesta 2012 eteenpäin on 0,156 mrd. euroa eli 3,5 %, Jäljempänä johtopäätösluvussa palataan tarkemmin tulevien vuosien väyläinvestointien rahoituksen liikkumavaraan uusien rahoitusmallien soveltamisen näkökulmasta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin syytä korostaa tämänhetkiseenkin liikenneinvestointien rahoituskäytäntöön sisältyvän varsin suuren myöhempiin vuosiin ulottuvan vastuutaakan. Osittain kyse on vain muutamien vuosien päähän ulottuvista velvoitteista, elinkaarihankkeiden osalta kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen (nykyisten hankkeiden osalta pisimmillään vuoteen 2029) ulottuvista hankevastuista. 4 Taulukko perustuu vuoden 2012 talousarvion asiakirjayhdistelmän tietoihin. Momentin valtuus ei sisällä Pisara-radan suunnittelua (ei valtuutta), mutta Pisara-radan suunnittelumenot ja ulkopuoliset rahoitusosuudet sisältyvät taulukkoon.

17 15 Suora talousarviorahoitus Runsasta puolta tämänhetkisten suunnitelmien mukaisista valtion liikenneinvestointihankkeiden kokonaismenoista ollaan toteuttamassa välittömään talousarviorahoitukseen perustuen. Pelkästään rakentamiskustannusten pohjalta arvioiden (siis jättäen elinkaarihankkeiden rahoituskustannukset kustannuslaskelmassa huomiotta) osuus olisi vielä tätä jonkin verran suurempi. Kun hallitus haluaa sisällyttää talousarviovuonna rakentamissopimusvaiheeseen ehtivän uuden väylähankkeen tähän hankekategoriaan (momentille ) esitetään hankekohtaista euromääräistä valtuutta eduskunnan hyväksyttäväksi momentin päätösosassa. Perustuslain mukaan talousarviovuoden ajan voimassa oleva valtuus oikeuttaa sopimuksen tekoon kyseisenä vuotena. Määrärahatarve talousarviovuodelle ja tuleville vuosille otetaan huomioon talousarvion ja kehysten mitoituksessa hankkeen etenemisen myötä. Esimerkiksi vuoden 2012 talousarviossa on näin määritelty ja myönnetty kahden uuden hankkeen sopimusvaltuudet tämän momentin kautta rahoitettavista kaikkiaan 21 hankkeesta. Valtuuksia lisättiin näitä kahta hanketta varten 287 milj. eurolla eli vajaalla 14 prosentilla. Talousarviorahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Tasapuolinen, selkeä ja läpinäkyvä; avoimesti talousarviovalmisteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon ja valtion varainhoidon valvonnan kohteena Vakiintuneet menettelyt ja tuttuus soveltajille Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Hankemäärärahojen sisällyttäminen talousarvioon ja hankkeiden ajoitus ja kustannukset riippuvaisia hankkeiden kokonaismäärälle asetetuista kehys- ja tasapainorajoitteista; mahdollisesti myös suhdannetekijöistä Valtuusmenettelyn kankeus ja hallinnollinen taakka Riskien määrittely, hinnoittelu ja hallinta lähtökohtaisesti valtion/veronmaksajan vastuulla Elinkaarihankkeet Liikenneviraston perusmääritelmän mukaan elinkaarihankkeessa palvelun tuottaja tekee rakennussuunnitelmat, rakentaa, kunnossapitää ja rahoittaa liikennehankkeen. Valtio maksaa hankkeen takaisin vuoden aikana vuosimaksuin, joissa otetaan huomioon rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen kustannusten ohella myös väylän käytettävyys ja laatu. Vuoden 2012 talousarvion momentilla ovat elinkaarihankkeina mukana Valtatie 4 Järvenpää-Lahti (valmistui 1999, sopimus päättyy vuonna 2012; kokonaisrahoitus 234 milj. euroa); E18 Muurla-Lohja (valmistui 2008, sopimus jatkuu vuoteen 2029, kokonaisvaltuus 700 milj. euroa) sekä E18 Koskenkylä-Kotka (valmistumassa liikenteelle 2014, sopimus jatkuu vuoteen 2026; kokonaisvaltuus 650 milj. euroa). Suomessa sovelletut liikenneinvestointien kumppanuusmallit ovat lähtökohtaisesti olleet laajoja kattavuudeltaan (tätä heijastanee niistä nyttemmin vakiintunut elinkaarihanke-termikin) ja ennen muuta kattaneet myös rahoituksen.

18 16 Elinkaarirahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Mahdollisuus nopeampaan aikataulutukseen ja toteutukseen Mahdollisuus parempaan tehokkuuteen ja laatuun Mahdollisuus joustavampaan toimintaan lyhyellä aikavälillä Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Rahoituksen korkeat kustannukset etenkin valtion yleisiin lainanoton kustannuksiin verrattaessa ; sitoumuksen pitkäkestoisuus ja liikkumavaran kaventuminen ja joustavuuden väheneminen pitkällä aikavälillä Vaikea soveltaa vanhojen ratojen kunnostukseen, teknisesti vaativiin kohteisiin (kuten tunneleihin) Riskien määrittely ja hinnoittelu vaikeaa ja riskinhallinta sopimuksin haastavaa Riippuvuus konsulttipalveluista Tarjouskustannusten korkeus Jälkirahoitushankkeet Jälkirahoitusmallissa kunta tai yritys rahoittaa hankkeen investointivaiheen ja valtio maksaa takaisin yhdessä tai useammassa erässä muutaman vuoden kuluttua, lähtökohtaisesti ilman korkoa. 5 Ulkopuolisella rahoittajalla voi olla pysyvä omakin rahoitusosuus (yhteisrahoitus, vrt. jäljempänä). Valtion talousarviossa perusperiaate on tulouttaa ulkopuolinen rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön satunnaisten tulojen momentille Liikenneviraston tulot. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy tällä momentilla väylähankkeiden TEN-tuloja 7,2 milj. euroa ja Espoon kaupungin rahoitusosuus mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio -hankkeesta 28,5 milj. euroa, Finavia Oyj:n rahoitusosuus Kehäratahankkeesta 15 milj. euroa ja Kotkan kaupungin rahoitusosuus E18 Koskenkylä Kotka erillishankkeesta aiheutuvista menoista 0,5 milj. euroa. Jälkirahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Mahdollisuus aikaistamiseen ja nopeampaan toteutukseen Valtiolle edullinen korottomuus Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Kunnat epätasa-arvoisessa asemassa Liikenneinvestointien kokonaisvaikuttavuus ja tuottavuus saattaa heiketä jos rahoituksen saatavuudesta muodostuu valikoiva tekijä Rajoittaa tulevien vuosien liikkumavaraa kehyksissä ja talousarviossa; korkokustannuksia julkiselle sektorille kokonaisuutena Yhteisymmärryksen löytäminen saattaa olla haasteellista ALV-ongelmia muiden kuin valtion hankkeiden osalta 5 Pasi Holm käyttää menettelystä kuvaavaa termiä aikaistamismalli. Holm (2009).

19 17 Hyötyjä maksaa/yhteisrahoitusmalli Valtion liikennehankkeella on usein ulkopuolinen intressitaho (kunta tai yritys), jonka osallistuminen ja sitouttaminen hankkeeseen on perusteltua. Esimerkkinä vuoden 2012 talousarvioon sisältyvä yhteis-ja samalla jäkirahoitushanke on Kehä I Turunväylä-Vallikallio (valtion osuus 61 % ja Espoon 39 %, valmistuminen 2012; 147 milj. euron kokonaisvaltuus). Yhteisrahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Rahoitusvastuu kohdentuu hyödyn saajalle Mahdollisuus aikaistamiseen ja nopeampaan toteuttamiseen Mahdollisuus useamman osapuolen hankkeiden yhdistämisestä koituviin mittakaava- ja yhteensovitushyötyihin Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Tasapuolisen kohtelun turvaaminen ongelmallista Yhteisymmärryksen löytäminen saattaa olla haasteellista

20 18

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen)

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Työryhmän kokoonpano Toimikausi 12.4.2005-31.3.2006 Puheenjohtaja toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi?

Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Logistiikkayritysten Liitto ry juhlaseminaari 20.5.2011 neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto Sisältö Liikenteen hallinnonalan

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 163/2012 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 367/2014 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan,

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

TIE- JA LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUKSEEN LISÄÄ JOUSTAVUUTTA: SOVELTUISIVATKO TIE- JA LIIKENNERAHASTOT SUOMEEN?

TIE- JA LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUKSEEN LISÄÄ JOUSTAVUUTTA: SOVELTUISIVATKO TIE- JA LIIKENNERAHASTOT SUOMEEN? 1 PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 220 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 13.11.2009 TIE- JA LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUKSEEN LISÄÄ JOUSTAVUUTTA: SOVELTUISIVATKO TIE-

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA. Väylähankkeiden määrärahat ja valtuudet ASIAN VIREILLETULO

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA. Väylähankkeiden määrärahat ja valtuudet ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 15.04.2014 Dnro OKV/4/50/2011 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO 1/12 ASIA Väylähankkeiden määrärahat ja valtuudet ASIAN VIREILLETULO Valtiontalouden tarkastusvirasto mainitsi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Kansallinen elinkaarimalli

Kansallinen elinkaarimalli Kansallinen elinkaarimalli Elinkaarimallin kehityshanke Elron Oy Helsinki 20.04.2009 1 Elinkaarimallin kehityshanke Jatkoa RT:n vuosina 2004-2006 koordinoimalle Elinkaarimallit- selvitykselle Hankkeen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi

KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi Kaupunginhallitus 68 09.03.2015 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 ELINKAARIHANKKEEN RAHOITUSMALLIN VALINTA 22/58/2011 KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Hallitusohjelman tavoitteet uudistukselle Hallitus on asettanut uudistukselle tavoitteeksi kustannusten hallinnan ja hyvinvointi-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Kokonaistasetarkastelu: - Mitä? - Miksi? - Miten? 2 Mistä on

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 47/2009 Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Helsinki, 2009 KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Selvityshenkilö Pasi Holm 13.11.2009 3 ESIPUHE Tie- ja liikennerahastojen käyttö liikennehankkeiden

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin

Lisätiedot

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA Eteläisen Suomen Liikennefoorumi 15.3.2004 1 Matti Saarinen Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA 1. Liikennejaoston rooli ja budjettiprosessi 2. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hyvä hallintomalli valtion erityistehtävää hoitavissa yhtiöissä ja niiden omistajaohjauksessa (7/2013) 204/54/2011 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 10.6.2013.

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot