Liikenneinvestointien. rahoitus- ja budjetointimalleja. selvittäneen työryhmän raportti 19/2012. Budjetti
|
|
- Aki Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti 19/2012 Budjetti
2
3 Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2012 Valtiovarainministeriön julkaisuja
4 Painotuote VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Paula Karjalainen / Juvenes Print Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012
5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2012 Tekijät toimittaneet työryhmän sihteerit Tuomas Sukselainen ja Tuomo Suvanto; julkaisutiimi Julkaisun nimi Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Asiasanat liikenneinvestoinnit, budjetointi, rahoitus, Infra Oy Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 19/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 47 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvitti hallitusohjelmaan perustuneen toimeksiannon pohjalta edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Työryhmä esitti perinteisen talousarviorahoituksen kehittämiseksi useita toimenpiteitä, jotka joustavoittavat ja selkeyttävät talousarviomenettelyä, mutta eivät kuitenkaan vaaranna valtiontalouden menojen hallinnan edellytyksiä ja vakautta. Väyläverkon kehittämismomentin osalta esitetään valtuusmenettelystä luopumista ja siirtymistä 5-vuotiseen siirtomäärärahamenettelyyn. Lisäksi kehittämishankkeiden suunnitteluun esitetään osoitettavaksi erillinen rahoitus kehittämishankemomentille omana käyttökohteena. Muiden rahoitusmallien osalla keskeisiksi kysymyksiksi täsmentyi Infra Oy-tyyppisen valtionyhtiön ja valtion sisäisen lainamallikonseptin soveltamisedellytysten arviointi. Infra Oy saattaisi olla yksi keino alentaa elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden rahoituskustannuksia. Malliin liittyy kuitenkin vielä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja ongelmia. Tämän takia työryhmä ei tässä vaiheessa katso perustelluksi pysyvän instituution perustamista, mutta ei näe todettujen reunaehtojen täyttyessä estettä Infra Oy:n kokeilemiselle tapauskohtaisesti. Valtion sisäisen lainanannon mallia ei ole toistaiseksi hahmoteltu ja sovitettu yksityiskohtaisesti Suomen olosuhteisiin. Tämän takia työryhmä ei ottanut kantaa sen soveltamiseen Työryhmä korosti, että liikennehankkeista tehtävien päätösten tulee perustua yhteiskuntataloudelliselle kannattavuudelle ja liikennepoliittiselle vaikuttavuudelle. Niiden toteuttamismahdollisuuksia pitää arvioida kokonaisuudessaan menokehysten puitteissa. Toteutus- ja rahoitusmalleja tulee arvioida hankekohtaisesti selkeiden taloudellisuus- ja tehokkuuskriteerien pohjalta. Velkaperusteisten mallien käyttö ei saa johtaa julkisen talouden heikkenemiseen eikä aiheuttaa kohtuuttomia vastuusitoumuksia.
6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, april 2012 Författare Redigerat av arbetsgruppens sekreterare Tuomas Sukselainen och Tuomo Suvanto Publikationens titel Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 19/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 47 Språk Finska Sammandrag En av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp utredde på basis av ett på regeringsprogrammet baserat uppdrag förutsättningarna för utnyttjandet av s.k. nya slags finansierings- och budgeteringsmodeller vid trafikinvesteringar. Arbetsgruppen föreslog flera åtgärder för utveckling av den traditionella budgetfinansieringen som skulle förtydliga budgetförfarandet och göra det flexiblare, men som inte skulle äventyra stabiliteten och förutsättningarna för kontrollen av utgifterna inom statsekonomin. Fullmaktsförfarandet inom utvecklingsmomentet för farledsnätet föreslås bli slopat och ersatt med ett förfarande med 5-åriga överföringsanslag. Dessutom föreslås att planeringen av trafikinvesteringar skulle ingå som ett eget användningsändamål inom utvecklingsprojektmomentet och anvisas skild finansiering. När det gäller andra finansieringsmodeller utvärderade man förutsättningarna för tillämpningen av statsbolag av typen Infra Ab, samt modeller med statsinterna lån. Infra Ab kunde vara ett medel för sänkning av finansieringskostnaderna för projekt som genomförs enligt livscykelmodellen. Modellen är emellertid förknippad med betydande osäkerhetsfaktorer och problem. Det är enligt arbetsgruppen därför inte motiverat att grunda varaktiga institutioner i detta skede, men om de konstaterade specialvillkoren uppfylls kan Infra Ab provas skilt från fall till fall. Någon modell för statsinterna lån har tills vidare inte skisserats upp eller anpassats i detalj till de finländska omständigheterna. Därför har arbetsgruppen inte tagit ställning till tillämpandet av den. Arbetsgruppen poängterade att besluten om trafikprojekt måste basera sig på samhällsekonomisk lönsamhet och trafikpolitisk effektivitet. Möjligheterna att genomföra dem måste utvärderas på ett övergripande sätt med beaktande av utgiftsramarna. Genomförings- och finansieringsmodellerna bör utvärderas projektspecifikt utgående från tydliga lönsamhets- och effektivitetskriterier. Användningen av skuldbaserade modeller får inte leda till en försvagning av den offentliga ekonomin eller till orimliga ansvarsutfästelser.
7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, April 2012 Author(s) Working group secretaries Tuomas Sukselainen and Tuomo Suvanto; publication team: Title of publication Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Publication series and number Ministry of Finance publications 19/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 47 Language Finnish Abstract Based on an assignment founded in the Government Programme, the working group, established by the Ministry of Finance, reviewed the prerequisites for the utilisation of so-called new financing and budgeting models in transport investments. The working group proposed for the development of traditional budget financing a number of measures that would add flexibility and would clarify the budget procedure, but would not jeopardise the prerequisites for the management and the stability of central government spending. In respect of the transport infrastructure development item, it is proposed that the budget authority procedure be discontinued and that a five-year deferrable appropriation procedure be adopted. In addition, for the planning of development projects it is proposed that separate financing be allocated to the development project item for this purpose. With respect to other financing models, assessing the prerequisites for applying an Infra Oy-type of state-owned enterprise and a central government internal lending model concept were identified as key issues. Infra Oy might be one means of lowering the financing costs of projects implemented using a life-cycle model. Significant uncertainties and problems are still associated with the model, however. For this reason, the working group does not consider it justified at this stage to establish a permanent institution, but it does not see any barrier to experimenting with Infra Oy on a case-by-case basis, if the stated boundary conditions are fulfilled. A central government internal lending model has not to date been formulated and adapted in detail to Finnish conditions. For this reason, the working group did not express a view on its application. The working group emphasised that decisions made on transport projects must be justified on the basis of their socio-economic viability and transport policy effectiveness. Their implementation potential should be assessed in its entirety within the spending limits framework. Implementation and financing models should be assessed for each project in turn on the basis of economic and efficiency criteria. The use of debt-based models must not lead to a weakening of public finances nor give rise to unreasonable contingent liabilities.
8
9 Sisältö 1 Johdanto Työryhmän tehtävät ja kokoonpano Yleisiä lähtökohtia, toimeksiannon toteutus ja raportin sisältö Nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitusmallit ja niihin sovellettava budjetointi Kehittämisehdotuksia rahoitus- ja budjetointimenettelyihin Talousarviorahoituksen kehittäminen Infra Oy elinkaari- ja muiden kumppanuusmallien koordinoijana Valtion sisäisen lainanannon malli Johtopäätökset Tulevien liikenneinvestointien kokonaisuus hallitusohjelman ja kehyspäätöksen perustalta Päätöksenteon kriteerit Kehittämismahdollisuudet ja niiden hyötypotentiaali Työryhmän esitykset...34 Liite 1 Yleisesti liikenneinvestointien rahoituksesta ja budjetoinnista...37 Liite 2 Ulkomaisia budjetointikäytäntöjä ja kokemuksia Liite 3 Lähdekirjallisuutta... 47
10
11 9 1 Johdanto 1.1 Työryhmän tehtävät ja kokoonpano Hallitusohjelmassa on sitouduttu selvittämään liikenneinvestointien erilaisia budjetointija rahoitusmalleja. Valtiovarainvaliokunta puolestaan toteaa viimeisimmässä talousarviomietinnössään pitävänsä tärkeänä, että tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja. Hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään edellytyksiä ns. uusien rahoitus- ja budjetointimallien hyödyntämiselle liikenneinvestoinneissa. Osana työtä tuli selvittää myös mahdollisuuksia aikaansaada väylähankkeissa valtiontaloudelle säästöjä ja muita hyötyjä työnimellä Infra Oy kulkevan valtionyhtiökonseptin avulla. Tätä ja muita tarkasteltaviksi valittavia uusia liikennehankkeiden rahoitus- tai budjetointimalleja työryhmän tuli arvioida erityisesti julkisen talouden tasapainon, kustannustehokkuuden, hankkeiden hallinnoinnin tehokkuuden, hankkeiden toteutusta julkisella sektorilla tukevien kannustimien sekä investointitoiminnan vakauden ja pitkäjänteisyyden näkökulmista. Työryhmän toimeksiannon toteuttamisen takarajaksi asetettiin Asettamispäätös löytyy valtioneuvoston hankerekisteristä hankenumerolla VM157:00/2011.
12 10 Työryhmä on toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Jäsenet: Sauli Hievanen, erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Mikael Nyberg, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Jaana Kuusisto, talousjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö Juhani Tervala, pääjohtaja, liikennevirasto Sirkku Linna, erityisavustaja, valtioneuvoston kanslia Jarmo Väisänen, finanssineuvos, valtioneuvoston kanslia Juha Majanen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Kai Mykkänen, erityisavustaja, työ- ja elinkeinoministeriö Kalervo Haverinen, erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Lauri Korkeaoja, erityisavustaja, ulkoasiainministeriö Niklas Andersson, erityisavustaja, sisäasiainministeriö Mats Nyman, erityisavustaja, puolustusministeriö Sihteerit: Tuomas Sukselainen, budjettineuvos, valtiovarainministeriö Tuomo Suvanto, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö 1.2 Yleisiä lähtökohtia, toimeksiannon toteutus ja raportin sisältö Liikenneväyläverkon jatkuvat kehittämistarpeet ja julkisen talouden niille asettamat rajoitukset ovat kaikissa maissa johtaneet uusien tapojen etsimiseen infrastruktuurihankkeiden tehokkaaksi toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Julkisin voimavaroin toteutettavien liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointikysymyksiin on kohdistunut viime vuosina paljon huomiota ja valmistelutyötä niin Suomessa kuin muissakin OECD-maissa 1. On etsitty perusteita ja menettelyjä julkisten investointimenojen budjetoinnille yhtä vuotta pidemmällä ajalle, viime kädessä investointihankkeiden koko elinkaaren pituudelle. Huomattavaa mielenkiintoa on samanaikaisesti kohdistunut yksityisen sektorin ja julkisen sektorin eri toimijoiden kumppanuusjärjestelyin toteutettaviin liikenneinvestointihankkeisiin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös hankkeet liikenneväylien käyttömaksujen hyödyntämiseksi väyläverkoston rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Perusteina julkisessa keskustelussa esitetyille ajatuksille liikenneinvestointien budjetointi- ja rahoituskäytäntöjen muuttamisesta on käytetty mm. investointitoiminnan pitkäjänteisyyden lisäämistä, kustannusten alenemista, investointien vakaampaa tasoa, tehos- 1 Tämän muistion liitteenä esitetään tiivistettyä tietoa liikenneinvestointien rahoituksesta ja budjetoinnista OECD-maissa yleisesti ja tarkemmin yksilöiden eräissä yksittäisissä maissa. Kehittyvissä maissa investointihankkeiden rahoituksen ja budjetoinnin ongelmat ovat yhtälailla huomion kohteena.
13 tumista ja nopeampaa toimeenpanoa sekä erityisesti suurempaa uusien väylähankkeiden määrää kuin käytössä olevat menettelyt sallisivat. Näitä tavoitteita edistämään on etsitty uusia malleja toteutettavaksi joko valtion sisäisin järjestelyin tai hyödyntämällä yrityssektorin, muiden julkisyhteisöjen ja liikenneväylien käyttäjien panosta. Vääjäämätön totuus on, että rahoitusta suurille julkisille liikennehankkeille on viime kädessä saatavissa vain kahdesta peruslähteestä, veronmaksajilta ja/tai käyttäjiltä maksuina tai investointipanoksina. Julkisyhteisöt (valtio ja kunnat) voivat toki ottaa lainaa, mutta velanhoito on niin ikään hoidettava aikanaan joko veroilla tai maksuilla. Yksityistä pääomaa voidaan hankkeisiin saada lähtökohtaisesti vain odotettua tuottoa vastaan. Tätä tuottoa voi puolestaan syntyä ainoastaan verotuloihin, verotukeen tai käyttömaksuihin perustuvien yrityksen kassavirtojen kautta. Periaatteellisella tasolla liikenneinvestointien kustannusvaikutuksen jaksottaminen koko elinkaarensa ajalle merkitsisi vuotuisten poistojen käyttöä tilinpidossa ja budjetoinnissa investoinnin toteutusmenojen sijasta. Koska työryhmän toimeksianto liittyy pelkästään liikenneinvestointien rahoituksen ja budjetoinnin käytännön jaksotusedellytysten selvittämiseen ei ole katsottu perustelluksi laajemmin paneutua valtiontalouden budjetointijärjestelmän perusteita koskevaan kysymykseen menoperusteisen budjetoinnin korvaamisesta ns. tuotto- ja kuluperusteisella budjetoinnilla, jonka eräs tunnusmerkki on juuri investointimenojen kirjaaminen poistojen muodossa. Tähän liittyviä periaatteellisia kysymyksiä ja kansainvälisiä kokemuksia käsitellään kuitenkin lyhyesti liitteessä. Työryhmä on myös rajannut käyttäjiltä perittävien maksujen tarkastelun työnsä ulkopuolelle. Esillä olleissa kehittämisehdotuksissa liikenneinvestointien jaksottamiseksi rakentamisaikaa pidemmälle ajanjaksolle päädytään erilaisiin lainajärjestelyihin, jotka budjetissa puolestaan merkitsevät varsinaisten investointimäärärahojen korvaamista kuoletuksilla ja koroilla. Vaihtoehtona olevat järjestelyt, joissa hankkeiden rahoitus siirrettäisiin kokonaan talousarvion ulkopuolelle, suljetaan tässä tarkastelun ulkopuolelle hallituksen finanssipolitiikan periaatteiden vastaisina. Kun kyseessä ovat suuret liikennehankkeet, joiden elinkaari on kymmenien vuosien mittainen, alenee vuosittainen rahoitustarve yhden aloitettavan hankkeen osalta luonnollisesti pieneen osaan rakentamiskustannuksesta jos lainarahoitus ulotetaan koko elinkaarelle tai ainakin vuodelle. Selviteltäessä erilaisten lainajärjestelyjen merkitystä valtiontalouden hyvän hoidon periaatteiden pohjalta huomiota kiinnitetään keskeisesti lainakustannuksiin (rahoittajien kohtaamiin markkinakorkoihin ja niihin sisältyviin riskilisiin sekä mahdollisiin takausjärjestelyihin kustannuksineen), järjestelyjen vaatimiin hallinnollisiin järjestelyihin ja kustannuksiin sekä rahoitusjärjestelyjen kohteena olevien liikenneinvestointien toteutusmallien toiminnallisiin hyötyihin ja kustannuksiin. Työryhmän on toimeksiantonsa ja lyhyen, vain runsaan kahden kuukauden toimintaaikansa vuoksi täytynyt rajata varsin tiukasti näkökulmaansa vaihtoehtoisten mallien kentässä. Keskeisiksi lähempään tarkasteluun valituiksi Suomen käytäntöjen kannalta uusiksi kysymyksiksi täsmentyivät yhtäältä Infra Oy-tyyppisen valtionyhtiön ja toisaalta valtion sisäisen lainamallikonseptin soveltamisedellytysten arviointi. Edellinen on ensisijaisesti esillä rahoitus- ja toteutusmallina, jälkimmäinen on luonteeltaan budjetointimenettely. Näiden ohella työryhmä on arvioinut jo käytössä olevien mallien rahoitukseen ja budjetointiin 11
14 12 liittyvien järjestelyjen kehittämisedellytyksiä kiinnittäen erityistä huomiota talousarviorahoitukseen liittyviin käytännön kehittämistarpeisiin. Edelleen kiinnitetään huomiota niihin periaatteisiin, joita tulevan liikennepoliittisen päätöksenteon valmistelussa tulisi noudattaa parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi niin liikennepolitiikan kuin valtiontalouden hyvän hoidonkin näkökulmasta. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kuullut työryhmän ulkopuolisina asiantuntijoina toimitusjohtaja Pasi Holmia Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, pääjohtaja Tuomas Pöystiä Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja väitöskirjatutkimusta aihepiiristä valmistelevaa controller Marja Heikkinen-Jarnolaa liikenne- ja viestintäministeriöstä. Tässä raportissa esitellään seuraavaksi nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimallit sellaisina kuin niitä vuoden 2012 talousarvion yhteydessä sovelletaan. Samaan yhteyteen on koottu esitettyjä näkemyksiä kyseisten mallien myönteisistä ja ongelmallisista piirteistä. Tältä pohjalta edetään sitten edellä jo mainittuihin rahoitus- ja budjetointimallien kehittämiskysymyksiin esitellen ehdotukset ja arvioiden niiden soveltamisedellytyksiä toimeksiannossa täsmennetyin kriteerein. Raportti päättyy johtopäätösosaan, johon on koottu työryhmän vastaukset toimeksiannossa annettuun tehtävään. Liitteisiin on koottu taustatietoja eräistä rahoitus- ja budjetointimenettelyjen periaatteellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä menettelyistä ja kokemuksista työryhmän tehtävään liittyen.
15 13 2 Nykyisin käytössä olevat liikenneinvestointien rahoitusmallit ja niihin sovellettava budjetointi Lähtökohtana vaihtoehtoisten rahoitus- ja budjetointimallien kehittelylle ovat nykyiset käytännöt sellaisina kuin niitä sovelletaan vuoden 2012 talousarviossa 2. Nykykäytäntö on asteittaisen kehitystyön tulos pyrittäessä sovittamaan finanssi- ja liikennepolitiikan näkökohtia yhteen talousarviolainsäädännön puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi selkeä momenttijako ja yhtenäisen määrärahalajin (3 vuoden siirtomäärärahan) käyttö ovat tulleet äskettäin sovellettaviksi. Kokonaisuus, jota tarkastellaan koostuu kolmesta talousarviomomentista: Momentti Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentti Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentti Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Näille momenteille on budjetoitu väyläverkoston kehittämishankkeiden keskeisimmät määrärahat. 3 Kukin kolmesta momentista on rahoitusjärjestelyjen osalta ainakin jossain määrin omantyyppisensä. Sovellettu kolmijako perustuu kolmeen rahoitusmalliin, joiden budjetointi on kaikissa tapauksissa nykyisin toteutettu 3 -vuotisena siirtomäärärahana. Momentille Väyläverkon kehittäminen budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituk- 2 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta, Valtiovarainministeriö 3/ Tähän kokonaisuuteen voitaisiin vielä lisätä samaan talousarviolukuun sisältyvä momentti Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha), jolle vuonna 2012 on budjetoitu 35 milj. euroa. On myös syytä todeta, että nettobudjetoidulle momentille Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) budjetoituja varoja voidaan käyttää väyläverkkoinvestointeihin ja niiden suunnitteluun momentin päätösosassa tarkemmin määritellyllä tavoin. Perusväylänpitoon vuodelle 2012 on budjetoitu noin 933 milj. euroa, josta uus- ja laajennus- sekä korvausinvestointeihin on varattu 268,4 milj. euroa.. Edelleen momentti Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)kuuluu liikenneinvestointihankkeiden kokonaisuuteen. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen on vuoden viiveellä rakentamiskustannusten toteutumista seuraten maksettava valtion korkeintaan 30 prosentin osuus Espoon ja Helsingin yhteisen länsimetrohankkeen kustannuksista, jonka vuoden 2012 talousarvion yhteydessä on arvioitu kohoavan nykyhinnoin 221 milj. euron kokonaissummaan.
16 14 sella toteutettavat hankkeet. Näihin hankkeisiin voi sisältyä myös ulkopuolisten rahoitusosuuksia. Momentille Eräät väylähankkeet budjetoidaan hankkeet, jotka ulkopuoliset tahot kuten kunnat ja yritykset rahoittavat ennakkoon ja valtio maksaa syntyneet kustannukset korottomana jälkikäteen takaisin. Näihin hankkeisiin voi sisältyä myös ulkopuolisia rahoitusosuuksia. Momentti Elinkaarirahoitushankkeet sisältää vuosittaiset budjetoidut väylähankkeiden toteuttamiseksi koottujen kumppanuus- (eli PPP-) hankkeiden palvelumaksut, joilla katetaan niin rakentamista, kunnossapitoa kuin rahoituskustannuksiakin. Väyläinvestointihankkeiden kokonaisarvo; hankekohtaisten valtuuksien summa ja sitoumuksista aiheutuvat menot vuodesta 2012 eteenpäin, milj. euroa Valtuudet vuoden 2012 talousarvion mukaan, milj. euroa Menot 2012 Menot 2013 Menot 2014 Menot 2015 Menot Menot yhteensä Väyläverkon kehittäminen 2 361,4 444,7 374,8 260,2 176,9 164, , Eräät väylähankkeet 447,0 73,1 168,1 20,0 94,0 91,0 446, Elinkaarirahoitushankkeet 1 602,3 47,9 47,0 66,0 97,8 968, ,9 Väyläinvestointivaltuudet yhteensä 4 410,7 565,7 589,9 346,2 368, , ,7 Ulkopuoliset rahoitusosuudet (mm. kuntien osuudet) 1,3 3,5 20,0 70,5 61,0 156,3 Valtion rahoitusosuus yhteensä 564,3 586,4 326,2 298, , ,4 Lähde: LVM, VM, Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta Taulukko sisältää vain käynnissäolevat hankkeet helmi-maaliskuun 2012 tilanteen mukaan Yllä oleva taulukko kuvaa hankekokonaisuutta, jonka rahoituksesta valtiolle on syntynyt 4,4 mrd. euron kokonaisvastuu 4. Vuoden 2012 talousarviotietojen mukaan näistä valtuuksista arvioidaan määrärahoina ennen vuotta 2012 tulleen käytetyksi 1,3 mrd. euroa (30 %), vuonna 2012 tulevan käytetyksi 0,6 mrd. euroa (vajaa 13 %) ja myöhempinä vuosina olisi määrärahan tarvetta vielä noin 2,5 mrd. euroa ( 57%). Ulkopuolisten rahoittajien osuus vuodesta 2012 eteenpäin on 0,156 mrd. euroa eli 3,5 %, Jäljempänä johtopäätösluvussa palataan tarkemmin tulevien vuosien väyläinvestointien rahoituksen liikkumavaraan uusien rahoitusmallien soveltamisen näkökulmasta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin syytä korostaa tämänhetkiseenkin liikenneinvestointien rahoituskäytäntöön sisältyvän varsin suuren myöhempiin vuosiin ulottuvan vastuutaakan. Osittain kyse on vain muutamien vuosien päähän ulottuvista velvoitteista, elinkaarihankkeiden osalta kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen (nykyisten hankkeiden osalta pisimmillään vuoteen 2029) ulottuvista hankevastuista. 4 Taulukko perustuu vuoden 2012 talousarvion asiakirjayhdistelmän tietoihin. Momentin valtuus ei sisällä Pisara-radan suunnittelua (ei valtuutta), mutta Pisara-radan suunnittelumenot ja ulkopuoliset rahoitusosuudet sisältyvät taulukkoon.
17 15 Suora talousarviorahoitus Runsasta puolta tämänhetkisten suunnitelmien mukaisista valtion liikenneinvestointihankkeiden kokonaismenoista ollaan toteuttamassa välittömään talousarviorahoitukseen perustuen. Pelkästään rakentamiskustannusten pohjalta arvioiden (siis jättäen elinkaarihankkeiden rahoituskustannukset kustannuslaskelmassa huomiotta) osuus olisi vielä tätä jonkin verran suurempi. Kun hallitus haluaa sisällyttää talousarviovuonna rakentamissopimusvaiheeseen ehtivän uuden väylähankkeen tähän hankekategoriaan (momentille ) esitetään hankekohtaista euromääräistä valtuutta eduskunnan hyväksyttäväksi momentin päätösosassa. Perustuslain mukaan talousarviovuoden ajan voimassa oleva valtuus oikeuttaa sopimuksen tekoon kyseisenä vuotena. Määrärahatarve talousarviovuodelle ja tuleville vuosille otetaan huomioon talousarvion ja kehysten mitoituksessa hankkeen etenemisen myötä. Esimerkiksi vuoden 2012 talousarviossa on näin määritelty ja myönnetty kahden uuden hankkeen sopimusvaltuudet tämän momentin kautta rahoitettavista kaikkiaan 21 hankkeesta. Valtuuksia lisättiin näitä kahta hanketta varten 287 milj. eurolla eli vajaalla 14 prosentilla. Talousarviorahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Tasapuolinen, selkeä ja läpinäkyvä; avoimesti talousarviovalmisteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon ja valtion varainhoidon valvonnan kohteena Vakiintuneet menettelyt ja tuttuus soveltajille Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Hankemäärärahojen sisällyttäminen talousarvioon ja hankkeiden ajoitus ja kustannukset riippuvaisia hankkeiden kokonaismäärälle asetetuista kehys- ja tasapainorajoitteista; mahdollisesti myös suhdannetekijöistä Valtuusmenettelyn kankeus ja hallinnollinen taakka Riskien määrittely, hinnoittelu ja hallinta lähtökohtaisesti valtion/veronmaksajan vastuulla Elinkaarihankkeet Liikenneviraston perusmääritelmän mukaan elinkaarihankkeessa palvelun tuottaja tekee rakennussuunnitelmat, rakentaa, kunnossapitää ja rahoittaa liikennehankkeen. Valtio maksaa hankkeen takaisin vuoden aikana vuosimaksuin, joissa otetaan huomioon rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen kustannusten ohella myös väylän käytettävyys ja laatu. Vuoden 2012 talousarvion momentilla ovat elinkaarihankkeina mukana Valtatie 4 Järvenpää-Lahti (valmistui 1999, sopimus päättyy vuonna 2012; kokonaisrahoitus 234 milj. euroa); E18 Muurla-Lohja (valmistui 2008, sopimus jatkuu vuoteen 2029, kokonaisvaltuus 700 milj. euroa) sekä E18 Koskenkylä-Kotka (valmistumassa liikenteelle 2014, sopimus jatkuu vuoteen 2026; kokonaisvaltuus 650 milj. euroa). Suomessa sovelletut liikenneinvestointien kumppanuusmallit ovat lähtökohtaisesti olleet laajoja kattavuudeltaan (tätä heijastanee niistä nyttemmin vakiintunut elinkaarihanke-termikin) ja ennen muuta kattaneet myös rahoituksen.
18 16 Elinkaarirahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Mahdollisuus nopeampaan aikataulutukseen ja toteutukseen Mahdollisuus parempaan tehokkuuteen ja laatuun Mahdollisuus joustavampaan toimintaan lyhyellä aikavälillä Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Rahoituksen korkeat kustannukset etenkin valtion yleisiin lainanoton kustannuksiin verrattaessa ; sitoumuksen pitkäkestoisuus ja liikkumavaran kaventuminen ja joustavuuden väheneminen pitkällä aikavälillä Vaikea soveltaa vanhojen ratojen kunnostukseen, teknisesti vaativiin kohteisiin (kuten tunneleihin) Riskien määrittely ja hinnoittelu vaikeaa ja riskinhallinta sopimuksin haastavaa Riippuvuus konsulttipalveluista Tarjouskustannusten korkeus Jälkirahoitushankkeet Jälkirahoitusmallissa kunta tai yritys rahoittaa hankkeen investointivaiheen ja valtio maksaa takaisin yhdessä tai useammassa erässä muutaman vuoden kuluttua, lähtökohtaisesti ilman korkoa. 5 Ulkopuolisella rahoittajalla voi olla pysyvä omakin rahoitusosuus (yhteisrahoitus, vrt. jäljempänä). Valtion talousarviossa perusperiaate on tulouttaa ulkopuolinen rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön satunnaisten tulojen momentille Liikenneviraston tulot. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy tällä momentilla väylähankkeiden TEN-tuloja 7,2 milj. euroa ja Espoon kaupungin rahoitusosuus mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio -hankkeesta 28,5 milj. euroa, Finavia Oyj:n rahoitusosuus Kehäratahankkeesta 15 milj. euroa ja Kotkan kaupungin rahoitusosuus E18 Koskenkylä Kotka erillishankkeesta aiheutuvista menoista 0,5 milj. euroa. Jälkirahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Mahdollisuus aikaistamiseen ja nopeampaan toteutukseen Valtiolle edullinen korottomuus Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Kunnat epätasa-arvoisessa asemassa Liikenneinvestointien kokonaisvaikuttavuus ja tuottavuus saattaa heiketä jos rahoituksen saatavuudesta muodostuu valikoiva tekijä Rajoittaa tulevien vuosien liikkumavaraa kehyksissä ja talousarviossa; korkokustannuksia julkiselle sektorille kokonaisuutena Yhteisymmärryksen löytäminen saattaa olla haasteellista ALV-ongelmia muiden kuin valtion hankkeiden osalta 5 Pasi Holm käyttää menettelystä kuvaavaa termiä aikaistamismalli. Holm (2009).
19 17 Hyötyjä maksaa/yhteisrahoitusmalli Valtion liikennehankkeella on usein ulkopuolinen intressitaho (kunta tai yritys), jonka osallistuminen ja sitouttaminen hankkeeseen on perusteltua. Esimerkkinä vuoden 2012 talousarvioon sisältyvä yhteis-ja samalla jäkirahoitushanke on Kehä I Turunväylä-Vallikallio (valtion osuus 61 % ja Espoon 39 %, valmistuminen 2012; 147 milj. euron kokonaisvaltuus). Yhteisrahoituksesta esitettyjä arviointeja Myönteisiä piirteitä Rahoitusvastuu kohdentuu hyödyn saajalle Mahdollisuus aikaistamiseen ja nopeampaan toteuttamiseen Mahdollisuus useamman osapuolen hankkeiden yhdistämisestä koituviin mittakaava- ja yhteensovitushyötyihin Kielteisiä tai ongelmallisia piirteitä Tasapuolisen kohtelun turvaaminen ongelmallista Yhteisymmärryksen löytäminen saattaa olla haasteellista
20 18
Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Pasi Holm
Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Pasi Holm 13.11.2009 Toimeksianto 1) Kartoittaa maailmalla olevat erityyppiset rahastoratkaisut
LisätiedotLiikenneinvestointien. rahoitus- ja budjetointimalleja. selvittäneen työryhmän raportti 19/2012. Budjetti
Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti 19/2012 Budjetti Liikenneinvestointien rahoitus- ja budjetointimalleja selvittäneen työryhmän raportti Valtiovarainministeriön
LisätiedotLiikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014
Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti
LisätiedotRaitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys
Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä
LisätiedotLiikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012
106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta
LisätiedotLiikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen)
Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Työryhmän kokoonpano Toimikausi 12.4.2005-31.3.2006 Puheenjohtaja toimitusjohtaja
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotParlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä. Liikenneverkon rahoitusmallit. Taustamuistio
Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Liikenneverkon rahoitusmallit Taustamuistio 16.11.2017 Lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen
LisätiedotMistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi?
Mistä rahat liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitoon? Kuljetusyrityksetkö maksajiksi? Logistiikkayritysten Liitto ry juhlaseminaari 20.5.2011 neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto Sisältö Liikenteen hallinnonalan
LisätiedotLIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
LisätiedotTilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta
130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotRAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1
RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
LisätiedotHE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja
LisätiedotInnovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2016 II LISÄTALOUSARVIOON
EI JULKINEN kunnes VM antaa oman ehdotuksensa. JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Innovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2016 II LISÄTALOUSARVIOON 32.20.06 Innovaatiorahoitukeskus Tekesin toimintamenot
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotMillaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
LisätiedotFinanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp
Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Budjettivalvontapäällikkö, KTT Heidi Silvennoinen Ekonomisti, KTT Jenni Jaakkola 20.10.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen
LisätiedotLiikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2010
121/53/10 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 11.5.2011 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2010 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
Lisätiedotmove!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki
move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotElinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
LisätiedotHE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 163/2012 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden
LisätiedotKolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus
Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset
LisätiedotESIR:in hyödyntäminen Suomessa
ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja
LisätiedotInnovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON
EI JULKINEN kunnes VM antaa oman ehdotuksensa. JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin EHDOTUS VUODEN 2018 II LISÄTALOUSARVIOON Tämä asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019 2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2018-2022 1 600 000
LisätiedotMaakuntahallitus 32 14.03.2016
Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016
LisätiedotValtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?
Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka
Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 367/2014 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan,
LisätiedotHE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 232/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
LisätiedotHE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotVARAT Valtion televisio- ja radiorahaston saldo Siirto valtion talousarviosta mom YHTEENSÄ
Liite 2. Valtion televisio- ja radiorahaston käyttösuunnitelma ajalle 1.1. - 31.12.2017 VARAT Valtion televisio- ja radiorahaston saldo 1.1.2017 9 150 000 Siirto valtion talousarviosta mom. 31.40.60 507
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotHE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta
LisätiedotTulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 141/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalouden interventiorahastosta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotLISÄYS SOPIMUKSEEN HELSINGIN KAUPUNGIN JA SUOMEN VALTION VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ HELSINGIN OLYMPIASTADIONIN PERUSPARANNUSHANKKEEN RAHOITTAMISESSA
LISÄYS SOPIMUKSEEN HELSINGIN KAUPUNGIN JA SUOMEN VALTION VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ HELSINGIN OLYMPIASTADIONIN PERUSPARANNUSHANKKEEN RAHOITTAMISESSA 1 Sopijapuolet Allekirjoittaneet sopijapuolet Helsingin
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotEtelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilintarkastuskertomus
111/53/2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.5.2013 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden
LisätiedotOsasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 10. Liikenneviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 11 118 000 euroa. Selvitysosa: Tulot ovat EU:n suoran rakentamistuen
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotHE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta
LisätiedotVesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin
LisätiedotTiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
LisätiedotTIE- JA LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUKSEEN LISÄÄ JOUSTAVUUTTA: SOVELTUISIVATKO TIE- JA LIIKENNERAHASTOT SUOMEEN?
1 PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 220 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 13.11.2009 TIE- JA LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUKSEEN LISÄÄ JOUSTAVUUTTA: SOVELTUISIVATKO TIE-
LisätiedotHE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
LisätiedotPro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista
Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS
VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004
202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotLiikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen
Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan
LisätiedotValtion rahoittaman rakentamisen ongelmat. Selvitysmies Erkki Virtanen Selvitysmiestyön luovutustilaisuus
Valtion rahoittaman rakentamisen ongelmat Selvitysmies Erkki Virtanen Selvitysmiestyön luovutustilaisuus 30.3.2017 Selvitystyöni tausta ja tavoitteet Pääministeri Juha Sipilä kutsui minut (30.12.2016)
LisätiedotValtion budjetti. Avoin valtion budjettidata Tutkibudjettia.fi. Budjettiosasto Ennakkobriiffi, Hack the Budget
Valtion budjetti Avoin valtion budjettidata Tutkibudjettia.fi 14.10.2016 Ennakkobriiffi, Hack the Budget Budjettiosasto Sisältö Valtion budjetti Mikä on valtion budjetti? Avoin data ja budjettikirja Budjetin
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotOnko väylänpidon rahoitus oikealla tasolla?
Onko väylänpidon rahoitus oikealla tasolla? Infrapoliittinen iltapäivä 4.4.2006 Tuomas Sukselainen Keskipitkän ajan talousnäkymät 2005 2006 2007-2011 BKT, määrä 2,6 3,7 2,5 -> 1,5 %-muutos Hinnat 0,9 1,1
LisätiedotTYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006
211/53/06 Työministeriö 24.5.2007 TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa työministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän tilintarkastuskertomuksen.
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotValtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on
LisätiedotJulkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys
Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y
LisätiedotLiikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012
Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle
LisätiedotRahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
1 (5) Kirje VM/1609/02.02.03.09/2018 6.9.2018 Ministeriöiden tietohallinto- ja taloushallintojohdolle jaettavaksi edelleen virastoille ja laitoksille Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan,
LisätiedotKommentit parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista
Liikenne - ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi kati.jussila@vm.fi PL 31 00023 Valtioneuvosto Kommentit parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle perusväylänpidosta, korjausvelasta
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
184/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 19.4.2007 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006
147/53/06 Opetusministeriö 31.5.2007 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän
LisätiedotOsakas A-osakkeet B-osakkeet
1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460
LisätiedotHE 137/1997 vp PERUSTELUT
HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
139/53/06 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 16.5.2007 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA. Väylähankkeiden määrärahat ja valtuudet ASIAN VIREILLETULO
PÄÄTÖS 15.04.2014 Dnro OKV/4/50/2011 Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO 1/12 ASIA Väylähankkeiden määrärahat ja valtuudet ASIAN VIREILLETULO Valtiontalouden tarkastusvirasto mainitsi
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä
LisätiedotMuutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (5) 151 Tripla-rakennushankkeen HKL:n kustannusosuuksien hyväksyminen HEL 2016-008432 T 02 08 03 01 Päätös Käsittely päättää hyväksyä Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen
LisätiedotPPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman
PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2016 1 (5) 3 Yhteistyösopimus Espoon kaupungin kanssa koskien Raide-Jokerilinjan suunnittelua ja toteuttamista HEL 2016-009656 T 00 01 06 Esitysehdotus Taustaa esittää
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö
Julkisen talouden suunnitelma 2017-2020 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Määrärahakehykset 2017-2020 1 000 euroa TA 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 01. Hallinto ja toimialan yhteiset
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotHE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ
HE 185/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja
LisätiedotO 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta
O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 Leena Juvonen 19.4.2017 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan tulee omaksua aiempaa merkittävästi aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?
Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä
LisätiedotSiun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
Lisätiedot