Riistatieto metsästyksen oikeutuksen perustana. Riistapäivät 2013 Lahti Pirjo Ilvesviita, Metsähallitus/Eräpalvelut

Transkriptio

1 Riistatieto metsästyksen oikeutuksen perustana Riistapäivät 2013 Lahti Pirjo Ilvesviita, Metsähallitus/Eräpalvelut 1

2 Sisältö Metsästyksen erityisyys eläin-ihminen suhde ja sen ristiriitaisuus Metsästyksen oikeuttaminen ja perusteet eri aikakausina Riistatalouden tulevaisuuden haasteet ja muutoksen välttämättömyys 2

3 Metsästyksen erityisyys eläin-ihminen suhde ja sen ristiriitaisuus 3

4 Eläin on osa inhimillistä maailmaa kaikissa kulttuureissa ja muodostaa olennaisen osan ihmisen luontosuhdetta Eläimet ovat hyviä ajatella (C. Lévi-Strauss) Ihminen käyttää eläimiä paitsi ravinnoksi, myös ajattelun välineenä Eläin toimii ihmisyhteisön peilinä ja käsitys ihmisyydestä rakentuu eronteossa ihmiseläimen ja muiden eläinten välillä Eläimen asema suhteessa ihmiseen ainutlaatuinen ne ovat kuin me, mutta eivät kuitenkaan ole Ihmisen erottaminen eläimestä myös tapa, jolla eläinsuhteiden ristiriitaisuutta hallitaan haasteellista, koska eläin kuuluu kuitenkin moraalisen huolenpidon piiriin Eronteko kieltää ihmiseksi luokitellun hyväksikäytön, mutta oikeuttaa eläimiksi määritellyn hyödyntämisen 4

5 Luokittelemalla eläimet yhteiskunta oikeuttaa niiden tietynlaisen kohtelun Tuotantoeläinten pito erotetaan hyväksikäytöstä, lemmikkien pito orjuudesta ja metsästäminen tappamisesta (sov. Valkonen 2012) 5

6 Eläimiin liittyy monia arvoja ja merkityksiä, ne herättävät tunteita ja niihin on helppo samaistua (vrt. kalat, kasvit) Suhtautuminen eläimeen vaihtelee eri aikakausina eläimet ovat sosiaalisia konstruktioita ja kulttuurisia ilmiöitä 6

7 1930-luvun Punainen kirja 7

8 1930-luvun Punainen kirja 8

9 A pig devoured the 4-month old daughter of the Machieu family in France 1567, convicted by a court and hanged from a tree In 1474 the authorities at Basle in Switzerland condemned a demonic rooster to the stake (Oldridge, Darren, Strange Histories, Payson Evans, E The Criminal Prosecution and Capital Punishment of Animals) 9

10 'He sleeps with me, eats with me, showers with me, goes shopping with me': Owner of Darwin the Ikea monkey desperate to get her 'baby' back By Daily Mail Reporter PUBLISHED: 20:04 GMT, 11 December 2012 UPDATED: 07:14 GMT, 13 December

11 Metsästyksen oikeuttaminen? Kysymys metsästyksen yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä 11

12 Metsästys eläimen tappaminen kuoleman aiheuttaminen samankaltaisuuden kokemus häpeä syyllisyys ja myötätunto 12

13 Jokaisessa yhteiskunnassa on ns. kulttuurisia esisopimuksia, jotka määrittävät kielletyt ja sallitut toimet eläintä kohtaan Ihmisen suhde eläimeen tarkoin juridisesti määritelty, lisäksi kirjoittamattomat eettiset periaatteet ja normit Eläimelle aiheutetulle kärsimykselle, kivulle tai kuolemalle on aina löydettävä syy, viaton luontokappale, ihmisen ylivoima Metsästys on erityinen yhteiskunta- ja eläinpoliittinen sektori, koska eläimen tappaminen ja eläimen kuolema kuuluu olennaisena osana metsästystoiminnan luonteeseen Metsästyksessä puututaan näkyvästi luonnonvaraisen eläimen elämään = > edellyttää vahvaa säätelyjärjestelmää 13

14 Miksi ihminen metsästää? Mitä silloin kysytään? 1. Perusteluja, joiden vuoksi yksilö harrastaa metsästystä = henkilökohtaiset motiivit 2. Perusteluja, joiden vuoksi metsästys on yhteiskunnassa hyväksyttyä/hyödyllistä toimintaa = oikeuttaminen Mitä hyötyä ja arvoa metsästys tuottaa yhteiskunnalle/luonnolle Metsästystoiminnan yhteiskunnallinen puolustaminen Mahdollistavat yksilön harjoittaman metsästystoiminnan Metsästys väline muiden päämäärien saavuttamiseksi 14

15 Peruslähtökohtia Riistaeläinkantojen hoito/säätely yksi yhteiskunnan perustehtävä Metsästyksen harjoittaminen keskeinen edellytys metsästäjien riistanhoidolliselle aktiivisuudelle Metsästyksen harjoittaminen paitsi yhteiskuntapoliittinen myös eettinen kysymys > nykyään metsästystä katsotaan ensisijaisesti eläimen näkökulmasta Nyky-yhteiskunnassa oikeus metsästää ei ole itsestäänselvyys, vaikka se olisi ekologisesti täysin kestävää => metsästystä ympäröi monitahoinen ja kiistanalainen arvojen ja intressien joukko Oikeus metsästää suhteutetaan aina aikakauteensa ja peilataan vasten niitä vaatimuksia/odotuksia, joita yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta esiintyy Metsästyksen yhteiskunnallinen hyöty ja arvo joudutaan perustelemaan aina uudelleen yhteiskunnan muuttuessa Metsästyspoliittisten tavoitteiden onnistumisen ja politiikan toimivuuden ratkaisevat viimekädessä metsästystä harrastavat yksilöt

16 Metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä edesauttaneet tekijät Suomessa Metsästäjien suhteellinen osuus väestöstä huomattavan suuri Historialliset erivapaudet metsästyksen harjoittamiseen laajat, kaikilla kansalaisilla oikeus metsästää (maattomien huomiointi) Talonpoikainen perinne, kollektiivinen sadonkorjuumentaliteetti Sosiaalisen yhdessäolon muoto ja laaja harrastajapohja Vapaaehtoistyö ja talkooperinne, seuratoiminta Metsästysmaiden väljyys, tilaa metsästää Riistakantojen elinvoimaisuus hyvä Luonnon pienimuotoisen hyödyntämisen arvostus suurta 16

17 Metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä edesauttaneet tekijät Suomessa Luonnon virkistyskäyttö vapaa-aikana tärkeää suomalaisille Yhteisöllisten ja yksilötaloudellisten etujen yhdistyminen Maanomistuksen ja metsästysoikeuden kytkentä > riittävän suuret ja yhtenäiset metsästys- ja riistanhoitoalueet Riistalaskentajärjestelmät ja pyrkimys kestävyyden todentamiseen Vahva ohjausjärjestelmä ja riittävän nopea reagointi yhteiskunnallisiin/ekologisiin muutoksiin ja niistä aiheutuviin vaatimuksiin 17

18 Metsästyksen oikeuttaminen eri aikoina Hyöty luonnolle Petojen ja vahinkoeläinten hävittäminen Riistan suojelu Riistakantojen vahvistaminen Riistan säilyttäminen Eläinten kärsimysten vähentäminen Luonnon tasapainon ylläpito Luonnontilan parantaminen Tuoton lisääminen Uusiutuvan luonnonvaran rationaalinen hyödyntäminen Taloudellisen hyödyn lisääminen Riistavahinkojen torjunta Kansallisomaisuuden hoito Petokantojen säätely ja torjunta Vahinkoeläinten hävittäminen Luonnon hyvinvoinnin edistäminen Luonnon hoitaminen Ympäristönsuojelun toteuttaminen Elinympäristöjen parantaminen Riistanhoito ja suojelu Eläinten hyvinvoinnin edistäminen Riistakantojen säätely Riistavahinkojen torjunta Eläinlajien välisen tasapainon ylläpito Suurpetokantojen hoito Pienpetojen kannan säätely Vahinkoeläinten torjunta Kokonaisvaltainen luonnon hoito

19 Metsästyksen oikeuttaminen eri aikoina Hyöty ihmiselle Ruumiinkunnon ylläpito Henkinen sivistyminen Luonteen kasvatus ja karaisu Vastuuntunnon ja moraalin kasvattaminen Urheilun harjoittaminen, ulkoilu Ampumataidon ylläpito Nautinto ja huvi Luonnonkauneudesta nauttiminen Vastakohta arkielämälle, paluu luontoon Vanhan eräkulttuurin palauttaminen Luontorakkauden lisääntyminen Luonnon kirjan lukeminen Jännityksen kokeminen Metsästysvietin säätely ja sen tyydyttäminen Luontoyhteyden ja alkuperäisen elämäntavan saavuttaminen Kulttuuriperinnön vaaliminen Metsästysvietin tyydyttäminen Virkistyksen kokeminen Miehen kasvattaminen ja miehuuden osoittaminen Ruumiinkunnon ylläpito Luonnon tuntemuksen lisääntyminen Yksilö- ja kansantaloudellisten hyötyjen lisääminen Luontokokemusten saavuttaminen Luonnon ja eläinten tuntemuksen parantaminen Vapaa-ajan vietto ja virkistys Luonnonhoidon/erätaitojen pätevyyden ylläpito Metsästystaitojen säilyttäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

20 Johtopäätöksiä metsästyksen oikeuttamisessa heijastuu kunkin ajan yhteiskunnallinen ilmapiiri ja ajanhenki eläinten merkitys muuttunut olennaisesti viimeisten 100 vuoden aikana nykyisin eläimillä laaja yhteiskuntapoliittinen merkitys ja politisoitunut asema yhteiskunnassa ja luonnontaloudessa tapahtuneet muutokset on huomioitu metsästyspolitiikassa, myös metsästäjät ovat olleet aktiivisia muutosten aikaansaamisessa metsästyspolitiikassa onnistunutta yhteiskunnallista herkkyyttä metsästyksen oikeuttamisen perusteet muovautuneet yhteiskuntamuutosten mukaisiksi => vahvistaa metsästyksen hyväksyttävyyttä metsästäjän etua korostavasta politiikasta siirrytty yhä enemmän riistaa ja luonnon intressejä korostavaan luonnonhoidon politiikkaan 20

21 Riistatalouden tulevaisuuden haasteet ja muutoksen välttämättömyys 21

22 Riistatalouden muutoksia/haasteita Kestävyys läpäisyperiaatteena kaikilla politiikan sektoreilla > toimia pohditaan niiden ympäristövaikutusten kautta Koskemattoman luonnon arvon nousu Ilmaston lämpeneminen > lajien esiintymisalueiden muutokset, lajien häviäminen, uudet lajit? Yhteiskunnassa halutaan tietoa riistaeläinkannoista ja metsästyksen kestävyydestä > kontrolli lisääntyy Suojelualueiden metsästyskäytännöt, metsästystoiminnan sääntelyn voimistuminen, metsästyksen ja suojelun yhteensovittaminen Eläinten hyödyntämisen valvonnan tiukkeneminen, omavalvonta ja uudet toimijat Metsästys ja riistatalous on osa EU:n yhteistä luonnonvarapolitiikkaa haasteena kulttuuriset ja historialliset erot 22

23 Riistatalouden muutoksia/haasteita Sidosryhmäkentän laajeneminen ja kansainvälistyminen, muiden toimijoiden osallistuminen entistä voimakkaammin riistatalouden kysymyksiin Maanomistajien kaupungistuminen > metsästyksen tarpeellisuus perusteltava entistä tarkemmin Väestökehitys > metsästäjien määrän laskeminen, ikääntyminen, muuttoliike, asuinpaikka Metsästäjäkunnan muuttuminen > muutokset talkooaktiivisuuteen, riistalaskentoihin, pienpetopyyntiin, lupapolitiikkaan Nuorten aktivointi, vapaa-ajan vieton vaihtoehdot lisääntyvät Riistaeläinten esiintyminen urbaaneissa ympäristöissä > haasteita lainsäätäjille, sosiaaliset ristiriidat 23

24 Evoluutio tieteellinen, tekninen, kulttuurinen, ideologinen, yhteiskunnallinen ei pääty koskaan Riistakantojen hoito, riistatalous ja niitä koskevat päätökset ovat aina yhteiskunnallisia ja moniäänisiä valintoja Riistatalouden kentän hallinta on loppujen lopuksi yhteiskunnassa vallitsevan moniarvoisuuden hallintaa Luonnonvarojen käyttö ja suojelu kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa, haasteena monien näkökulmien yhtäaikainen hallinta Metsästystoimintaa eläinkantojen säätelijänä ja suojelijana arvioidaan lakkaamatta Riistaväellä ei ole yksinomaista asiantuntijuutta tai määrittelyvaltaa riistapolitiikan toiminta-alueella 24

25 Mikä metsästyksen oikeuttamisessa keskeistä tänään? Riistalajiston elinvoimaisuuden turvaaminen Elinympäristöjen parantaminen ja ennallistaminen Riistakantojen säätely (ml. pedot) Riistavahinkojen torjunta Luonnon hyvinvoinnin edistäminen Mitä se edellyttää? Metsästyksen säätelyjärjestelmän perustumista tutkittuun tietoon Riistakentässä tapahtuvien ilmiöiden ennakointia ja kykyä vastata niihin riittävän nopeasti (=strateginen ketteryys) Kestävyyden todentamista (kanta-, tiheys ym. arviot, saalistiedot jne.) Todennettuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa Metsästäjien vastuullisuutta tiedon tuottajina 25

26 Metsästys on edelleen merkittävä luonnonkäyttömuoto metsästäjää, n aktiivista hirvenmetsästysseuraa n. 200 erä- ja metsästysmatkailuyritystä metsästäjää kävi metsällä, sai saalista (2010) 5,3 miljoonaa metsästyspäivää 290 htv vapaaehtoistyötä = 1 htv/rhy, n / metsästäjää osallistui (2008) SRVA varallaolo 1800 htv (2008) Vapaaehtoistyön arvo n. 7,1 M (rhy, riistalaskennat, ampumakokeet, kolarit ja SRVA) Riistasaaliin laskennallinen tuotto 83 M, hirvieläimet 61 M (2010) Metsästyksen alue/paikallistaloudellinen tuotto huomattava Metsästyksen muut välilliset vaikutukset kansantalouteen, hyvinvointiin, terveyteen, yritystoimintaan.?? 26 (Helsingin yliopisto 2009, Rktl 2010 & 2011)

27 Kiitos! Ilvesviita_v%C3%A4it%C3%B6skirja.pdf?sequence=1 27