Laihian kunta TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 Laihian kunta TILINPÄÄTÖS 2013 Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 Kunnanjohtajan katsaus... 4 Yleistietoa kunnasta... 6 Kunnan hallinto... 8 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntien talouden kehitys Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa KUNNAN HENKILÖSTÖ Laihian kunnan henkilöstö ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Riskienhallinta Toiminnalliset riskit Rahoitusriskit Vahinkoriskit Oikeudenkäynnit SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisällytettävistä yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Oleelliset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS-TOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VEROTULOJEN ERITTELY VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase KONSERNILASKELMAT

3 Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät KONSERNITILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (ulkoiset) Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaisten kulujen ja tuottojen erittely Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot/ -tappiot TASEEN LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien sijoitukset Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Omistus muissa yhtiöissä Saamiset Oma pääoma Pitkäaikaiset velat Pakolliset varaukset Vieras pääoma Muut velat Siirtovelat Huollettavien varat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Käytetyt kirjanpitokirjat Käytetyt tositelajit Selvitys kirjanpidon säilytyksestä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINTARKASTUSMERKINTÄ

4 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Yleistä Kunnan asukasluvun vahva kasvu taittui vuoden 2013 aikana. Kasvua toki oli edelleen, mutta huomattavasti pienemmässä määrin kuin edellisinä vuosina. Talouden epävarmuus heijastui kansalaisten luottamukseen omaan talouteensa ja tämä luottamuksen heikkeneminen näkyi selkeästi Laihiallakin rakentamisen hiipumisena ja tämän myötä kunnan kasvun vaimenemisena. Vuoden mittaan kunnassa hyväksyttiin useita merkittäviä tulevaisuutta viitoittavia dokumentteja, joista merkittävimmät olivat kuntastrategian, elinkeinostrategian sekä liikuntapoliittisen ohjelman hyväksyminen. Kaikilla näillä asiakirjoilla on keskeinen tehtävä päätöksenteon tukena, mutta ikävä kyllä asiakirjoissa määritellyt ansiokkaat tavoitteet tuntuvat jäävän yhteiskuntamme taloudellisten haasteiden jalkoihin ja huomio kiinnittyy keskustelussa lähes yksinomaan taloudellisten seikkojen ympärille. Sekä virka- että luottamushenkilöiden suurena haasteena onkin sovittaa yhteen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden resursseja on vuoden 2013 aikana vienyt merkittävässä määrin keskittyminen sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin. Sosiaalitoimen siirtoa Vaasan alaisuuteen valmistelevan työryhmän osalle tuli kesällä 2013 myös koko sosiaali- ja terveyssektorin tarkastelu ja linjausten valmistelu. Näiltäkin osin toimeksiannon taustat olivat taloudelliset, koska toimialan kustannukset kasvavat jyrkästi ja muodostavat kunnan menoista jo lähes 2/3. Onkin äärimmäisen tärkeää, että löydämme keinot kustannuskehityksen taittamiseksi kuitenkin siten, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa laadukkaat palvelut. Toinen runsaasti toiminnallisia resursseja vienyt asia oli VT3- hankkeen uudelleenarviointiin liittyvä taustatyö. Liikennepoliittisessa selonteossa edellytetty uudelleenarviointi tarkoitti koko hankkeen uudelleen tarkastelua niin, että taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt kyetään maksimoimaan. Tähän liittyvää työtä on tehty monella tasolla ja kunta on pyrkinyt hoitamaan osansa alueen ja kuntalaistensa parhaaksi. Talous Vuoden 2013 talousarvion laadintaan vaikutti vuoden 2012 tapaan valtion toimenpiteet valtiontalouden tasapainottamiseksi. Leikkausten ja uudistusten vaikutus oli vuoden 2013 osalta n. 1,9 M, mikä vastaa Laihian osalta noin 1,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. Käytännössä tämä tarkoitti valtionosuuksien absoluuttista euromääräistä pienenemistä. Ottaen huomioon Laihian jo lähtökohtaisesti alhaisen valtionosuustason, leikkausten vaikutus korostuu entisestään. Kunnan keräämien verotulojen kasvu oli noin 4,3 % (n. 1,1 M ), mikä oli lähes 2 % alhaisempi kuin tarkistetun talousarvion mukainen arvio. Osaltaan arvion mukaisen tavoitteen saavuttamattomuuteen vaikuttivat väestönkasvun pysähtyminen sekä yhteiskunnallisen taloudellisen tilanteen haastavuus, mikä näkyi Laihialla mm. työttömyysasteen nousemisena lähes kolmella prosenttiyksiköllä vuoden mittaan. Menojen osalta voidaan todeta, että kipukohta on yhä selkeämmin sosiaali- ja terveysmenot. Kunnan toimintakatteen kasvun oltua noin 2,6 M (+6,6 %), sosiaali- ja terveystoimen osuus tästä kasvusta oli noin 2,15 M eli 83 %. Pelkästään erikoissairaanhoidon menot kasvoivat lähes 1,5 M eli enemmän kuin Laihian kunta sai lisää verotuloja. Toinen huomionarvoinen seikka menojen osalta on henkilöstömenot, joiden kasvu pysyi kohtuullisena (2,7 %) huolimatta siitä, että perusturva-, sivistys- ja tekninen osasto lisäsivät työntekijämääriään vuoden mittaan viranomaismääräysten, kasvaneen tarpeen tai kunnan uusien linjausten mukaisesti. Näiltä osin osastoilla kyettiin toteuttamaan kunnan henkilöstölinjauksia kiitettävästi. Edellä mainittuihin lukuihin pohjautuen kunnan vuosikate oli n negatiivinen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kunta joutui ottamaan lainaa jokapäiväisen toimintansa pyörittämiseen. Näinhän tilanne ei voi jatkua. Ottaen lisäksi huomioon, että kasvavalla kunnalla on samanaikaisesti runsaasti investointitarpeita, kunnan lainamäärä kasvaa voimakkaasti. Vuoden 2013 lopussa lainamäärä oli /asukas, mikä on 738 /asukas enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Kunnan lainamäärä on vielä koko kuntakenttään nähden kohtuullinen, mutta kasvuvauhti on ehdottomasti liian voimakas. 4

5 Menojen ja tulojen kasvuvauhdin epäsuhta on vaikea yhtälö. Koko yhteiskunnassa myös Laihian kunnassa - on kyettävä tekemään oikeanlaisia päätöksiä ja linjauksia menojen kasvun hillitsemiseksi ja toisaalta tulojen kasvun kiihdyttämiseksi. Olemme haasteellisten kysymysten äärellä ja vaikeita päätöksiä joudutaan pohtimaan. Keskeistä on kuitenkin, että uskomme yhteiskuntajärjestelmäämme, olemme yhteisyökykyisiä ja haluisia sekä kannamme vastuumme omalta osaltamme vaikeinakin aikoina. Juha Rikala, kunnanjohtaja 5

6 Yleistietoa kunnasta Laihian kunnan pinta-ala on 508 neliökilometriä ja asukasluku vuoden 2013 lopussa oli Ruotsinkielisten osuus on 1,2 %. Laihia kuuluu Pohjanmaan maakuntaan ja Kyrönmaan seutukuntaan. Etäisyys Laihialta Vaasaan on 24 km ja Seinäjoelle 53 km. Asukasluku on kehittynyt vuosina seuraavasti (tilanne ): Työttömyysaste on vaihdellut seuraavasti (vuosikeskiarvo): 12,0 10,0 9,7 8,0 6,0 8,7 8,8 8,1 6,7 5,5 4,7 6,8 6,9 5,9 5,4 7,0 4,0 2,0 0,

7 Kunnan toimintakatteen kehitys (%) vuosina : 10,0 8,0 6,0 7,7 8,8 6,8 7,3 9,4 6,6 6,1 7,1 9,5 6,4 6,6 4,0 4,0 4,6 5,1 3,0 3,0 2,0 0,0-0, ,0 Vuosikatteen kehitys (euroa / asukas) vuosina Laihia Kunnat keskimäärin Kunnan lainamäärän kehitys vuosina :

8 Kunnan hallinto LUOTTAMUSELIN- JA TOIMIALAORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO Aro Erkki Juntunen Camilla Kasi Lotta Kinnari Raimo O Knuuttila Sanna-Leena Korpela Heikki Laine Janne Latva-Nikkola Heikki Lehtimäki Allan Miskala Päivi Mäki Riikka Niemistö Jussi K Nyysti Tapio Perälä Jouko Pesonen Matti Pihlajamaa Jyrki Poti Sakari, 1. vpj. Ranne Lea Saarela Mertsi Saharinen Risto Salminen Asko Savela Marjo, 2. vpj saakka Tekoniemi Vilho, 2. vpj lähtien Tuomela Sauli, pj. Tuomisto Arto Vainionpää Samuli Viljanmaa Raija Välimäki Katri KUNNANHALLITUS Varsinainen jäsen: Nyysti Tapio, pj. Aro Erkki, 1. vpj. Salminen Asko, 2. vpj. Knuuttila Sanna-Leena Miskala Päivi Pesonen Helena Piispanen Sanna Saharinen Risto Tuomisto Arto Henkilökohtainen varajäsen: Pesonen Matti Saarela Mertsi Välimäki Katri Mäki Riikka Viljanmaa Raija Korpela Anne Pihlajamaa Jyrki Tekoniemi Vilho Kinnari Raimo MJ TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Ranne Lea, pj. Kasi Lotta, vpj. Alasaari Antti Harri Marja-Liisa Vainionpää Samuli Henkilökohtainen varajäsen: Viianen Hannele Leppilahti Mervi Tuomela Jari Salo-Somppi Säde Perälä Asko TEKNINEN LAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Perälä Jouko, pj. Rahnasto Kimmo, vpj. Leppilahti Mervi Riiki Piia Tekoniemi Vilho Niemistö Jussi K Viljanmaa Marita Henkilökohtainen varajäsen: Viljamaa Heikki Laine Janne Korpela Anne Kinnari Pirjo O Kalliomäki Matti Tuomisto Arto Visuri Kaija 8

9 PERUSTURVALAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Korpela Heikki, pj. Lampinen-Tuomela Mari, vpj. Kinnari Raimo O Koskinen Jorma, saakka Hautala Jarno, lähtien Latva-Nikkola Heikki Nurminen-Pohjola Paula Takala Sari Viljanmaa Raija Välimäki Katri Henkilökohtainen varajäsen: Pinta Martti Vessonen Pirjo-Anneli Kangasluoma Reija Nykänen Markku Nykänen Markku Aro Jari Hattula Eira Sihtola Hannu Pesonen Matti Riiki Piia SIVISTYS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Savela Marjo, pj saakka Viero Minna, pj lähtien Juntunen Camilla, vpj. Aro Jari Jaskari Kati Koivuniemi Arvo Laakso Pasi Tarkkanen Heikki Timo Aki Viero Minna, saakka Lappalainen Anniina, lähtien Henkilökohtainen varajäsen: Savela Mailis Savela Mailis Korvola-Mäkinen Kirsi Latva-Nikkola Heikki Havusela Elisa Lehtimäki Juha Vainionpää Samuli Lönnroos Toni Somppi Petri Laakso Elina Laakso Elina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Ranta Jouko, pj. Latvala Arvo, vpj. Halvars Raimo Keko Sirkka Viianen Sirpa-Liisa Varajäsen: 1. Ranne Lea 2. Säilä Esko 3. Viljanmaa Pentti 4. Syrjälä Tapani 5. Koskiniemi Maija 6. Järviö Soile RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Vessonen Raimo, pj. Perälä Asko, vpj. Jokela Jaakko Lukkari Riitta-Liisa Mäki Riikka Perälä Matti, saakka Nieminen Hannu, lähtien Visuri Kaija Henkilökohtainen varajäsen: Rahnasto Kimmo Kivioja Veikko Allila Kari Toikka Anna-Liisa Koskiluhta Leena Ranta Jouko Ranta Jouko Niemistö Tuula 9

10 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Mäkinen Heikki, pj. Kinnari Pirjo O, vpj. Allila Kari Korvola-Mäkinen Kirsi Poti Ilkka Savela Mailis Tuokko Kati Henkilökohtainen varajäsen: Lönn Jari Antila Markku Tuomisto Sakari Alho Minna Allila Juhani Lukkari Riitta-Liisa Uitto-Rintamäki Hannele 10

11 Yleinen taloudellinen tilanne Bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Lähde: tilastokeskus 11

12 Kuntien talouden kehitys Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa, euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli euroa. Lähde: Kuntaliitto Oman alueen taloudellinen kehitys Pohjanmaan maakunnan asukasluku jatkoi kasvuaan myös vuonna 2013 kasvun ollessa 0,4 prosenttia. Pohjanmaan väestön lisäys oli maan viidenneksi suurin. Huolimatta väestön kasvusta, Pohjanmaa menettää väkeä edelleen maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja asukasluvun kasvu selittyy paljolti ulkomailta tulevan muuttovoiton ansiosta. Vaikka Pohjanmaalla oli vuonna 2013 keskimäärin maan alhaisen työttömyysaste Ahvenanmaan jälkeen, on työttömyys noussut huolestuttavan korkeaksi. Joulukuun lopussa työttömyysaste oli 8,1 prosenttia, eli työttömyys on noussut vuodessa peräti 24 prosenttia ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vastaavana ajanjaksona 44 prosenttia. Vaikka Pohjanmaalla menee monilla mittareilla mitattuna maakuntien välisessä vertailussa hyvin, on huolestuttavaa Pohjanmaan kuntien taloustilanne. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Pohjamaan kuntien keskimääräinen tilikauden tulos asukasta kohden laskettuna oli Manner- Suomen maakunnista kolmanneksi huonoin. Vuotta aiemmin Pohjanmaan kuntien keskimääräiset tilinpäätösluvut olivat lähellä maan keskiarvoa. 12

13 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Laihian kunnan toiminnassa ei tapahtunut oleellisia muutoksia vuonna Asukasluvun kasvu jatkui alkuvuodesta edellisten vuosien tapaan, mutta loppuvuoden odotettua heikommasta kehityksestä johtuen koko vuoden asukasluvun kasvu jäi 0,2 prosenttiin. Vuodenvaihteen asukasluku oli Kasvua vuoden aikana oli 14 henkeä. Vuoden 2013 talousarvion laadinnalle asetti suuria haasteita valtion toimenpiteet sekä selvästi alijäämäinen tilinpäätös Valtionosuuksia leikkausten ja kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vaikuttivat valtionosuuksia alentavasti vuonna 2013 noin 1,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös oli 1,4 milj. euroa alijääminen ja myös vuoden 2012 tuloksen tiedettiin muodostuvan negatiiviseksi. Alkuperäinen talousarvio vuodelle 2013 oli lähes 0,5 milj. euroa alijääminen. Talousarviota tarkistettiin vuoden lopulla, jolloin alijäämä kasvoi yli miljoonalla eurolla. Lopullinen toteutuma oli tätäkin heikompi ja alijäämäksi tuli peräti 2,8 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan taseessa olleet aikaisempien vuosien ylijäämät on käytetty. Keskeisiä syitä heikon tulokseen oli edelleen voimakkaana jatkunut vuosikatteen kasvu. Kasvuprosentti oli 6,6 eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Suurin yksittäinen tekijä toimintakatteenkasvussa oli erikoissairaanhoidon menojen kasvu peräti 14,2 prosentilla. Euromääräinen kasvu erikoissairaanhoidossa oli 1,46 milj. euroa. Verotulojen kasvu oli 4,3 prosenttia. Sen sijaan valtionosuudet laskivat hieman. Verorahoituksen kokonaiskasvu jäi siten 2,8 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin pelkästään erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Vuosikate oli euroa negatiivinen. Tämä tarkoitti sitä, että kunnan tulorahoitus ei riittänyt toimintamenojen kattamiseen ja tästä syystä kunta joutui ottamaan ns. syömävelkaa. Laihian kunnan poistosuunnitelma tarkistettiin vuonna 2013 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman ohjeen mukaisesti ja muutos lisäsi poistojen määrää noin 0,4 milj. euroa (25,5 prosenttia). Kunnan lainmäärä vuoden 2013 lopussa oli euroa asuakasta kohden kun se vuotta aiemmin oli euroa. Kasvu on merkittävä, mutta Laihian kunnan lainamäärä on edelleen varsin kohtuullinen verrattuna kuntien keskimääräiseen lainamäärään (n euroa/asukas). Omavaraisuusaste putosi kuitenkin alle 50 prosentin ollen vuoden lopussa 49,9 prosenttia ( ,3 prosenttia). Ns. kuudesta kriisikuntakriteeristä täyttyy vuoden 2013 tilinpäätöksen osalta 4 (veroprosentti, negatiivinen vuosikate, taseen alijäämä sekä omavaraisuusaste). Kriteereistä ei täyty lainamäärä eikä suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku. 13

14 KUNNAN HENKILÖSTÖ Laihian kunnan henkilöstö HENKILÖSTÖ LUKUMÄÄRÄ Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Liiketoiminta 3 3 Yhteensä Henkilöstömäärään sisältyvät vakituisten lisäksi myös sijaiset ja määräaikaiset. Vakituisen henkilöstön määrä oli 360. Vuotta aiemmin vakituisten määrä oli 354. TILIVELVOLLISET VIRANHALTIJAT Rikala Juha Vilmunen Tarja Girén Jukka Happonen Hannu, saakka Lahtinen Helena alkaen Kilpeläinen Marko Perttu Jaakko kunnanjohtaja hallintojohtaja talousjohtaja perusturvajohtaja vs. perusturvajohtaja tekninen johtaja sivistys- ja vapaa-ajanjohtaja ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOI- MINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Riskienhallinta Laihian kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoitus- ja kehittämistyö aloitettiin vuonna Työn taustalla on sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen huomiot että kuntalain muutos Kunnanvaltuusto hyväksyi hankkeen tuloksena syntyneen Laihian johtamisen käsikirjan. Käsikirjassa kuvataan Laihian kuntakonsernin johtamisjärjestelmä sekä siihen sisältyvät sisäisen valvonnan, kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja tuloksellisuuden arvioinnin menettelyt. Toiminnalliset riskit Kiinteistöihin liittyviä riskitekijöitä on pyritty pienentämään suuntaamalla resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tästä esimerkkinä on kiinteistöpäällikön viran perustaminen vuonna Henkilöstöön liittyviä riskejä on pyritty pienentämään nostamalla yhdeksi kärkitavoitteeksi työhyvinvointi. Konkreettisena toimenpiteenä toimii kunnassa käyttöön otettu työkyvyn tukemisen malli. Toimintaympäristön ja palvelutuotannon muutoksiin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan strategiaan kirjatusti ennakoivalla palveluiden suunnittelulla ja palvelutarpeiden ennaltaehkäisyllä. Keskeisenä riskitekijänä on nostettava esiin valtion toiminnan aikaansaama toiminnallinen ja taloudellinen epävarmuus. Epätietoisuus palveluiden järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, kuntauudistukseen liittyvät epävarmuustekijät sekä rahoitusperiaatteen, jonka mukaisesti valtion on huolehdittava kuntien lakisääteisten tehtävien rahoituksesta, vaarantaminen valtionosuusleikkauksilla sekä tehtävänjakomuutoksilla, muodostavat kuntien toimintaa merkittävästi rasittavan yhtälön. Rahoitusriskit Kunnan lainakanta koostuu pitkäaikaisista kiinteäkorkoisista ja vaihtuvakorkoisista talousarviolainoista sekä lyhytaikaisista kuntatodistuksista. Kunnan kokonaislainamäärä on kasvanut selvästi, mutta on edelleen kohtuullinen, eikä rahoitukseen tällä hetkellä sisälly oleellisia riskejä. Vuodenvaihteessa kunnan lainoista oli pitkäaikaisia lainoja 61,8 % ja lyhytaikaisia kuntatodistuksia 38,2 %. Kiinteäkorkoisten lainjoen osuus pitkäaikaista 14

15 lainoista oli 67,3 %. Kunnan lainamäärä lisääntyy edelleen tulevina vuosina merkittävästi ja mahdollisiin korkoriskeihin on syytä varautua. Vahinkoriskit Kunnan vakuutusturva on tarkistettu vuonna 2012 ja samassa yhteydessä vakuutukset myös kilpailutettiin. Vakuutusasioissa kunta käyttää nykyisin meklaripalveluja. Oikeudenkäynnit Keskeneräinen riita-asia on koulukuljetuksiin liittyvä riita (valituslupaa haettu korkeimmasta oikeudesta). Hovioikeuden määräämät korvaukset näkyvät menoina vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Toinen keskeneräinen asia on lastensuojelun kustannuksia koskeva hallintoriita. 15

16 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta on johdon väline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Johdolla on vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja tehokkuudesta. Sisäinen valvonta on osa organisaation operatiivista johtamista. Sisäinen valvonta on ennen kaikkea riskien hallintaa. Tavoitteiden toteutuminen Taloutta ja toimintaa seurataan kaikilla organisaation tasoilla säännöllisesti. Talousarvion toteutumisesta laaditaan kuukausittain raportit kunnanhallitukselle. Osavuosikatsaukset laaditaan neljän kuukauden välein kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, niissä hallintokunnat myös sanallisesti arvioivat toteutumaa ja määrärahojen riittävyyttä loppuvuodelle. Myös lautakunnille raportoidaan säännöllisesti talousarvion toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumista on tarkemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen tehtäväalueita koskevassa osiossa. Riskienhallinta Järjestelmällinen riskikartoitus aloitettiin vuonna 2011 ja sitä jatkettiin vuonna 2012 ja Kartoitus oli varsin laaja ja se käsittää osittain myös tytäryhtiöitä. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat, omavastuun tasot on määritelty. Vakuutuskartoitus ja kilpailutus on tehty vuonna Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on vuonna 2008 vahvistettu noudatettavaksi kuntaliiton suosituksen mukaiset yleiset hankintaohjeet. Hankintavaltuudet on määritelty johtosäännöissä tai lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi hoidetaan laajasti Vaasan seudun hankintarenkaan toimesta yhteishankintoina. Vuonna 2011 on kunnanhallitus hyväksynyt Laihian kunnan pienhankintaohjeet. Irtaimen käyttöomaisuuden luettelointi ja seuranta on ohjeistettu ja vastuutettu hallintokuntien itsensä hoidettavaksi. Sopimustoiminta Kunnan sopimusten toteutumisessa ei ole todettu ongelmia. Sopimusten hallintaa tulisi kuitenkin kehittää siten, että sopimusten seuranta systematisoidaan ja valvonta vastuutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankintarenkaan suorittaman kilpailutuksen jälkeen hankittavista tarvikkeista tai palveluista tulisi hankintapäätöksen lisäksi tehdä hankintasopimukset. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen valvonnan toimivuudesta vuonna 1999 hyväksytyn sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan koko kunnan tasolla on kunnanhallituksella ja toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla. Sisäinen valvonta on mahdollisista puutteistaan ja kehittämistarpeistaan huolimatta toiminut, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudellisiin tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan tai sitoumustensa johdosta. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uudet Laihian kunnan omistajapoliittiset linjaukset. 16

17 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot-ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -4-2 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut -118 Tilikauden tulos Poistoeron vähennys (+) tai lisäys(-) Rahastojen vähennys (+) tai lisäys(-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TOIMINTATUOTOT/TOIMINTAKULUT, % 14,5 14,4 =100 x Toimintatuotot/Toimintakulut VUOSIKATE/POISTOT, % -48,5 41,5 =100 x (Vuosikate/Poistot) VUOSIKATE EURO/ASUKAS -114,2 78,1 ASUKASMÄÄRÄ

18 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -4 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -107 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 7-17 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % -22,2 16,9 Lainanhoitokate -0,4 0,6 Kassan riittävyys, pv 3,9 3,7 Asukasmäärä

19 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 5 5 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 4 5 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHT

20 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ali-/ylijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 4 5 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Muut siirtovelat VASTATTAVAA YHT