iime aikojen kestotrendi virrankulutuksen pienentäminen on säilyttänyt suosionsa prosessorivalmistajien keskuudessa.

Transkriptio

1 Testissä prosessorit Vauhtia vä hemmällä Uudet prosessorit kuluttavat entistä vähemmän virtaa, mutta tarjoavat silti vastineeksi paljon suorituskykyä. Otimme testiin joukon kaksi- ja neli ytimisiä prosessoreita ja tutkimme, mitä rahalle saa vastineeksi. Teksti: Pekka Rousu Kuvat: Jarmo Österman V iime aikojen kestotrendi virrankulutuksen pienentäminen on säilyttänyt suosionsa prosessorivalmistajien keskuudessa. AMD:n uusin Phenom-sukupolvi menee tinkimisessä jopa niin pitkälle, ettei suorituskykyyn tullut merkittävää parannusta, mutta virrankulutus väheni oleellisesti. Samalla Phenom on myös kauan odotettu AMD:n neljän ytimen prosessori. Intel sitä vastoin on nyt kehityskaaressaan vain pienentämässä prosessorien viivanleveyttä, mutta uusia 45 nanometrin tekniikalla valmistettuja piirejä ei vielä ole ehtinyt kauppoihin asti Extreme-malleja lukuun ottamatta. Testiin päätyikin siten Intelin suosikkiprosessoreita vastaamaan AMD:n uusien mallien haasteeseen. AMD Athlon X2 BE-2350 AMD Athlon 64 X AMD Athlon 64 X Intel Core 2 Duo E4500 Intel Core 2 Duo E6750 Intel Core 2 Quad Q6600 Yksiydin, kaksiydin vai neliydin Kaksiytimiset prosessorit ovat yleistyneet niin vauhdilla, että uusia tietokoneita on nykyään vaikea ostaa yhdellä ytimellä varustetulla prosessorilla. Vain kaikkein halvimmista tietokoneista löytyy enää yhden ytimen Amd:n am2-prosessorikanta on perinteinen nollavoimakanta, johon prosessori lukitaan vivulla kiinni. Lukitusvivusta huolimatta prosessori saattaa lähteä kannastaan irti siihen kiinni liimautuneen jäähdyttimen mukana. ihmeitä. Yhden ytimen prosessorin käyttämiseen ei ole juuri muita syitä kuin halvempi hinta ja mahdollisesti hieman pienempi virrankulutus. Yhdellä ytimellä pärjää kuitenkin mainiosti, jos tapana ei ole käyttää sellaisia ohjelmia, jotka jumiuttavat tietokoneen toimimaan etanan vauhdilla. Tekstinkäsittely, internetin selaaminen ja moni muu kevyesti tietokonetta rasittava toiminta sujuu hyvin yhdelläkin ytimellä Ytimien lukumäärä vaikuttaa siihen, kuinka paljon asioita prosessori voi tehdä samaan aikaan. Käyttöjärjestelmätasolla moniajo on ollut pitkään arkipäivää. Vaikka käyttöjärjestelmän moniajo näyttääkin käyttäjälle siltä kuin useampi ohjelma toimisi samanaikaisesti, niin todellisuudessa käyttöjärjestelmä vaihtaa ohjelmien välillä tiuhaan tahtiin luoden illuusion samanaikaisuudesta. Illuusioon tulee säröjä silloin, kun jokin ohjelmista ei toimikaan parhaalla mahdollisella tavalla, vaan jumiuttaa koneen. Lisäämällä prosessoriin ytimiä käyttöjärjestelmä voi ajaa ohjelmia aidosti rinnakkain, jolloin tehosyöppö ohjelma jumiuttaakin vain yhden ytimistä ja muut ohjelmat voivat jatkaa toimintaansa normaalisti toisella yti32 helmikuu 2008 mellä. Kahden ytimen käyttöä onkin helppo perustella esimerkiksi siten, että toinen ydin tarkistaa tietokoneesta viruksia, kun toisella ytimellä voi surfata pitkin nettiä virustarkistuksen liiemmin hidastamatta käyttöä. Kuvankäsittelyä harrastava hyötyy kahdesta ytimestä niin, että raskaan tehosteen käyttö kuvaan viekin vain puolet yhdellä ytimellä käytetystä ajasta, jos kuvankäsittelyohjelma tukee useampaa ydintä. Ohjelmien ytimessä Moni uusista peleistä osaa käyttää kahta ydintä, jolloin peli nopeutuu suoraan toisen ytimen avulla. Vanhoista peleistä useimmat sen sijaan toimivat vain yhden ytimen avulla, joten niitä pelatessa toinen ydin on vapaana tekemään jotain muuta pelin ajan. Nykyisistä ohjelmista harvat osaavat hyödyntää edes kahta ydintä täysipainoisesti, joten useampiytimiset prosessorit ovat hyödyllisiä lähinnä videon ja äänen käsittelijöille tai palvelinkäytössä. Tästä huolimatta prosessorivalmistajat tuovat suureen ääneen lisää ja lisää ytimiä tietokoneisiin. Kellotaajuuksia voi nostaa loputtomasti, joten lisätehoa voi hakea vain lisäämällä prosessorien lukumäärää tietokoneessa tai ytimien määrää prosessorissa. Myös välimuistin määrän kasvattaminen auttaa jonkin verran, mutta ei merkittävästi muuten kuin joissain pienissä erikoistapauksissa. Jo kahden ytimen hyödyntäminen vaatii ohjelmankehittäjältä paljon. Monet ohhelmikuu

2 TESTI Prosessorit jelmat, jotka tukevat kahta ydintä, tukevat samalla myös useampaa ydintä. Siten ohjelmoija säästyy myöhemmin isolta vaivalta, kun markkinoille tulee uusi entistäkin enemmän ytimiä sisältävä prosessori. Tällä hetkellä yli kahdesta ytimestä saatava hyöty on niin vähäinen, että prosessoria ostaessa täytyy erikseen tietää, mihin tarvitsee neljää ydintä. Samanhintainen kaksiydinprosessori saattaa hyvinkin olla tehokkaampi omassa käytössä kuin neliytiminen vaihtoehto. Nopeutta vailla Nopean prosessorin tunnistaminen nykyisien mallimerkintöjen koodikielen takaa voi olla yllättävän haastava tehtävä. Hintalappu tietenkin paljastaa paljon prosessorin tehosta, mutta kalliisti hinnoiteltu prosessori voi olla myös vanhaa varastoa, joka on jäänyt hintojen tippumisen tai mallistojen uusimisen takia myyjälle käsiin. Yksi tärkeä, mutta välillä turhan vaikeasti löydettävissä oleva tieto on prosessorin kellotaajuus. Mitä korkeampi kellotaajuus, sitä enemmän asioita prosessori ehtii tekemään sekunnin aikana. Kellotaajuus yksinään ei kerro vielä koko totuutta, sillä korkean kellotaajuuden prosessorissa voi olla esimerkiksi huomattavasti pidempi käsittelylinja käskyille ja hitaamman kellotaajuuden prosessori saa valmista nopeammin, kun käsittelyvaiheita ei olekaan yhtä monta. Kellotaajuussoppaa hankaloittaa vielä sekin, että prosessorin sisäinen kellotaajuus voi olla hyvinkin korkea, mutta sen emolevyliitäntä onkin naurettavan hidas. Väyläksi kutsuttu emolevyliitäntä ratkaisee kuinka nopeasti tieto siirtyy prosessorille tai prosessorilta poispäin. Jos väylä on liian hidas, prosessori on tyhjän panttina, kun sille ei ehditä toimittaa riittävästi laskettavaa. Nopeuteen vaikuttavat myös käytetyt muistit. Intelin prosessoreilla muistin kanssa kommunikoidaan saman fsb-väylän kautta kuin muunkin laitteiston kanssa, joten väylällä kulkee huomattavasti enemmän liikennettä kuin AMD:n Hypertransportväylällä. AMD:n sisäänrakennettu muistiohjain pienentää muistihakujen viiveitä ja vapauttaa väylän pelkästään oheislaitteiden kanssa keskusteluun. Sisäänrakennetun muistiohjaimen heikko kohta on siinä, että tuki erilaisille muistityypeille on suppeampi kuin Intelin fsb-ratkaisussa. Intelillä onkin jatkuvasti huomattavasti korkeammat kellotaajuudet muistiväylillä ja yhtenä syynä siihen on erillisestä muistiohjaimesta aiheutuvat viiveet. Väliin muistia Kellotaajuuden lisäksi prosessorin nopeuteen vaikuttavat muun muassa välimuistin koko ja nopeus. Välimuistin koko vaikuttaa nopeuteen siksi, että välimuisti vähentää prosessorin kommunikointitarvetta ulkoisten piirien kanssa. Nykyisissä prosessoreissa on monen eri tason välimuistia, johon varastoituu paljon lähiaikoina tarvittua tietoa. Ensimmäinen Windows Vistassa on paljon mahdollisuuksia virransäästön tehostamiseen. Jos mikään kolmesta esivalitusta vaihtoehdosta ei riitä, voi itselleen räätälöidä oman virransäästöprofiilin. taso on kaikkein nopein, mutta samalla se on myös pienikokoisin muutamien kymmenien kilotavujen koollaan. Ensimmäinen taso on usein jaettu kahteen osaan, joista toinen on käskyille ja toinen muulle tiedolle. Hitaampaa toisen tason välimuistia on yleensä 512 kilotavusta neljään megatavuun. Prosessorissa saattaa olla vielä kolmas välimuistitaso, jolloin toinen taso on usein pienempi. Välimuistin koko ei ole ihmelääke nopeuteen, sillä suuria tietomääriä käsiteltäessä sama tieto ehtii kadota välimuistista ennen kuin sitä tarvitaan toiste. Esimerkiksi äänen ja kuvan pakkaamisessa prosessorin välimuistista ei ole merkittävästi hyötyä. Sen sijaan esimerkiksi peleissä käsitellään usein samaa koodia jatkuvasti, joten olennaisin osa pelin ohjelmakoodista saattaa mahtua prosessorin välimuistiin kokonaan. Lisäbitit prosessorissa 64-bittisten prosessorien osuus prosessorimarkkinoista on jo niin suuri, että AMD:n tuoreimpien prosessorien mallimerkinnöistä on pudotettu pois maininta 64-bittisyydestä. Kun käytännössä kaikki uudet prosessorit tukevat 64-bittisiä käyttöjärjestelmiä, voidaan vain ihmetellä miksi 32-bittiset käyttöjärjestelmät edelleen pitävät pintansa. 32-bittisen Windowsin kompastuskivi tulee vastaan muistia lisätessä, sillä 3 gigatavua on maksimi, jonka pystyy hyödyntämään täysin. Sitä suuremmilla muistimäärillä 64-bittinen käyttöjärjestelmä on lähes pakollinen. 64-bittisten ohjelmien kirjoittajien harmiksi AMD:n ja Intelin 64-bittiset laajennukset eivät ole täysin identtiset. AMD:n alkuperäinen 64-bittinen toteutus kantaa nimeä AMD64 ja Intelin oma toteutus on parin nimenvaihdon jälkeen päätynyt nimeen Intel 64, joka aiemmin tunnettiin nimellä EM64T. Koska molempien valmistajien 64-bittiset laajennukset ovat riittävän yhteensopivia keskenään, kutsutaan niitä usein yhteisesti joko x86-64 tai x64 nimityksillä. Athlon 64:n myötä myös pc-tietokoneiden x86-prosessorit saivat joitakin haittaohjelmia estävän suorituksenestobitin. Estobitillä ohjelmakoodista merkitään millä alueilla muistissa on ohjelmakoodia ja millä alueilla ei saa ajaa ohjelmakoodia. Tällä estetään puskurin ylivuotoon perustuvat haittaohjelmat, jotka huijaavat ohjelmakoodin suorituksen haittaohjelman ohjelmakoodin alueelle. Yleisesti bittiä kutsutaan no execu- Virransäästö käyttöön Vaikka prosessoreita kehitetään myös paremmin virtaa säästäviksi, ei säästö tule käyttöön täysin itsestään. Hyvässä tapauksessa kaikki asetukset ovat jo valmiiksi virransäästötilassa, mutta huonommassa tapauksessa joudutaan koskemaan sekä biosin että käyttöjärjestelmän asetuksiin. Virransäästöominaisuuksien toimivuuden Windowsissa voi todeta esimerkiksi Cpu-Z-ohjelmalla, josta näkee prosessorin nykyisen kellotaajuuden. Mikäli prosessorin kellotaajuus tippuu alas, kun tietokoneella ei tehdä mitään, virransäästöominaisuudet ovat käytössä. Jos taas kellotaajuus pysyy tiukasti prosessorin nimelliskellotaajuudessa, on asetukset tekemättä. Windows XP:n virta-asetukset löytyvät Ohjauspaneelin Virranhallinta-asetuksista. Sieltä pitää valita jokin muu profiili kuin Aina päällä, jotta Windows osaa päästää prosessorin lepäämään tyhjäkäynnin ajaksi. Windows Vistassa on kolme valmiiksi tehtyä profiilia ja niiden lisäksi voi tehdä omia mieleisiään virransäästöprofiileita. Asetukseksi kannattaa valita joko Virransäästö tai Tasapainotettu. Hyvässä tapauksessa jo tämä asetus riittää aktivoimaan prosessorin virransäästöominaisuudet. Jos mitään ei tapahdu, voi vika olla tarvittavien ohjelmistojen puuttumisessa. Tietokoneen emolevyjen mukana tulevilla cd-levyillä on usein ajurit myös virransäästöä varten. AMD:n prosessoreita varten ajurit ovat yleensä nimellä AMD processor driver tai Cool n Quiet -driver. Viimeisenä oljenkortena on bios-asetukset. Monet emolevyt laittavat oletuksena virransäästöt pois päältä. AMD:n prosessoreita käyttävissä emolevyissä tarvittava asetus on nimeltään Cool n Quiet ja Intelin emolevyissä Speedstep. Emolevyn ohjekirjasta pitäisi löytyä tarvittavat asetukset. Joskus myös bios-päivitys tarvitaan virransäästöominaisuuksien kuntoon saamiseksi. 34 helmikuu 2008

3 te- eli nx-bitiksi. Intel ei tahtonut käyttää AMD:n kanssa samaa termiä ja nimesi bitin execute disable- eli xd-bitiksi. Virtualisaatiotuki tuli x86-prosessoreihin jokin aikaa sitten. Virtualisaation avulla tietokoneella voidaan ajaa samasta käyttöjärjestelmästä useita erillisiä kopioita tai sitten täysin eri käyttöjärjestelmiä samanaikaisesti. Virtualisaation varsinainen hyöty on palvelinpuolella, missä kaikille käyttäjille voidaan antaa toisistaan eristetty ympäristö, jossa käyttävät voivat kuvitella olevansa ainoita käyttäjiä. Todellisuudessa samalla koneella voi olla satoja tai tuhansia virtualisoituja Windows XP:n virranhallinta-asetuksista kannatta valita jokin muu profiili kuin aina päällä, sillä muissa profiileissa prosessori osaa säästää virtaa tyhjäkäynnillä. Tämä saattaa kuitenkin vaatia erillisen ajurin asentamista. käyttäjiä. Kotikäytössä hyödyt jäävät toistaiseksi lähinnä kuriositeetiksi. Vähemmällä virralla Prosessorien tehojen kasvaessa myös virrankulutus ja sitä myöten lämmöntuotto kasvavat vauhdilla. Prosessorivalmistajilla on ollut tapana nostaa prosessorien kellotaajuudet niin korkeiksi kuin valmistustekniikka antaa myöten, sillä seurauksella että prosessorit tuottavat suuria määriä lämpöä. Pahimmillaan prosessorit kuluttavat 150 watin verran sähköä, jonka jäähdyttämiseen tarvitaan järeitä jäähdyttimiä. AMD:n Athlon 64- ja Intelin Core -arkkitehtuurien myötä virrankulutus kääntyi ainakin hetkellisesti laskuun, ja useimmat uusista tehokkaista prosessoreista toimivat jo reilusti alle 100 watin teholla. Valmistajat jopa kilpailevat sillä, kenen prosessorilla on paras laskentatehon ja virrankulutuksen suhde. ta pystytään hillitsemään siten, että prosessori menee aina joutohetkinään mahdollisimman vähän virtaa kuluttavaan tilaan ja sammuttamalla sellaisia prosessorien osia kokonaan, joita ei ole vähään aikaan tarvittu. Siten raskaastikin kuormitettu prosessori voi säästää virtaa, sillä harvat ohjelmat käyttävät kaikkia prosessorin ominaisuuksia jatkuvasti. Prosessorit eivät mene virransäästötilaan itsestään, vaan käyttöjärjestelmän pitää ker- Intelin 775-prosessorikanta suojaa prosessoria perinteistä kantaa paremmin. Vääntymiselle alttiit piikit on siirretty emolevylle ja metallikehikko suojaa prosessoria kolhuilta. helmikuu

4 TESTI Prosessorit toa, koska olisi sopiva hetki nukkua. Esimerkiksi Windowsin virranhallinta-asetuksissa täytyy erikseen valita virtaa säästävä profiili ja joskus jopa tietokoneen biosista täytyy käydä erikseen laittamassa päälle virransäästötuki. Testien kertomaa Uudet prosessorit ovat pienentäneet huomattavasti virrankulutustaan ja testiryhmästä ainoastaan yhden prosessorin kulutukseksi oli ilmoitettu yli 100 wattia. Athlon 64 X edustaa AMD:n vanhempaa prosessorisukupolvea. Kulutuksen vastineeksi prosessori tarjoaa hyvää suorituskykyä kahdella ytimellä. ta suitsemaan odotetaan Phenom-prosessoriperhettä, joka korvaa vanhat paljon kuluttavat prosessorit vähemmän kuluttavilla malleilla. Ensimmäinen testiin ehtinyt neliytiminen Phenom lunasti ainakin lupauksensa alentuneesta virrankulutuksesta. Suorituskyky yhden ytimen käytössä jäi odottamattoman alhaiseksi, mutta täydellä neljällä ytimellä suorituskyky oli testin parhaimmistoa. Phenomien saaminen testiin kesti yllättävän pitkään, sillä ensimmäisiä Phenomeita vaivasi virhe välimuistissa ja virheen korjaaminen prosessorissa ei ole helpoin mahdollinen tehtävä, vaikka osa virheistä voidaankin korjata ohjelmallisesti. Intelin neliytiminen prosessori testissä oli Core 2 Quad Q6600, jonka suorituskyky ei jättänyt ketään kylmäksi. ja lämmöntuotto sen sijaan olivat suurehkoja. Core 2 Duo E6750 pärjäsi hyvin kaikissa niissä testeissä, joissa neljästä ytimestä ei ollut hyötyä, ja oli monissa testeissä nopein. E6420 on sen sijaan väliinputoajamalli, jonka poistuminen kaupoista saattaa tapahtua ennemmin kuin myöhemmin. Pieniruokaisimmat prosessorit löytyivät hintahaitarin edullisesta päästä. Kaikkein vähimmällä selviää Athlon X2 BE Suorituskyky on muihin verrattuna heikko, joten prosessori hankitaan johonkin muuhun käyttöön kuin raskaaseen numeronmurskaukseen. Kaksi muuta virtapihistelijää ovat Athlon 64 X ja Core 2 Duo E4500, joiden suorituskyky on hyvin lähellä toisiaan, mutta kuluttaa hieman vähemmän. Kaiken kaikkiaan siis kaksiytimiset vievät vielä toistaiseksi voiton. Neliytimiset prosessorit ovat marginaali-ilmiö, kunnes tuki lisäytimille yleistyy ohjelmissa riittävästi. AMD:n Phenom lunastaa lupauksensa virransäästöstä, mutta suorituskyky on niin pahasti riippuvainen kaikkien ytimien käytöstä, että Phenomia on vaikea suositella tehokkaan kaksiytimisen sijaan. Virransäästö on kehittynyt hyvin myös edullisissa prosessoreissa, joten kehitys näyttää tällä hetkellä lupaavan suuntaiselta. Räätälöidyt pisteet Nettijatkosta löydät testattujen prosessorien tuoreimmat hintatiedot ja ostopaikat. Pistepuntarissa painotat arvosanat oman maun mukaan. MBlabran sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset mittaustulokset. Pelinopeus 1280 x tarkkuudella Hinta laatu-suhteessa suurin osa prosessoreista osuu käytännössä samalle viivalle. Virtasyöppö jää kuitenkin heikommalle puolelle, mutta muuten prosessoreissa saa rahalle vastinetta. Pieni virrankulutus nostaa muuten heikosti suoriutuneen E6420-prosessorin hinta laatu-indeksiä. Hinta-laatu Pelitesteissä neliytimiset prosessorit eivät hyötyneet kahdesta lisäytimestään. Phenom 9600 ja Core 2 Quad Q6600 jäivät molemmat kaksiytimisten taakse. Pelit osaavat parhaimmillaankin edelleen hyödyntää vain kahta ydintä. Näin testasimme Prosessoreita mitattiin pelitesteillä, mp3-pakkaustestillä sekä 3DMark06- ja Cinebench-testiohjelmistoilla. Prosessorien mittauksissa käytetyt testipelit olivat Wolfenstein: Enemy Territory, Enemy Territory: Quake Wars ja Crysis, jotka ajettiin 1280 x tarkkuudella ilman reunanpehmennyksiä ja anisotrooppista suodatusta. Mp3-pakkaustestissä käytettiin Lame-pakkausohjelmaa, jonka lisäksi teimme 3d-renderöintitestejä cinebench-ohjelmistolla. testit tehtiin tyhjäkäynnillä Windows Vistan työpöydällä ja rasituksessa 3DMark06- testin aikana. Arvosanat Painoarvo AMD Athlon X2 BE-2350 AMD Athlon 64 X AMD Athlon 64 X Pelinopeus 30% Hyötynopeus 10% Hyötynopeus, moniajo Intel Core 2 Duo E4500 Intel Core 2 Duo E6750 Intel Core 2 Quad Q % % Yhteensä 100% 7,6 7,8 7,6 8,1 7,8 8,1 8,0 8,3 Testikokoonpano Laitteisto AMD Intel Emolevy MSI K9A2 Platinum Gigabyte GA-X48-DQ6 Piirisarja, northbridge ATI RD790 Intel X48 Piirisarja, southbridge ATI SB600 Intel 82801R (ICH9R) Piirisarja-ajurit Intel inf BIOS 10/29/ /07/2007 Muisti Corsair CM2X C5 Corsair CM2X C5 Muistin tyyppi ddr2 ddr2 Muistin määrä, Mt 2 x x 1024 Käyttöjärjestelmä Windows Vista Ultimate 32 bit Windows Vista Ultimate 32 bit Tiedostojärjestelmä ntfs ntfs DirectX-versio Näytönohjain GeForce 8800 GT GeForce 8800 GT Piirin koodinimi G92 GT G92 GT Valmistusprosessi, nm Rasterointiyksiköitä Varjostinprosessoreita Pci-express x x Näyttömuisti, Mt Näyttömuistin tyyppi gddr3 gddr3 Näyttömuistiväylä, bittiä Näytönohjaimen ydin, MHz Varjostinprosessorit, MHz Näytönohjaimen muistit (ddr MHz) Näytönohjainajurit ForceWare ForceWare helmikuu 2008

5 Cinebench Mp3-pakkausnopeus Nopeus vastaan virrankulutus Cinebenchin mittaustulokset ovat hämmästyttävän lähellä mp3-pakkaustestin tuloksia. Prosessorien järjestys on sama ja erot yhden ja kaikkien ytimien käytössä ovat huomattavan suuria. Mp3-pakkausnopeudessa kangistutaan kaavoihin, sillä sarjamuotoisessa pakkaamisessa nopeimmin selviävät korkeimman kellotaajuuden kaksiytimiset prosessorit. Viiden tiedoston samanaikaisessa pakkaamisessa neliytimiset vievät selvästi voiton. Kun vastakkain on suorituskyky 3DMark06:ssa ja virrankulutus, erottuu testijoukosta edukseen. Athlon 64 X ja Core 2 Duo E6420 sen sijaan jäävät keskiarvon alapuolelle. Tekniset tiedot AMD Athlon X2 BE-2350 AMD Athlon 64 X AMD Athlon 64 X Intel Core 2 Duo E4500 Intel Core 2 Duo E6750 Intel Core 2 Quad Q6600 Hinta Lisätietoja Kellotaajuus, MHz Väylänopeus, MHz Kerroin 10,5x 13,5x 16x 11,5x 11x 8x 8x 9x Liitäntäkanta am2 am2 am2 am Ytimiä Ytimen koodinimi Brisbane Brisbane Windsor Agena Allendale Conroe Conroe Kentsfield Välimuisti L1 data, kt 2 x 64 2 x 64 2 x 64 4 x 64 2 x 32 2 x 32 2 x 32 4 x 32 Välimuisti L1 käsky, kt 2 x 64 2 x 64 2 x 64 4 x 64 2 x 32 2 x 32 2 x 32 4 x 32 Välimuisti L2, kt 2 x x x x x 4096 Välimuisti L3, kt W 65 W 125 W 95 W 65 W 65 W 65 W 95 W Väylä hypertransport hypertransport hypertransport hypertransport front side bus front side bus front side bus front side bus Valmistustekniikka, nm Sse-tuki sse3 sse3 sse3 sse4a ssse3 ssse3 ssse3 ssse3 Virtualisointi on on on on - on on on Intel Core 2 Quad Q Nälkäinen tehopakkaus Intelin suosituin neliytiminen prosessori Core 2 Quad Q6600 vakuuttaa suorituskyvyllään niin yhtä ydintä käyttävissä kuin kaikkia neljää ydintä käyttävissä ohjelmissa. Parhaimmillaan Q6600 on nimenomaan silloin, kun kaikki neljä ydintä ovat käytössä. Yhtä ydintä käyttävissä testeissä korkeammalla kellotaajuudella toimivat kaksiytimiset prosessorit ohittavat Q6600:n. Neljän ytimen suorituskyky ei tule kuitenkaan ilmaiseksi, sillä Q6600 on virrankulutukseltaan selvästi testin nälkäisin prosessori. Jos virrankulutus ja siitä aiheutuva lämpökuorma eivät hirvitä, niin Q6600 on hyvä ostos. 228 Vähempiruokainen vaihtoehto AMD:n kauan odotettu neliytiminen prosessori Phenom 9600 on virrankulutukseltaan selvästi parempi kuin Intelin Q6600. Suorituskyky jää yhden tai kahden ytimen sovelluksissa vaatimattomaksi, mutta prosessori loistaa kaikkien neljän ytimen ollessa täydessä käytössä. Yhdellä ytimellä Phenom jää testin häntäpäähän, mutta neljällä ytimellä Phenom 9600 kiriikin aivan Core 2 Quad Q6600:n kannoille. Parantuneet virransäästöominaisuudet nostavat Phenomin jaetulle toiselle sijalle. Neljää ydintä tarvitsevalle käyttäjälle Phenom 9600 on kaikin puolin hyvä ostos, mutta muussa käytössä Phenom jää pettymykseksi. Nopeus moniajossa Yhden ytimen suorituskyky helmikuu

6 TESTI Prosessorit 181 Alisuoriutuja Core 2 Duo E6420 yllättää testituloksissa negatiivisesti, sillä prosessoria myydään kalliimmalla kuin E6750-prosessoria. Selitys tuloksiin löytyy nopeasti, sillä E6420 käyttää alempaa kellotaajuutta ja väylänopeutta. Muuten prosessorit ovat käytännössä identtisiä, joten ainoa peruste E6420:n valitsemiselle näistä kahdesta olisi se, että emolevy ei tue E6750-prosessorin korkeampaa väylänopeutta. E6420 on suorituskyvyltään monissa testeissä samalla tasolla huomattavasti halvemman E4500-prosessorin kanssa, joten sekään ei puolla E6420:n hankkimista. E6420 tuleekin katoamaan markkinoilta pian. Intel Core 2 Duo E Vikkelä kaksiytiminen Intel Core 2 Duo E6750 on ominaisuuksiltaan identtinen E6420:n kanssa, mutta prosessorin väylänopeus on nostettu uudempaan 1333 MHz:n teholliseen kellotaajuuteen. Prosessorin kellotaajuus kohosi noston seurauksena yli 500 MHz: n verran. Korkean kellotaajuutensa turvin prosessori on useimmissa testiohjelmissa testin nopein lukuun ottamatta neljää ydintä hyödyntäviä testejä. Koska E6750- prosessoria myydään halvemmalla kuin E6420-prosessoria, on se selvästi parempi ostos. Koska neljää ydintä hyödyntäviä käyttötarkoituksia on vielä vähänlaisesti, on E6750 ostoksena jopa neliytimistä Q6600-prosessoria parempi. Nopeus Hinta AMD Athlon 64 X Melkein musta lammas AMD Athlon on tehokkain nykyisistä Athlon 64 -prosessoreista. Siihen nähden prosessorin hinnoittelu on suorastaan maltillinen. Kaksiytimisen prosessorin suorituskyky yltää osassa testeistä Intel Core 2 Duo E6750 -prosessorin tasolle, joten prosessoria ei voi syyttää turhasta hidastelusta. Sen sijaan korkeasta virrankulutuksesta saa miinusta, sillä prosessori kuluttaa liki yhtä paljon kuin neliytiminen Q6600. Athlonista :sta on saatavilla myös mustaan laatikkoon pakattu Black Edition -versio, jossa ei ole kerroinlukitusta ja joka soveltuu siten paremmin ylikellottamiseen. AMD Athlon 64 X Edullista suorituskykyä Athlon on uusimmassa versiossaan hieman karsitumpi versio edeltäjästään. Alkuperäinen sisälsi kaksi megatavua välimuistia, josta puolet jäi leikkuriin, kun valmistustekniikka vaihtui. Alkuperäinen kulutti myös huomattavasti enemmän virtaa kuin nykyinen karsitumpi versio. Suorituskyvyltään on Core 2 Duo E4500:n tasolla, jonka hintakin on samaa luokkaa. Virrankulutukseltaan on testin toiseksi paras selvällä erolla kolmanneksi jäävään E4500-prosessoriin. Niinpä suorituskyvyn ja virrankulutuksen suhteen on näistä kahdesta parempi ostos. Nopeus Suorituskyky Intel Core 2 Duo E Ei virtualisoijille Core 2 Duo E4500 on testin ainoa prosessori, josta on jätetty pois tuki virtualisoinnille, jonka avulla yhden käyttöjärjestelmän alla voisi ajaa muita käyttöjärjestelmiä kunnolla. Kustannuksia on karsittu myös jättämällä prosessorin väylänopeus muita alemmalle tasolle. Silti prosessori on hintaansa nähden yllättävän tehokas. Vaikka virrankulutus onkin alempi kuin muissa testin Inteleissä, jää E4500 silti kolmanneksi virransäästössä. Ohi kirivät edullisimmat AMD:n prosessorit, joista pärjää myös nopeuskisassa E4500:n kanssa. AMD Athlon X2 BE Pahnan pohjimmainen AMD Athlon X2 BE-2350 on AMD:n uusimman nimeämiskäytännön mukainen prosessori. Nimestä on kadonnut 64-bittisyyteen viittaava 64 ja tilalle on tullut BE-etuliite. BE-sarjan prosessorit ovat erityisen hyviä säästämään virtaa, sillä AMD lupaa prosessorille 45 watin kulutuksen, kun suurimmalle osalle muista testin prosessoreista luvataan 65 wattia. Kulutuksen lisäksi prosessorit säästelevät nopeudessa, sillä BE-2350 ei pärjää suorituskyvyssä muille testissä olleille prosessoreille. Edullinen hinta ja alhainen lämmöntuotto tekevät prosessorista houkuttelevan vaihtoehdon olohuoneen viihdekeskuksen prosessoriksi. Hinta Ei virtualisointitukea Suorituskyky 38 helmikuu 2008