LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Lausunto [Nro] 1 (5) Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B Helsinki Lausuntopyyntö LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA Maakuntakaavaluonnoksen periaatteet rakenteen tiivistämisestä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti ratayhteyksien, hyödyntämisestä ovat hyviä lähtökohtia Uudenmaan aluerakenteen kehittämiselle. Maakuntien yhdistäminen ei ole muuttanut kehittämisen suuntia. Maakunnan kehittämisen painopisteet ovat edelleen pohjoisessa ja lännessä. Maakuntakaavaratkaisu perustuu aiemmin tehtyihin kaavavarauksiin, eikä siinä erityisesti hahmotu uusia metropolialueen piirteitä. Kaavaluonnoksessa ei ole hyödynnetty itäisen rannikon kehittämispotentiaalia ja vetovoimaa. Helsingin ja Porvoon välinen kehityskäytävä ja sen osalta maakuntakaavassa tehtävät ratkaisut ovat oleellisia kysymyksiä sekä Uudenmaan maakunnan tulevaisuuden kannalta että koko valtakunnan tasolla. Itäsuunnan raideyhteyksien toteuttamismahdollisuudet on otettava maakuntakaavan lähtökohdaksi. Uudenmaan keskusverkkoa on tarkistettu muun muassa kuntaliitosten ja kaupan palveluverkon takia. Keskusverkkoluokitus vaikuttaa erityisesti maakunnan kaupan palveluverkon rakenteeseen, muita vaikutuksia merkinnöillä ei luonnoksen perusteella näytä olevan. Porvoo on perustellusti osoitettu seutukeskukseksi, mutta seutukeskuksen asema ei näy kaavavarauksissa. Porvoo haluaa olla tulevaisuudessakin elävä kaupunki, jossa elinkeinoelämän edellytykset on turvattu, työpaikkaomavaraisuus pysyy korkeana, väestömäärä kasvaa ja yhdyskuntarakenne eheytyy. Maakuntakaavassa tulee ottaa paremmin huomioon Porvoon asema ja kehittymisen mahdollisuudet seutukeskuksena. Tämä tarkoittaa riittäviä aluevarauksia ja liikenneyhteyksiä. Taajamatoimintojen mitoitus perustuu maakunnan väestö- ja työpaikkakasvuun sekä sen arvioituun sijoittumiseen seutukunnittain. Kaavassa varaudutaan noin uuteen asukkaaseen ja noin työpaikan lisäykseen. Itä- Uudenmaan seudulle on arvioitu sijoittuvan 4% kasvusta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että seudun suhteellinen painoarvo maakunnassa pienenee, ja maakunnan muissa osissa varaudutaan ripeämpään kasvuun. Maakuntakaavaaineistossa ei ole esitetty kunnittaista väestönkehitysarviota. Porvoon kaupunki katsoo, että tämä on merkittävä puute, joka vaikeuttaa kaavan arviointia. Maakuntakaavaluonnoksessa on Porvooseen osoitettu taajamatoimintojen alueita liian vähän toivotulle kehitykselle. Porvoon kaupunkitaajamassa ei ole enää jäljel-

2 Lausunto [Nro] 2 (5) lä paljoakaan taajaman tiivistämismahdollisuuksia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että maakuntakaavaluonnoksessa asukkaan Vihdin kuntaan on osoitettu merkittävästi enemmän taajamatoimintojen aluetta kuin lähes asukkaan Porvoon kaupunkiin. Porvooseen osoitettuja taajamatoimintojen alueita on laajennettava. Kuninkaanportin luoteispuolelle tk-merkinnällä osoitettu raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisalue merkintä on muutettava taajamatoimintojen alueeksi. Porvoo tarvitsee kyseessä olevan alueen taajaman laajenemisalueena jo noin vuodesta lähtien eikä alueen toteuttamista tule kytkeä uuden radan rakentamisaikatauluun. Alue rakentamista tukee hyvä sijainnin lisäksi jo olemassa olevat joukkoliikenneyhteydet, kaupalliset palvelut ja työpaikat. Kuntakaavoituksessa voidaan tehdä riittävät tilavaraukset tulevalle radalle ja sen asemalle, ja suunnitella alueen toteuttaminen niin, että rakenteessa otetaan ennakkoon huomioon tuleva rata. Energiatehokas ja kestävää kehitystä edustava yhdyskuntarakenne tarkoittaa, että liikkumisen tarvetta voidaan vähentää. Porvoossa tiiviiseen kaupunkitaajamaan välittömästi liittyvät laajenemisalueet, kuten Kuninkaanportin lähialueet, ovat juuri sellaisia alueita, jotka edistävät kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta. Porvoon kaupunki katsoo, että kaupan palveluverkko ja kaupan ohjauksen periaatteet on käsiteltävä tässä vaihemaakuntakaavassa, eikä kauppaa saa missään tapauksessa rajata pois tarkastelusta. Maakuntakaavatyön aikataulua tulee tarpeen mukaan väljentää, jotta kaupan osalta ehditään tehdä riittävät selvitykset ja tarkastelut maakuntakaavaratkaisujen pohjaksi. Porvoon kaupunki pitää hyvänä ja perusteltuna ratkaisuna sitä, ettei seutukeskuksen keskustatoimintojen alueilla ole esitetty suunnittelumääräyksissä vähittäiskaupan enimmäismitoitusta. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja seutukeskuksessa, k-m², vaikuttaa myös sopivalta. Kuitenkin maakuntakaavaluonnoksen kaupan ohjaamiseen periaatteet, siihen liittyvät kaavamerkinnät ja - määräykset ovat vielä hyvin keskeneräisiä, tulkinnanvaraisia sekä sekavia, ja niitä tulee kehittää edelleen. Maakuntakaavassa kaupan ohjaukseen on jätettävä riittävästi liikkumavaraa, jotta maakuntakaava mahdollistaa joustavan alueiden kehittämisen. Porvoon kaupunki on päivittämässä Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaupallisten vaikutusten arviointia, ja myös laatimassa alueelle osayleiskaavaa. On erityisen tärkeätä, että maakuntakaavaehdotuksen laatimisessa ja Kuninkaanportin osayleiskaavatyössä edetään tiiviissä yhteistyössä. Maakuntakaavaan Kuninkaanporttiin osoitettavan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus, vähittäiskaupan laatu ja muut kaupan sijoittumista ohjaavat tekijät tulee määritellä ja selvittää ratkaisujen vaikutukset yhteistyössä Porvoon kaupungin kanssa. Lisäksi kaupan ratkaisuista on neuvoteltava maakuntakaavan vahvistavan viranomaisen, ympäristöministeriön kanssa työn kuluessa, jotta voimassa olevan maakuntakaavan kaltaiseen vahvistamisprosessiin ei tällä kerralla ajauduta.

3 Lausunto [Nro] 3 (5) Maakuntakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on Liikenneviraston johdolla laadittu selvitys uuden nopean ratayhteyden linjausvaihtoehdoista Helsingistä itään. Selvitystä on tarkoitus käyttää pohjana, kun Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratalinjauksesta päätetään. Liikenneviraston työssä on tarkasteltu kahta kaukoliikenneradan päävaihtoehtoa Helsingistä Porvooseen, joista toinen kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman (nk. Lentoradan vaihtoehto) kautta ja toinen Tapanilan kautta rannikkoa myötäillen. Porvoon kaupunki pitää liikenneviraston selvitystä erittäin puutteellisena. Selvityksessä ei tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisuutena eikä kytketä rataratkaisuja yhteen maankäytön kanssa. Uuden maakuntakaavan pohjaksi tässä vaiheessa laaditut rataselvitykset ovat aivan riittämättömät ratkaisemaan tätä seudullisesti tärkeätä kysymystä. Lisäksi selvityksen liittyvää vaikutusarviointeja Porvoo pitää osittain harhaanjohtavina ja aivan eri perustein laadittuna kuin muiden ratahankkeiden vaikutusarvioinnit on tehty. Esimerkiksi samaan maastokäytävään olemassa olevan E-18 moottoritien kanssa sijoittuvaa ratavaihtoehtoa pidetään liikenneviraston selvityksessä estevaikutuksiltaan erittäin kielteisenä luonnon ja asutuksen kannalta kun taas ESAoikoratahankkeessa (Espoo-Vihti-Lohja) on nimenomaan valittu maakuntakaavaan E-18 tietä myötäilevä vaihtoehto parhaana ratkaisuna, koska liikenneväylien aiheuttamat haitat on saatu samaan maastokäytävään ja näin myös mahdollisimman vähän avataan uusia maastokäytäviä. Liikenneviraston selvityksen vaikutusten arvioinnissa on myös sekoitettu yhteen uuden Lentoradan ja pohjoisten ratavaihtoehtojen vaikutuksia, jolloin pohjoisten ja eteläisten vaihtoehtojen vertaaminen toisiinsa ei anna oikeata kuvaa vaihtoehtojen eroista. Porvoon kaupunki katsoo, että Helsingistä itään suuntautuvat seudulliset rataratkaisut tarvitsevat tuekseen vielä lisäselvityksiä, joissa liikennejärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja rataratkaisut tehdään maankäyttöön kytkien. Itämetron jatkaminen Östersundomin alueelle kytkee ko. alueen osaksi Helsingin kaupunkirakennetta, ja mahdollistaa tiiviiden kaupunkiympäristöjen toteuttamisen moottoritien eteläpuolisille pääkaupungin laajenemisalueille. Metro ei kuitenkaan voi toimia koko Helsinki-Porvoo välin joukkoliikenneratkaisuna (kapasiteettiongelmat, hidas, matka-ajat muodostuvat liian pitkiksi, kallis yms.) ja tarvitaan myös muita rataratkaisuja. Porvoon kaupungin painottaa, että pidemmällä aikatähtäyksellä Helsingistä Porvooseen tarvitaan taajamaliikennettä välittävä raideyhteys. Luontevin ratkaisu on tällöin Heli-radan taajamaliikenne Helsingin rautatieasemalta Tapanilan kautta Porvooseen. Ratkaisu mahdollistaa maankäytön kehittämisen Etelä-Sipoosta Porvooseen. Heli-rata voi hyvin toimia myös Pietarin suunnan kaukoliikenneratana. Tämä ratkaisu pienentää myös pidemmällä tähtäyksellä ratojen toteuttamisen kustannuksia. Lisäksi ratkaisulla ei avata uusia maastokäytäviä, vaan uusirata sijoittuu lähelle olemassa olevaa moottoritietä. Porvoon kaupunki pitää pohjoisia ratavaihtoehtoja erityisen huonoina eivätkä ne tue tulevaisuuden aluerakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä Helsingin ja Porvoon välillä. Pohjoisin ratavaihtoehto rikkoo myös erityisen pahasti Kulloon, Mickelsbölen ja Ali-Veckosken kyliä ja arvokasta kylä- ja peltomaisemaa. Pohjoi-

4 Lausunto [Nro] 4 (5) nen vaihtoehto risteää lisäksi pariin otteeseen Kilpilahden johtavan radan kanssa, mutta radat eivät kuitenkaan kulje samassa maastokäytävässä kuin pieneltä osin. Maakuntakaavaluonnoksen kylämerkinnät ovat aiheuttaneet huolta ja epäselvyyttä kylissä. Maakuntakaavaa tuleekin selkeyttää kylämerkintöjen osalta. Selostuksessa ja kaavamääräyksissä tulee selkeämmin esittää, mihin kylämerkinöillä pyritään ja mikä on maakunnallisten merkittävien kylien rooli ja mikä on muiden kylien rooli. Porvoon kaupunki tekee kylärakennetarkastelun (aloitus syksyllä 2011, valmis 2012), jonka pohjalta Porvoossa keskitetään kaavoitusta määritettyihin kyläkeskuksiin. Porvoon kylärakennetarkastelun tulokset tulisi ottaa huomioon maakuntakaavaehdotusta valmisteltaessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Samanaikaisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja - verkostoja, ja että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään osoittamalla riittävästi sijoittamismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Helsingin kaupunki on kannanotoissaan tuonut esille, että Uudenmaan maakuntakaavassa tulisi osoittaa Malmin kentälle vaihtoehtoinen sijainti. Porvoon kaupunki katsoo, että Uudenmaan liiton tulisi yhdessä muiden maakuntien liittojen kanssa ensisijaisesti selvittää olemassa olevien kenttien (muidenkin kuin Malmin kentän) hyödyntämistä yleisilmailukentän toimintojen sijaintipaikkaa etsittäessä. Yhtenä vaihtoehtona pitäisi myös tutkia, miten Malmin kentän toiminnot voitaisiin hajauttaa useammalle jo olemassa olevalle toimivalle kentälle. Porvoon kaupungin alueelle ei tule osoittaa aluevarausta Helsingin seudun lentokentälle. Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi uutta 110 kv voimalinjaa (linjaus ohjeellinen) Porvoon alueelle. Kaavaselostuksessa ei ole perusteltu uusien sähkölinjojen osoittamisen tarvetta eikä esitetty linjauksille perusteita. Uusien voimalinjojen osalta ei maakuntakaava-aineistossa ole selvityksiä tai arviointeja varausten pohjaksi. Voimajohtolinjaus, joka lähtee Hinthaaran pohjoisosasta Kaarenkylän ja Vanhamoision kautta Askolaan kulkee mm. valtakunnallisesti arvokkaan Porvoonjokilaakson maisema-alueen kautta. Ohjeelliset voimajohtolinjat on poistettava maakuntakaavasta. Ennen kuin uusia ohjeellisiakaan voimajohtolinjoja esitetään maakuntakaavaan, on varausten pohjaksi selvitettävä tarve, vaihtoehtoiset linjausmahdollisuudet ja varausten vaikutukset riittävällä tarkkuudella. Linjauksissa tulee ottaa huomioon maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaat alueet sekä luontoarvot ja olemassa oleva asutus. Lisäksi pyrkimyksenä tulee olla, että uusi linjasto osoitetaan mahdollisimman paljon olemassa oleviin johtokäytäviin. Uuden Estlink 2 tasavirtakaapelin sijaintia tulee tarkentaa Kilpilahden, Svartbäckin ja Onaksen alueella. Maakuntakaavaluonnoksen karttojen esitystapa on sekava ja vaikeasti luettavissa. Ehdotusvaiheessa on esitystavan selkeyteen ja ymmärrettävyyteen erityisesti panostettava.

5 Lausunto [Nro] 5 (5) PORVOON KAUPUNKI Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja Outi Lumijärvi hallintojohtaja