KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle"

Transkriptio

1 Anna Tompuri KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Huhtikuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Anna Tompuri Nimeke Kansainvälinen residenssitoiminta Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma, ohjelmapalvelujen tuottaminen Tämä opinnäytetyö on tehty osaksi Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanketta. Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen pyrkimyksenä oli perustaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva residenssiverkosto Etelä-Savoon, joka tarjoaisi asuin- ja työtiloja taiteen ja tieteentekijöille. Esiselvityshanke toteutettiin Maakuntaliiton rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa Opinnäytetyön tavoitteina oli kartoittaa Euroopassa toimivia kansainvälisiä residenssiverkostoja ja ohjelmia, sekä selvittää, mitkä kansainväliset kontaktit olisivat sopivia Etelä-Savon residenssiverkostolle. Selvityksen tuloksena ei syntynyt vain kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle, vaan myös suhteellisen kattava esitys siitä, minkälaisia organisaatioita kansainvälisessä residenssitoiminnassa Euroopan sisällä toimii. Tekemäni selvitystyö luo pohjaa Etelä-Savon residenssiverkoston yhteistyökontakteille. Tulevaisuudessa työtä voisi laajentaa useaksi muuksi selvitystyöksi, esimerkiksi kattamaan jonkun tietyn taiteenalan kansainväliset kontaktit tai selvitykseksi erilaisista teemallisista residenssiohjelmista, joita olen esitellyt opinnäytetyössäni. Tein opinnäytetyöni tueksi kaksi pienimuotoista sähköpostikyselyä, joissa selvitin kansainvälisyyttä muutamien residenssitoimijoiden ja eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden keskuudessa. Vaikka kyselyt eivät olleet laajoja, antoivat ne kuitenkin sopivasti kuvaa siitä, millaisia kansainvälisiä kontakteja residenssit ja taiteilijat omaavat. Ammattimaisessa residenssiverkostossa on tärkeää olla mukana paikallisia taidejärjestöjä ja taiteilijoita, jotka toimivat läheisessä suhteessa residenssivieraiden kanssa. Näin residenssistä saadaan paras hyöty paikallisen toiminnan virkistämistä ajatellen. Asiasanat (avainsanat) artist-in-residence, taiteilijaresidenssi, residenssitoiminta, residenssin työskentelijä, residenssiverkosto, kansainväliset kontaktit, fenomenografia, sähköpostikysely Sivumäärä Kieli URN 37 suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon residenssiverkosto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Anna Tompuri Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Cultural Services, the Production of Programme Services International Artis-in-Residence Contacts for Artis-in-Residence Network of South-Savo Abstract This bachelor s thesis is made for Artist-in-Residence network pre-research project of South-Savo. The aim of this project was to establish nationally and internationally working residency network in South-Savo, which would offer living- and working spaces for artists and scientists alike. The pre-research project was developed in the Degree Programme of Culture Production and Management in Mikkeli Polytechnic, through the funding of Maakuntaliitto, The main objects of my bachelor s thesis were to find international contacts for the residency network of South-Savo and to find out the residency networks and programmes that work internationally in Europe. The results of my bachelor s thesis were not just about international contacts for South-Savo residency network, but also a wide range of international organisations that functions in Artist-in-Residency field in Europe as well. This bachelor s thesis establishes basic contacts for the residency network of South-Savo. In future it might be possible to widen the research to cover areas like specific art fields, or find out about theme-programmes of Artist-in-Residence activities, which I have already discussed in my work. To support my bachelor s thesis I conducted two -surveys, where I inquired about international contacts among Artist-in-Residencies and the visual artists of South-Savo. Although the inquiries were not extensive they gave enough information about the international contacts. It is important to have local artists and art organizations involved in professional residency network. In this way the best value may be had from the residencies, in terms of stimulation of the local activities. Subject headings, (keywords) Artist-in-Residence, artist residency, residency, residency workers, residence network, international contacts, phenomenography, -survey Pages Language URN 37 finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Artist-in-Residence network of South-Savo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KANSAINVÄLISET RESIDENSSIKONTAKTIT -SELVITYSTYÖ Etelä-Savon residenssiverkosto -esiselvityshanke ja sen tulokset Selvitystyön lähtökohdat Tutkimusmenetelmät ja työn toteutus RESIDENSSITOIMINTA SUOMESSA Historiaa luvulta luvulle Nykypäivän Artist-in-Residence KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MERKITYS RESIDENSSITOIMINNALLE Esimerkkejä Suomessa toimivien residenssien kansainvälisyydestä Kansainvälisen residenssitoiminnan vaikutukset Kulttuurivienti Kansainväliset sopimukset Kahdenvälinen kulttuurivaihto Ystävyyskuntatoiminta - yhteistyöverkosto tulevaisuudessa? Kulttuuri-instituutit residenssien tukena KANSAINVÄLISET RESIDENSSIORGANISAATIOT Res Artis Trans Artists Pépinières UNESCO-Aschberg AFAA Baltic Sea Residency Network Pohjoismaiden järjestöt NIFCA Nordic Resort... 24

5 6 ETELÄ-SAVON RESIDENSSIVERKOSTON KANSAINVÄLISET KONTAKTIT Valmiit residenssit ulkomailla ja Etelä-Savossa Residenssiorganisaatiot ja kansainvälinen yhteistyö Paikalliset taiteilijat residenssitoiminnan tukena PÄÄTELMÄT LÄHTEET... 34

6 JOHDANTO 1 Residenssitoiminta aktivoi toimijoita, luo uusia toimintamuotoja, pitää yllä luovuutta ja lisää sosiaalista kanssakäymistä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä toiminnan vakiintuminen vaikuttaa myös alueen elinkeinoelämään, lisää näkyvyyttä ja nostaa Etelä-Savon maakunnan imagoa kulttuurimaakuntana. (Etelä-Savon residenssiverkoston lehdistötiedote 2005). Residenssitoiminnan tarkoitus on luoda residenssityöskentelijälle optimaaliset työskentelyolosuhteet vieraassa asuin-, työ- ja kulttuuriympäristössä. Taiteilijan tai tutkijan ammatti on usein yksinäinen, joten toisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen residenssien avulla on oiva keino luoda uutta ja inspiroitua. Uudet ihmiset, ajatukset, paikat, kulttuurit ja työskentelytavat voivat saada ihmeitä aikaan. Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen pyrkimyksenä oli perustaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva residenssiverkosto Etelä-Savoon, joka tarjoaisi asuin- ja työtiloja taiteen- ja tieteentekijöille. Esiselvityshanke toteutettiin Maakuntaliiton rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa Esiselvityshanke kaipasi keväällä 2005 kansainvälisten kontaktien kartoittajaa, ja minä olin oikea ihminen oikeassa paikassa. Toiveenani oli liittää opinnäytetyöni kansainväliseen toimintaan, ja halusin sen olevan myös tilattu työ, eli tekisin sen jollekin yhteistyötaholle. Residenssiverkoston kansainvälisten kontaktien kartoittamistyössä toiveet täyttyivät. Aihe on myös hyvin työelämäläheinen ja juuri nyt ajankohtainen, sillä esiselvityshanke, johon tein omaa selvitystäni loppui marraskuussa Residenssiverkostolle ollaan parhaillaan hakemassa lisärahoitusta varsinaisen hankkeen merkeissä. Residenssien kansainvälisistä kontakteista ei ole julkaistu tutkimuksia, eikä niitä ole aiemmin koostettu yhtenäiseksi työksi. Tutustuessani residenssimaailmaan huomasin kuitenkin, että kansainvälisyys on jokaisessa residenssissä vahva tekijä, joten kansainvälisten toimijoiden kartoittaminen on hyvin oleellinen osa residenssitoimintaa. Opinnäytetyöni tavoite oli etsiä ja selvittää kansainvälisiä kontakteja Etelä-Savon mahdollisille tuleville residensseille. Selvityksessäni olen kartoittanut suomalaisten

7 2 taiteilijaresidenssien kansainvälistä toimintaa. Olen myös ottanut selvää, miten esimerkiksi kulttuurivienti ja ystävyyskuntatoiminta voisi liittyä residenssitoimintaan. Keväällä 2006 tein lisäksi pienimuotoisen kyselyn (70 kpl) sähköpostitse eteläsavolaisille kuvataiteilijoille, joilta kysyin heidän residenssikokemuksistaan ja kansainvälistä verkostoitumistaan selvitystyöni tueksi. Toivoisin tämän opinnäytetyön tulosten olevan hyödynnettävissä residenssiverkoston jatkohankkeen kannalta, ja että tästä opinnäytetyöstä olisi hyötyä myös muille residenssitoimijoille ja residenssitoimintaa suunnitteleville. 1 KANSAINVÄLISET RESIDENSSIKONTAKTIT -SELVITYSTYÖ Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanke tarjosi mahdollisuuden tehdä kansainväliseen toimintaan liittyvän opinnäytetyön, jossa selvitettäisiin kansainvälisiä kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostoon. Tämän opinnäytetyön, jota kutsun myös selvitystyöksi, tavoitteena oli esittää selkeästi, millainen on residenssitoiminnan kansainvälinen kenttä Euroopassa, ja millaiset kontaktit olisivat sopivia Etelä-Savon verkostoa ajatellen. Lähdin selvitystyössä etsimään vastausta kysymykseen, millaisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja kontakteja Etelä-Savon residensseille olisi tarjolla, kun ne aloittavat toimintansa tulevaisuudessa kansainvälisesti. Kiinnostavaa oli myös selvittää, millaisia kansainvälisiä yhteyksiä alueella on jo valmiina, ja miten eteläsavolaiset kuvataiteilijat suhtautuvat residenssitoimintaan ja mahdolliseen yhteistyöhön residenssitoiminnan tiimoilta tulevaisuudessa. 2.1 Etelä-Savon residenssiverkosto -esiselvityshanke ja sen tulokset Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanke toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa välisenä ajanjaksona Maakuntaliiton rahoituksella (Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR). Esiselvityshankkeen toteuttamisesta vastasivat projektipäällikkö Katri Ikäläinen ja projektisuunnittelija Sirpa Tarvonen.

8 3 Esiselvityshankkeessa tarkasteltiin tekijöitä, joiden puitteissa taiteilijoiden, yhdistysten sekä kulttuuri- ja taidetoiminnan hallinnon ja muiden alan asiantuntijoiden olisi mahdollista olla mukana residenssiverkoston kehittämistyössä ja verkoston rakentamisessa. Tavoitteena oli löytää toimiva yhteistyömalli eri taiteen- tai tieteenaloille suuntautuneiden paikallisten residenssien kesken, sekä yhteistyömalleja residenssitoiminnan ja alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä (Etelä-Savon residenssiverkoston lehdistötiedote, 2005). Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen tuloksena syntyi syksyllä 2005 kattava esitys niistä Etelä-Savon maakunnan toimijoista ja fyysisistä tiloista, jotka soveltuvat taiteilijaresidenssitoimintaan ja mahdollisesti myös tieteentekijöiden käyttöön. Tulosten perustella Etelä-Savossa voidaan aloittaa myös uutta residenssitoimintaa neljässä pilottikohteessa. Nämä pilottiresidenssit ovat GalleriAri Mikkelistä, HoviArt Anttolasta, Maatilamatkailu Höök Pihlajalahdesta ja ArtRadius Haukivuorelta. Esiselvityshankkeessa on huomioitu toimijoiden nykyinen toiminta ja lähtökohdat residenssitoiminnalle. Tarkastelun kohteena on ollut lähinnä taiteen ja kulttuurialan ammattilaisia, aktiiviharrastajia, kunnallisia päättäjiä sekä joitakin yrittäjiä. Esiselvityshankkeen seurauksena Etelä-Savon maakunnassa on mahdollista käynnistää ympärivuotisesti tai osan vuotta toimivien kansallisten ja kansainvälisten residenssien verkosto, johon aluksi kuuluu neljä esiselvityksessä mukana ollutta pilottikohdetta. Jatkohankkeen aikana on tarkoitus testata ja kehittää pilottikohteina toimivien residenssien omia toimintaedellytyksiä sekä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen malleja (Ikäläinen 2006). 2.2 Selvitystyön lähtökohdat Selvitystyöni tavoitteena oli koota valmis paketti eurooppalaisista kontakteista residenssien käyttöön, ja löytää toimivat kansainväliset verkostot ja toimijat joista olisi hyötyä Etelä-Savon residenssitoimijoille. Painopistealueena oli Etelä-Savo, mutta kansainvälisistä kontakteista ja organisaatioista on varmasti hyötyä kenelle tahansa residenssitoimijalle.

9 4 Selvityksessä kartoitin kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Etelä-Savon tulevalle residenssiverkostolle ja paikalliseen yhteistyöhön liittyen eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden kansainvälisiä kontakteja. Kartoitin selvitystyössä eri taiteen alojen sekä residenssien kansainvälistä toimintaa sekä kansainvälistä residenssiyhteistyötä Suomessa. Perehdyin mm. kansainvälisiin residenssiverkostoihin ja -ohjelmiin, niiden toimintaperiaatteisiin sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutteihin Euroopassa. Selvitin myös Suomessa jo toimivien residenssien kansainvälisiä kontakteja sekä heidän nettisivuiltaan että sähköpostitiedustelulla. Artist in residence toiminnalle ei ole vakiintunut yhtä suomenkielistä käsitettä. Yleistäen käsitteillä tarkoitetaan taiteilijan pitkähkön ajanjakson (vähintään parin kuukauden) ammattimaista työskentelyä vieraassa asuin-, työ- ja kulttuuriympäristössä, yleensä ulkomailla. (Taide on mahdollisuuksia 2002, 57). Res Artis - residenssijärjestön määritelmän mukaan taiteilijaresidenssit kutsuvat taiteilijat asumaan ja tekemään työtä tietyn ajanjakson verran uuteen ympäristöön. Residenssiohjelma suo taiteilijalle mahdollisuuden tutkia taiteellista työskentelyään toisen yhteisön alaisuudessa, se korostaa merkityksellisen kulttuurivaihdon ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä (Res Artis 2006, www-sivu). Selvityksessä käytettyjä keskeisiä käsitteitä olivat artist-in-residence (= taiteilijaresidenssi), residenssitoiminta ja residenssin työskentelijä. Vaikka opinnäytetyössä yleisesti käytetäänkin termiä taiteilijaresidenssitoiminta, se ei sulje pois tutkimus- tai tiederesidenssien vaihtoehtoa. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, tulevatko Etelä- Savon residenssejä käyttämään pelkät taiteilijat vai myös tutkijat ja tieteentekijät. Residenssin työskentelijä -käsitteellä tarkoitan sekä taiteilijoita että tutkijoita, henkilöitä jotka residenssissä työskentelevät. Kansainväliset kontaktit on laaja käsite, joten se tarvitsi tietenkin jonkinmoisen rajauksen selkiytyäkseen. Olen rajannut selvitystyöni Euroopan maihin, jottei se laajenisi koko maailmaa kattavaksi. Suomen ja Euroopan maiden välinen yhteistyö Suomen residensseissä on jo tähän asti ollut vilkasta residenssien kansainvälisistä kontakteista päätellen. Lisäksi EU-jäsenyys helpottaa taiteilijoiden liikkuvuutta ulkomaille. Kontakteilla olen selvitystyössä tarkoittanut kaikkea kahden tekijän välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa.

10 5 2.3 Tutkimusmenetelmät ja työn toteutus Tein residenssien kansainvälisyyttä koskevan kartoituksen osittain sähköpostitse lähetetyn tiedustelun avulla. Lähetin tiedusteluita kymmenelle Suomessa ympärivuotisesti toimivalle residenssille, joiden kansainvälisestä toiminnasta ei löytynyt kotisivuilta tai muusta tietolähteestä tietoa. Lähetin myös eteläsavolaisille kuvataiteilijoille sähköpostikyselyitä selvittääkseni taiteilijoiden kansainvälisyysastetta sekä kiinnostusta kansainväliseen residenssitoimintaan. Aloitin selvitystyön tekemisen kesällä 2005, jolloin osallistuin muutamaan tapaamiseen residenssihankkeen tiimoilta, mm. Mäntyharjulla, Rantasalmella ja Haukivuorella. Nämä vierailut antoivat hyvin kuvaa siitä, millaisia residenssejä Etelä-Savoon ollaan mahdollisesti perustamassa ja millainen residenssitoimintakenttä Etelä-Savo yleisesti on. Selvitin Suomen residenssien kansainvälisyyttä ja lähetin residenssitoimijoille sähköpostitiedusteluita kansainvälisistä kontakteista syksyllä Tämä tiedustelu oli hyvin vapaamuotoinen sähköposti, jossa pyysin residenssejä kertomaan miten heidän kansainväliset kontaktit toimivat ja mitä kautta taiteilijat löysivät residenssin tai he löysivät taiteilijat. Syksyllä 2005 valmistin myös siihen asti tehdystä selvitystyöstä PowerPoint-esityksen Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen päätöskokoukseen Selvitystyöni tueksi tein pienimuotoisen kyselytutkimuksen eteläsavolaisille kuvataiteilijoille keväällä Tutkimusta voisi kuvailla fenomenografiseksi, sillä tutkimuksella pyrittiin selvittämään ihmisten käsityksiä tietyistä ilmiöistä ja asioista, samaa ilmiötä koskevat käsitykset kun vaihtelevat henkilöstä toiseen (Ahonen 1995, ). Tässä minimaalisessa tutkimuksessani käsittelyn kohteena oleva käsite oli taiteilijaresidenssi ja kansainväliset kontaktit. Käsitys on kokemuksen ja ajattelun avulla muodostettu kuva jostain ilmiöstä. Käsitysten erilaisuus riippuu ennemminkin kokemustaustasta kuin ikäkaudesta, ja käsitykset ovat sisällöllisesti erilaisia, koska niiden viitetausta vaihtelee yksilöstä toiseen (Ahonen 1995, ). Tutkimusryhmän, eteläsavolaiset kuvataiteilijat, valitsin siksi, että kuvataiteenalan residenssitoiminta on tiettävästi suosituinta, ainakin Etelä-Savon

11 6 alueella. Sain Etelä-Savon taidetoimikunnalta eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden yhteystietoja selvitystyöni käyttöön. Valitsin sähköpostitutkimuksen, koska se oli paras vaihtoehto suuren ihmismäärän tavoittamiseksi ja sähköpostikyselyyn on helppo ja nopea vastata. Lähetin kyselyitä sähköpostitse 70 kappaletta. Kyselyistä 9 palautui takaisin, koska sähköpostiosoite ei ollut käytössä tai oli muuten virheellinen. Etelä-Savon taidetoimikunnasta epäiltiinkin muutamien yhteystietojen paikkaansa pitävyyttä. Kaiken kaikkiaan kyselyitä meni taiteilijoille perille 61 kappaletta. Tästä määrästä sain sähköpostivastauksia 16 kappaletta, ja yhden kuvataiteilijan vastauksen sain puhelimitse, joten sain vastauksia yhteensä 17 kappaletta. Vastausprosentti oli täten noin 28 %. Tämä on sähköpostikyselylle suhteellisen hyvä tulos, sillä voi hyvin olettaa ettei kaikki vastaanottajat ole lukeneet sähköpostia, osalle se on voinut tuntemattomasta osoitteesta tulevana postina mennä suoraan roskapostikansioon. Voi myös olettaa, että henkilöt, joita residenssitoiminta tai kansainvälisyys ei kiinnosta millään lailla, eivät ole vaivautuneet edes lukemaan viestiä. Saamieni vastausten voisi siis olettaa tulleen henkilöiltä, jotka ovat yleisesti kiinnostuneet kansainvälisestä toiminnasta ja/tai residenssiasiasta. Kyselyt lähetin jokaiselle kuvataiteilijalle henkilökohtaisesti siten, että osoitekentässä oli vain vastaanottajan oma sähköpostiosoite. Mielestäni vastaanottaja on otollisempi vastaaja, kun hän huomaa että kysely on varta vasten hänelle lähetetty, eikä osa 70 sähköpostin joukkopostia. Olin myös liittänyt puhelinnumeroni sähköpostikyselyyn tiedoksi, jos jollain tulisi jotain kysyttävää. Kyselysähköpostissa pyysin kuvataiteilijoita vastaamaan seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Millaisia kokemuksia/mielikuvia teillä on kansainvälisestä taiteilijaresidenssitoiminnasta? 2. Miten olette verkostoituneet kansainvälisesti taidemaailmassa? 3. Olisitteko kiinnostuneita Etelä-Savon tulevien taiteilijaresidenssien kansainvälisestä yhteistyöstä?

12 7 Pyysin taiteilijoita lähettämään vastauksensa muutaman päivän sisällä, jottei niitä tippuisi minulle vielä puolen vuoden päästäkin. Lisäksi mainitsin sähköpostissa, että kysymyksiin riittäisivät lyhyetkin vastaukset. Luvussa 6.3 olen avannut kuvataiteilijoiden vastauksia kansainvälisyyskyselyyn ja pohtinut niiden vaikutuksia residenssitoimintaan. 3 RESIDENSSITOIMINTA SUOMESSA Residenssitoiminnan ajatus kehittyi Suomessa jo luvulla, ja kansainvälistyvän maailman myötä kansainvälinen residenssitoiminta aloitettiin 80 -luvulla. Residenssitoiminta otti suuren harppauksen kehityksessä 90 -luvulla, kun taiteen keskustoimikunta aloitti järjestäytyneen toiminnan taiteilijaresidenssien ja taiteilijoiden liikkuvuuden hyväksi. Nykyään taiteilijaresidenssitoiminta on Suomessa Pohjoismaiden aktiivisinta, ja tutkimuksia ja kehittämissuunnitelmia residenssitoiminnasta syntyy tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä Suomessa on ainakin 14 ympäri vuoden toimivaa residenssiä, ja samansuuruinen määrä osan vuodesta toimivia residenssejä. 3.1 Historiaa luvulta luvulle Residenssitoiminnan ensiaskeleet otettiin Suomessa luvulla, jolloin silloinen Pohjoismainen taidekeskus, nykyinen Pohjoismainen nykytaiteen instituutti NIFCA, aloitti ateljeetoimintansa (Malkavaara 2003, 21). Kansainvälisen residenssitoiminnan Pohjoismainen taidekeskus aloitti vuonna Myös Nelimarkka-museo aloitti pienmuotoisen vierasateljeeohjelman vuonna Taiteen keskustoimikunta alkoi osallistua aktiivisesti residenssitoiminnan kehittämiseen, kun opetusministeriö asetti sen vuonna 1995 vastuuseen Euroopan nuorten taiteilijoiden työtilaisuuksien vaihto-ohjelman (Pépinières européennes pour jeunes artistes) koordinaatiosta ja hallinnollisista tehtävistä Suomessa. Seuraavana vuonna keskustoimikunta perusti alaisuuteensa residenssijaoston, ja vuonna 1997 julkaistiin kansainvälisen taiteilijavierastoiminnan kehittämisohjelma, joka sisälsi ehdotuksen residenssiavustuksista sekä suomalaisille residensseille että suomalaisille taiteilijoille ulkomaisen työskentelyn tukemiseen. (Karttunen 2005, 30) Sen jälkeen residenssitoi-

13 minta on laajentunut hitaasti mutta varmasti nykyiseen mittakaavaansa, yli 30 taiteilijaresidenssiin, joista noin puolet toimii ympärivuotisesti. 8 Taiteilijaresidenssi -käsite otettiin käyttöön Suomessa 90 -luvun puolivälissä taiteen kentän kansainvälistymisen ja verkostoitumisen myötä. Vaikka yleisesti käytössä on Artist-in-Residence eli taiteilijaresidenssi -käsite, se kattaa yleensä myös tutkimus- ja tiedetoiminnan kulttuurin saralla. Residenssitoiminta kehittyy jatkuvasti, ja residensseistä on tullut tärkeä osa taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä taiteellista työskentelyä. (Suomi 2005a, 1) 3.2 Nykypäivän Artist-in-Residence Tämän päivän residenssitoiminta mielletään Suomessakin usein englanninkieliseksi Artist-in-Residence -toiminnaksi, niin kansainvälistä toiminta residenssien kesken on. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia residenssejä voi eri puolilla maata sanoa olevan kolmisenkymmentä, joista noin puolet on ympärivuotisia. Nykyään Suomi on miltei johtavia residenssimaita aktiivisuudessaan koko Euroopassa, mikäli katsoo esim. Res Artis -residenssijärjestön jäsenmaiden residenssiluetteloja (kappale 5.1). Kilpailua residenssitoimijoiden kesken ei Suomessa ole syntynyt, syynä lienee harva residenssien sijoittelu ympäri Suomea ja niiden toimivuus osavuotisesti. Suomessa residenssitoiminnan tukeminen on keskittynyt lähinnä avustuksiin taiteilijoiden siirtymiseen Suomesta ulkomaille, ulkomaisia taiteilijoita Suomeen avustaa sen sijaan julkisin varoin tuetut kotimaiset residenssit. Taiteilijoille kansainväliseen residenssiin hakeutuminen on nykyään miltei sääntö kuin poikkeus, kansainvälisen verkostoitumisen avulla taiteilijat pitävät yllä ammattimaisuuttaan, johon kuuluu olennaisesti tietämys siitä, mitä taiteessa eri puolilla maailmaa tapahtuu. (Karttunen 2005, 40) Vaikka residenssitoiminta yleisesti jo nykypäivänä antaa kuvan kansainvälisyydestä, on Suomessa yhä myös residenssejä, jotka keskittyvät vain suomalaisten taiteilijoiden työskentelyyn ja asumiseen. Tällainen residenssi löytyy mm. Etelä-Savosta. Mäntyharjulla toimiva Taidekeskus Salmela luovuttaa näyttely- ja asumistilat maksutta käyttöön lupaaville suomalaisille nuorille taiteilijoille kuvataiteen, musiikin, ja kirjallisuuden alalla.

14 9 Trans Artists -järjestön kotisivuilla on viestipalstalla (http://www.transartists.org/ads/message.html) herännyt keskustelua siitä, onko residenssien määrä mitenkään rajattavissa ja onko residenssejä jo liikaa maailmassa. Tätä residenssiohjelmien suosiota ja kasvua ei kuitenkaan kannattaisi luokitella negatiiviseksi, kunhan laatu ja ohjelmien monipuolisuus pysyy hyvänä. En usko, että ohjelmista tulee koskaan olemaan ylitarjontaa, sillä yhä useampi taiteilija on kiinnostunut kansainvälistymään ja työskentelemään residensseissä. 4 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MERKITYS RESIDENSSITOIMINNALLE Residenssitoimintaa tukevien järjestöjen ohella kaikenlainen maiden ja kansojen välinen yhteistyö luo pohjaa myös residenssitoiminnan kansainvälisyydelle. Euroopan unionin myötä liikkuminen Euroopan sisällä on helpottunut huomattavasti, ja ulkomailla työskentelemiseen ja asumiseen ei tarvita Euroopassa erityislupia. Suomalaista kulttuurielämää EU-jäsenyys on muokannut positiiviseen suuntaan, se on tuonut lisäulottuvuuksia laajentamalla näkökulmaa ja toimijoiden määrää yli hallinnonrajojen sekä laajentanut taiteen ja kulttuurin rahoituspohjaa. (Ristimäki 2002, 89) Kansainvälisessä yhteistyössä residenssitoiminnan kannalta tärkeitä vaikutteita, ideoita ja työtilaisuuksia kulkee niin Suomesta ulkomaille kuin toisinkin päin. Kansainvälinen toiminta lisää niin Suomen tunnettavuutta ulkomailla kuin liikkuvien taiteilijoiden ammattimaista asemaa taidemaailmassa. Osallistuminen kansainväliseen residenssitoimintaan luo taiteilijoille myös uusia työtilaisuuksia sekä ulkomailla että kotimaassa. Kansainvälinen residenssitoiminta vaikuttaa myös residenssipaikkakuntaan monin tavoin elävöittävästi. Kulttuurin kenttä laajenee taiteilijaresidenssitoiminnan myötä, ulkomaiset taiteilijat lisäävät myös monikulttuurisuutta paikkakunnalla. Residenssitoimintaan voi liittää myös esim. työpajatoimintaa ja vierailevien taiteilijoiden muuta koulutusta. Laaja-alaisen toiminnan myötä residenssitoimintaan voi siten linkittää myös paikkakunnan oppilaitoksia tai muita toimijoita.

15 Esimerkkejä Suomessa toimivien residenssien kansainvälisyydestä Kansainvälinen toiminta on suuressa roolissa Suomessa toimivissa residensseissä. Kansainvälisyyden hyödyt on havaittu suuriksi ja yhteistyö kansainvälisesti on nykypäivänä helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Otin syksyllä 2005 selvää, miten Suomessa toimivien eri residenssien kansainväliset kontaktit on hoidettu ja miten ne ovat käytännössä toimineet. Residenssien kotisivut palvelivat selvitystyötä jonkin verran, lähetin myös kymmenen sähköpostitiedustelua ympäri vuoden toimiviin residensseihin eri puolille Suomea. Sain useilta residenssitoimijoilta vastaukseksi residenssien toimintakertomuksia, joista kansainväliset kontaktit selvisivät. Vastaukset kansainvälisestä yhteistyöstä olivat melko yhdenmukaisia keskenään kansainvälistyminen on havaittu tärkeäksi. Tiedustelun (2005) mukaan Savonrannassa vuoteen 2004 toiminut residenssi Savonrannan Repo sai kansainvälisiä kontakteja mm. kansainvälisesti verkostoituneen residenssiä ylläpitävän henkilön omista verkostoista. Itse taiteilijana toimiva residenssin ylläpitäjä oli kerännyt kontakteja mm. ulkomaisissa tapahtumissa ja taidealan oppilaitoksissa. Residenssillä oli tiedotustarkoitukseen omat internetsivut, ja residenssi oli myös mukana muutamassa kansainvälisessä residenssijulkaisussa. Vuodesta 1997 Raumalla toimineen Raumars ry - Rauman taiteilijavierasohjelman kansainväliseen toimintaan kuuluu vahvasti osallistuminen eurooppalaiseen Pépinières Européennes pour jeunes aristes -ohjelmaan (kappale 5.3). Raumars on yksi 14 eurooppalaisesta residenssiorganisaatiosta, johon Pépinières'n kautta lähetetään nuori taiteilija vapaaehtoistyöhön, joka sitouttaa nuoren yhteisötaideprojektiin. Rauma on tiedottanut kansainvälisestä residenssitoiminnastaan mm. www-sivuilla (www.raumars.org) sekä kansainvälisen residenssi-organisaatio Res Artis n sivuilla. Kansainvälinen toiminta Kolilla toimivassa taiteilijaresidenssissä Kolin Ryynäsessä on vahvaa, 99 % residenssihakemuksista heidän residenssiinsä tulee muualta kuin Suomesta. Residenssi kuuluu kansainvälisiin järjestöihin, kuten Res Artis:iin ja Trans Artists:iin (kappale 5.2), ja heillä on myös kansainvälistä, kahdenvälistä vaihtoa Pohjois- Saksan Schloss Plüschow:n kanssa. Ulkomaalaiset hakijat ovat löytäneet heidän resi-

16 11 denssinsä lähinnä internetin kautta, mutta tehokkaana markkinointikeinona he mainitsivat myös ns. viidakkorummun, eli tyytyväiset residenssityöskentelijät ja muut asiasta tietoiset kertovat Kolin Ryynäsestä tietoa eteenpäin. Inarissa toimiva Koppelon taiteilijaresidenssi kuuluu Pohjoismaiden nykytaiteen instituutti NIFCA:n residenssiverkostoon (kappale 5.7.1), ja lähinnä sen kautta ulkomaalaiset taiteilijat löytävät tiensä Suomen Lappiin. Ateljé Stundars Vaasassa on markkinoinut itseään kansainvälisesti www-sivujen kautta, ja Stundars kuuluu myös ranskalaiseen AFAA (l'association Francaise d'action Artistique, kappale 5.5) residenssiorganisaatioon, johon ovat liittyneet mm. Rauman, Kolin ja Inarinkin residenssit. HIAP, Helsinki International Artist-in-Residence Programme, tekee yhteistyötä sekä näyttelyvaihtokeskus FRAME:n että UNESCO Aschberg Bursaries for Artists - ohjelman (kappale 5.4) kanssa. HIAP:lla on myös useita yhteistyö- ja vaihtosopimuksia residenssien kanssa ympäri maailmaa, mm. Iso-Britanniassa, Puolassa ja Brasiliassa. (HIAP 2006, www-sivu) 4.2 Kansainvälisen residenssitoiminnan vaikutukset Aluekehittämistutkimuksissa Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma - linjauksia ja painopisteitä vuosille ja Maaseutupolitiikan Kulttuuriohjelmassa eräänä toimintastrategiana on kannustaa kuntia residenssitoimintaan, mikä on tärkeää sekä taiteilijoille että toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kansainvälistymiselle. (Alueiden vahvuudeksi 2003, 30; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2005, 7) Näin ollen residenssitoiminnan tärkeys on havaittu myös valtionhallinnollisella tasolla, ja uskoisin, että residenssitoiminta, etenkin kansainvälinen sellainen, tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina, kun päättäjät ja rahoittajat huomaavat sen monet edut. Useissa kansainvälisissä residensseissä painotetaan yhteistyön merkitystä paikallisen väestön kanssa. Raumars ry:n toimintasuunnitelmassa vuodelle 2006 kerrotaan, että olennainen osa taiteilijoiden vierailua on yhteistyö paikallisten ihmisten, kulttuurilai-

17 12 tosten, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Taiteilijat voivat esimerkiksi esitelmöidä omasta taiteestaan tai kotimaansa kulttuurista tai vetää työpajoja ja järjestää taidetapahtumia. (Raumars ry 2005, 3) Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen puitteissa tekemäni tiedustelun (2005) perusteella Koppelon residenssissä Inarissa on havaittu, että residenssitoiminta on lisännyt paikallisten taiteilijoiden ja kädentaitajien kansainvälistymistä, parantanut kunnan taide- ja kansainvälisyyskasvatuksen koulutustilannetta ja lisännyt Inarin kunnan matkailutarjontaa ja vetovoimaisuutta. Vierailevien taiteilijoiden ja paikallisten taiteilijoiden välinen yhteistyö on hedelmällistä kumpaankin suuntaan, ja näistä kansainvälisistä kontakteista on taiteilijoille suuri hyöty työskentelyn ja mahdollisten tulevien vierailujen kannalta. Ateljé Stundars Vaasassa on huomannut, että residenssitoiminta vaikuttaa paikallisväestöön virkistävästi ja uusia näkökulmia antavasti. (Ateljé Stundars 2004, 1) Ulkomaisen taiteilijan vastaanottavan paikkakunnan kannalta vieraileva taiteilija stimuloi monin tavoin taide- ja kulttuurielämää. Vierailevien taiteilijoiden ja heidän verkostojensa kautta paikkakunta kehittyy aikaisempaa kiinteämmäksi osaksi kansainvälistä taideyhteisöä. Toiminnalla on myös yleisempää aluekehityksen merkitystä (Koivunen 2004, 48). Taiteilijoiden kannalta residenssityöskentely antaa enemmän kuin ensivaikutelmalta saattaa ajatella. Vaikkei residenssi sisältäisi edes työskentelytiloja taiteilijalle, sen vaikutukset näkyvät taiteilijan tulevissa teoksissa. Residenssityöskentely on usein lähtölaukaus johonkin suurempaan prosessiin. Taiteilijoille koituvien kokemuksien henkilökohtaisten merkitysten lisäksi ohjelmilla on hyvin suunniteltuina merkittävä rooli taiteilijan tulevaisuuden uran kannalta. Esimerkiksi Res Artis -verkostoon kuuluvilta keskuksilta edellytetään, että vieraileva taiteilija saatetaan paikallisen taidekentän yhteyteen ja tällöin hän solmii kontakteja muihin taiteilijoihin, taidelaitoksiin, yhteisöihin ja yleisöön. Taiteilijat saavat usein paljon positiivista julkisuuskuvaa residenssien kautta. (Kokko 1997, www-sivu).

18 Kulttuurivienti Kulttuuriviennillä tarkoitetaan kulttuuripiiristä toiseen tapahtuvaa kulttuuristen merkitysten vaihtoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kulttuuriviennin käsite liittyy kulttuurituotannon moninaiseen käsiteverkkoon ja sen voidaan arkipuheessa ajatella tarkoittavan kulttuurituotannon kaupallista vientiä muihin maihin (Koivunen 2004, 27). Residenssitoiminta on määritelty yhdeksi kulttuuriviennin tukirakenteeksi taidetoimikuntien kansainvälisen toiminnan alaisuudessa, ja se onkin koko ajan voimistuva suuntaus kulttuuriviennin maastossa. Residenssitoiminnasta on hyötyä niin Suomen paikkakunnille kuin vieraileville ulkomaalaisille residenssin työskentelijöille. Se vireyttää residenssipaikkakuntaa ja sen toimijoita ja antaa ulkomaalaiselle vieraalle uusia inspiraatioita uudessa ympäristössä ja kulttuurissa. Residenssitoiminnan merkitys nähdään valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisessa periaatepäätöksessä seuraavasti: Residenssitoiminta on tärkeä toimintamuoto sekä taiteilijoille että myös toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kehitystyölle. Toiminnan ja sen edellytysten kehittäminen tuleekin nähdä tärkeänä osana maamme taiteen kansainvälistymisen tukemista (Koivunen 2004, 49). Suomen kuvataiteen kulttuuriviennin osalta on tavoitteena kehittää korkeatasoisia vierailuohjelmia. Yleisesti ottaen residenssitoimintaa suositaan eniten kuvataidealalla, vaikka Suomessakin toimii esimerkiksi musiikkiin erikoistuvia residenssejä, kuten Blues & Jazz residenssi Miekkaniemi. Residenssitoiminta on kuitenkin tärkeä osa erityisesti suomalaisen kuvataiteen kulttuurivientiä. Näyttelyvaihtokeskus FRAME Finnish Fund for Art Exchange - toimii kuvataiteen kansainvälisen viennin keskuksena. FRAME:lla on suosittu tukiohjelma, joka antaa suomalaisille taiteilijoille mahdollisuuden tuottaa ja pystyttää näyttelyitä ulkomaille. FRAME tekee yhteistyötä HIAP:n, Helsinki International Artist-in-residence Programme:n, kanssa luodakseen linkin Suomen ja kansainvälisen nykytaidemaailman välille (FRAME 2006, www-sivu; HIAP 2006, www-sivu). Työnjako FRAME:n ja HIAP:n välillä on jakautunut siten, että FRAME vastaa suomalaisen taiteen ja taiteilijoiden viennistä maailmalle ja HIAP vastaa kansainvälisten taiteilijoiden tuonnista Suomeen. FRAME antaa suomalaisille

19 taiteilijoille mahdollisuuden ottaa osaa moniin kansainvälisiin residenssiohjelmiin, mm. Amsterdamissa, Varsovassa ja Tokiossa. (Heinämaa 2006, 21) 14 Suomen maantieteellistä asemaa on mahdollista entistä tehokkaammin hyödyntää yhteistyöllä muiden Pohjoismaiden, Baltian ja Pietarin alueiden yhteistyötahojen kanssa. Ajankohtaisimpia haasteita tarjoaa nopeasti laajeneva kansainvälisen liikkuvuuden ja työskentelyn mahdollistava Artist-in-Residence -toiminta taiteilijoiden, kuraattoreiden ja kriitikoiden ulkomailla tapahtuvan työskentelyn kehittämiseksi. Erityisesti tavoitteeksi tulee asettaa pääsy mukaan residenssiohjelmiin, joihin osallistuminen perustuu kansainvälisen arvioinnin kautta tapahtuvaan valintaan ja joihin liittyy näyttely- ja/tai julkaisumahdollisuudet. Samalla on vastavuoroisesti kehitettävä edellytyksiä ottaa vastaan ulkomaisia taiteilijoita, kuraattoreita ja kriitikoita Suomeen (Koivunen 2004, 81). Kulttuuriviennin tavoitteena on kerätä 90 miljoonaa euroa kulttuurivientiprojekteihin vuoteen 2010 mennessä. Tämä toisi myös residenssitoiminnan käyttöön kipeästi kaivattuja varoja. (Saha 2005, 1) 4.4 Kansainväliset sopimukset Kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä koskevat järjestelyt edistävät osaltaan maamme kulttuurielämän kehittymistä. Sopimusjärjestelyiden tarkoituksena on maamme kulttuurielämän rikastuttaminen ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen. Suomella on monipuoliset, kulttuuriyhteistyötä koskevat, maailmanlaajuiset, alueelliset ja kahdenväliset sopimusjärjestelyt. (Kukkasmäki 2004, 109) Laajinta ja monipuolisinta yhteistyötä harjoitetaan Pohjoismaiden kesken. Suomi on allekirjoittanut sopimuksia kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden välillä. Näiden sopimusten, jotka on tehty valtioiden hallitusten kesken, tarkoitus on lujittaa ja tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä laajasti käsitetyn kulttuurin alueella kehittämällä edelleen pohjoismaista kulttuuriyhteyttä ja lisäämällä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien sijoitusten kokonaisvaikutusta yhteisen suunnittelun, yhtenäistämisen, yhteistoiminnan ja työnjaon avulla sekä luoda käytännölliset edellytykset hyvin toimivalle yhteistyölle. (Heiskanen, Kangas & Mitchell 2002, 511)

20 Kahdenvälinen kulttuurivaihto Residenssitoimintaan liittyy vahvasti myös kulttuurivaihdon käsite ja kahdenväliset yhteistyösopimukset. Kahdenvälisen yhteistyön toteuttamiseksi Suomi on solminut kulttuurisopimuksen 39 maan kanssa. Kulttuurisopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia, jotka koskevat opetusministeriön hallinnonhaaran toimialoja, opetusta, tiedettä, tutkimusta, taidetta, kulttuuriperintöä, kirjastoja ja arkistoja, kansalaisjärjestöjä, kulttuuri-instituutteja, liikuntaa sekä nuorisotyötä. Sopimuksia toteutetaan kulttuurivaihto-ohjelmilla, joiden kesto on yleensä 3 4 vuotta. (Koivunen 2004, 47) Residenssitoimintaan on käytännön tasolla hyvin sovellettavissa kahdenvälisen kulttuurivaihdon ja yhteistyösopimuksen ajatus; residenssien kautta on mahdollista hoitaa niin tulevien ulkomaalaisten taiteilijoiden kuin ulkomaille menevien kotimaisten taiteilijoiden kansainväliset yhteistyökuviot. Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ovat Suomen residenssit käyttäneet jonkin verran, mm. Espoon Tapiolan ateljeetalon kansainväliset kontaktit hoidetaan kahdenvälisillä taiteilijavaihtosopimuksilla. Tapiolan residenssi tekee yhteistyötä Sveitsin (Basel) ja Kanadan (Québec) kanssa, ja taiteilijavaihto toimii molempiin suuntiin. (Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö 2006, wwwsivu) Ystävyyskuntatoiminta - yhteistyöverkosto tulevaisuudessa? Ajatus ystävyyskuntatoiminnasta residenssiverkoston kansainvälisissä kontakteissa heräsi selvitystyöni tueksi käydyssä keskustelussa Haukivuoren kulttuurisihteeri Kari Rämön kanssa. (Rämö, 2005) Haukivuorella on ollut aktiivista ystävyyskuntatoimintaa Ruotsin Munkedalin kanssa, ja näitä suhteita voisi hyödyntää myös residenssikontakteissa. Euroopan komissio perusti vuonna 1989 ystävyyskaupunkiohjelman, jonka tarkoituksena on tukea Euroopan kaupunkien ystävyyskuntatoimintaa. Sillä pyritään kohdennetun tuen avulla vahvistamaan kuntien välisiä yhteyksiä ja tukemaan uusia ystävyyskaupunkialoitteita. Euroopan komissiolta voi mm. hakea tukea monenlaisiin ystävyyskaupunkihankkeisiin, jotka lujittavat eurooppalaista tietoisuutta. Vuodesta 2001 tuki-

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Riikka Suomi. Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa 1995 2005

Riikka Suomi. Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa 1995 2005 Riikka Suomi Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa 1995 2005 Työpapereita Working Papers 44 Taiteen keskustoimikunta Arts Council of Finland Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö Finnish

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

MAURI OLAVI KEINÄNEN, CURRICULUM VITAE. Kuvataiteilija ja maisteri (TM). Mauri Olavi Keinänen / Wikipedia. e-mail. mauri.keinanen@hotmail.

MAURI OLAVI KEINÄNEN, CURRICULUM VITAE. Kuvataiteilija ja maisteri (TM). Mauri Olavi Keinänen / Wikipedia. e-mail. mauri.keinanen@hotmail. MAURI OLAVI KEINÄNEN, CURRICULUM VITAE Kuvataiteilija ja maisteri (TM). Mauri Olavi Keinänen / Wikipedia e-mail. mauri.keinanen@hotmail.com Puh. 044-3299678 OPINNOT - Lahden Taideinstituutti, ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö SUOMALAISTEN RESIDENSSIEN JA VIERASATELJEIDEN TAITEILIJAMÄÄRÄT 2009 2013

Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö SUOMALAISTEN RESIDENSSIEN JA VIERASATELJEIDEN TAITEILIJAMÄÄRÄT 2009 2013 Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö SUOMALAISTEN RESIDENSSIEN JA VIERASATELJEIDEN TAITEILIJAMÄÄRÄT 2009 2013 Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö Lemuntie 4 D 21, 00510 Helsinki puh. (09) 7268 0471

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

kulttuurin pohjoismaiset tukiohjelmat

kulttuurin pohjoismaiset tukiohjelmat kulttuurin pohjoismaiset tukiohjelmat kolme tukiohjelmaa KULTTUURI- JA TAIDEOHJELMA Projekti ja kuva: Dansarena Nord POHJOISMAIDEN JA BALTIAN MAIDEN KULTTUURIALAN LIIKKUVUUSOHJELMA NORDBUK TUKIOHJELMA

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 Kansainvälisyys kuuluu merkittävänä osana taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891 1977) taidekäsitykseen Museon

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Docrates Syöpäsairaala

Docrates Syöpäsairaala Docrates Syöpäsairaala Ihmisenä ihmisen rinnalla kokonaisvaltaista ja viiveetöntä syövänhoitoa HYVÄ-neuvottelukunnan kokous 7.3.2013 AIHEET Docrates pähkinänkuoressa Docrateen viennin edellytykset, tulokset

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot