KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle"

Transkriptio

1 Anna Tompuri KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Huhtikuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Anna Tompuri Nimeke Kansainvälinen residenssitoiminta Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma, ohjelmapalvelujen tuottaminen Tämä opinnäytetyö on tehty osaksi Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanketta. Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen pyrkimyksenä oli perustaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva residenssiverkosto Etelä-Savoon, joka tarjoaisi asuin- ja työtiloja taiteen ja tieteentekijöille. Esiselvityshanke toteutettiin Maakuntaliiton rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa Opinnäytetyön tavoitteina oli kartoittaa Euroopassa toimivia kansainvälisiä residenssiverkostoja ja ohjelmia, sekä selvittää, mitkä kansainväliset kontaktit olisivat sopivia Etelä-Savon residenssiverkostolle. Selvityksen tuloksena ei syntynyt vain kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle, vaan myös suhteellisen kattava esitys siitä, minkälaisia organisaatioita kansainvälisessä residenssitoiminnassa Euroopan sisällä toimii. Tekemäni selvitystyö luo pohjaa Etelä-Savon residenssiverkoston yhteistyökontakteille. Tulevaisuudessa työtä voisi laajentaa useaksi muuksi selvitystyöksi, esimerkiksi kattamaan jonkun tietyn taiteenalan kansainväliset kontaktit tai selvitykseksi erilaisista teemallisista residenssiohjelmista, joita olen esitellyt opinnäytetyössäni. Tein opinnäytetyöni tueksi kaksi pienimuotoista sähköpostikyselyä, joissa selvitin kansainvälisyyttä muutamien residenssitoimijoiden ja eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden keskuudessa. Vaikka kyselyt eivät olleet laajoja, antoivat ne kuitenkin sopivasti kuvaa siitä, millaisia kansainvälisiä kontakteja residenssit ja taiteilijat omaavat. Ammattimaisessa residenssiverkostossa on tärkeää olla mukana paikallisia taidejärjestöjä ja taiteilijoita, jotka toimivat läheisessä suhteessa residenssivieraiden kanssa. Näin residenssistä saadaan paras hyöty paikallisen toiminnan virkistämistä ajatellen. Asiasanat (avainsanat) artist-in-residence, taiteilijaresidenssi, residenssitoiminta, residenssin työskentelijä, residenssiverkosto, kansainväliset kontaktit, fenomenografia, sähköpostikysely Sivumäärä Kieli URN 37 suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon residenssiverkosto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Anna Tompuri Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Cultural Services, the Production of Programme Services International Artis-in-Residence Contacts for Artis-in-Residence Network of South-Savo Abstract This bachelor s thesis is made for Artist-in-Residence network pre-research project of South-Savo. The aim of this project was to establish nationally and internationally working residency network in South-Savo, which would offer living- and working spaces for artists and scientists alike. The pre-research project was developed in the Degree Programme of Culture Production and Management in Mikkeli Polytechnic, through the funding of Maakuntaliitto, The main objects of my bachelor s thesis were to find international contacts for the residency network of South-Savo and to find out the residency networks and programmes that work internationally in Europe. The results of my bachelor s thesis were not just about international contacts for South-Savo residency network, but also a wide range of international organisations that functions in Artist-in-Residency field in Europe as well. This bachelor s thesis establishes basic contacts for the residency network of South-Savo. In future it might be possible to widen the research to cover areas like specific art fields, or find out about theme-programmes of Artist-in-Residence activities, which I have already discussed in my work. To support my bachelor s thesis I conducted two -surveys, where I inquired about international contacts among Artist-in-Residencies and the visual artists of South-Savo. Although the inquiries were not extensive they gave enough information about the international contacts. It is important to have local artists and art organizations involved in professional residency network. In this way the best value may be had from the residencies, in terms of stimulation of the local activities. Subject headings, (keywords) Artist-in-Residence, artist residency, residency, residency workers, residence network, international contacts, phenomenography, -survey Pages Language URN 37 finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Artist-in-Residence network of South-Savo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KANSAINVÄLISET RESIDENSSIKONTAKTIT -SELVITYSTYÖ Etelä-Savon residenssiverkosto -esiselvityshanke ja sen tulokset Selvitystyön lähtökohdat Tutkimusmenetelmät ja työn toteutus RESIDENSSITOIMINTA SUOMESSA Historiaa luvulta luvulle Nykypäivän Artist-in-Residence KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MERKITYS RESIDENSSITOIMINNALLE Esimerkkejä Suomessa toimivien residenssien kansainvälisyydestä Kansainvälisen residenssitoiminnan vaikutukset Kulttuurivienti Kansainväliset sopimukset Kahdenvälinen kulttuurivaihto Ystävyyskuntatoiminta - yhteistyöverkosto tulevaisuudessa? Kulttuuri-instituutit residenssien tukena KANSAINVÄLISET RESIDENSSIORGANISAATIOT Res Artis Trans Artists Pépinières UNESCO-Aschberg AFAA Baltic Sea Residency Network Pohjoismaiden järjestöt NIFCA Nordic Resort... 24

5 6 ETELÄ-SAVON RESIDENSSIVERKOSTON KANSAINVÄLISET KONTAKTIT Valmiit residenssit ulkomailla ja Etelä-Savossa Residenssiorganisaatiot ja kansainvälinen yhteistyö Paikalliset taiteilijat residenssitoiminnan tukena PÄÄTELMÄT LÄHTEET... 34

6 JOHDANTO 1 Residenssitoiminta aktivoi toimijoita, luo uusia toimintamuotoja, pitää yllä luovuutta ja lisää sosiaalista kanssakäymistä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä toiminnan vakiintuminen vaikuttaa myös alueen elinkeinoelämään, lisää näkyvyyttä ja nostaa Etelä-Savon maakunnan imagoa kulttuurimaakuntana. (Etelä-Savon residenssiverkoston lehdistötiedote 2005). Residenssitoiminnan tarkoitus on luoda residenssityöskentelijälle optimaaliset työskentelyolosuhteet vieraassa asuin-, työ- ja kulttuuriympäristössä. Taiteilijan tai tutkijan ammatti on usein yksinäinen, joten toisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen residenssien avulla on oiva keino luoda uutta ja inspiroitua. Uudet ihmiset, ajatukset, paikat, kulttuurit ja työskentelytavat voivat saada ihmeitä aikaan. Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen pyrkimyksenä oli perustaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva residenssiverkosto Etelä-Savoon, joka tarjoaisi asuin- ja työtiloja taiteen- ja tieteentekijöille. Esiselvityshanke toteutettiin Maakuntaliiton rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa Esiselvityshanke kaipasi keväällä 2005 kansainvälisten kontaktien kartoittajaa, ja minä olin oikea ihminen oikeassa paikassa. Toiveenani oli liittää opinnäytetyöni kansainväliseen toimintaan, ja halusin sen olevan myös tilattu työ, eli tekisin sen jollekin yhteistyötaholle. Residenssiverkoston kansainvälisten kontaktien kartoittamistyössä toiveet täyttyivät. Aihe on myös hyvin työelämäläheinen ja juuri nyt ajankohtainen, sillä esiselvityshanke, johon tein omaa selvitystäni loppui marraskuussa Residenssiverkostolle ollaan parhaillaan hakemassa lisärahoitusta varsinaisen hankkeen merkeissä. Residenssien kansainvälisistä kontakteista ei ole julkaistu tutkimuksia, eikä niitä ole aiemmin koostettu yhtenäiseksi työksi. Tutustuessani residenssimaailmaan huomasin kuitenkin, että kansainvälisyys on jokaisessa residenssissä vahva tekijä, joten kansainvälisten toimijoiden kartoittaminen on hyvin oleellinen osa residenssitoimintaa. Opinnäytetyöni tavoite oli etsiä ja selvittää kansainvälisiä kontakteja Etelä-Savon mahdollisille tuleville residensseille. Selvityksessäni olen kartoittanut suomalaisten

7 2 taiteilijaresidenssien kansainvälistä toimintaa. Olen myös ottanut selvää, miten esimerkiksi kulttuurivienti ja ystävyyskuntatoiminta voisi liittyä residenssitoimintaan. Keväällä 2006 tein lisäksi pienimuotoisen kyselyn (70 kpl) sähköpostitse eteläsavolaisille kuvataiteilijoille, joilta kysyin heidän residenssikokemuksistaan ja kansainvälistä verkostoitumistaan selvitystyöni tueksi. Toivoisin tämän opinnäytetyön tulosten olevan hyödynnettävissä residenssiverkoston jatkohankkeen kannalta, ja että tästä opinnäytetyöstä olisi hyötyä myös muille residenssitoimijoille ja residenssitoimintaa suunnitteleville. 1 KANSAINVÄLISET RESIDENSSIKONTAKTIT -SELVITYSTYÖ Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanke tarjosi mahdollisuuden tehdä kansainväliseen toimintaan liittyvän opinnäytetyön, jossa selvitettäisiin kansainvälisiä kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostoon. Tämän opinnäytetyön, jota kutsun myös selvitystyöksi, tavoitteena oli esittää selkeästi, millainen on residenssitoiminnan kansainvälinen kenttä Euroopassa, ja millaiset kontaktit olisivat sopivia Etelä-Savon verkostoa ajatellen. Lähdin selvitystyössä etsimään vastausta kysymykseen, millaisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja kontakteja Etelä-Savon residensseille olisi tarjolla, kun ne aloittavat toimintansa tulevaisuudessa kansainvälisesti. Kiinnostavaa oli myös selvittää, millaisia kansainvälisiä yhteyksiä alueella on jo valmiina, ja miten eteläsavolaiset kuvataiteilijat suhtautuvat residenssitoimintaan ja mahdolliseen yhteistyöhön residenssitoiminnan tiimoilta tulevaisuudessa. 2.1 Etelä-Savon residenssiverkosto -esiselvityshanke ja sen tulokset Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanke toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa välisenä ajanjaksona Maakuntaliiton rahoituksella (Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR). Esiselvityshankkeen toteuttamisesta vastasivat projektipäällikkö Katri Ikäläinen ja projektisuunnittelija Sirpa Tarvonen.

8 3 Esiselvityshankkeessa tarkasteltiin tekijöitä, joiden puitteissa taiteilijoiden, yhdistysten sekä kulttuuri- ja taidetoiminnan hallinnon ja muiden alan asiantuntijoiden olisi mahdollista olla mukana residenssiverkoston kehittämistyössä ja verkoston rakentamisessa. Tavoitteena oli löytää toimiva yhteistyömalli eri taiteen- tai tieteenaloille suuntautuneiden paikallisten residenssien kesken, sekä yhteistyömalleja residenssitoiminnan ja alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä (Etelä-Savon residenssiverkoston lehdistötiedote, 2005). Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen tuloksena syntyi syksyllä 2005 kattava esitys niistä Etelä-Savon maakunnan toimijoista ja fyysisistä tiloista, jotka soveltuvat taiteilijaresidenssitoimintaan ja mahdollisesti myös tieteentekijöiden käyttöön. Tulosten perustella Etelä-Savossa voidaan aloittaa myös uutta residenssitoimintaa neljässä pilottikohteessa. Nämä pilottiresidenssit ovat GalleriAri Mikkelistä, HoviArt Anttolasta, Maatilamatkailu Höök Pihlajalahdesta ja ArtRadius Haukivuorelta. Esiselvityshankkeessa on huomioitu toimijoiden nykyinen toiminta ja lähtökohdat residenssitoiminnalle. Tarkastelun kohteena on ollut lähinnä taiteen ja kulttuurialan ammattilaisia, aktiiviharrastajia, kunnallisia päättäjiä sekä joitakin yrittäjiä. Esiselvityshankkeen seurauksena Etelä-Savon maakunnassa on mahdollista käynnistää ympärivuotisesti tai osan vuotta toimivien kansallisten ja kansainvälisten residenssien verkosto, johon aluksi kuuluu neljä esiselvityksessä mukana ollutta pilottikohdetta. Jatkohankkeen aikana on tarkoitus testata ja kehittää pilottikohteina toimivien residenssien omia toimintaedellytyksiä sekä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen malleja (Ikäläinen 2006). 2.2 Selvitystyön lähtökohdat Selvitystyöni tavoitteena oli koota valmis paketti eurooppalaisista kontakteista residenssien käyttöön, ja löytää toimivat kansainväliset verkostot ja toimijat joista olisi hyötyä Etelä-Savon residenssitoimijoille. Painopistealueena oli Etelä-Savo, mutta kansainvälisistä kontakteista ja organisaatioista on varmasti hyötyä kenelle tahansa residenssitoimijalle.

9 4 Selvityksessä kartoitin kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Etelä-Savon tulevalle residenssiverkostolle ja paikalliseen yhteistyöhön liittyen eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden kansainvälisiä kontakteja. Kartoitin selvitystyössä eri taiteen alojen sekä residenssien kansainvälistä toimintaa sekä kansainvälistä residenssiyhteistyötä Suomessa. Perehdyin mm. kansainvälisiin residenssiverkostoihin ja -ohjelmiin, niiden toimintaperiaatteisiin sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutteihin Euroopassa. Selvitin myös Suomessa jo toimivien residenssien kansainvälisiä kontakteja sekä heidän nettisivuiltaan että sähköpostitiedustelulla. Artist in residence toiminnalle ei ole vakiintunut yhtä suomenkielistä käsitettä. Yleistäen käsitteillä tarkoitetaan taiteilijan pitkähkön ajanjakson (vähintään parin kuukauden) ammattimaista työskentelyä vieraassa asuin-, työ- ja kulttuuriympäristössä, yleensä ulkomailla. (Taide on mahdollisuuksia 2002, 57). Res Artis - residenssijärjestön määritelmän mukaan taiteilijaresidenssit kutsuvat taiteilijat asumaan ja tekemään työtä tietyn ajanjakson verran uuteen ympäristöön. Residenssiohjelma suo taiteilijalle mahdollisuuden tutkia taiteellista työskentelyään toisen yhteisön alaisuudessa, se korostaa merkityksellisen kulttuurivaihdon ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä (Res Artis 2006, www-sivu). Selvityksessä käytettyjä keskeisiä käsitteitä olivat artist-in-residence (= taiteilijaresidenssi), residenssitoiminta ja residenssin työskentelijä. Vaikka opinnäytetyössä yleisesti käytetäänkin termiä taiteilijaresidenssitoiminta, se ei sulje pois tutkimus- tai tiederesidenssien vaihtoehtoa. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, tulevatko Etelä- Savon residenssejä käyttämään pelkät taiteilijat vai myös tutkijat ja tieteentekijät. Residenssin työskentelijä -käsitteellä tarkoitan sekä taiteilijoita että tutkijoita, henkilöitä jotka residenssissä työskentelevät. Kansainväliset kontaktit on laaja käsite, joten se tarvitsi tietenkin jonkinmoisen rajauksen selkiytyäkseen. Olen rajannut selvitystyöni Euroopan maihin, jottei se laajenisi koko maailmaa kattavaksi. Suomen ja Euroopan maiden välinen yhteistyö Suomen residensseissä on jo tähän asti ollut vilkasta residenssien kansainvälisistä kontakteista päätellen. Lisäksi EU-jäsenyys helpottaa taiteilijoiden liikkuvuutta ulkomaille. Kontakteilla olen selvitystyössä tarkoittanut kaikkea kahden tekijän välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa.

10 5 2.3 Tutkimusmenetelmät ja työn toteutus Tein residenssien kansainvälisyyttä koskevan kartoituksen osittain sähköpostitse lähetetyn tiedustelun avulla. Lähetin tiedusteluita kymmenelle Suomessa ympärivuotisesti toimivalle residenssille, joiden kansainvälisestä toiminnasta ei löytynyt kotisivuilta tai muusta tietolähteestä tietoa. Lähetin myös eteläsavolaisille kuvataiteilijoille sähköpostikyselyitä selvittääkseni taiteilijoiden kansainvälisyysastetta sekä kiinnostusta kansainväliseen residenssitoimintaan. Aloitin selvitystyön tekemisen kesällä 2005, jolloin osallistuin muutamaan tapaamiseen residenssihankkeen tiimoilta, mm. Mäntyharjulla, Rantasalmella ja Haukivuorella. Nämä vierailut antoivat hyvin kuvaa siitä, millaisia residenssejä Etelä-Savoon ollaan mahdollisesti perustamassa ja millainen residenssitoimintakenttä Etelä-Savo yleisesti on. Selvitin Suomen residenssien kansainvälisyyttä ja lähetin residenssitoimijoille sähköpostitiedusteluita kansainvälisistä kontakteista syksyllä Tämä tiedustelu oli hyvin vapaamuotoinen sähköposti, jossa pyysin residenssejä kertomaan miten heidän kansainväliset kontaktit toimivat ja mitä kautta taiteilijat löysivät residenssin tai he löysivät taiteilijat. Syksyllä 2005 valmistin myös siihen asti tehdystä selvitystyöstä PowerPoint-esityksen Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen päätöskokoukseen Selvitystyöni tueksi tein pienimuotoisen kyselytutkimuksen eteläsavolaisille kuvataiteilijoille keväällä Tutkimusta voisi kuvailla fenomenografiseksi, sillä tutkimuksella pyrittiin selvittämään ihmisten käsityksiä tietyistä ilmiöistä ja asioista, samaa ilmiötä koskevat käsitykset kun vaihtelevat henkilöstä toiseen (Ahonen 1995, ). Tässä minimaalisessa tutkimuksessani käsittelyn kohteena oleva käsite oli taiteilijaresidenssi ja kansainväliset kontaktit. Käsitys on kokemuksen ja ajattelun avulla muodostettu kuva jostain ilmiöstä. Käsitysten erilaisuus riippuu ennemminkin kokemustaustasta kuin ikäkaudesta, ja käsitykset ovat sisällöllisesti erilaisia, koska niiden viitetausta vaihtelee yksilöstä toiseen (Ahonen 1995, ). Tutkimusryhmän, eteläsavolaiset kuvataiteilijat, valitsin siksi, että kuvataiteenalan residenssitoiminta on tiettävästi suosituinta, ainakin Etelä-Savon

11 6 alueella. Sain Etelä-Savon taidetoimikunnalta eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden yhteystietoja selvitystyöni käyttöön. Valitsin sähköpostitutkimuksen, koska se oli paras vaihtoehto suuren ihmismäärän tavoittamiseksi ja sähköpostikyselyyn on helppo ja nopea vastata. Lähetin kyselyitä sähköpostitse 70 kappaletta. Kyselyistä 9 palautui takaisin, koska sähköpostiosoite ei ollut käytössä tai oli muuten virheellinen. Etelä-Savon taidetoimikunnasta epäiltiinkin muutamien yhteystietojen paikkaansa pitävyyttä. Kaiken kaikkiaan kyselyitä meni taiteilijoille perille 61 kappaletta. Tästä määrästä sain sähköpostivastauksia 16 kappaletta, ja yhden kuvataiteilijan vastauksen sain puhelimitse, joten sain vastauksia yhteensä 17 kappaletta. Vastausprosentti oli täten noin 28 %. Tämä on sähköpostikyselylle suhteellisen hyvä tulos, sillä voi hyvin olettaa ettei kaikki vastaanottajat ole lukeneet sähköpostia, osalle se on voinut tuntemattomasta osoitteesta tulevana postina mennä suoraan roskapostikansioon. Voi myös olettaa, että henkilöt, joita residenssitoiminta tai kansainvälisyys ei kiinnosta millään lailla, eivät ole vaivautuneet edes lukemaan viestiä. Saamieni vastausten voisi siis olettaa tulleen henkilöiltä, jotka ovat yleisesti kiinnostuneet kansainvälisestä toiminnasta ja/tai residenssiasiasta. Kyselyt lähetin jokaiselle kuvataiteilijalle henkilökohtaisesti siten, että osoitekentässä oli vain vastaanottajan oma sähköpostiosoite. Mielestäni vastaanottaja on otollisempi vastaaja, kun hän huomaa että kysely on varta vasten hänelle lähetetty, eikä osa 70 sähköpostin joukkopostia. Olin myös liittänyt puhelinnumeroni sähköpostikyselyyn tiedoksi, jos jollain tulisi jotain kysyttävää. Kyselysähköpostissa pyysin kuvataiteilijoita vastaamaan seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Millaisia kokemuksia/mielikuvia teillä on kansainvälisestä taiteilijaresidenssitoiminnasta? 2. Miten olette verkostoituneet kansainvälisesti taidemaailmassa? 3. Olisitteko kiinnostuneita Etelä-Savon tulevien taiteilijaresidenssien kansainvälisestä yhteistyöstä?

12 7 Pyysin taiteilijoita lähettämään vastauksensa muutaman päivän sisällä, jottei niitä tippuisi minulle vielä puolen vuoden päästäkin. Lisäksi mainitsin sähköpostissa, että kysymyksiin riittäisivät lyhyetkin vastaukset. Luvussa 6.3 olen avannut kuvataiteilijoiden vastauksia kansainvälisyyskyselyyn ja pohtinut niiden vaikutuksia residenssitoimintaan. 3 RESIDENSSITOIMINTA SUOMESSA Residenssitoiminnan ajatus kehittyi Suomessa jo luvulla, ja kansainvälistyvän maailman myötä kansainvälinen residenssitoiminta aloitettiin 80 -luvulla. Residenssitoiminta otti suuren harppauksen kehityksessä 90 -luvulla, kun taiteen keskustoimikunta aloitti järjestäytyneen toiminnan taiteilijaresidenssien ja taiteilijoiden liikkuvuuden hyväksi. Nykyään taiteilijaresidenssitoiminta on Suomessa Pohjoismaiden aktiivisinta, ja tutkimuksia ja kehittämissuunnitelmia residenssitoiminnasta syntyy tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä Suomessa on ainakin 14 ympäri vuoden toimivaa residenssiä, ja samansuuruinen määrä osan vuodesta toimivia residenssejä. 3.1 Historiaa luvulta luvulle Residenssitoiminnan ensiaskeleet otettiin Suomessa luvulla, jolloin silloinen Pohjoismainen taidekeskus, nykyinen Pohjoismainen nykytaiteen instituutti NIFCA, aloitti ateljeetoimintansa (Malkavaara 2003, 21). Kansainvälisen residenssitoiminnan Pohjoismainen taidekeskus aloitti vuonna Myös Nelimarkka-museo aloitti pienmuotoisen vierasateljeeohjelman vuonna Taiteen keskustoimikunta alkoi osallistua aktiivisesti residenssitoiminnan kehittämiseen, kun opetusministeriö asetti sen vuonna 1995 vastuuseen Euroopan nuorten taiteilijoiden työtilaisuuksien vaihto-ohjelman (Pépinières européennes pour jeunes artistes) koordinaatiosta ja hallinnollisista tehtävistä Suomessa. Seuraavana vuonna keskustoimikunta perusti alaisuuteensa residenssijaoston, ja vuonna 1997 julkaistiin kansainvälisen taiteilijavierastoiminnan kehittämisohjelma, joka sisälsi ehdotuksen residenssiavustuksista sekä suomalaisille residensseille että suomalaisille taiteilijoille ulkomaisen työskentelyn tukemiseen. (Karttunen 2005, 30) Sen jälkeen residenssitoi-

13 minta on laajentunut hitaasti mutta varmasti nykyiseen mittakaavaansa, yli 30 taiteilijaresidenssiin, joista noin puolet toimii ympärivuotisesti. 8 Taiteilijaresidenssi -käsite otettiin käyttöön Suomessa 90 -luvun puolivälissä taiteen kentän kansainvälistymisen ja verkostoitumisen myötä. Vaikka yleisesti käytössä on Artist-in-Residence eli taiteilijaresidenssi -käsite, se kattaa yleensä myös tutkimus- ja tiedetoiminnan kulttuurin saralla. Residenssitoiminta kehittyy jatkuvasti, ja residensseistä on tullut tärkeä osa taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä taiteellista työskentelyä. (Suomi 2005a, 1) 3.2 Nykypäivän Artist-in-Residence Tämän päivän residenssitoiminta mielletään Suomessakin usein englanninkieliseksi Artist-in-Residence -toiminnaksi, niin kansainvälistä toiminta residenssien kesken on. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia residenssejä voi eri puolilla maata sanoa olevan kolmisenkymmentä, joista noin puolet on ympärivuotisia. Nykyään Suomi on miltei johtavia residenssimaita aktiivisuudessaan koko Euroopassa, mikäli katsoo esim. Res Artis -residenssijärjestön jäsenmaiden residenssiluetteloja (kappale 5.1). Kilpailua residenssitoimijoiden kesken ei Suomessa ole syntynyt, syynä lienee harva residenssien sijoittelu ympäri Suomea ja niiden toimivuus osavuotisesti. Suomessa residenssitoiminnan tukeminen on keskittynyt lähinnä avustuksiin taiteilijoiden siirtymiseen Suomesta ulkomaille, ulkomaisia taiteilijoita Suomeen avustaa sen sijaan julkisin varoin tuetut kotimaiset residenssit. Taiteilijoille kansainväliseen residenssiin hakeutuminen on nykyään miltei sääntö kuin poikkeus, kansainvälisen verkostoitumisen avulla taiteilijat pitävät yllä ammattimaisuuttaan, johon kuuluu olennaisesti tietämys siitä, mitä taiteessa eri puolilla maailmaa tapahtuu. (Karttunen 2005, 40) Vaikka residenssitoiminta yleisesti jo nykypäivänä antaa kuvan kansainvälisyydestä, on Suomessa yhä myös residenssejä, jotka keskittyvät vain suomalaisten taiteilijoiden työskentelyyn ja asumiseen. Tällainen residenssi löytyy mm. Etelä-Savosta. Mäntyharjulla toimiva Taidekeskus Salmela luovuttaa näyttely- ja asumistilat maksutta käyttöön lupaaville suomalaisille nuorille taiteilijoille kuvataiteen, musiikin, ja kirjallisuuden alalla.

14 9 Trans Artists -järjestön kotisivuilla on viestipalstalla (http://www.transartists.org/ads/message.html) herännyt keskustelua siitä, onko residenssien määrä mitenkään rajattavissa ja onko residenssejä jo liikaa maailmassa. Tätä residenssiohjelmien suosiota ja kasvua ei kuitenkaan kannattaisi luokitella negatiiviseksi, kunhan laatu ja ohjelmien monipuolisuus pysyy hyvänä. En usko, että ohjelmista tulee koskaan olemaan ylitarjontaa, sillä yhä useampi taiteilija on kiinnostunut kansainvälistymään ja työskentelemään residensseissä. 4 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MERKITYS RESIDENSSITOIMINNALLE Residenssitoimintaa tukevien järjestöjen ohella kaikenlainen maiden ja kansojen välinen yhteistyö luo pohjaa myös residenssitoiminnan kansainvälisyydelle. Euroopan unionin myötä liikkuminen Euroopan sisällä on helpottunut huomattavasti, ja ulkomailla työskentelemiseen ja asumiseen ei tarvita Euroopassa erityislupia. Suomalaista kulttuurielämää EU-jäsenyys on muokannut positiiviseen suuntaan, se on tuonut lisäulottuvuuksia laajentamalla näkökulmaa ja toimijoiden määrää yli hallinnonrajojen sekä laajentanut taiteen ja kulttuurin rahoituspohjaa. (Ristimäki 2002, 89) Kansainvälisessä yhteistyössä residenssitoiminnan kannalta tärkeitä vaikutteita, ideoita ja työtilaisuuksia kulkee niin Suomesta ulkomaille kuin toisinkin päin. Kansainvälinen toiminta lisää niin Suomen tunnettavuutta ulkomailla kuin liikkuvien taiteilijoiden ammattimaista asemaa taidemaailmassa. Osallistuminen kansainväliseen residenssitoimintaan luo taiteilijoille myös uusia työtilaisuuksia sekä ulkomailla että kotimaassa. Kansainvälinen residenssitoiminta vaikuttaa myös residenssipaikkakuntaan monin tavoin elävöittävästi. Kulttuurin kenttä laajenee taiteilijaresidenssitoiminnan myötä, ulkomaiset taiteilijat lisäävät myös monikulttuurisuutta paikkakunnalla. Residenssitoimintaan voi liittää myös esim. työpajatoimintaa ja vierailevien taiteilijoiden muuta koulutusta. Laaja-alaisen toiminnan myötä residenssitoimintaan voi siten linkittää myös paikkakunnan oppilaitoksia tai muita toimijoita.

15 Esimerkkejä Suomessa toimivien residenssien kansainvälisyydestä Kansainvälinen toiminta on suuressa roolissa Suomessa toimivissa residensseissä. Kansainvälisyyden hyödyt on havaittu suuriksi ja yhteistyö kansainvälisesti on nykypäivänä helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Otin syksyllä 2005 selvää, miten Suomessa toimivien eri residenssien kansainväliset kontaktit on hoidettu ja miten ne ovat käytännössä toimineet. Residenssien kotisivut palvelivat selvitystyötä jonkin verran, lähetin myös kymmenen sähköpostitiedustelua ympäri vuoden toimiviin residensseihin eri puolille Suomea. Sain useilta residenssitoimijoilta vastaukseksi residenssien toimintakertomuksia, joista kansainväliset kontaktit selvisivät. Vastaukset kansainvälisestä yhteistyöstä olivat melko yhdenmukaisia keskenään kansainvälistyminen on havaittu tärkeäksi. Tiedustelun (2005) mukaan Savonrannassa vuoteen 2004 toiminut residenssi Savonrannan Repo sai kansainvälisiä kontakteja mm. kansainvälisesti verkostoituneen residenssiä ylläpitävän henkilön omista verkostoista. Itse taiteilijana toimiva residenssin ylläpitäjä oli kerännyt kontakteja mm. ulkomaisissa tapahtumissa ja taidealan oppilaitoksissa. Residenssillä oli tiedotustarkoitukseen omat internetsivut, ja residenssi oli myös mukana muutamassa kansainvälisessä residenssijulkaisussa. Vuodesta 1997 Raumalla toimineen Raumars ry - Rauman taiteilijavierasohjelman kansainväliseen toimintaan kuuluu vahvasti osallistuminen eurooppalaiseen Pépinières Européennes pour jeunes aristes -ohjelmaan (kappale 5.3). Raumars on yksi 14 eurooppalaisesta residenssiorganisaatiosta, johon Pépinières'n kautta lähetetään nuori taiteilija vapaaehtoistyöhön, joka sitouttaa nuoren yhteisötaideprojektiin. Rauma on tiedottanut kansainvälisestä residenssitoiminnastaan mm. www-sivuilla (www.raumars.org) sekä kansainvälisen residenssi-organisaatio Res Artis n sivuilla. Kansainvälinen toiminta Kolilla toimivassa taiteilijaresidenssissä Kolin Ryynäsessä on vahvaa, 99 % residenssihakemuksista heidän residenssiinsä tulee muualta kuin Suomesta. Residenssi kuuluu kansainvälisiin järjestöihin, kuten Res Artis:iin ja Trans Artists:iin (kappale 5.2), ja heillä on myös kansainvälistä, kahdenvälistä vaihtoa Pohjois- Saksan Schloss Plüschow:n kanssa. Ulkomaalaiset hakijat ovat löytäneet heidän resi-

16 11 denssinsä lähinnä internetin kautta, mutta tehokkaana markkinointikeinona he mainitsivat myös ns. viidakkorummun, eli tyytyväiset residenssityöskentelijät ja muut asiasta tietoiset kertovat Kolin Ryynäsestä tietoa eteenpäin. Inarissa toimiva Koppelon taiteilijaresidenssi kuuluu Pohjoismaiden nykytaiteen instituutti NIFCA:n residenssiverkostoon (kappale 5.7.1), ja lähinnä sen kautta ulkomaalaiset taiteilijat löytävät tiensä Suomen Lappiin. Ateljé Stundars Vaasassa on markkinoinut itseään kansainvälisesti www-sivujen kautta, ja Stundars kuuluu myös ranskalaiseen AFAA (l'association Francaise d'action Artistique, kappale 5.5) residenssiorganisaatioon, johon ovat liittyneet mm. Rauman, Kolin ja Inarinkin residenssit. HIAP, Helsinki International Artist-in-Residence Programme, tekee yhteistyötä sekä näyttelyvaihtokeskus FRAME:n että UNESCO Aschberg Bursaries for Artists - ohjelman (kappale 5.4) kanssa. HIAP:lla on myös useita yhteistyö- ja vaihtosopimuksia residenssien kanssa ympäri maailmaa, mm. Iso-Britanniassa, Puolassa ja Brasiliassa. (HIAP 2006, www-sivu) 4.2 Kansainvälisen residenssitoiminnan vaikutukset Aluekehittämistutkimuksissa Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma - linjauksia ja painopisteitä vuosille ja Maaseutupolitiikan Kulttuuriohjelmassa eräänä toimintastrategiana on kannustaa kuntia residenssitoimintaan, mikä on tärkeää sekä taiteilijoille että toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kansainvälistymiselle. (Alueiden vahvuudeksi 2003, 30; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2005, 7) Näin ollen residenssitoiminnan tärkeys on havaittu myös valtionhallinnollisella tasolla, ja uskoisin, että residenssitoiminta, etenkin kansainvälinen sellainen, tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina, kun päättäjät ja rahoittajat huomaavat sen monet edut. Useissa kansainvälisissä residensseissä painotetaan yhteistyön merkitystä paikallisen väestön kanssa. Raumars ry:n toimintasuunnitelmassa vuodelle 2006 kerrotaan, että olennainen osa taiteilijoiden vierailua on yhteistyö paikallisten ihmisten, kulttuurilai-

17 12 tosten, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Taiteilijat voivat esimerkiksi esitelmöidä omasta taiteestaan tai kotimaansa kulttuurista tai vetää työpajoja ja järjestää taidetapahtumia. (Raumars ry 2005, 3) Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen puitteissa tekemäni tiedustelun (2005) perusteella Koppelon residenssissä Inarissa on havaittu, että residenssitoiminta on lisännyt paikallisten taiteilijoiden ja kädentaitajien kansainvälistymistä, parantanut kunnan taide- ja kansainvälisyyskasvatuksen koulutustilannetta ja lisännyt Inarin kunnan matkailutarjontaa ja vetovoimaisuutta. Vierailevien taiteilijoiden ja paikallisten taiteilijoiden välinen yhteistyö on hedelmällistä kumpaankin suuntaan, ja näistä kansainvälisistä kontakteista on taiteilijoille suuri hyöty työskentelyn ja mahdollisten tulevien vierailujen kannalta. Ateljé Stundars Vaasassa on huomannut, että residenssitoiminta vaikuttaa paikallisväestöön virkistävästi ja uusia näkökulmia antavasti. (Ateljé Stundars 2004, 1) Ulkomaisen taiteilijan vastaanottavan paikkakunnan kannalta vieraileva taiteilija stimuloi monin tavoin taide- ja kulttuurielämää. Vierailevien taiteilijoiden ja heidän verkostojensa kautta paikkakunta kehittyy aikaisempaa kiinteämmäksi osaksi kansainvälistä taideyhteisöä. Toiminnalla on myös yleisempää aluekehityksen merkitystä (Koivunen 2004, 48). Taiteilijoiden kannalta residenssityöskentely antaa enemmän kuin ensivaikutelmalta saattaa ajatella. Vaikkei residenssi sisältäisi edes työskentelytiloja taiteilijalle, sen vaikutukset näkyvät taiteilijan tulevissa teoksissa. Residenssityöskentely on usein lähtölaukaus johonkin suurempaan prosessiin. Taiteilijoille koituvien kokemuksien henkilökohtaisten merkitysten lisäksi ohjelmilla on hyvin suunniteltuina merkittävä rooli taiteilijan tulevaisuuden uran kannalta. Esimerkiksi Res Artis -verkostoon kuuluvilta keskuksilta edellytetään, että vieraileva taiteilija saatetaan paikallisen taidekentän yhteyteen ja tällöin hän solmii kontakteja muihin taiteilijoihin, taidelaitoksiin, yhteisöihin ja yleisöön. Taiteilijat saavat usein paljon positiivista julkisuuskuvaa residenssien kautta. (Kokko 1997, www-sivu).

18 Kulttuurivienti Kulttuuriviennillä tarkoitetaan kulttuuripiiristä toiseen tapahtuvaa kulttuuristen merkitysten vaihtoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kulttuuriviennin käsite liittyy kulttuurituotannon moninaiseen käsiteverkkoon ja sen voidaan arkipuheessa ajatella tarkoittavan kulttuurituotannon kaupallista vientiä muihin maihin (Koivunen 2004, 27). Residenssitoiminta on määritelty yhdeksi kulttuuriviennin tukirakenteeksi taidetoimikuntien kansainvälisen toiminnan alaisuudessa, ja se onkin koko ajan voimistuva suuntaus kulttuuriviennin maastossa. Residenssitoiminnasta on hyötyä niin Suomen paikkakunnille kuin vieraileville ulkomaalaisille residenssin työskentelijöille. Se vireyttää residenssipaikkakuntaa ja sen toimijoita ja antaa ulkomaalaiselle vieraalle uusia inspiraatioita uudessa ympäristössä ja kulttuurissa. Residenssitoiminnan merkitys nähdään valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisessa periaatepäätöksessä seuraavasti: Residenssitoiminta on tärkeä toimintamuoto sekä taiteilijoille että myös toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kehitystyölle. Toiminnan ja sen edellytysten kehittäminen tuleekin nähdä tärkeänä osana maamme taiteen kansainvälistymisen tukemista (Koivunen 2004, 49). Suomen kuvataiteen kulttuuriviennin osalta on tavoitteena kehittää korkeatasoisia vierailuohjelmia. Yleisesti ottaen residenssitoimintaa suositaan eniten kuvataidealalla, vaikka Suomessakin toimii esimerkiksi musiikkiin erikoistuvia residenssejä, kuten Blues & Jazz residenssi Miekkaniemi. Residenssitoiminta on kuitenkin tärkeä osa erityisesti suomalaisen kuvataiteen kulttuurivientiä. Näyttelyvaihtokeskus FRAME Finnish Fund for Art Exchange - toimii kuvataiteen kansainvälisen viennin keskuksena. FRAME:lla on suosittu tukiohjelma, joka antaa suomalaisille taiteilijoille mahdollisuuden tuottaa ja pystyttää näyttelyitä ulkomaille. FRAME tekee yhteistyötä HIAP:n, Helsinki International Artist-in-residence Programme:n, kanssa luodakseen linkin Suomen ja kansainvälisen nykytaidemaailman välille (FRAME 2006, www-sivu; HIAP 2006, www-sivu). Työnjako FRAME:n ja HIAP:n välillä on jakautunut siten, että FRAME vastaa suomalaisen taiteen ja taiteilijoiden viennistä maailmalle ja HIAP vastaa kansainvälisten taiteilijoiden tuonnista Suomeen. FRAME antaa suomalaisille

19 taiteilijoille mahdollisuuden ottaa osaa moniin kansainvälisiin residenssiohjelmiin, mm. Amsterdamissa, Varsovassa ja Tokiossa. (Heinämaa 2006, 21) 14 Suomen maantieteellistä asemaa on mahdollista entistä tehokkaammin hyödyntää yhteistyöllä muiden Pohjoismaiden, Baltian ja Pietarin alueiden yhteistyötahojen kanssa. Ajankohtaisimpia haasteita tarjoaa nopeasti laajeneva kansainvälisen liikkuvuuden ja työskentelyn mahdollistava Artist-in-Residence -toiminta taiteilijoiden, kuraattoreiden ja kriitikoiden ulkomailla tapahtuvan työskentelyn kehittämiseksi. Erityisesti tavoitteeksi tulee asettaa pääsy mukaan residenssiohjelmiin, joihin osallistuminen perustuu kansainvälisen arvioinnin kautta tapahtuvaan valintaan ja joihin liittyy näyttely- ja/tai julkaisumahdollisuudet. Samalla on vastavuoroisesti kehitettävä edellytyksiä ottaa vastaan ulkomaisia taiteilijoita, kuraattoreita ja kriitikoita Suomeen (Koivunen 2004, 81). Kulttuuriviennin tavoitteena on kerätä 90 miljoonaa euroa kulttuurivientiprojekteihin vuoteen 2010 mennessä. Tämä toisi myös residenssitoiminnan käyttöön kipeästi kaivattuja varoja. (Saha 2005, 1) 4.4 Kansainväliset sopimukset Kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä koskevat järjestelyt edistävät osaltaan maamme kulttuurielämän kehittymistä. Sopimusjärjestelyiden tarkoituksena on maamme kulttuurielämän rikastuttaminen ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen. Suomella on monipuoliset, kulttuuriyhteistyötä koskevat, maailmanlaajuiset, alueelliset ja kahdenväliset sopimusjärjestelyt. (Kukkasmäki 2004, 109) Laajinta ja monipuolisinta yhteistyötä harjoitetaan Pohjoismaiden kesken. Suomi on allekirjoittanut sopimuksia kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden välillä. Näiden sopimusten, jotka on tehty valtioiden hallitusten kesken, tarkoitus on lujittaa ja tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä laajasti käsitetyn kulttuurin alueella kehittämällä edelleen pohjoismaista kulttuuriyhteyttä ja lisäämällä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien sijoitusten kokonaisvaikutusta yhteisen suunnittelun, yhtenäistämisen, yhteistoiminnan ja työnjaon avulla sekä luoda käytännölliset edellytykset hyvin toimivalle yhteistyölle. (Heiskanen, Kangas & Mitchell 2002, 511)

20 Kahdenvälinen kulttuurivaihto Residenssitoimintaan liittyy vahvasti myös kulttuurivaihdon käsite ja kahdenväliset yhteistyösopimukset. Kahdenvälisen yhteistyön toteuttamiseksi Suomi on solminut kulttuurisopimuksen 39 maan kanssa. Kulttuurisopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia, jotka koskevat opetusministeriön hallinnonhaaran toimialoja, opetusta, tiedettä, tutkimusta, taidetta, kulttuuriperintöä, kirjastoja ja arkistoja, kansalaisjärjestöjä, kulttuuri-instituutteja, liikuntaa sekä nuorisotyötä. Sopimuksia toteutetaan kulttuurivaihto-ohjelmilla, joiden kesto on yleensä 3 4 vuotta. (Koivunen 2004, 47) Residenssitoimintaan on käytännön tasolla hyvin sovellettavissa kahdenvälisen kulttuurivaihdon ja yhteistyösopimuksen ajatus; residenssien kautta on mahdollista hoitaa niin tulevien ulkomaalaisten taiteilijoiden kuin ulkomaille menevien kotimaisten taiteilijoiden kansainväliset yhteistyökuviot. Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ovat Suomen residenssit käyttäneet jonkin verran, mm. Espoon Tapiolan ateljeetalon kansainväliset kontaktit hoidetaan kahdenvälisillä taiteilijavaihtosopimuksilla. Tapiolan residenssi tekee yhteistyötä Sveitsin (Basel) ja Kanadan (Québec) kanssa, ja taiteilijavaihto toimii molempiin suuntiin. (Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö 2006, wwwsivu) Ystävyyskuntatoiminta - yhteistyöverkosto tulevaisuudessa? Ajatus ystävyyskuntatoiminnasta residenssiverkoston kansainvälisissä kontakteissa heräsi selvitystyöni tueksi käydyssä keskustelussa Haukivuoren kulttuurisihteeri Kari Rämön kanssa. (Rämö, 2005) Haukivuorella on ollut aktiivista ystävyyskuntatoimintaa Ruotsin Munkedalin kanssa, ja näitä suhteita voisi hyödyntää myös residenssikontakteissa. Euroopan komissio perusti vuonna 1989 ystävyyskaupunkiohjelman, jonka tarkoituksena on tukea Euroopan kaupunkien ystävyyskuntatoimintaa. Sillä pyritään kohdennetun tuen avulla vahvistamaan kuntien välisiä yhteyksiä ja tukemaan uusia ystävyyskaupunkialoitteita. Euroopan komissiolta voi mm. hakea tukea monenlaisiin ystävyyskaupunkihankkeisiin, jotka lujittavat eurooppalaista tietoisuutta. Vuodesta 2001 tuki-

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Pohjoismainen kulttuuripiste

Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuuripiste Luomme tilaa pohjoismaiselle kulttuurille Webinaari 16.6.2016 Erityisasiantuntija Laura Norppa, Pohjoismainen kulttuuripiste POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Virallinen pohjoismainen

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla

Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla Ystävyyskuntatoiminta Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntatoiminta selvitys Ystävyyskuntatoiminta nykyaikaan seminaari 18.11.2015 Projektipäällikkö Elina Koivisto Laatija: Selvitys

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (6) 76 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuutettu Wallgrenin ym. talousarvioaloitteeseen Safe Haven -turvaresidenssin perustamiseksi HEL 2015-003160 T

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Komitean hyväksymä 17.11.2011 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot