FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI ATT: ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ MARTTI LÄTTI FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA TUKIKOHDAN SIJOITTAMINEN KELLONIEMEEN: SYYT JA VAIKUTUKSET Tausta FinnHEMS Oy on yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa hakenut kaavamuutosta, joka mahdollistaa lakisääteisen ensihoidon päivystystukikohdan lääkärihelikopteritukikohdan rakentamisen Kelloniemen kärkeen. FinnHEMS Oy on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Yhtiöllä on Suomessa kuusi helikopteritukikohtaa: Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit määrittelevät omalla alueellansa sijaitsevan helikopteritukikohdan sijoittumispaikan lentotoiminnan vaatimukset huomioiden. Kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit tukeutuvat lääkärihelikopteripalveluun ensihoitolääkärin päivystyksen järjestämisessä. Lääkärihelikopteritoiminta on osa valtakunnallista ensihoitopalvelua. Toiminnan tarkoitus on tarjota korkealaatuisia ensihoitolääkärin palveluita äkillisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja muut tilanteet joissa potilas vammautuu vaikeasti sekä vakavat peruselintoimintojen häiriöt kuten elottomuus ja tajuttomuus. Lääkärihelikopteritoiminnan laajan toimintasäteen ja nopeuden ansiosta yhden päivystävän ensihoitolääkärin työpanoksella voidaan palvella hyvin laajaa aluetta. Tämä lisää kansalaisten tasa-arvoisuutta ensihoitolääkäripalvelujen saamisessa. HEMS-yksiköt saavat hälytyksen hätäkeskukselta. Helikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse.

2 Kuopion FH 60 - tukikohta Helikopteri ja sen miehistö ovat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, välittömässä lähtövalmiudessa. Tukikohta palvelee päivystystilana. Kelloniemeen suunniteltu tukikohta on kooltaan n. 900 neliömetriä, ja se koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. K a a k o s t a t u l t a e s s a Havainnekuva Turkuun rakennettavasta tukikohdasta. Kelloniemen tukikohta on hyvin samankaltainen. Kuva: Insinööritoimisto Markku Posti. FinnHEMS Oy Turku - INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU POSTI OY helmikuuta 2014 Itä-Suomen lääkärihelikopteri toimii tällä hetkellä tilapäisissä tiloissa Rissalan lentokentän alueella. Rissalan sijainti on lentotoiminnan kannalta edullinen, mutta haittana on välimatka Kuopion keskustaan ja KYSiin. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumispaikkoja. Kelloniemestä tavoitetaan Kuopion kantakaupungin alueella (noin 4-5 kilometrin säde torilta) vuosittain laskennallisesti n. 360 tehtävää* keskimäärin n. 10 minuuttia** nopeammin kuin Rissalasta. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatkokuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi myös tapauksissa, jolloin kriittisessä tilassa olevaa potilasta tuodaan maakunnasta kohti Kuopiota. Lääkäriyksikön lähtiessä keskustasta ambulanssia vastaan se tavoittaa potilaan nopeammin. Rissalasta käsin toimittaessa myös päällekkäisiin tehtäviin lähteminen viivästyy arviolta 20-25

3 kertaa*** vuodessa. Rissalasta Kuopion keskustan tehtäviä joudutaan osin hoitamaan maayksiköllä helikopterin laskeutumispaikan puuttuessa. Jos yksikön saama ensimmäinen tehtävä sijaitsee Kuopion keskustan alueella, ja sinne on menty maayksiköllä, ja toinen tehtävä vaatii helikopterin, miehistöllä kuluu noin 14 minuuttia, kun he joutuvat palaamaan Rissalaan vaihtaakseen helikopteriin. KYSin läheisyys on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. *Välillä Kallansillat-Savilahti oli vuoden 2013 aikana yhteensä 357 tehtävää. Oikea luku lienee hiukan isompi, koska alueelle olevalle moottoritien pätkälle ei merkitty v yhtään liikenneonnettomuutta, mikä ei pidä paikkansa, vaan ko. onnettomuuksien sijaintitiedot on todennäköisesti merkitty väärin. ** Rissalan tukikohdasta on Kuopion keskustaan (tässä laskelmassa keskusta määritelty Kuopion toriksi) matkaa 17,1 kilometriä. Keskimääräinen ajoaika keskustan alueella (tori +/- 2,5 kilometriä) oli vuonna ,1 minuuttia. Kelloniemestä alueen tavoittaa huomattavasti nopeammin. *** Laskelma perustuu siihen että Kuopion keskusta-alueelle on 360 tehtävää vuodessa, joihin 40 tulee päällekkäinen hälytys. Tämä vastaa vuoden 2014 elokuun loppuun menessä FH60 tukikohdan merkittyjen päällekkäistehtävien prosentuaalista osuutta. Luvusta on poistettu ne päällekkäiset tehtävät, jotka laskennallisesti sijoittuisivat Kuopion keskustan alueelle sekä ne tehtävät joihin ei muista syistä kyetä vastaamaan heti (esim. käsillä oleva tehtävä arvioidaan kriittisemmäksi kuin uusi tehtävä)

4 Sijaintipaikan perusteet Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja tukikohtaa varten. Kelloniemi on ainoa keskustan lähellä oleva toimintaan soveltuva paikka. Kuopion kaupunki ja FinnHEMS tutkivat vuonna 2012 mm. Kumpusaarta tukikohdan sijoittumispaikaksi. Kumpusaari ei kuitenkaan täytä lentotoiminnan vaatimuksia. Satama-alueella liikkuu isoja ajoneuvonostureita, joiden korkeus on enimmillään 75 metriä. Liikkuvuutensa takia nosturit voivat sijaita missä tahansa sataman tontilla (Sami Lehtonen / satamatoimisto). Tällöin koko satama-alue (kuvassa punaisella merkitty alue) muodostaa lentoesteen. Myös korkea puusto muodostaa lentoesteen, joten alueelle ei jää riittävästi ilmailumääräysten täyttäviä lentoesteettömiä sektoreita.

5 Kelloniemestä löytyy sen sijan ilmailun vaatimat esteettömät alueet veden päältä. Kelloniemen tukikohta: tehtävämäärä ja helikopterimelu Kuopion alueen lääkärihelikopteritoiminnasta on tehty tehtäväennuste vuoteen 2020 asti. Tätä pidemmälle ei ole järkevää tehdä ennusteita, koska ennusteissa ei pystytä huomioimaan väestön muuttoliikettä tai muita väestötason muutoksia alueen sisällä. Lisäksi uuden SOTEuudistuksen vaikutukset esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluihin vaikuttavat tulevaisuudessa myös ensihoitopalvelujen tarpeeseen. SOTE:n alueellisista ratkaisuista ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Kuopion lääkärihelikopterin tehtävämäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 asti noin 3 % vuosittain. Vuonna 2016 tehtäviä ennustetaan olevan yhteensä noin 1800 ja vuonna 2020 yhteensä noin Lentotehtäviä näistä ennustetaan olevan vuonna 2016 noin 1300, ja vuonna 2020 noin Lentosuunnat jakautuvat Kelloniemestä käsin pääsääntöisesti etelään ja pohjoiseen. Pohjoisessa tehtävät suuntautuvat Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden suuntiin ja etelässä Varkauden, Pieksämäen ja Leppävirran suuntiin. Etelään lennettäessä Kuopion keskusta-alueen yli suoraan lentäminen voidaan välttää kiertämällä veden yläpuolelta. Etelään suuntautuvat lennot kiertävät myös Kelloniemen kärjestä veden ylle, eivätkä lennä suoraan Kelloniemen asutuksen yli. Paluulennot voidaan aina suunnitella kiertäväksi vesialueiden kautta. Tehtävämäärät vaihtelevat vuorokauden- ja vuodenajoittain. Tehtävistä 62 % osuu aikavälille 7 19, 14 % aikavälille ja 24 % yöaikaan (22 07). Tehtävämäärä vaihtelee myös kuukausittain. Suurimmat tehtävämäärät osuvat heinä- ja elokuulle, ja pienimmät tammi- ja

6 joulukuulle. Keskimäärin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdalla on 8 tehtävää vuorokaudessa. Osa tehtävistä hoidetaan maayksiköllä. Hälytyslentojen lisäksi lennetään koulutus- ja huoltokoelentoja. Nämä lennot ajoittuvat pääsääntöisesti päiväaikaan. Ne on myös huomioitu tehdyssä meluselvityksessä. Kuopiossa tulee loppuvuodesta 2014 käyttöön uusi EC 145 -helikopteri. Akukon Oy on tehnyt keväällä 2013 helikopterimelusta selvityksen, jota on täydennetty kesäkuussa Selvityksissä melua verrataan ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Ulkona melun keskiäänitaso ei saa ylittää seuraavia arvoja: asuinalueilla päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22-7) 50 db sekä loma-asuntoalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Meluselvityksessä käytetyn lähimmän mittauspisteen, Hakalahdentie 17 (720 metriä tukikohdasta), melun keskiäänitaso on päivisin 47 db ja yöllä 44 db. EC 145 -helikopterin melun keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä myös vilkkaimpaan kesäaikaan. Vuorokausimelutaso alittaa myös lentomeluryhmän ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä vilkkaimman toimintakuukauden keskimääräisenä vuorokautena. Meluselvitys on ns. worst case scenario, joka kuvaa sitä, mitä melu enimmillään voi olla hetkellisesti. EC 145 -helikopterimalli on luokkansa hiljaisimpia ja sille on myönnetty Euroopan ilmailuviranomaisten melusertifikaatti. Lentomeluselvitys tiivistelmän liitteenä. Lääkärihelikopteritukikohdan rakentamisessa FinnHEMS haluaa kuulla alueen asukkaita. Ymmärrämme asukkaiden huolen, mutta toivomme, että tutkitun tiedon avulla tilanne voidaan ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla. Lääkärihelikopteripalvelun tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito apua tarvitsevan luokse mahdollisimman nopeasti tämä pelastaa ihmishenkiä. Tukikohta palvelee myös Kelloniemen alueen asukkaita vain muutaman minuutin päässä. Tiivistelmä Perusteet Kelloniemen sijaintipaikan valintaan: Riittävä esteetön lentoalue. Alue täyttää kaikki lentotoiminnan asettamat vaatimukset. Kuopion keskustan tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä nopeasti. Keskustassa ei ole laskeutumispaikkoja helikopterille. Matkaa tukikohdasta lähimpään asutukseen on 700 metriä. Akukon Oy:n tekemän meluselvityksen perusteella tukikohta ei aiheuta ympäristömelun yleisten ohjearvojen ylittymistä edes tilapäisesti