Kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16WWE Maaningan ja Siilinjärven kunnat, Nilsiän kaupunki Kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Tavoitteet Nykyinen yhteistyö Suunnitteilla oleva yhteistyö KUNTIEN JA VESIOSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Vesihuollon järjestämisvastuu VESIOSUUSKUNTIEN ROOLI KUNNISSA Vesiosuuskunnat ja -yhtymät Suunnittelualueen vesiosuuskunnat Maaninka Nilsiä Siilinjärvi VESIOSUUSKUNTIEN TILAN ARVIOINTI Vesiosuuskuntien tila Osuuskuntien laajeneminen KUNTIEN JA OSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Nykyinen yhteistyö Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Yhteistyön muodot Neuvonta Taloudellinen tuki Suunnittelu ja valvonta Koulutus Huolto- ja kunnossapitopalvelut Toimistopalvelut Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Suurempien yksiköiden perustaminen Osuuskunnan myöhempi siirto kunnan vesihuoltolaitokselle Osuuskuntien ja yhtymien yhdistäminen Tilanne suunnittelualueella JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet Liite 1 Liite 2 Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven kunnissa v toimivat vesiosuuskunnat. Osuuskuntien itsearviointikyselyn tulokset kunnittain.

3 2 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Maaningan ja Siilinjärven kuntien sekä Nilsiän kaupungin kuntarajat ylittävä yhteistyö, ko. kuntien ja niiden alueelle toimivien vesiosuuskuntien välinen yhteistyö sekä mahdollisuudet kuntien ja vesiosuuskuntien välisen yhteistyön laajentamiseen. Lisäksi raportissa tarkastellaan vesiosuuskuntien nykyiseen toimintaan liittyviä haasteita. Tarkastelu perustuu kunnilta ja ELY-keskukselta saatuihin tietoihin ja osuuskunnille tehtyyn kyselyyn. Tässä raportissa vesiosuuskunnalla tarkoitetaan niin veden- kuin jäteveden johtamisesta ja/tai käsittelystä vastaavaa organisaatiota. Raportissa tehty tarkastelu koskee pääosin myös yhtymämuotoisia vesihuollon järjestämisestä vastaavia tahoja. Raportti on laadittu samanaikaisesti kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa ja sen kommentointiin on osallistunut ao. työryhmä. 2 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 2.1 Tavoitteet Ylikunnallista yhteistyötä vesihuollon alalla on Suomessa harjoitettu jo pitkään. Sekä sopimuspohjaisen yhteistyön että alueellisten vesihuoltolaitosten määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana ja näyttää siltä, että yhteistyö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Alueellisen yhteistyön muotoja ovat sopimuspohjainen yhteistyö, yhteislautakunta, kuntayhtymä, kuntien omistama tukkuosakeyhtiö sekä kuntien omistama alueellinen vesihuoltoyhtiö. 1 Kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään tarkoituksenmukaisen vesihuollon järjestämiseen siten, että kuntarajat eivät ole toimivan vesihuollon esteenä. Esim. kuntarajoilla olevien alueiden vesihuolto voi olla järkevää järjestää naapurikunnan puolelta. Lisäksi yhteistyöllä voidaan lisätä erityistilanteisiin varautumista rakentamalla yhdysvesijohtoja kuntien välille. Kuntien välisellä vesihuoltoyhteistyöllä voidaan saavuttaa myös mittakaavaetuja. Tämä koskee erityisesti jätevesien käsittelyä, sillä suuren kokoluokan puhdistamon rakentaminen ja ylläpito on suhteessa edullisempaa kuin pienen. Lisäksi suuremman toimijan on helpompi vastata esim. lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Myös henkilöstöresurssin osalta kuntarajat ylittävä yhteistyö voi olla tarkoituksenmukaista (päällekkäisten tehtävien karsiminen, erityisosaamisen ja kokemusten hyödyntäminen jne.). Vesihuollon toimintaympäristön sekä Suomen kuntarakenteen muutos asettavat enenevässä määrin paineita vesihuollon keskittämiselle. Suunnittelualueen kunnissa organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen on jatkuva tavoite sekä kunnan sisällä että alueellisesti kunnan rajojen yli. 1 Kurki, Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto.

4 3 2.2 Nykyinen yhteistyö Suunnittelualueen kuntien kuntarajat ylittävä yhteistyö on sopimuspohjaista yhteistyötä liittyen etupäässä varavesiyhteyksiin ja jäteveden käsittelyyn. Siilinjärven ja Maaningan kuntien välinen yhteistyö koostuu seuraavista toiminnoista: Maaningan ja Siilinjärven kuntien verkostojen välille on rakennettu yhdysvesijohto (DN 160) varavedensaannin turvaamiseksi. Yhdysvesijohdon kapasiteetti on 400 m 3 /d molempiin suuntiin. Johto ei ole aktiivikäytössä. Vuoden 1997 loppupuolelta alkaen Maaningan kunnan jätevedet on johdettu käsiteltäväksi Siilinjärvelle Jynkänniemen keskuspuhdistamolle (260 m 3 /d). Siilinjärven Pöljän vesiosuuskunta myy vettä tarvittaessa Nilsiän kaupungille, Ylä- Savon Vesi Oy:lle sekä Lapinlahden kunnassa sijaitsevalle Pieksänkosken vesiosuuskunnalle. Siilinjärven kunnalla ja Nilsiän kaupungilla on tekeillä siirtoviemärihanke Kuuslahden ja Pajulahden alueille. Lisäksi Nilsiän kaupungilla on yhteinen siirtovesijohto Varpaisjärven kunnan kanssa. Siilinjärven kunta tekee vesihuoltoyhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa seuraavasti: Vuonna 1999 valmistunut Sorsasalo-Vuorela yhdysvesijohto toimii Siilinjärven kunnan varavesilähteenä Kuopion suunnasta sekä Sorsasalon ja Päivärannan varavesilähteenä Siilinjärven suunnasta. Vettä voidaan johtaa ko. linjaa pitkin 1000 m 3 /d molempiin suuntiin. Siilinjärven Jälän vedenottamolta toimitetaan vettä Kuopioon Jännevirran vesihuolto-osuuskunnalle (50 m 3 /d). 2.3 Suunnitteilla oleva yhteistyö Siilinjärven ja Maaningan kuntien suunnitteilla oleva kuntaliitos on osaltaan lisäämässä ko. kuntien välistä yhteistyötä vesihuollossa. Parhaillaan ollaan suunnittelemassa vesijohtoverkostojen kapasiteettitarkastelun laadintaa ko. kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueille (ns. verkostolaskenta). Lisäksi kunnat ovat saneeraamassa Maaningan kunnassa sijaitsevaa Varpaniemen vedenottamoa. Samassa yhteydessä vedenottamon kapasiteettia kasvatetaan, jotta vettä voidaan johtaa Siilinjärven Harjamäelle. Siilinjärven ja Kuopion välille on suunniteltu verkostojen yhdistämistä siten, että vettä voitaisiin johtaa Kuopion Jänneniemen tekopohjavesilaitokselta Siilinjärvelle. Tämä lisäisi kunnan vesihuollon toimintavarmuutta. Kuopion seudulla on pohdittu alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamista mutta hanke ei toistaiseksi ole johtanut toimenpiteisiin.

5 4 3 KUNTIEN JA VESIOSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 3.1 Vesihuollon järjestämisvastuu Jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset syyt tai ympäristönsuojelulliset syyt edellyttävät, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi (Vesihuoltolaki 6, 119/2001). Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Vastuu kiinteistön vesihuollosta on tällöin kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Vesihuoltolaitos voi kuitenkin tarjota vesihuollon palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella. ELYkeskus voi velvoittaa kuntaa laajentamaan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta tietyille alueille, joko asukkaiden hakemuksesta tai ilman sitä. Vedenhankinnan osalta toiminta-alueen ulkopuolelle on perusteltua jättää alue, joka ei vesihuoltolain mukaan edellytä toiminta-alueen perustamista. Tällöin vedenhankinta voidaan järjestää perustamalla vesiosuuskuntia tai rakentamalla kiinteistökohtaisia kaivoja. Kaivojen vedenlaadun seuranta on kiinteistöjen omalla vastuulla. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla noudatetaan vuonna 2004 voimaan astunutta asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen päämääränä on ehkäistä ympäristön pilaantumista. Asetuksen siirtymäaika loppuu vuoden 2013 lopussa, jonka jälkeen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tulee täyttää asetuksessa mainitut normit. Kiinnostus jätevesiosuuskuntien perustamiseen onkin viime vuosina lisääntynyt, sillä kiinteistökohtaisten puhdistamojen investointi ja käyttökustannukset nousevat usein korkeiksi. Kiinteistökohtaisen järjestelmän hinnalla voidaankin rakentaa huomattava määrä vesihuoltoverkostoa. 4 VESIOSUUSKUNTIEN ROOLI KUNNISSA 4.1 Vesiosuuskunnat ja -yhtymät Vesiosuuskunnat ovat asukkaiden omistamia ja yleensä sivutoimisesti hallinnoimia vesihuoltolaitoksia. Mikäli vesihuoltolaitos täyttää vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen määritelmän (vähintään 50 asukasta tai 10 m 3 /d vedenkulutus tai jätevesimäärä), on sillä vesihuoltolain mukaiset oikeudet ja velvoitteet. Osuuskuntien tehtävänä on useimmiten rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja/tai viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja sen jäsenille ja haluttaessa myös muille vesihuoltolaitoksille. Osuuskunnan toiminnasta vastaa sen hallitus. Vesiosuuskunnan ja rekisteröimättömän vesiyhtymän erona on se, että osuuskunta on selkeästi laissa säännelty oikeushenkilö, kun taas yhtymät ovat henkilöiden vapaamuotoisia yhteenliittymiä. Osuuskunnan perustamisesta, purkamisesta, jäsenyydestä, päätöksenteosta ja taloudenpidosta löytyvät lain mukaiset normit ja myös käytännöt. Vesiyhtymien toiminta sitä vastoin perustuu yhteiseen kirjalliseen sopimukseen, jossa on määritelty osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Vesiyhtymien

6 5 hallinto on osuuskuntien hallintoa kevyempi, mistä syystä ne soveltuvat yleisesti pienten yhteishankkeiden organisointimuodoksi. Osuuskunta voi olla pysyvä tai määräaikainen ratkaisu. Määräaikaisessa vaihtoehdossa vesihuoltolaitos sitoutuu ottamaan osuuskunnan omistaman verkoston haltuunsa määräajan umpeuduttua. Tällöin osuuskunnalla tulee olla edellytykset itsenäiseen toimintaan ennen vastuun siirtymistä kunnan vesihuoltolaitokselle. Toiminnan aloittamista osuuskuntamuotoisena tukee osuuskuntien mahdollisuus saada rahallista tukea niin kunnilta, valtiolta, ELY-keskukselta kuin TE-keskuksilta. Kunnat ja vesihuoltolaitokset kannattavat yleisesti jätevesivesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille, koska keskitetty viemäröinti ja jätevesien käsittely on pääsääntöisesti kiinteistökohtaisia järjestelmiä toimivampi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Aloite alueiden liittämiseksi vesihuoltolaitoksen verkostoon tulee luontevimmin asukkailta itseltään. Vesihuoltolaitoksen näkökulmasta jätevesiosuuskuntien perustamista puoltaa se, että verkoston rakentaminen haja-asutusalueelle on monesti liittyjää kohti laskettuna kohtuuttoman kallista. Lisäksi järjestely nopeuttaa vesihuollon järjestämistä alueella. Osuuskunnan jäsenten intressinä kattaa investointikustannukset itse on korkealaatuisen vesihuollon nopea toteutuminen. Periaatteessa haja-asutusalueelle rakennettavan verkoston vesihuoltolaitokselle aiheuttamat kustannukset voitaisiin huomioida vesihuoltolain sallimien erisuuruisten liittymis- ja perusmaksujen avulla. 4.2 Suunnittelualueen vesiosuuskunnat Maaninka Nilsiä Suunnittelualueen kunnissa vesiosuuskunnat ovat merkittävässä roolissa vesihuollon järjestämisessä. Maaningan kunnassa toimii 5, Nilsiän kaupungissa 17 ja Siilinjärven kunnassa 16 vesiosuuskuntaa ja yhtymää (mukana yksi osakeyhtiö). Joidenkin osuuskuntien toiminta-alueet ulottuvat usean kunnan alueelle. Osuuskuntien tarkemmat tiedot on esitetty liitteen 1 taulukoissa sekä kunnille laadituissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa. Maaningan kunnan alueella toimivat osuuskunnat ovat: Pulkonkosken vesiosuuskunta, Jokilahden vesiosuuskunta, Leppälahden vesiosuuskunta ja Käärmelahden vesiosuuskunta Vesikko. Kaikki vesiosuuskunnat ostavat vetensä Maaningan kunnan vesihuoltolaitokselta. Tällä hetkellä kunnassa ei ole jäteveden johtamisesta vastaavia osuuskuntia (Kinnulanlahden jätevesiosuuskunta liitettiin kunnan vesihuoltolaitokseen v. 2009). Nilsiän kaupungin alueella toimii 16 vesiosuuskuntaa ja -yhtymää sekä yksi osakeyhtiö: Vuotjärven vesiosuuskunta, Vellikankaan vesiosuuskunta, Pöljän vesiosuuskunta, Pieksänkosken vesiosuuskunta, Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta, Alaranta- Alasiikajärven vesiosuuskunta, Valkeiskylän vesiosuuskunta, Lukkarilanseudun vesiosuuskunta, Keskisen vesihuoltoyhtymä, Pajuniemen Vesi Ay, Kangaslahden vesiosuuskunta, Leväniemen vesiosuuskunta, Selkälänniemen yhtymä, Murtomäen

7 4.2.3 Siilinjärvi PÖYRY FINLAND OY 6 yhtymä, Purolan yhtymä, Tiirinniemen Vesihuolto Oy ja Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunta. Vuotjärven, Vellikankaan, Pöljän ja Pieksänkosken vesiosuuskunnilla on omat vedenottamonsa. Alaranta-Alasiikajärven, Selkälänniemen ja Nousionmäen- Pelonniemen vesiosuuskunnat ostavat käyttövetensä Juankosken kaupungilta. Kangaslahden vesiosuuskunta ostaa vetensä Rautavaaran kunnalta ja Lukkarilan vesiosuuskunta Varpaisjärven kunnalta. Muut vesiosuuskunnat ostavat vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon on liittynyt Leväniemen ja Valkeiskylän vesiosuuskunnat. Jätevettä toimittavien osuuskuntien verkostot on liitetty kaupungin viemäriverkostoon. Pöljän vesiosuuskunnan verkostosta voidaan tarvittaessa siirtää vettä myös kunnan verkostoon. Siilinjärven kunnan alueella toimii 16 vesiosuuskuntaa: Autiorannan vesiosuuskunta, Golftien vesiosuuskunta, Jälänniemen vesiosuuskunta, Jännevirran vesiosuuskunta, Kasu-Kokon vesiosuuskunta, Kasurilanmäen vesiosuuskunta, Kumpusen vesiosuuskunta, Paasisalon vesiosuuskunta, Panninniemen vesiosuuskunta, Pieksänkosken vesiosuuskunta, Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta, Pyylammen vesiosuuskunta, Pöljän vesiosuuskunta, Ranta-Toivola-Uuhimäen vesiosuuskunta, Santalannotkon vesiosuuskunta ja Tynnörinen-Jynkänniemi vesiosuuskunta. Pöljän vesiosuuskunta on poikkeuksellisen suuri: Vesijohtoverkostoon on liitetty yli 700 kiinteistöä ja viemäriverkostoon 290 kiinteistöä. Autiorannan ja Pöljän vesiosuuskunnilla on omat vedenottamot. Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee Kärängänmäen pohjavesialueella ja Autiorannan vesiosuuskunnan ottamo Autiorannan pohjavesialueella. Muut vesiosuuskunnat ostavat vetensä Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitokselta. Osalla osuuskunnista on myös viemäriverkosto (Pöljä, Pohjois-Hamula, Paasisalo, Kumpunen, Santalannotko, Kasurilanmäki ja Tynnörinen-Jynkänlahti). Ne toimittavat jätevetensä kunnan puhdistamolle käsiteltäväksi. Pöljän vesiosuuskunnan verkostosta voidaan tarvittaessa siirtää vettä myös kunnan verkkoon. 5 VESIOSUUSKUNTIEN TILAN ARVIOINTI 5.1 Vesiosuuskuntien tila Vesiosuuskuntien tilaa arvioitiin kyselyllä, jonka kunnat olivat itse laatineet. Kyselyyn vastasi Maaningasta 4, Nilsiästä 6 ja Siilinjärveltä 10 osuuskuntaa eli yhteensä 20 tahoa. Kysymykset koskivat seuraavia osa-alueita: Organisointi ja talous Tekniset prosessit Henkilöstö ja johtaminen Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen Asiakassuhteet Dokumentaatio Kysymykset ja kootut vastaukset on esitetty liitteessä 2 sekä kootusti taulukossa 1.

8 7 Kaikki kyselyyn vastanneet tahot ovat selkeästi organisoituja yksikköjä, pääosin osuuskuntamuotoisia. Osuuskuntien taloudessa ja taloudenpidossa on osin puutteita, sillä vain 8 vastauksessa kerrottiin osuuskunnalla olevan pitkän ajan rahoitussuunnitelma ja toiminnan täysin kustannusvastaavaa, osittain -vastauksia oli 10 kpl. Vastausten arviointia tosin hankaloittaa se, että osuuskuntien todellisista pitkän aikavälin investointitarpeista (erit. saneeraukset) ei ole tietoa. Taloushallintojärjestelmä oli 16 taholla (80 % kyllä ). Teknisten prosessien toimivuuden voidaan vastausten perusteella katsoa olevan osuuskunnissa hyvällä tasolla. On tosin huomattava, että lähes kaikki suunnittelualueen osuuskunnat saavat talousvetensä kunnan vesihuoltolaitokselta. Samoin kaikki niiden viemäriverkostojen keräämä jätevesi johdetaan kunnallisille puhdistamoille. Näin ollen osuuskuntia itseään koskeva teknisten järjestelmien kunto liittyy pääosin verkostoihin. Osuuskunnista yhdeksässä (47 %) ilmoitettiin olevan ammattimainen johto. Neljässä (4) vastauksessa vastaus oli selvä ei. Henkilöstön määrä koettiin riittävänä puolessa vastanneista osuuskunnista. Henkilöstön kehittämissuunnitelma ja perehdyttämisjärjestelmä sekä henkilöstön osaamispassit oli vain 39 % osuuskuntia. Myös työturvallisuuden ylläpidossa voidaan kyselyn perusteella todeta olevan puutteita. Kyselyn perusteella osuuskunnissa ei juuri ilmene toimintahäiriöitä ja valmius niiden korjaamiseen koetaan hyväksi. Ajantasainen erityistilanteita ja niihin liittyvää tiedottamista koskeva valmius- tai varautumissuunnitelma oli kuitenkin vain osalla vastanneista ( ei -vastausten osuus 41 %). Osuuskunnista kahdeksalla (8) oli oma tai sopimukseen perustuva ympärivuorokautinen päivystys- ja varallaolojärjestelmä, jonka lisäksi kolmessa (3) osuuskunnassa tällainen todettiin olevan osittain. Seitsemässä osuuskunnassa (7) ko. järjestelmää ei ollut lainkaan. Osuuskuntien varmuusluokituksessa ja varavoiman saannissa on kyselyn perusteella paljon puutteita. Kaikilla vastanneilla osuuskunnilla oli vesihuoltolain mukainen liittymis- ja käyttösopimus ja laitoksella jatkuvasti ylläpidettävä asiakasrekisteri ja laskutusjärjestelmä (yksi osittain vastaus). Vesimittarit vaihdetaan tai tarkastetaan 10 vuoden välein alle puolessa vastanneista osuuskunnista. Valituksia osuuskunnissa raportoitiin olevan vain harvoin. Tiedottamista harjoitetaan osuuskunnissa vaihtelevasti. Osuuskuntien vesihuoltolaitosten dokumentaation tasoa on kyselyn perusteella vaikea arvioida, sillä vastaus osittaisesta dokumentaatiosta voi käytännössä tarkoittaa sekä hyvin niukkaa että lähes kattavaa dokumentaatiotasoa. Peräti 39 % vastaajista kuitenkin ilmoitti, että kattava tekninen dokumentaatio on olemassa.

9 8 Taulukko 1. Arvioinnissa käytetyt kysymykset ja saadut vastaukset. VESIHUOLTOLAITOKSEN TILAN ARVIOINTIMITTARISTO Organisointi ja talous Kyllä Osittain Ei 1 Onko laitos vastuiltaan ja omistussuhteiltaan selkeästi organisoitu yksikkö, esim. yhtiö tai osuuskunta? Onko laitoksella selkeä pitkän ajan rahoitussuunnitelma, ovatko maksut kustannusvastaavia ja riittääkö niihin perustuva tulorahoitus pitkällä aikavälillä sekä käyttökustannuksiin että kehittämissuunnitelman mukaisiin investointeihin? Onko laitoksella selkeä kulut ja tuotot erittelevä taloushallintojärjestelmä? Tekniset prosessit Kyllä Osittain Ei 4 a Täyttääkö talousvesi jatkuvasti kaikki laatuvaatimukset ja laatusuositukset ja saavutetaanko kaikki jäteveden puhdistusta koskevat raja-arvot seurannoissa? b Ovatko viemäriverkoston tukokset ja tulvimiset harvinaisia? Onko laitoksella ohjattu reaaliaikainen prosessiseuranta, jonka ylläpito on varmistettu omilla resursseilla tai sopimuksilla, saadaanko prosessitiedot yhteen pisteeseen ja pystytäänkö järjestelmää a Onko laskuttamattoman veden määrä alle 10 % eikä verkostoa tarvitse huuhdella veden laadun pitämiseksi hyvänä? b Onko viemärin vuotovesien määrä alle 15 %? Henkilöstö ja johtaminen Kyllä Osittain Ei 7 Onko laitoksella selkeä organisaatio, johtamismalli ja ammattimainen johto (pienellä laitoksella voi olla myös osa-aikainen), joka hallitsee johtamissa tarvittavan osaamisen (talous, tekniikka, palveluorganisaation johtaminen)? Onko palveluksessa riittävästi pätevää henkilöstöä ja/tai sitä hankitaan pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvana ostopalveluna toiselta vesihuoltolaitokselta tai pätevältä palvelutuottajalta? Onko laitoksella kattava henkilöstön kehittämissuunnitelma ja peruehduttämisjärjestelmä, vesihuoltoalan koulutuksen omaavaa henkilöstöä ja henkilöställä osaamispassit? Onko työturvallisuuden ylläpito suunnitelmallista ja seurataanko sen noudattamista? Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen Kyllä Osittain Ei 11 Onko häiriöitä harvoin ja laitoksella on omiin resursseihin tai palvelusopimuksiin perustuva valmius tavanomaisten vikojen ja häiriöiden nopeaan korjaamiseen siten, että veden saanti ja viemäröinti pystytään turvaamaan häiriötilanteissa nopeasti? Onko laitoksella ajantaisainen erityistilanteita ja niihin liittyvää tiedottamista koskeva valmius- tai varautumissuunnitelma, jota harjoitellaan säännöllisesti henkilöstön kanssa? Onko laitoksella oma tai sopimuksen perustuva tai harjoiteltu ympärivuorokautinen päivystys- ja varallaolojärjestelmä, jonka vastuut on selkeät? Onko vesilaitoksen varmuusluokitus tasolla 1 (paras taso / virallinen varmuusluokistus) ja onko laitoksen varavoiman saanti turvattu sekä veden jakelun sekä viemäröinnin kriittisiin kohteisiin? Asiakassuhteet Kyllä Osittain Ei 15 Onko kaikilla asiakkailla vesihuoltolain mukainen liittymis- ja käyttösopimus ja laitoksella selkeä ja jatkuvasti ylläpidettävä asiakasrekisteri ja laskutusjärjestelmä? Seurataanko laitoksen asiakastyytyväisyyttä 2-5 vuoden välein; onko tyytyväisyyystaso hyvä, tai valtakunnallisesti selvityksen keskiarvoa parempi? Tarkastetaanko ja vaihdetaanko kaikki vesimittarit korkeintaan 10 vuoden välein siten, että niiden toimintakunto säilyy sovituissa virherajoissa koko käyttöajan? Onko valituksia harjoin ja liittyvätkö ne erityistilanteisiin ja reagoidaanko niihin välittömästi? Pystytäänkö toiminta-alueella rakennettaviin kiinteistöihin järjestämään vesihuolto tavoitteellisessa aikataulussa? Huolehtiiko laitos asiakassuhteista tiedotteilla ja ajantasaisilla kotisivuilla, joista löytyy myös selket ohjeet ongelmatilanteisiin? Dokumentaatio Kyllä Osittain Ei 21 Onko laitoksella kattava tekninen dokumentaatiota koskeva järjestelmä (verkostokartat, prosessikuvaukset, ohjauskaaviot, käyttöohjeet) ja dokumentoidaanko muutoksia koskevat tiedot välittömästi? Tehdäänkö maastomerkinnät välittömästi rakentamisen yhteydess? Onko laitoksella kattava ja ajantasainen hallinnollista dokumentaatiota koskeva järjestelmä (johdon asiakirjat, asiakasdokumentaatio, taloushallinto), josta voidaan helposti saada erilaiset johtamisessa tarvittavat tiedot ja yhteenvedot? Yht Kuvassa 1 on esitetty vastausten prosentuaalinen jakautuminen eri luokkiin. Kaikista vastauksista kyllä -luokkaan kuului 58 %, osittain -luokkaan 22 % ja ei -luokkaan 20 % vastauksista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että osuuskuntien toiminnassa on paljon hyvää mutta myös paljon parantamisen varaa.

10 9 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a 4b 5 6a 6b Kyllä Osittain Ei Kuva 1. Osuuskunnille tehdyn kyselyn vastausten prosentuaalinen jakautuminen eri luokkiin. Kysymykset on esitetty taulukossa Osuuskuntien laajeneminen Osuuskuntien laajenemissuunnitelmia tiedusteltiin erillisellä kysellä, johon vastauksia saatiin seuraavasti: Maaninka 2 kpl, Nilsiä 10 kpl ja Siilinjärvi 11 kpl. Osa vastanneista osuuskunnista toimii usean kunnan alueella. Kyselyn perusteella merkittäviä verkostojen laajenemissuunnitelmia ei osuuskunnilla ole. Varsinaisia suunnitelmia esitettiin seuraavasti: Vuotjärven vok (Nilsiä): Viemäriverkoston rakentaminen v , n. 12 km. Pöljän vok (Siilinjärvi, Nilsiä, Kuopio): Viemäröinti kuntien ja valtion yhteishankkeena rakennettavaan runkolinjaan liittyen (Kuuslahti-Pajulahti- Jynkänniemen puhdistamo) v Ranta-Toivala-Uuhimäki vok (Siilinjärvi, Kuopio): Viemäriverkostoa on osin jo rakennettu mutta se ei vielä ole käytössä. Elokuussa 2010 Kuopiossa pidetyssä kokouksessa osuuskunta on ilmoittanut mielenkiinnostaan ottaa oman kylän lisäksi jätevesien käsittelyn hankesuunnitteluun Karjalanharjunniemen sekä Uuhilahdentien kiinteistöt. Autiorannan vok (Siilinjärvi): Osuuskunta rakentaa viemäriverkostoa vuosittain n. 2-6 km. Monessa vastauksessa todettiin, että laajentumista tehdään sitä mukaan kuin tarve vaatii. Lisäksi Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnan vastauksessa todettiin, että osuuskunnan toiminta-alueelle olisi tulossa paljon asutusta, mutta yleiskaavan puuttuminen vaikeuttaa suunnittelua.

11 10 6 KUNTIEN JA OSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 6.1 Nykyinen yhteistyö Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Maaningan kunnassa toimii 4 osuuskuntaa ja niillä kaikilla on vain vesijohtoverkosto. Viime vuosina uusia osuuskuntia ei ole perustettu eikä kunnalla sen vuoksi ole selvää linjausta siitä, miten mahdollisesti perustettavia uusia osuuskuntia tulisi tukea. Tällä hetkellä ainoa tukimuoto on omakustannehintaan toimitettava vesi. Huoltotarvetta osuuskunnissa ei juuri ole ollut johtuen mm. vähäisestä paineenkorotusasemien määrästä. Vuonna 2009 kunnan vesihuoltolaitokseen liitettiin Kinnulanlahden jätevesiosuuskunta. Osuuskunnat ovat kuitenkin pääasiassa pysyvä ratkaisu eli niitä ei ole tarkoitus siirtää myöhemmässä vaiheessa kunnalle. Parhaillaan suunnitelmissa on laatia yhteistyössä Siilinjärven kunnan kanssa ns. verkostolaskenta, joka tähtää verkoston kapasiteetin tarkasteluun ja toimii siten rakennettavien alueiden suunnittelun pohjana. Ko. suunnitelma tukee myös osuuskuntien kehittämistä. Nilsiän kaupunki kustantaa osuuskuntahankkeiden (suunnittelu ja rakentaminen) kokonaiskustannuksista 25 % (ALV 0 % -hinnasta), mikäli liityntäpisteitä on yli 10 kpl. Tuettavien hankkeiden suunnitelmat hyväksytetään kunnassa. Osuuskuntahankkeiden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan kunnassa yhdessä osuuskunnan jäsenten kanssa. Osuuskunnat ovat pysyvä ratkaisu eli niitä ei ole tarkoitus siirtää myöhemmässä vaiheessa kunnalle. Veden myynnissä pyritään omakustannehinnoitteluun. Jätevedestä peritään osuuskunnilta sama maksu kuin yksityisiltä. Vesihuoltolaitoksen vesihuoltopäällikkö toimii osuuskuntiin päin yhteyshenkilönä ja käy tarvittaessa työmailla (ei kuitenkaan suorita varsinaista valvontaa). Osuuskuntien puolelta ei ole esitetty vaatimuksia niiden siirtämisestä kunnalle. Nykyinen kunnan ja osuuskuntien välinen yhteistyö koetaan toimivaksi. Siilinjärven kunta avustaa vesiosuuskuntia hankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa taloudellisesti (70 % suunnittelun ja 30 % rakentamisen alv 0 % -kustannuksista). Osuuskuntahankkeiden laajuudesta johtuen kunta ei maksa tukea kerralla vaan vuosittain erikseen sovittavan määrä (vuosittaiset kokoukset). Osuuskunnat toimivat hyvin itsenäisesti, eikä esim. neuvonta-avulle ole juuri ollut tarvetta. Osuuskunnille myytävän tukkuveden hinta on 75 % vesihuoltolaitoksen normaalitaksoista. Jäteveden käsittelystä perittävä hinta on puolestaan 65 % laitoksen normaalitaksoista. Lisäksi osuuskunnilta peritään pientä liittymismaksua liitettäessä osuuskunta kunnan verkostoon. Talouksia, jotka ottavat vetensä kunnan vesilaitoksen linjasta tai liittyvät kunnan viemäriverkostoon avustetaan siten, että kunta vastaa johtomateriaalikustannuksista talolinjan osalta, kuitenkin enintään 1000 m osuudelta. Uusia osuuskuntia ei kunnassa ole suunnitteilla.

12 11 Kunnassa on ollut keskustelua etenkin pienten vesiyhtymien ja osuuskuntien yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä (yhdistäminen ja yhtymien muuttaminen osuuskunniksi). Merkittävin suunnitteilla oleva ylikunnallinen hanke on kuntien ja valtion yhdessä rahoittama yhteisviemäröinnin (ja runkovesijohdon) rakentaminen Siilinjärven kunnan Jynkänniemen puhdistamolta Kuuslahteen ja Nilsiän Pajulahteen. Osuuskunnat voisivat tällöin laajentaa / liittää verkostonsa rakennettavaan linjaan. Parhaillaan suunnitelmissa on laatia yhteistyössä Maaningan kunnan kanssa em. verkostolaskenta. 6.2 Yhteistyön muodot Neuvonta Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Kuntien / vesihuoltolaitosten tulisi kuitenkin avustaa osuuskuntien toimintaa, sillä niillä on asiantuntemusta ja erilaisia laitteistoja, joita voidaan hyödyntää niin osuuskunnan perustamisvaiheessa kuin myöhemminkin. Osuuskunnille suunnattava apu voi parhaimmillaan edesauttaa osuuskuntatoiminnan edellyttämän talkootyön säilymistä elinvoimaisena. Kunnat voivat tarjota osuuskunnille myös maksuperusteista apua eli kaiken tuen ei tarvitse olla ilmaista. Vesihuoltolaitoksen sekä vesiosuuskuntien yhteistoimintamuotoja ja sopimuksia määriteltäessä tulee huomioida paikallisen veroviranomaisen kanta, jotta osuuskunta ei menetä rakentamiskustannuksiin liittyvää arvonlisäveron vähennysoikeuttaan. Kuntien tulee tarjota osuuskunnille neuvontaa niiden perustamisesta sekä kuntien mahdollisista tuista, vesitakoista, lainsäädännöstä jne. Taulukossa 1 on esitetty kunnalta, vesihuoltolaitokselta ja alueelliselta ELY-keskukselta yleisesti edellytettävä neuvonta. Taulukko 1. Kunnalta ja alueelliselta ely-keskukselta saatava neuvonta. 2 KUNTA VESIHUOLTOLAITOS ELY-KESKUS Vesihuollon kehittäminen alueella Suunnittelu / suunnitteluttamisapumahdollisuudet Yleiset periaatteet ja asetetut vaatimukset Maankäyttösuunnitelmat, kaavat, suojelualueet, pohjavesialueet ym. Vesiosuuskunnan liittäminen kunnan vesihuoltolaitokseen Mahdolliset avustusperiaatteet, lainojen takaukset Kiinteistörekisterit, maanomistus Talousveden laatu, vettä toimittavan laitoksen hyväksyminen Veden myynnin mahdollisuudet / ehdot Jäteveden vastaanottomahdollisuudet / ehdot Mahdolliset liittymäkohdat Taksaperiaatteet, liittämiskohtaperiaate Ylläpitopalvelut, päivystys Rakentamis-/rakennuttamispalvelut Tekninen yhteensopivuus Toimistopalvelut Kokemustiedon välittäminen Pohjavesialueet ja -tutkimukset Rahoitus, periaatteet, ehdot Ympäristönsuojelu 2 Vesiosuuskunnan ABC, Uudenmaan Ympäristökeskus.

13 Taloudellinen tuki Osuuskunnat voivat saada taloudellista tukea kunnalta, valtiolta, ELY-keskukselta, maakuntien liitoilta ja TE-keskuksilta. Tuet ovat aina tapauskohtaisia. Valtion osuuskunnille antama tuki ei riipu siitä, kuka verkoston rakennuttaa (osuuskunta vai kunta/vesihuoltolaitos). Kunta voi myös antaa takauksen osuuskuntien lainoille. Tukien määrän ei tule nousta liian suureksi, jotta vesihuoltolaitokseen liittyminen pysyy aina ensisijaisena vaihtoehtoehtona ja jotta jätevesiosuuskuntien perustaminen ei lisää hallitsematonta rakentamista haja-asutusalueilla. Haja-asutuksen kiristyneet jätevesien käsittelyvaatimukset ovat johtaneet siihen, että monien aiemmin vain vesijohtoverkoston omaaville osuuskunnille viemäriverkoston rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi. Samaan aikaan uuden verkoston rakentamisen kanssa olemassa oleva verkosto alkaa olla saneerausiässä. Tämä asettaa osuuskunnille merkittävän taloudellisen haasteen. Valtion tukea voi saada vain uusinvestointihankkeisiin. Vesiosuuskuntien tukeminen saneerausinvestoinneissa on siten kuntien harkinnassa Suunnittelu ja valvonta Koulutus Yhtenä tukimuotona kunta voi laatia maksutta osuuskunnille verkostojen yleissuunnitelmat sekä valvoa rakentamisen. Tämä on myös kunnan etu, mikäli osuuskunnan verkostot on liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon ja mikäli osuuskunnan omaisuus on myöhemmin tarkoitus siirtää kunnan vesihuoltolaitokselle. Edellytyksenä on se, että vuotuinen suunnitelmien määrä ei nouse kunnan kannalta kohtuuttoman suureksi. Kunnan tekemällä suunnittelulla ja rakentamisen valvonnalla pystytään edesauttamaan rakennettavien järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta ja toimintavarmuutta. Mikäli verkostojen tekniset rakenteet ja laatuvaatimukset vastaavat kunnan vastaavia, edesauttaa tämä kunnan mahdollista myöhemmän avun tarjoamista (esim. kunnossapitotoimia) osuuskunnille. Jo suunnitteluvaiheessa tulee pohtia osuuskunnan koko elinkaarta huomioiden yhdyskuntarakenteen kehitys. Esim. viemäriverkostoa suunniteltaessa tulee pohtia, olisiko järkevää samalla rakentaa myös vesijohtoverkosto. Paineviemäreiden osalta on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomioita mitoitukseen, jotta järjestelmään voidaan myöhemmin liittää lisää kiinteistöjä. Osuuskuntien johdolla tulee olla riittävä taloudellinen ja tekninen osaaminen toiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ja pitkän ajan investointi- ja rahoitussuunnitelmien laadintaan. Kunta voi avustaa osuuskuntia järjestämällä tähän soveltuvaa koulutusta määräajoin. Naapurikunnat voivat tehdä asiassa myös yhteistyötä. Osuuskuntien verkostot alkavat monesti jo olla saneerausiässä. Kuntien olisi syytä tiedottaa ja opastaa osuuskuntia asiassa, jotta niiden saneerausvelka ei kasva kohtuuttoman suureksi ja investoinnit tule osuuskuntien jäsenille yllätyksenä.

14 Huolto- ja kunnossapitopalvelut Osuuskuntien verkostojen vanhentuessa erilaisten kunnossapitotoimien tarve kasvaa. Kunnat voivat tarjota osuuskunnille kunnossapitopalveluita, sillä niillä on tähän tarvittavaa osaamista ja välineistöä. Säännöllisellä huollolla pystytään lisäämään laitteistojen (kuten pumppaamojen) ikää Toimistopalvelut Kunnan vesihuoltolaitos voi tarjota osuuskunnille toimistopalveluita, kuten postitusta, erilaisten kyselyjen käsittelyä, toimistotarvikkeita jne Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat palvelevat myös osuuskuntia. Kehittämissuunnitelmista tulisi selvitä vesihuoltolaitoksen ja osuuskuntien toimintaalueiden rajat ja tiedossa olevat suunnitelmat Suurempien yksiköiden perustaminen Suomessa ollaan yhä enenevässä määrin siirtymässä kohti yhä suurempia vesihuoltolaitoksia. Syynä tähän on suuren yksikön mahdollisuudet toimia ammattimaisemmin ja taloudellisemmin ja samalla kyky varmistaa vesihuollon toimintavarmuus. Osuuskuntien ja yhtymien osalta suurempiin yksiköihin voidaan siirtyä joko yhdistämällä olemassa olevia osuuskuntia ja yhtymiä toisiinsa tai siirtämällä niitä kunnille Osuuskunnan myöhempi siirto kunnan vesihuoltolaitokselle Vesiosuuskunnan liittäminen kunnan vesihuoltolaitokseen on erityisen perusteltua silloin, jos osuuskunta ostaa veden alueella toimivalta vesihuoltolaitokselta (tai muulta vastaavalta organisaatiolta) ja johtaa jätevedet vesihuoltolaitoksen viemäriin. Viime vuosina on yleistynyt toimintamalli, jossa (jätevesi)osuuskunta on määräaikainen 5-20 vuoden ajan, jonka jälkeen osuuskunnan verkosto-omaisuus ja ylläpitovastuu siirtyvät kunnalliselle vesihuoltolaitokselle. Tämä on yleistä erityisesti niiden osuuskuntien osalta, joiden jätevedet johdetaan kunnalliselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Menettelyllä pyritään siihen, että osuuskunta maksaa verkostonsa siirtymäkaudella ja on siten velaton verkosto-omaisuuden siirtyessä kunnalle. Kunta puolestaan osallistuu verkoston suunnitteluun ja rakentamisen valvontaan ja on siten valmis ottamaan vastuun verkostosta määräajan umpeuduttua. Lisäksi määräaikaisuus lisää osuuskunnan halukkuutta rakennuttaa teknisesti korkeatasoinen verkosto. On myös mahdollista, että (jätevesi)osuuskunta on toiminnassa ainoastaan rakentamisajan vastaten ainoastaan investointikustannuksista. Toiminnan alettua verkosto-omaisuus ja sen ylläpito siirtyvät kunnan vesihuoltolaitokselle. Investointikustannusten kattaminen järjestyy parhaiten siten, että osuuskunnan liittyjät maksavat sen eräänlaisena liittymismaksuna. Tällöin vesihuoltolaitoksen ei tulisi periä osuuskunnan jäseniltä liittymismaksua. Uudet liittyjät sen sijaan maksaisivat liittymismaksun vesihuoltolaitokselle. Riskinä menettelyssä on kiinteistöjen mahdollinen taktikointi olla liittymättä verkostoon ennen sen valmistumista ja siten välttyä osuuskunnan investointikustannuksiin osallistumiselta. Lisäksi mikäli verkoston

15 14 rakentaminen edellyttää osuuskunnalta lainan ottoa, tulee lainan maksusta osuuskunnan jäsenten kesken varmistua, jotta vastuu lainan maksusta ei myöhemmin lankea vesihuoltolaitokselle. Myös velkainen jätevesiosuuskunta voidaan liittää kunnan vesihuoltolaitokseen. Tällöin tulee kuitenkin sopia velan maksusta esim. korotetun perusmaksun muodossa, kunnes velka on maksettu. Määräaikaisjärjestelyssä pyritään siihen, että osuuskunta vastaa rakentamisinvestoinneista mutta saneerausvastuu ja määräajan jälkeinen huoltovastuu ovat kunnalla. Nykyinen vesihuoltolaki tosin mahdollistaa haja-asutusalueelle rakennettavan verkoston rakentamiskustannusten perinnän liittyjiltä alueellisesti erisuuruisten liittymis- ja perusmaksujen avulla Osuuskuntien ja yhtymien yhdistäminen Huolimatta osuuskuntamuotoisen toiminnan haasteista (kuten lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin vastaaminen ja talkootyöläisten riittävyys), tulee osuuskuntatoiminta olemaan jatkossakin yksi tapa järjestää haja-asutusalueiden vesihuolto. Vesiosuuskuntien ja -yhtymien keskinäinen yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voi olla tarkoituksenmukaista hallinnon, teknisen hoidon, huollon ja ylläpidon kannalta. Yhdistymisten kautta edellytykset toimintavarmalle ja taloudellisesti kestävälle toiminnalle paranevat. Suurehkojen yhtymien olisi monesti tarkoituksenmukaista perustaa osuuskunta, sillä vesiyhtymien päätöksenteko, niiden edustaminen ja päätösten täytäntöönpano ovat osuuskuntiin verrattuna usein hankalia. Yhtymät eivät myöskään voi saada valtion tukea uusinvestoinneille toisin kuin osuuskunnat Tilanne suunnittelualueella Suunnittelualueen kunnissa osuuskuntia ei ole vielä toistaiseksi siirretty kunnallisille vesihuoltolaitoksille lukuun ottamatta Maaningan kunnassa v tapahtunutta jätevesiosuuskunnan siirtoa. Asiasta ei liiemmin ole myöskään käyty keskustelua. Suunnitteilla olevan kuntaliitoksen (Maaninka ja Siilinjärvi v. 2013) sekä verkostojen laajenemisen myötä asia tulee kuitenkin ajankohtaiseksi. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään tarkoituksenmukaisen vesihuollon järjestämiseen siten, että toiminnallisuus ja taloudellisuus ovat ensisijaisina suunnittelun kriteereinä kuntarajojen sijaan. Suunnittelualueen kuntien yhteistyö naapurikuntien kanssa on sopimuspohjaista yhteistyötä ja liittyy pääosin varaveden johtamiseen ja jäteveden käsittelyyn (Siilinjärvi ja Maaninka). Suunnitteilla oleva Siilinjärven ja Maaningan kuntaliitos on osaltaan lisäämässä ko. kuntien välistä yhteistyötä vesihuollossa. Suuremmilla toiminnallisilla kokonaisuuksilla saavutetaan yleisesti sekä toiminnallisia että taloudellisia etuja. Suunnittelualueen kunnissa osuuskunnilla on keskeinen rooli vesihuollon järjestämisessä. Kunnat ovat jossain määrin tukeneet niiden toimintaa, pääosin taloudellisesti. Muu kunnan tarjoama tuki voi liittyä esim. osuuskuntien neuvontaan,

16 15 rakentamisen valvontaan ja kunnossapitopalveluihin. Kaikkien tarjottavien palveluiden ei tarvitse olla ilmaisia. Raportin laadinnan yhteydessä tehty kysely osoitti, että osuuskuntien suurimmat haasteet liittyvät ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen ja erityistilanteisiin varautumiseen. Tähän liittyen keskeisenä haasteena on talkootyöhön perustuvan toiminnan jatkuvuus erityisesti sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Osuuskuntien toiminnan tason tarkemman arvioinnin tueksi olisi perusteltua suorittaa mm. haastattelututkimukseen perustuva tarkempi selvitys. Uudistuva vesihuoltolaki asettaa vesihuoltolaitoksille lisää vastuita ja velvollisuuksia liittyen mm. talouden ja teknisten järjestelmien kunnon seurantaan sekä korvausvastuisiin vesihuoltokatkoksissa. Lisäksi pohdinnassa on vesihuoltolaitosten taloudellisen valvonnan organisointi. Myös nämä asettavat merkittävän haasteen erityisesti pienikokoisille vesihuolto-organisaatioille. Suunnittelualueen osuuskuntien määrä on melko suuri. Osuuskuntien verkostojen edelleen laajentumisen ja v mahdollisesti tapahtuvan Siilinjärvi-Maaninka - kuntaliitoksen myötä toimintojen mahdollista uudelleenorganisointia tulee pohtia. Lähinnä tarvetta on yhtymien ja osuuskuntien yhdistämisille sekä yhtymien muuttamiselle osuuskuntamuotoisiksi. Esim. Autiorannan ja Kumpusen osuuskuntien toiminta on nykytilassa joiltain osin jopa päällekkäistä. Lisäksi yhdistämistarvetta on mm. lentokentän lähistöllä toimivissa osuuskunnissa (Jänneniemi, Ranta-Toivola). Osuuskuntien siirtämistä kunnille ei suunnittelualueella ole toistaiseksi juuri harkittu. Tällaisia tilanteita voi jatkossa tulla esiin mm. em. kuntaliitoksen yhteydessä (erit. Pohjois-Hamulan vok). Suunnittelualueen suurimman osuuskunnan eli Pöljän vesiosuuskunnan itsenäinen toiminta vaikuttaa todennäköiseltä myös jatkossa. Tätä tukee osuuskunnan oma vedenottamo. Kuntien tulisi kyetä osoittamaan osuuskunnille yhdistämisten tarpeellisuus ja hyödyt. Yhdistämistä varten tarvitaan toimintamalleja ja ohjeistusta, joita kunnat voivat osuuskunnille tarjota. Tavoitteena tulee olla koko kunnan alueella toimivan vesihuollon tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen organisointi.

17 16 Liitteet

18 17 LIITE 1 Taulukko 1. Maaningan kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna OSUUSKUNTA Vesijohdon liittyjämäärät Viemärin liittyjämäärät Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Verkosto (km) Pulkonkosken vesiosuuskunta ,9 Jokilahden vesiosuuskunta ,5 Leppälahden vesiosuuskunta ,7 Käärmelahden vesiosuuskunta Vesikko 18 kiinteistöä - 350

19 18 Taulukko 2. Nilsiän kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna OSUUSKUNTA Vuotjärven vesiosuuskunta (oma ottamo) Juankoski toiminta-alue Nilsiä toiminta-alue Pieksänkosken vesiosuuskunta Juankoski, toiminta-alue Kuopio, toiminta-alue Nilsiä, toiminta-alue Siilinjärvi, toiminta-alue Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta (oma ottamo) Vellikankaan vesiosuuskunta (oma ottamo) Alaranta-Alasiikajärven vesiosuuskunta (oma ottamo) Vesijohdon liittyjämäärä Viemärin liittyjämäärä Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /a) Verkosto vesijohto (km) Valkeiskylän vesiosuuskunta Verkosto viemäri (km) Lukkarilanseudun vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta (oma ottamo) Nilsiä, toiminta-alue 99 Siilinjärvi, toiminta-alue Keskisen Vesihuoltoyhtymä ,5 Pajuniemen Vesi Ay 4 1 kiinteistöä Kangaslahden vesiosuuskunta Leväniemen vesiosuuskunta ,7 5,7 Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä Murtomäen yhtymä kiinteistöä Purolan yhtymä Tiirinniemen Vesihuolto Oy Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunta 20 kiinteistöä 15 kiinteistöä

20 19 Taulukko 3. Siilinjärven kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna OSUUSKUNTA Vesijohdon liittyjämäärä Viemäri n liittyjämäärä Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /a) Vesijohto (km) Autiorannan vesiosuuskunta (oma ottamo) Golftien vesiosuuskunta ,2 Viemäri (km) Jälänniemen vesiosuuskunta ,2 Jännevirran vesiosuuskunta n. 250 kiinteistöä Kasu-Kokon vesiosuuskunta 22 kiinteistöä ,6 Kasurilanmäen vesihuolto-osuuskunta ,7 1,9 Kumpusen vesiosuuskunta ,6 52,5 Paasisalon vesiosuuskunta ,6 10,2 Panninniemen vesiosuuskunta 7 kiinteistöä Pieksänkosken vesiosuuskunta Siilinjärvi toiminta-alue 50 Kuopio toiminta-alue 6 Nilsiä toiminta-alue 625 Juankoski toiminta-alue ,6 Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta 552 Siilinjärvi toiminta-alue ,9 35,6 Maaninka toiminta-alue 28 Pyylammen vesiosuuskunta ,8 0,8 Pöljän vesiosuuskunta (oma ottamo) Siilinjärvi toiminta-alue Maaninka toiminta-alue ,1 Ranta-Toivala-Uuhimäki vesiosuuskunta Santalannotkon vesihuolto-osuuskunta ,6 3,4 Tynnörinen-Jynkänniemi vesihuoltoosuuskunta ,2 7,1 1

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TILAN ITSEARVIOINTIMITTARISTO. Paul Silfverberg

VESIHUOLTOLAITOKSEN TILAN ITSEARVIOINTIMITTARISTO. Paul Silfverberg VESIHUOLTOLAITOKSEN TILAN ITSEARVIOINTIMITTARISTO Paul Silfverberg VESI- JA VIEMÄRILAITOSYHDISTYKSEN MONISTESARJA Nro 22 Helsinki 2008 Julkaisija: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Asemapäällikönkatu 7 00520

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 11.4.2011 NILSIÄN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 1(30) Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 4 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita

Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Osuuskunnan perustamisessa huomioitavia asioita Katja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

Vesihuollon historiaa

Vesihuollon historiaa Vesihuollon historiaa Ensimmäinen maaseudun yhteinen vesijohto otettiin käyttöön Ilmajoella 1872 Ensimmäiset vesiosuuskunnat 1900-luvun alussa Toiminta vilkkainta Pohjanmaalla Ensimmäinen vesiosuuskunta

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVESIRATKAISUT

YHTEISET JÄTEVESIRATKAISUT YHTEISET JÄTEVESIRATKAISUT Haja-asutusalueen keskitettyä viemäröintiä ja jätevesien puhdistusta yhteispuhdistamoilla pidetään vielä usein virheellisesti kalliina ja kannattamattomana jätevesien käsittelytapana.

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa

Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa Marjut Mynttinen, Paavo Taipale Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa Kyselyraportti 2007 Helsinki 2007 2006 Yhteenveto ja johtopäätökset Osuuskuntien rooli vesihuoltopalvelujen järjestäjänä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 30.5.2011 SIILINJÄRVEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sivu 2 (36) Sisältö 1 JOHDANTO... 5 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 5 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 80 12.05.2014 Tekninen lautakunta 132 02.09.2014 Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella 314/11.04/2014 Tekninen lautakunta 12.05.2014 80 Hirvihaaran

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi

Osuuskuntailta. Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman. terhi.sundman@uusikaupunki.fi Osuuskuntailta Hotelli Aquarius 20.3.2012 Terhi Sundman Ohjelma Illan avaa Act4myBalticSea projektin projektikoordinaattori Terhi Sundman 18:00 Kahvitarjoulu 18:30 Osuuskunnan perustaminen Act4myBalticSea

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Kirsi Rontu Yhteistyöhanke Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Hankesuunnitelma Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Tavoite 5 3 Hankkeen toteuttajat

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

TEYMPVLK 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 14.5.2012 Valmistelija: kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp, matti.stolp(at)sipoo.

TEYMPVLK 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 14.5.2012 Valmistelija: kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp, matti.stolp(at)sipoo. Valtuusto 6 15.04.2013 6 Toiminnan tuki- ja avustushakemus/kitön Vesiosuuskunta 262//2012 TEYMPVLK 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 14.5.2012 Valmistelija: kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp, matti.stolp(at)sipoo.fi

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot