Kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16WWE Maaningan ja Siilinjärven kunnat, Nilsiän kaupunki Kuntarajat ylittävä yhteistyö sekä vesiosuuskuntien ja kuntien välinen yhteistyö

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Tavoitteet Nykyinen yhteistyö Suunnitteilla oleva yhteistyö KUNTIEN JA VESIOSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Vesihuollon järjestämisvastuu VESIOSUUSKUNTIEN ROOLI KUNNISSA Vesiosuuskunnat ja -yhtymät Suunnittelualueen vesiosuuskunnat Maaninka Nilsiä Siilinjärvi VESIOSUUSKUNTIEN TILAN ARVIOINTI Vesiosuuskuntien tila Osuuskuntien laajeneminen KUNTIEN JA OSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Nykyinen yhteistyö Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Yhteistyön muodot Neuvonta Taloudellinen tuki Suunnittelu ja valvonta Koulutus Huolto- ja kunnossapitopalvelut Toimistopalvelut Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Suurempien yksiköiden perustaminen Osuuskunnan myöhempi siirto kunnan vesihuoltolaitokselle Osuuskuntien ja yhtymien yhdistäminen Tilanne suunnittelualueella JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet Liite 1 Liite 2 Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven kunnissa v toimivat vesiosuuskunnat. Osuuskuntien itsearviointikyselyn tulokset kunnittain.

3 2 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Maaningan ja Siilinjärven kuntien sekä Nilsiän kaupungin kuntarajat ylittävä yhteistyö, ko. kuntien ja niiden alueelle toimivien vesiosuuskuntien välinen yhteistyö sekä mahdollisuudet kuntien ja vesiosuuskuntien välisen yhteistyön laajentamiseen. Lisäksi raportissa tarkastellaan vesiosuuskuntien nykyiseen toimintaan liittyviä haasteita. Tarkastelu perustuu kunnilta ja ELY-keskukselta saatuihin tietoihin ja osuuskunnille tehtyyn kyselyyn. Tässä raportissa vesiosuuskunnalla tarkoitetaan niin veden- kuin jäteveden johtamisesta ja/tai käsittelystä vastaavaa organisaatiota. Raportissa tehty tarkastelu koskee pääosin myös yhtymämuotoisia vesihuollon järjestämisestä vastaavia tahoja. Raportti on laadittu samanaikaisesti kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa ja sen kommentointiin on osallistunut ao. työryhmä. 2 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 2.1 Tavoitteet Ylikunnallista yhteistyötä vesihuollon alalla on Suomessa harjoitettu jo pitkään. Sekä sopimuspohjaisen yhteistyön että alueellisten vesihuoltolaitosten määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana ja näyttää siltä, että yhteistyö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Alueellisen yhteistyön muotoja ovat sopimuspohjainen yhteistyö, yhteislautakunta, kuntayhtymä, kuntien omistama tukkuosakeyhtiö sekä kuntien omistama alueellinen vesihuoltoyhtiö. 1 Kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään tarkoituksenmukaisen vesihuollon järjestämiseen siten, että kuntarajat eivät ole toimivan vesihuollon esteenä. Esim. kuntarajoilla olevien alueiden vesihuolto voi olla järkevää järjestää naapurikunnan puolelta. Lisäksi yhteistyöllä voidaan lisätä erityistilanteisiin varautumista rakentamalla yhdysvesijohtoja kuntien välille. Kuntien välisellä vesihuoltoyhteistyöllä voidaan saavuttaa myös mittakaavaetuja. Tämä koskee erityisesti jätevesien käsittelyä, sillä suuren kokoluokan puhdistamon rakentaminen ja ylläpito on suhteessa edullisempaa kuin pienen. Lisäksi suuremman toimijan on helpompi vastata esim. lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Myös henkilöstöresurssin osalta kuntarajat ylittävä yhteistyö voi olla tarkoituksenmukaista (päällekkäisten tehtävien karsiminen, erityisosaamisen ja kokemusten hyödyntäminen jne.). Vesihuollon toimintaympäristön sekä Suomen kuntarakenteen muutos asettavat enenevässä määrin paineita vesihuollon keskittämiselle. Suunnittelualueen kunnissa organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen on jatkuva tavoite sekä kunnan sisällä että alueellisesti kunnan rajojen yli. 1 Kurki, Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto.

4 3 2.2 Nykyinen yhteistyö Suunnittelualueen kuntien kuntarajat ylittävä yhteistyö on sopimuspohjaista yhteistyötä liittyen etupäässä varavesiyhteyksiin ja jäteveden käsittelyyn. Siilinjärven ja Maaningan kuntien välinen yhteistyö koostuu seuraavista toiminnoista: Maaningan ja Siilinjärven kuntien verkostojen välille on rakennettu yhdysvesijohto (DN 160) varavedensaannin turvaamiseksi. Yhdysvesijohdon kapasiteetti on 400 m 3 /d molempiin suuntiin. Johto ei ole aktiivikäytössä. Vuoden 1997 loppupuolelta alkaen Maaningan kunnan jätevedet on johdettu käsiteltäväksi Siilinjärvelle Jynkänniemen keskuspuhdistamolle (260 m 3 /d). Siilinjärven Pöljän vesiosuuskunta myy vettä tarvittaessa Nilsiän kaupungille, Ylä- Savon Vesi Oy:lle sekä Lapinlahden kunnassa sijaitsevalle Pieksänkosken vesiosuuskunnalle. Siilinjärven kunnalla ja Nilsiän kaupungilla on tekeillä siirtoviemärihanke Kuuslahden ja Pajulahden alueille. Lisäksi Nilsiän kaupungilla on yhteinen siirtovesijohto Varpaisjärven kunnan kanssa. Siilinjärven kunta tekee vesihuoltoyhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa seuraavasti: Vuonna 1999 valmistunut Sorsasalo-Vuorela yhdysvesijohto toimii Siilinjärven kunnan varavesilähteenä Kuopion suunnasta sekä Sorsasalon ja Päivärannan varavesilähteenä Siilinjärven suunnasta. Vettä voidaan johtaa ko. linjaa pitkin 1000 m 3 /d molempiin suuntiin. Siilinjärven Jälän vedenottamolta toimitetaan vettä Kuopioon Jännevirran vesihuolto-osuuskunnalle (50 m 3 /d). 2.3 Suunnitteilla oleva yhteistyö Siilinjärven ja Maaningan kuntien suunnitteilla oleva kuntaliitos on osaltaan lisäämässä ko. kuntien välistä yhteistyötä vesihuollossa. Parhaillaan ollaan suunnittelemassa vesijohtoverkostojen kapasiteettitarkastelun laadintaa ko. kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueille (ns. verkostolaskenta). Lisäksi kunnat ovat saneeraamassa Maaningan kunnassa sijaitsevaa Varpaniemen vedenottamoa. Samassa yhteydessä vedenottamon kapasiteettia kasvatetaan, jotta vettä voidaan johtaa Siilinjärven Harjamäelle. Siilinjärven ja Kuopion välille on suunniteltu verkostojen yhdistämistä siten, että vettä voitaisiin johtaa Kuopion Jänneniemen tekopohjavesilaitokselta Siilinjärvelle. Tämä lisäisi kunnan vesihuollon toimintavarmuutta. Kuopion seudulla on pohdittu alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamista mutta hanke ei toistaiseksi ole johtanut toimenpiteisiin.

5 4 3 KUNTIEN JA VESIOSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 3.1 Vesihuollon järjestämisvastuu Jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset syyt tai ympäristönsuojelulliset syyt edellyttävät, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi (Vesihuoltolaki 6, 119/2001). Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Vastuu kiinteistön vesihuollosta on tällöin kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Vesihuoltolaitos voi kuitenkin tarjota vesihuollon palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella. ELYkeskus voi velvoittaa kuntaa laajentamaan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta tietyille alueille, joko asukkaiden hakemuksesta tai ilman sitä. Vedenhankinnan osalta toiminta-alueen ulkopuolelle on perusteltua jättää alue, joka ei vesihuoltolain mukaan edellytä toiminta-alueen perustamista. Tällöin vedenhankinta voidaan järjestää perustamalla vesiosuuskuntia tai rakentamalla kiinteistökohtaisia kaivoja. Kaivojen vedenlaadun seuranta on kiinteistöjen omalla vastuulla. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla noudatetaan vuonna 2004 voimaan astunutta asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen päämääränä on ehkäistä ympäristön pilaantumista. Asetuksen siirtymäaika loppuu vuoden 2013 lopussa, jonka jälkeen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tulee täyttää asetuksessa mainitut normit. Kiinnostus jätevesiosuuskuntien perustamiseen onkin viime vuosina lisääntynyt, sillä kiinteistökohtaisten puhdistamojen investointi ja käyttökustannukset nousevat usein korkeiksi. Kiinteistökohtaisen järjestelmän hinnalla voidaankin rakentaa huomattava määrä vesihuoltoverkostoa. 4 VESIOSUUSKUNTIEN ROOLI KUNNISSA 4.1 Vesiosuuskunnat ja -yhtymät Vesiosuuskunnat ovat asukkaiden omistamia ja yleensä sivutoimisesti hallinnoimia vesihuoltolaitoksia. Mikäli vesihuoltolaitos täyttää vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen määritelmän (vähintään 50 asukasta tai 10 m 3 /d vedenkulutus tai jätevesimäärä), on sillä vesihuoltolain mukaiset oikeudet ja velvoitteet. Osuuskuntien tehtävänä on useimmiten rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja/tai viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja sen jäsenille ja haluttaessa myös muille vesihuoltolaitoksille. Osuuskunnan toiminnasta vastaa sen hallitus. Vesiosuuskunnan ja rekisteröimättömän vesiyhtymän erona on se, että osuuskunta on selkeästi laissa säännelty oikeushenkilö, kun taas yhtymät ovat henkilöiden vapaamuotoisia yhteenliittymiä. Osuuskunnan perustamisesta, purkamisesta, jäsenyydestä, päätöksenteosta ja taloudenpidosta löytyvät lain mukaiset normit ja myös käytännöt. Vesiyhtymien toiminta sitä vastoin perustuu yhteiseen kirjalliseen sopimukseen, jossa on määritelty osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Vesiyhtymien

6 5 hallinto on osuuskuntien hallintoa kevyempi, mistä syystä ne soveltuvat yleisesti pienten yhteishankkeiden organisointimuodoksi. Osuuskunta voi olla pysyvä tai määräaikainen ratkaisu. Määräaikaisessa vaihtoehdossa vesihuoltolaitos sitoutuu ottamaan osuuskunnan omistaman verkoston haltuunsa määräajan umpeuduttua. Tällöin osuuskunnalla tulee olla edellytykset itsenäiseen toimintaan ennen vastuun siirtymistä kunnan vesihuoltolaitokselle. Toiminnan aloittamista osuuskuntamuotoisena tukee osuuskuntien mahdollisuus saada rahallista tukea niin kunnilta, valtiolta, ELY-keskukselta kuin TE-keskuksilta. Kunnat ja vesihuoltolaitokset kannattavat yleisesti jätevesivesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueille, koska keskitetty viemäröinti ja jätevesien käsittely on pääsääntöisesti kiinteistökohtaisia järjestelmiä toimivampi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Aloite alueiden liittämiseksi vesihuoltolaitoksen verkostoon tulee luontevimmin asukkailta itseltään. Vesihuoltolaitoksen näkökulmasta jätevesiosuuskuntien perustamista puoltaa se, että verkoston rakentaminen haja-asutusalueelle on monesti liittyjää kohti laskettuna kohtuuttoman kallista. Lisäksi järjestely nopeuttaa vesihuollon järjestämistä alueella. Osuuskunnan jäsenten intressinä kattaa investointikustannukset itse on korkealaatuisen vesihuollon nopea toteutuminen. Periaatteessa haja-asutusalueelle rakennettavan verkoston vesihuoltolaitokselle aiheuttamat kustannukset voitaisiin huomioida vesihuoltolain sallimien erisuuruisten liittymis- ja perusmaksujen avulla. 4.2 Suunnittelualueen vesiosuuskunnat Maaninka Nilsiä Suunnittelualueen kunnissa vesiosuuskunnat ovat merkittävässä roolissa vesihuollon järjestämisessä. Maaningan kunnassa toimii 5, Nilsiän kaupungissa 17 ja Siilinjärven kunnassa 16 vesiosuuskuntaa ja yhtymää (mukana yksi osakeyhtiö). Joidenkin osuuskuntien toiminta-alueet ulottuvat usean kunnan alueelle. Osuuskuntien tarkemmat tiedot on esitetty liitteen 1 taulukoissa sekä kunnille laadituissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa. Maaningan kunnan alueella toimivat osuuskunnat ovat: Pulkonkosken vesiosuuskunta, Jokilahden vesiosuuskunta, Leppälahden vesiosuuskunta ja Käärmelahden vesiosuuskunta Vesikko. Kaikki vesiosuuskunnat ostavat vetensä Maaningan kunnan vesihuoltolaitokselta. Tällä hetkellä kunnassa ei ole jäteveden johtamisesta vastaavia osuuskuntia (Kinnulanlahden jätevesiosuuskunta liitettiin kunnan vesihuoltolaitokseen v. 2009). Nilsiän kaupungin alueella toimii 16 vesiosuuskuntaa ja -yhtymää sekä yksi osakeyhtiö: Vuotjärven vesiosuuskunta, Vellikankaan vesiosuuskunta, Pöljän vesiosuuskunta, Pieksänkosken vesiosuuskunta, Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta, Alaranta- Alasiikajärven vesiosuuskunta, Valkeiskylän vesiosuuskunta, Lukkarilanseudun vesiosuuskunta, Keskisen vesihuoltoyhtymä, Pajuniemen Vesi Ay, Kangaslahden vesiosuuskunta, Leväniemen vesiosuuskunta, Selkälänniemen yhtymä, Murtomäen

7 4.2.3 Siilinjärvi PÖYRY FINLAND OY 6 yhtymä, Purolan yhtymä, Tiirinniemen Vesihuolto Oy ja Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunta. Vuotjärven, Vellikankaan, Pöljän ja Pieksänkosken vesiosuuskunnilla on omat vedenottamonsa. Alaranta-Alasiikajärven, Selkälänniemen ja Nousionmäen- Pelonniemen vesiosuuskunnat ostavat käyttövetensä Juankosken kaupungilta. Kangaslahden vesiosuuskunta ostaa vetensä Rautavaaran kunnalta ja Lukkarilan vesiosuuskunta Varpaisjärven kunnalta. Muut vesiosuuskunnat ostavat vetensä Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitokselta. Nilsiän kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon on liittynyt Leväniemen ja Valkeiskylän vesiosuuskunnat. Jätevettä toimittavien osuuskuntien verkostot on liitetty kaupungin viemäriverkostoon. Pöljän vesiosuuskunnan verkostosta voidaan tarvittaessa siirtää vettä myös kunnan verkostoon. Siilinjärven kunnan alueella toimii 16 vesiosuuskuntaa: Autiorannan vesiosuuskunta, Golftien vesiosuuskunta, Jälänniemen vesiosuuskunta, Jännevirran vesiosuuskunta, Kasu-Kokon vesiosuuskunta, Kasurilanmäen vesiosuuskunta, Kumpusen vesiosuuskunta, Paasisalon vesiosuuskunta, Panninniemen vesiosuuskunta, Pieksänkosken vesiosuuskunta, Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta, Pyylammen vesiosuuskunta, Pöljän vesiosuuskunta, Ranta-Toivola-Uuhimäen vesiosuuskunta, Santalannotkon vesiosuuskunta ja Tynnörinen-Jynkänniemi vesiosuuskunta. Pöljän vesiosuuskunta on poikkeuksellisen suuri: Vesijohtoverkostoon on liitetty yli 700 kiinteistöä ja viemäriverkostoon 290 kiinteistöä. Autiorannan ja Pöljän vesiosuuskunnilla on omat vedenottamot. Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee Kärängänmäen pohjavesialueella ja Autiorannan vesiosuuskunnan ottamo Autiorannan pohjavesialueella. Muut vesiosuuskunnat ostavat vetensä Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitokselta. Osalla osuuskunnista on myös viemäriverkosto (Pöljä, Pohjois-Hamula, Paasisalo, Kumpunen, Santalannotko, Kasurilanmäki ja Tynnörinen-Jynkänlahti). Ne toimittavat jätevetensä kunnan puhdistamolle käsiteltäväksi. Pöljän vesiosuuskunnan verkostosta voidaan tarvittaessa siirtää vettä myös kunnan verkkoon. 5 VESIOSUUSKUNTIEN TILAN ARVIOINTI 5.1 Vesiosuuskuntien tila Vesiosuuskuntien tilaa arvioitiin kyselyllä, jonka kunnat olivat itse laatineet. Kyselyyn vastasi Maaningasta 4, Nilsiästä 6 ja Siilinjärveltä 10 osuuskuntaa eli yhteensä 20 tahoa. Kysymykset koskivat seuraavia osa-alueita: Organisointi ja talous Tekniset prosessit Henkilöstö ja johtaminen Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen Asiakassuhteet Dokumentaatio Kysymykset ja kootut vastaukset on esitetty liitteessä 2 sekä kootusti taulukossa 1.

8 7 Kaikki kyselyyn vastanneet tahot ovat selkeästi organisoituja yksikköjä, pääosin osuuskuntamuotoisia. Osuuskuntien taloudessa ja taloudenpidossa on osin puutteita, sillä vain 8 vastauksessa kerrottiin osuuskunnalla olevan pitkän ajan rahoitussuunnitelma ja toiminnan täysin kustannusvastaavaa, osittain -vastauksia oli 10 kpl. Vastausten arviointia tosin hankaloittaa se, että osuuskuntien todellisista pitkän aikavälin investointitarpeista (erit. saneeraukset) ei ole tietoa. Taloushallintojärjestelmä oli 16 taholla (80 % kyllä ). Teknisten prosessien toimivuuden voidaan vastausten perusteella katsoa olevan osuuskunnissa hyvällä tasolla. On tosin huomattava, että lähes kaikki suunnittelualueen osuuskunnat saavat talousvetensä kunnan vesihuoltolaitokselta. Samoin kaikki niiden viemäriverkostojen keräämä jätevesi johdetaan kunnallisille puhdistamoille. Näin ollen osuuskuntia itseään koskeva teknisten järjestelmien kunto liittyy pääosin verkostoihin. Osuuskunnista yhdeksässä (47 %) ilmoitettiin olevan ammattimainen johto. Neljässä (4) vastauksessa vastaus oli selvä ei. Henkilöstön määrä koettiin riittävänä puolessa vastanneista osuuskunnista. Henkilöstön kehittämissuunnitelma ja perehdyttämisjärjestelmä sekä henkilöstön osaamispassit oli vain 39 % osuuskuntia. Myös työturvallisuuden ylläpidossa voidaan kyselyn perusteella todeta olevan puutteita. Kyselyn perusteella osuuskunnissa ei juuri ilmene toimintahäiriöitä ja valmius niiden korjaamiseen koetaan hyväksi. Ajantasainen erityistilanteita ja niihin liittyvää tiedottamista koskeva valmius- tai varautumissuunnitelma oli kuitenkin vain osalla vastanneista ( ei -vastausten osuus 41 %). Osuuskunnista kahdeksalla (8) oli oma tai sopimukseen perustuva ympärivuorokautinen päivystys- ja varallaolojärjestelmä, jonka lisäksi kolmessa (3) osuuskunnassa tällainen todettiin olevan osittain. Seitsemässä osuuskunnassa (7) ko. järjestelmää ei ollut lainkaan. Osuuskuntien varmuusluokituksessa ja varavoiman saannissa on kyselyn perusteella paljon puutteita. Kaikilla vastanneilla osuuskunnilla oli vesihuoltolain mukainen liittymis- ja käyttösopimus ja laitoksella jatkuvasti ylläpidettävä asiakasrekisteri ja laskutusjärjestelmä (yksi osittain vastaus). Vesimittarit vaihdetaan tai tarkastetaan 10 vuoden välein alle puolessa vastanneista osuuskunnista. Valituksia osuuskunnissa raportoitiin olevan vain harvoin. Tiedottamista harjoitetaan osuuskunnissa vaihtelevasti. Osuuskuntien vesihuoltolaitosten dokumentaation tasoa on kyselyn perusteella vaikea arvioida, sillä vastaus osittaisesta dokumentaatiosta voi käytännössä tarkoittaa sekä hyvin niukkaa että lähes kattavaa dokumentaatiotasoa. Peräti 39 % vastaajista kuitenkin ilmoitti, että kattava tekninen dokumentaatio on olemassa.

9 8 Taulukko 1. Arvioinnissa käytetyt kysymykset ja saadut vastaukset. VESIHUOLTOLAITOKSEN TILAN ARVIOINTIMITTARISTO Organisointi ja talous Kyllä Osittain Ei 1 Onko laitos vastuiltaan ja omistussuhteiltaan selkeästi organisoitu yksikkö, esim. yhtiö tai osuuskunta? Onko laitoksella selkeä pitkän ajan rahoitussuunnitelma, ovatko maksut kustannusvastaavia ja riittääkö niihin perustuva tulorahoitus pitkällä aikavälillä sekä käyttökustannuksiin että kehittämissuunnitelman mukaisiin investointeihin? Onko laitoksella selkeä kulut ja tuotot erittelevä taloushallintojärjestelmä? Tekniset prosessit Kyllä Osittain Ei 4 a Täyttääkö talousvesi jatkuvasti kaikki laatuvaatimukset ja laatusuositukset ja saavutetaanko kaikki jäteveden puhdistusta koskevat raja-arvot seurannoissa? b Ovatko viemäriverkoston tukokset ja tulvimiset harvinaisia? Onko laitoksella ohjattu reaaliaikainen prosessiseuranta, jonka ylläpito on varmistettu omilla resursseilla tai sopimuksilla, saadaanko prosessitiedot yhteen pisteeseen ja pystytäänkö järjestelmää a Onko laskuttamattoman veden määrä alle 10 % eikä verkostoa tarvitse huuhdella veden laadun pitämiseksi hyvänä? b Onko viemärin vuotovesien määrä alle 15 %? Henkilöstö ja johtaminen Kyllä Osittain Ei 7 Onko laitoksella selkeä organisaatio, johtamismalli ja ammattimainen johto (pienellä laitoksella voi olla myös osa-aikainen), joka hallitsee johtamissa tarvittavan osaamisen (talous, tekniikka, palveluorganisaation johtaminen)? Onko palveluksessa riittävästi pätevää henkilöstöä ja/tai sitä hankitaan pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvana ostopalveluna toiselta vesihuoltolaitokselta tai pätevältä palvelutuottajalta? Onko laitoksella kattava henkilöstön kehittämissuunnitelma ja peruehduttämisjärjestelmä, vesihuoltoalan koulutuksen omaavaa henkilöstöä ja henkilöställä osaamispassit? Onko työturvallisuuden ylläpito suunnitelmallista ja seurataanko sen noudattamista? Toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen Kyllä Osittain Ei 11 Onko häiriöitä harvoin ja laitoksella on omiin resursseihin tai palvelusopimuksiin perustuva valmius tavanomaisten vikojen ja häiriöiden nopeaan korjaamiseen siten, että veden saanti ja viemäröinti pystytään turvaamaan häiriötilanteissa nopeasti? Onko laitoksella ajantaisainen erityistilanteita ja niihin liittyvää tiedottamista koskeva valmius- tai varautumissuunnitelma, jota harjoitellaan säännöllisesti henkilöstön kanssa? Onko laitoksella oma tai sopimuksen perustuva tai harjoiteltu ympärivuorokautinen päivystys- ja varallaolojärjestelmä, jonka vastuut on selkeät? Onko vesilaitoksen varmuusluokitus tasolla 1 (paras taso / virallinen varmuusluokistus) ja onko laitoksen varavoiman saanti turvattu sekä veden jakelun sekä viemäröinnin kriittisiin kohteisiin? Asiakassuhteet Kyllä Osittain Ei 15 Onko kaikilla asiakkailla vesihuoltolain mukainen liittymis- ja käyttösopimus ja laitoksella selkeä ja jatkuvasti ylläpidettävä asiakasrekisteri ja laskutusjärjestelmä? Seurataanko laitoksen asiakastyytyväisyyttä 2-5 vuoden välein; onko tyytyväisyyystaso hyvä, tai valtakunnallisesti selvityksen keskiarvoa parempi? Tarkastetaanko ja vaihdetaanko kaikki vesimittarit korkeintaan 10 vuoden välein siten, että niiden toimintakunto säilyy sovituissa virherajoissa koko käyttöajan? Onko valituksia harjoin ja liittyvätkö ne erityistilanteisiin ja reagoidaanko niihin välittömästi? Pystytäänkö toiminta-alueella rakennettaviin kiinteistöihin järjestämään vesihuolto tavoitteellisessa aikataulussa? Huolehtiiko laitos asiakassuhteista tiedotteilla ja ajantasaisilla kotisivuilla, joista löytyy myös selket ohjeet ongelmatilanteisiin? Dokumentaatio Kyllä Osittain Ei 21 Onko laitoksella kattava tekninen dokumentaatiota koskeva järjestelmä (verkostokartat, prosessikuvaukset, ohjauskaaviot, käyttöohjeet) ja dokumentoidaanko muutoksia koskevat tiedot välittömästi? Tehdäänkö maastomerkinnät välittömästi rakentamisen yhteydess? Onko laitoksella kattava ja ajantasainen hallinnollista dokumentaatiota koskeva järjestelmä (johdon asiakirjat, asiakasdokumentaatio, taloushallinto), josta voidaan helposti saada erilaiset johtamisessa tarvittavat tiedot ja yhteenvedot? Yht Kuvassa 1 on esitetty vastausten prosentuaalinen jakautuminen eri luokkiin. Kaikista vastauksista kyllä -luokkaan kuului 58 %, osittain -luokkaan 22 % ja ei -luokkaan 20 % vastauksista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että osuuskuntien toiminnassa on paljon hyvää mutta myös paljon parantamisen varaa.

10 9 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % a 4b 5 6a 6b Kyllä Osittain Ei Kuva 1. Osuuskunnille tehdyn kyselyn vastausten prosentuaalinen jakautuminen eri luokkiin. Kysymykset on esitetty taulukossa Osuuskuntien laajeneminen Osuuskuntien laajenemissuunnitelmia tiedusteltiin erillisellä kysellä, johon vastauksia saatiin seuraavasti: Maaninka 2 kpl, Nilsiä 10 kpl ja Siilinjärvi 11 kpl. Osa vastanneista osuuskunnista toimii usean kunnan alueella. Kyselyn perusteella merkittäviä verkostojen laajenemissuunnitelmia ei osuuskunnilla ole. Varsinaisia suunnitelmia esitettiin seuraavasti: Vuotjärven vok (Nilsiä): Viemäriverkoston rakentaminen v , n. 12 km. Pöljän vok (Siilinjärvi, Nilsiä, Kuopio): Viemäröinti kuntien ja valtion yhteishankkeena rakennettavaan runkolinjaan liittyen (Kuuslahti-Pajulahti- Jynkänniemen puhdistamo) v Ranta-Toivala-Uuhimäki vok (Siilinjärvi, Kuopio): Viemäriverkostoa on osin jo rakennettu mutta se ei vielä ole käytössä. Elokuussa 2010 Kuopiossa pidetyssä kokouksessa osuuskunta on ilmoittanut mielenkiinnostaan ottaa oman kylän lisäksi jätevesien käsittelyn hankesuunnitteluun Karjalanharjunniemen sekä Uuhilahdentien kiinteistöt. Autiorannan vok (Siilinjärvi): Osuuskunta rakentaa viemäriverkostoa vuosittain n. 2-6 km. Monessa vastauksessa todettiin, että laajentumista tehdään sitä mukaan kuin tarve vaatii. Lisäksi Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnan vastauksessa todettiin, että osuuskunnan toiminta-alueelle olisi tulossa paljon asutusta, mutta yleiskaavan puuttuminen vaikeuttaa suunnittelua.

11 10 6 KUNTIEN JA OSUUSKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 6.1 Nykyinen yhteistyö Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Maaningan kunnassa toimii 4 osuuskuntaa ja niillä kaikilla on vain vesijohtoverkosto. Viime vuosina uusia osuuskuntia ei ole perustettu eikä kunnalla sen vuoksi ole selvää linjausta siitä, miten mahdollisesti perustettavia uusia osuuskuntia tulisi tukea. Tällä hetkellä ainoa tukimuoto on omakustannehintaan toimitettava vesi. Huoltotarvetta osuuskunnissa ei juuri ole ollut johtuen mm. vähäisestä paineenkorotusasemien määrästä. Vuonna 2009 kunnan vesihuoltolaitokseen liitettiin Kinnulanlahden jätevesiosuuskunta. Osuuskunnat ovat kuitenkin pääasiassa pysyvä ratkaisu eli niitä ei ole tarkoitus siirtää myöhemmässä vaiheessa kunnalle. Parhaillaan suunnitelmissa on laatia yhteistyössä Siilinjärven kunnan kanssa ns. verkostolaskenta, joka tähtää verkoston kapasiteetin tarkasteluun ja toimii siten rakennettavien alueiden suunnittelun pohjana. Ko. suunnitelma tukee myös osuuskuntien kehittämistä. Nilsiän kaupunki kustantaa osuuskuntahankkeiden (suunnittelu ja rakentaminen) kokonaiskustannuksista 25 % (ALV 0 % -hinnasta), mikäli liityntäpisteitä on yli 10 kpl. Tuettavien hankkeiden suunnitelmat hyväksytetään kunnassa. Osuuskuntahankkeiden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan kunnassa yhdessä osuuskunnan jäsenten kanssa. Osuuskunnat ovat pysyvä ratkaisu eli niitä ei ole tarkoitus siirtää myöhemmässä vaiheessa kunnalle. Veden myynnissä pyritään omakustannehinnoitteluun. Jätevedestä peritään osuuskunnilta sama maksu kuin yksityisiltä. Vesihuoltolaitoksen vesihuoltopäällikkö toimii osuuskuntiin päin yhteyshenkilönä ja käy tarvittaessa työmailla (ei kuitenkaan suorita varsinaista valvontaa). Osuuskuntien puolelta ei ole esitetty vaatimuksia niiden siirtämisestä kunnalle. Nykyinen kunnan ja osuuskuntien välinen yhteistyö koetaan toimivaksi. Siilinjärven kunta avustaa vesiosuuskuntia hankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa taloudellisesti (70 % suunnittelun ja 30 % rakentamisen alv 0 % -kustannuksista). Osuuskuntahankkeiden laajuudesta johtuen kunta ei maksa tukea kerralla vaan vuosittain erikseen sovittavan määrä (vuosittaiset kokoukset). Osuuskunnat toimivat hyvin itsenäisesti, eikä esim. neuvonta-avulle ole juuri ollut tarvetta. Osuuskunnille myytävän tukkuveden hinta on 75 % vesihuoltolaitoksen normaalitaksoista. Jäteveden käsittelystä perittävä hinta on puolestaan 65 % laitoksen normaalitaksoista. Lisäksi osuuskunnilta peritään pientä liittymismaksua liitettäessä osuuskunta kunnan verkostoon. Talouksia, jotka ottavat vetensä kunnan vesilaitoksen linjasta tai liittyvät kunnan viemäriverkostoon avustetaan siten, että kunta vastaa johtomateriaalikustannuksista talolinjan osalta, kuitenkin enintään 1000 m osuudelta. Uusia osuuskuntia ei kunnassa ole suunnitteilla.

12 11 Kunnassa on ollut keskustelua etenkin pienten vesiyhtymien ja osuuskuntien yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä (yhdistäminen ja yhtymien muuttaminen osuuskunniksi). Merkittävin suunnitteilla oleva ylikunnallinen hanke on kuntien ja valtion yhdessä rahoittama yhteisviemäröinnin (ja runkovesijohdon) rakentaminen Siilinjärven kunnan Jynkänniemen puhdistamolta Kuuslahteen ja Nilsiän Pajulahteen. Osuuskunnat voisivat tällöin laajentaa / liittää verkostonsa rakennettavaan linjaan. Parhaillaan suunnitelmissa on laatia yhteistyössä Maaningan kunnan kanssa em. verkostolaskenta. 6.2 Yhteistyön muodot Neuvonta Vesihuoltolaitoksella ei vesihuoltolain mukaan ole velvoitteita toiminta-alueensa ulkopuolisten alueiden vesihuollon järjestämiseen. Kuntien / vesihuoltolaitosten tulisi kuitenkin avustaa osuuskuntien toimintaa, sillä niillä on asiantuntemusta ja erilaisia laitteistoja, joita voidaan hyödyntää niin osuuskunnan perustamisvaiheessa kuin myöhemminkin. Osuuskunnille suunnattava apu voi parhaimmillaan edesauttaa osuuskuntatoiminnan edellyttämän talkootyön säilymistä elinvoimaisena. Kunnat voivat tarjota osuuskunnille myös maksuperusteista apua eli kaiken tuen ei tarvitse olla ilmaista. Vesihuoltolaitoksen sekä vesiosuuskuntien yhteistoimintamuotoja ja sopimuksia määriteltäessä tulee huomioida paikallisen veroviranomaisen kanta, jotta osuuskunta ei menetä rakentamiskustannuksiin liittyvää arvonlisäveron vähennysoikeuttaan. Kuntien tulee tarjota osuuskunnille neuvontaa niiden perustamisesta sekä kuntien mahdollisista tuista, vesitakoista, lainsäädännöstä jne. Taulukossa 1 on esitetty kunnalta, vesihuoltolaitokselta ja alueelliselta ELY-keskukselta yleisesti edellytettävä neuvonta. Taulukko 1. Kunnalta ja alueelliselta ely-keskukselta saatava neuvonta. 2 KUNTA VESIHUOLTOLAITOS ELY-KESKUS Vesihuollon kehittäminen alueella Suunnittelu / suunnitteluttamisapumahdollisuudet Yleiset periaatteet ja asetetut vaatimukset Maankäyttösuunnitelmat, kaavat, suojelualueet, pohjavesialueet ym. Vesiosuuskunnan liittäminen kunnan vesihuoltolaitokseen Mahdolliset avustusperiaatteet, lainojen takaukset Kiinteistörekisterit, maanomistus Talousveden laatu, vettä toimittavan laitoksen hyväksyminen Veden myynnin mahdollisuudet / ehdot Jäteveden vastaanottomahdollisuudet / ehdot Mahdolliset liittymäkohdat Taksaperiaatteet, liittämiskohtaperiaate Ylläpitopalvelut, päivystys Rakentamis-/rakennuttamispalvelut Tekninen yhteensopivuus Toimistopalvelut Kokemustiedon välittäminen Pohjavesialueet ja -tutkimukset Rahoitus, periaatteet, ehdot Ympäristönsuojelu 2 Vesiosuuskunnan ABC, Uudenmaan Ympäristökeskus.

13 Taloudellinen tuki Osuuskunnat voivat saada taloudellista tukea kunnalta, valtiolta, ELY-keskukselta, maakuntien liitoilta ja TE-keskuksilta. Tuet ovat aina tapauskohtaisia. Valtion osuuskunnille antama tuki ei riipu siitä, kuka verkoston rakennuttaa (osuuskunta vai kunta/vesihuoltolaitos). Kunta voi myös antaa takauksen osuuskuntien lainoille. Tukien määrän ei tule nousta liian suureksi, jotta vesihuoltolaitokseen liittyminen pysyy aina ensisijaisena vaihtoehtoehtona ja jotta jätevesiosuuskuntien perustaminen ei lisää hallitsematonta rakentamista haja-asutusalueilla. Haja-asutuksen kiristyneet jätevesien käsittelyvaatimukset ovat johtaneet siihen, että monien aiemmin vain vesijohtoverkoston omaaville osuuskunnille viemäriverkoston rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi. Samaan aikaan uuden verkoston rakentamisen kanssa olemassa oleva verkosto alkaa olla saneerausiässä. Tämä asettaa osuuskunnille merkittävän taloudellisen haasteen. Valtion tukea voi saada vain uusinvestointihankkeisiin. Vesiosuuskuntien tukeminen saneerausinvestoinneissa on siten kuntien harkinnassa Suunnittelu ja valvonta Koulutus Yhtenä tukimuotona kunta voi laatia maksutta osuuskunnille verkostojen yleissuunnitelmat sekä valvoa rakentamisen. Tämä on myös kunnan etu, mikäli osuuskunnan verkostot on liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon ja mikäli osuuskunnan omaisuus on myöhemmin tarkoitus siirtää kunnan vesihuoltolaitokselle. Edellytyksenä on se, että vuotuinen suunnitelmien määrä ei nouse kunnan kannalta kohtuuttoman suureksi. Kunnan tekemällä suunnittelulla ja rakentamisen valvonnalla pystytään edesauttamaan rakennettavien järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta ja toimintavarmuutta. Mikäli verkostojen tekniset rakenteet ja laatuvaatimukset vastaavat kunnan vastaavia, edesauttaa tämä kunnan mahdollista myöhemmän avun tarjoamista (esim. kunnossapitotoimia) osuuskunnille. Jo suunnitteluvaiheessa tulee pohtia osuuskunnan koko elinkaarta huomioiden yhdyskuntarakenteen kehitys. Esim. viemäriverkostoa suunniteltaessa tulee pohtia, olisiko järkevää samalla rakentaa myös vesijohtoverkosto. Paineviemäreiden osalta on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomioita mitoitukseen, jotta järjestelmään voidaan myöhemmin liittää lisää kiinteistöjä. Osuuskuntien johdolla tulee olla riittävä taloudellinen ja tekninen osaaminen toiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ja pitkän ajan investointi- ja rahoitussuunnitelmien laadintaan. Kunta voi avustaa osuuskuntia järjestämällä tähän soveltuvaa koulutusta määräajoin. Naapurikunnat voivat tehdä asiassa myös yhteistyötä. Osuuskuntien verkostot alkavat monesti jo olla saneerausiässä. Kuntien olisi syytä tiedottaa ja opastaa osuuskuntia asiassa, jotta niiden saneerausvelka ei kasva kohtuuttoman suureksi ja investoinnit tule osuuskuntien jäsenille yllätyksenä.

14 Huolto- ja kunnossapitopalvelut Osuuskuntien verkostojen vanhentuessa erilaisten kunnossapitotoimien tarve kasvaa. Kunnat voivat tarjota osuuskunnille kunnossapitopalveluita, sillä niillä on tähän tarvittavaa osaamista ja välineistöä. Säännöllisellä huollolla pystytään lisäämään laitteistojen (kuten pumppaamojen) ikää Toimistopalvelut Kunnan vesihuoltolaitos voi tarjota osuuskunnille toimistopalveluita, kuten postitusta, erilaisten kyselyjen käsittelyä, toimistotarvikkeita jne Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat palvelevat myös osuuskuntia. Kehittämissuunnitelmista tulisi selvitä vesihuoltolaitoksen ja osuuskuntien toimintaalueiden rajat ja tiedossa olevat suunnitelmat Suurempien yksiköiden perustaminen Suomessa ollaan yhä enenevässä määrin siirtymässä kohti yhä suurempia vesihuoltolaitoksia. Syynä tähän on suuren yksikön mahdollisuudet toimia ammattimaisemmin ja taloudellisemmin ja samalla kyky varmistaa vesihuollon toimintavarmuus. Osuuskuntien ja yhtymien osalta suurempiin yksiköihin voidaan siirtyä joko yhdistämällä olemassa olevia osuuskuntia ja yhtymiä toisiinsa tai siirtämällä niitä kunnille Osuuskunnan myöhempi siirto kunnan vesihuoltolaitokselle Vesiosuuskunnan liittäminen kunnan vesihuoltolaitokseen on erityisen perusteltua silloin, jos osuuskunta ostaa veden alueella toimivalta vesihuoltolaitokselta (tai muulta vastaavalta organisaatiolta) ja johtaa jätevedet vesihuoltolaitoksen viemäriin. Viime vuosina on yleistynyt toimintamalli, jossa (jätevesi)osuuskunta on määräaikainen 5-20 vuoden ajan, jonka jälkeen osuuskunnan verkosto-omaisuus ja ylläpitovastuu siirtyvät kunnalliselle vesihuoltolaitokselle. Tämä on yleistä erityisesti niiden osuuskuntien osalta, joiden jätevedet johdetaan kunnalliselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Menettelyllä pyritään siihen, että osuuskunta maksaa verkostonsa siirtymäkaudella ja on siten velaton verkosto-omaisuuden siirtyessä kunnalle. Kunta puolestaan osallistuu verkoston suunnitteluun ja rakentamisen valvontaan ja on siten valmis ottamaan vastuun verkostosta määräajan umpeuduttua. Lisäksi määräaikaisuus lisää osuuskunnan halukkuutta rakennuttaa teknisesti korkeatasoinen verkosto. On myös mahdollista, että (jätevesi)osuuskunta on toiminnassa ainoastaan rakentamisajan vastaten ainoastaan investointikustannuksista. Toiminnan alettua verkosto-omaisuus ja sen ylläpito siirtyvät kunnan vesihuoltolaitokselle. Investointikustannusten kattaminen järjestyy parhaiten siten, että osuuskunnan liittyjät maksavat sen eräänlaisena liittymismaksuna. Tällöin vesihuoltolaitoksen ei tulisi periä osuuskunnan jäseniltä liittymismaksua. Uudet liittyjät sen sijaan maksaisivat liittymismaksun vesihuoltolaitokselle. Riskinä menettelyssä on kiinteistöjen mahdollinen taktikointi olla liittymättä verkostoon ennen sen valmistumista ja siten välttyä osuuskunnan investointikustannuksiin osallistumiselta. Lisäksi mikäli verkoston

15 14 rakentaminen edellyttää osuuskunnalta lainan ottoa, tulee lainan maksusta osuuskunnan jäsenten kesken varmistua, jotta vastuu lainan maksusta ei myöhemmin lankea vesihuoltolaitokselle. Myös velkainen jätevesiosuuskunta voidaan liittää kunnan vesihuoltolaitokseen. Tällöin tulee kuitenkin sopia velan maksusta esim. korotetun perusmaksun muodossa, kunnes velka on maksettu. Määräaikaisjärjestelyssä pyritään siihen, että osuuskunta vastaa rakentamisinvestoinneista mutta saneerausvastuu ja määräajan jälkeinen huoltovastuu ovat kunnalla. Nykyinen vesihuoltolaki tosin mahdollistaa haja-asutusalueelle rakennettavan verkoston rakentamiskustannusten perinnän liittyjiltä alueellisesti erisuuruisten liittymis- ja perusmaksujen avulla Osuuskuntien ja yhtymien yhdistäminen Huolimatta osuuskuntamuotoisen toiminnan haasteista (kuten lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin vastaaminen ja talkootyöläisten riittävyys), tulee osuuskuntatoiminta olemaan jatkossakin yksi tapa järjestää haja-asutusalueiden vesihuolto. Vesiosuuskuntien ja -yhtymien keskinäinen yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voi olla tarkoituksenmukaista hallinnon, teknisen hoidon, huollon ja ylläpidon kannalta. Yhdistymisten kautta edellytykset toimintavarmalle ja taloudellisesti kestävälle toiminnalle paranevat. Suurehkojen yhtymien olisi monesti tarkoituksenmukaista perustaa osuuskunta, sillä vesiyhtymien päätöksenteko, niiden edustaminen ja päätösten täytäntöönpano ovat osuuskuntiin verrattuna usein hankalia. Yhtymät eivät myöskään voi saada valtion tukea uusinvestoinneille toisin kuin osuuskunnat Tilanne suunnittelualueella Suunnittelualueen kunnissa osuuskuntia ei ole vielä toistaiseksi siirretty kunnallisille vesihuoltolaitoksille lukuun ottamatta Maaningan kunnassa v tapahtunutta jätevesiosuuskunnan siirtoa. Asiasta ei liiemmin ole myöskään käyty keskustelua. Suunnitteilla olevan kuntaliitoksen (Maaninka ja Siilinjärvi v. 2013) sekä verkostojen laajenemisen myötä asia tulee kuitenkin ajankohtaiseksi. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään tarkoituksenmukaisen vesihuollon järjestämiseen siten, että toiminnallisuus ja taloudellisuus ovat ensisijaisina suunnittelun kriteereinä kuntarajojen sijaan. Suunnittelualueen kuntien yhteistyö naapurikuntien kanssa on sopimuspohjaista yhteistyötä ja liittyy pääosin varaveden johtamiseen ja jäteveden käsittelyyn (Siilinjärvi ja Maaninka). Suunnitteilla oleva Siilinjärven ja Maaningan kuntaliitos on osaltaan lisäämässä ko. kuntien välistä yhteistyötä vesihuollossa. Suuremmilla toiminnallisilla kokonaisuuksilla saavutetaan yleisesti sekä toiminnallisia että taloudellisia etuja. Suunnittelualueen kunnissa osuuskunnilla on keskeinen rooli vesihuollon järjestämisessä. Kunnat ovat jossain määrin tukeneet niiden toimintaa, pääosin taloudellisesti. Muu kunnan tarjoama tuki voi liittyä esim. osuuskuntien neuvontaan,

16 15 rakentamisen valvontaan ja kunnossapitopalveluihin. Kaikkien tarjottavien palveluiden ei tarvitse olla ilmaisia. Raportin laadinnan yhteydessä tehty kysely osoitti, että osuuskuntien suurimmat haasteet liittyvät ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen ja erityistilanteisiin varautumiseen. Tähän liittyen keskeisenä haasteena on talkootyöhön perustuvan toiminnan jatkuvuus erityisesti sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Osuuskuntien toiminnan tason tarkemman arvioinnin tueksi olisi perusteltua suorittaa mm. haastattelututkimukseen perustuva tarkempi selvitys. Uudistuva vesihuoltolaki asettaa vesihuoltolaitoksille lisää vastuita ja velvollisuuksia liittyen mm. talouden ja teknisten järjestelmien kunnon seurantaan sekä korvausvastuisiin vesihuoltokatkoksissa. Lisäksi pohdinnassa on vesihuoltolaitosten taloudellisen valvonnan organisointi. Myös nämä asettavat merkittävän haasteen erityisesti pienikokoisille vesihuolto-organisaatioille. Suunnittelualueen osuuskuntien määrä on melko suuri. Osuuskuntien verkostojen edelleen laajentumisen ja v mahdollisesti tapahtuvan Siilinjärvi-Maaninka - kuntaliitoksen myötä toimintojen mahdollista uudelleenorganisointia tulee pohtia. Lähinnä tarvetta on yhtymien ja osuuskuntien yhdistämisille sekä yhtymien muuttamiselle osuuskuntamuotoisiksi. Esim. Autiorannan ja Kumpusen osuuskuntien toiminta on nykytilassa joiltain osin jopa päällekkäistä. Lisäksi yhdistämistarvetta on mm. lentokentän lähistöllä toimivissa osuuskunnissa (Jänneniemi, Ranta-Toivola). Osuuskuntien siirtämistä kunnille ei suunnittelualueella ole toistaiseksi juuri harkittu. Tällaisia tilanteita voi jatkossa tulla esiin mm. em. kuntaliitoksen yhteydessä (erit. Pohjois-Hamulan vok). Suunnittelualueen suurimman osuuskunnan eli Pöljän vesiosuuskunnan itsenäinen toiminta vaikuttaa todennäköiseltä myös jatkossa. Tätä tukee osuuskunnan oma vedenottamo. Kuntien tulisi kyetä osoittamaan osuuskunnille yhdistämisten tarpeellisuus ja hyödyt. Yhdistämistä varten tarvitaan toimintamalleja ja ohjeistusta, joita kunnat voivat osuuskunnille tarjota. Tavoitteena tulee olla koko kunnan alueella toimivan vesihuollon tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen organisointi.

17 16 Liitteet

18 17 LIITE 1 Taulukko 1. Maaningan kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna OSUUSKUNTA Vesijohdon liittyjämäärät Viemärin liittyjämäärät Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Verkosto (km) Pulkonkosken vesiosuuskunta ,9 Jokilahden vesiosuuskunta ,5 Leppälahden vesiosuuskunta ,7 Käärmelahden vesiosuuskunta Vesikko 18 kiinteistöä - 350

19 18 Taulukko 2. Nilsiän kaupungin alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna OSUUSKUNTA Vuotjärven vesiosuuskunta (oma ottamo) Juankoski toiminta-alue Nilsiä toiminta-alue Pieksänkosken vesiosuuskunta Juankoski, toiminta-alue Kuopio, toiminta-alue Nilsiä, toiminta-alue Siilinjärvi, toiminta-alue Pieksänkosken lähdevesiosuuskunta (oma ottamo) Vellikankaan vesiosuuskunta (oma ottamo) Alaranta-Alasiikajärven vesiosuuskunta (oma ottamo) Vesijohdon liittyjämäärä Viemärin liittyjämäärä Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /a) Verkosto vesijohto (km) Valkeiskylän vesiosuuskunta Verkosto viemäri (km) Lukkarilanseudun vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta (oma ottamo) Nilsiä, toiminta-alue 99 Siilinjärvi, toiminta-alue Keskisen Vesihuoltoyhtymä ,5 Pajuniemen Vesi Ay 4 1 kiinteistöä Kangaslahden vesiosuuskunta Leväniemen vesiosuuskunta ,7 5,7 Selkälänniemen vesihuoltoyhtymä Murtomäen yhtymä kiinteistöä Purolan yhtymä Tiirinniemen Vesihuolto Oy Nousionmäen-Pelonniemen vesiosuuskunta 20 kiinteistöä 15 kiinteistöä

20 19 Taulukko 3. Siilinjärven kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat vuonna OSUUSKUNTA Vesijohdon liittyjämäärä Viemäri n liittyjämäärä Laskutettu vesimäärä (m 3 /a) Laskutettu jätevesimäärä (m 3 /a) Vesijohto (km) Autiorannan vesiosuuskunta (oma ottamo) Golftien vesiosuuskunta ,2 Viemäri (km) Jälänniemen vesiosuuskunta ,2 Jännevirran vesiosuuskunta n. 250 kiinteistöä Kasu-Kokon vesiosuuskunta 22 kiinteistöä ,6 Kasurilanmäen vesihuolto-osuuskunta ,7 1,9 Kumpusen vesiosuuskunta ,6 52,5 Paasisalon vesiosuuskunta ,6 10,2 Panninniemen vesiosuuskunta 7 kiinteistöä Pieksänkosken vesiosuuskunta Siilinjärvi toiminta-alue 50 Kuopio toiminta-alue 6 Nilsiä toiminta-alue 625 Juankoski toiminta-alue ,6 Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta 552 Siilinjärvi toiminta-alue ,9 35,6 Maaninka toiminta-alue 28 Pyylammen vesiosuuskunta ,8 0,8 Pöljän vesiosuuskunta (oma ottamo) Siilinjärvi toiminta-alue Maaninka toiminta-alue ,1 Ranta-Toivala-Uuhimäki vesiosuuskunta Santalannotkon vesihuolto-osuuskunta ,6 3,4 Tynnörinen-Jynkänniemi vesihuoltoosuuskunta ,2 7,1 1

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus 3.10.2016, 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2016 22.-23.9.2016 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaitosten käsitteistä 2. Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Liittyjä on velvollinen maksamaan liittymismaksu seuraavin perustein:

Liittyjä on velvollinen maksamaan liittymismaksu seuraavin perustein: Kvalt 19.5.2008 35 Kvalt 4.5.2009 muutos 8 Kvalt 18.2.2014 muutos 8 1 EVIJÄRVEN KUNNALLINEN VIEMÄRILAITOS SÄÄNNÖT 1 NIMITYKSET 2 TOIMIALA Yhtymän nimi on Evijärven kunnan viemärilaitos ja kotipaikka Evijärven

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Aika: 10.9.2014 klo 10.00 11.45 Paikka: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Pohjolankatu 14 Kokoushuone Kuutti, 2 krs Läsnä:

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla Kaupunginvaltuusto 70 29.09.2014 Kaupunginhallitus 248 06.10.2014 Tekninen lautakunta 43 23.04.2015 Kaupunginhallitus 101 11.05.2015 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 03 RAHOITUSASIAT VESIHUOLLON TAKSA 2016 1 Liittymismaksu Hyväksytty valtuusto 16.11.2015/38 Voimaantulo 1.1.2016 Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot