YHTEISET JÄTEVESIRATKAISUT

Transkriptio

1 YHTEISET JÄTEVESIRATKAISUT Haja-asutusalueen keskitettyä viemäröintiä ja jätevesien puhdistusta yhteispuhdistamoilla pidetään vielä usein virheellisesti kalliina ja kannattamattomana jätevesien käsittelytapana. Kuva 1: Kaartjärven vesiosuuskunnan yhteispuhdistamo, asukasvastineluku Kaatjärvellä on paineviemäröinti ja vesijohto linjastoa kymmeniä kilometrejä. Keskityllä ratkaisulla on suojeltu alueen herkkää luontoa haja-asutuksen kuormitukselta. Aiemmin viemäröintiratkaisut ovat perustuneet pääosin viettoviemäröintiin, joka on paineviemäröintiä kalliimpi ratkaisu. Nykyään viemäröinnit rakennetaan useimmiten paineviemäröintinä. Yhteispuhdistamot ovat myös yleistyneet ja niistä on saatu hyviä käyttökokemuksia. Ne tarjoavat edullisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon sekä kiinteistökohtaisille järjestelmille, että suurille keskitetyille viemäröinti- ja keskuspuhdistamojärjestelmille. Yhteisiä jätevesiratkaisuja ovat: 1. Kylän yhteinen jätevedenkäsittelylaitos (hallinnointi yleensä osuuskuntana) 2. Kahden tai useamman naapurin yhteinen jäteveden käsittely (hallinnointi yleensä jätevesiyhtymänä) Keskitetyn viemäröinnin ja yhteisen jätevesien puhdistuksen houkuttelevuus ja kilpailukyky on lisääntynyt viime aikoina, sillä vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn kustannukset nousevat usein korkeiksi ja pitkien viemäröintilinjastojen rakentaminen ja ylläpitäminen keskuspuhdistamoille on kallista. Pitkissä viemärilinjastoissa ylläpitokustannuksia lisäävät erityisesti pitkistä pumppausmatkoista johtuvat ylimääräiset sähkökustannukset sekä linjastoissa pitkän viipymän vuoksi vaikeasti puhdistettavaan muotoon muuttuneen jäteveden puhdistuksen lisäkustannukset, lisäkemikaalien ja pidemmän käsittelyajan muodossa. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tehostaminen talousjätevesiasetusta vastaavasti tarkoittaa usein kohtuullisen suuria

2 investointeja. Ennen kiinteistökohtaisen järjestelmän rakentamista tulisi harkita, onko alue mahdollista liittää läheisyydessä olevaan viemäröintijärjestelmään sekä olisiko järkevämpää rakentaa alueelle keskitetty viemäröintijärjestelmä ja yhteispuhdistmo. Mikäli viemäriverkkoon liittyminen ei ole mahdollista, asukkaat voivat perustaa jätevesiyhtymän. Jätevesiyhtymä rakennuttaa viemäriverkon, jota pitkin jätevedet johdetaan, joko kunnan puhdistamolle tai yhteispuhdistamoon. Nykyisen viemäröintitekniikan avulla hankalatkin etäisyydet tai maastonmuodot ovat ylitettävissä. Vietto- ja paineviemäröintiä käytetään tilanteen mukaan. Yhtymä kannattaa perustaa silloin, kun kiinteistökohtaiset järjestelmät tulisivat kalliimmaksi kuin jäteveden yhteinen viemäröinti ja käsittely. Yleisimpiä suurempien vesiyhtymien organisaatiomuotoja ovat osuuskunta, avoin yhtiö ja osakeyhtiö. Muutaman asukkaan yhteisratkaisulle on harvoin järkevää perustaa osuuskuntaa tai yhtiötä, vaan rekisteröimätön vesiyhtymä on monesti täysin riittävä. Seuraavassa käsitellään kahta eri organisointi vaihtoehtoa: Vesiosuuskuntaa ja jätevesiyhtymää. Vesiosuuskunta Vesiosuuskunta on taloudellinen omistus- ja hallinnointimuoto asukkaiden yhteiselle vesihuoltolaitokselle. Vesiosuuskunnan perustaminen on luontevin tapa järjestäytyä silloin, kun suurempi joukko kiinteistönomistaja ryhtyy järjestämään jätevesihuoltoansa yhteistuumin. Mikäli osuuskunta järjestää vain jäteveden käsittelyn, puhutaan jätevesiosuuskunnasta. Vesiosuuskunta vastaa myös juomaveden johtamisesta kiinteistölle. Kuva 2: Kyläpuhdistamo on kompakti valmis ratkaisu. Se on hankinnaltaan ja käytöltään kustannustehokas ja sen puhdistustehokkuus vastaa viranomaisten määräyksiä. Yhteisessä jätevesiratkaisuissa on monta etua: Hyvä käyttömukavuus: Käytä ja maksa Hyvä ja varma puhdistustulos Kuormitus johdetaan pois omalta tontilta Kiinteistön arvo nousee Huollon voi järjestää yhteisesti tai ostopalveluna Rakentamiseen saatavilla avustuksia Vesiosuuskunnan perustaminen on prosessi, joka kysyy aloitteellisuutta, johtajuutta, keskinäistä luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Osuuskunta vastaa jätevesien käsittelylaitteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta.

3 Alustavat toimenpiteet Tilanteen kartoittaminen sekä etujen, mahdollisuuksien ja ongelmien toteaminen Puuhahenkilöiden löytäminen Järjestäytymine, kokoukset Asukkaiden informointi Yhteys kunnan tekniseen toimeen, ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiseen ja vesihuoltolaitokseen Yhteys alueelliseen ympäristökeskukseen. Osuuskunnan perustamiseksi tarvitaan muutamia aktiivinen henkilöitä eli puuhamiehiä, jotka päättävät aloittaa yhteisen rakentamisen selvittämisen. Ensiksi puuhamiesten kannattaa selvittää, voiko vesihuollon järjestää siten, että käytetään hyväksi jo olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa ja alueella toimivaa vesihuoltolaitosta. Mikäli liittyminen olemassa olevaan verkostoon ei ole mahdollista, mietitään kylän omaa keskitettyä vesihuoltojärjestelmää, ja vasta sen jälkeen kiinteistökohtaisia tai muutaman kiinteistön yhteisiä järjestelmiä. Heti alussa on syytä olla yhteydessä sekä kunnan että alueellisen ympäristökeskuksen edustajiin, jotta alusta asti saadaan varmistetuksi kaikkien osapuolien yhteistyö ja hankkeen eteneminen vesihuollon kannalta järkevällä tavalla. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen vesihuollosta, ympäristönsuojelusta ja maankäytöstä vastaavilta henkilöiltä saa neuvoja ja ohjeita vesihuollon järjestämisestä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista. Jos hankkeeseen liittyy talousveden toimittaminen, tulee olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Puuhamiesten on syytä tehdä kysely liittymishalukkuudesta, jotta tiedetään, kuinka moni on jo alkuvaiheessa kiinnostunut liittymään keskitettyyn vesihuoltoon. Näin voidaan kartoittaa alustavasti tulevaa rakentamisaluetta ja arvioida hankkeen toteuttamisedellytyksiä. Hankkeesta tiedottaminen heti alusta lähtien on ensiarvoisen tärkeää. Tiedottaminen on alkuvaiheessa työryhmän vastuulla. Osuuskunnan perustaminen on teknisesti helppoa. Siihen tarvitaan: perustamiskirja säännöt perustamisilmoitus. Vesiosuuskunta perustetaan tavallisesti siten, että kyläkokouksen valitsema työryhmä valmistelee vesihuoltohankkeen ja osuuskunnalle sääntöehdotuksen. Työryhmä kutsuu koolle vesiosuuskunnan perustavan kokouksen, joka valitsee osuuskunnan ensimmäisen hallituksen. Vesiosuuskunta voidaan myös perustaa siten, että kyläkokous tekee suoraan päätöksen vesiosuuskunnan perustamisesta, valitsee hallituksen jäsenet ja valtuuttaa heidät pitämään osuuskunnan varsinaisen perustavan kokouksen.

4 Säännöissä päätetään myös vesiosuuskuntaan liittymisen hinnasta eli osuusmaksun suuruudesta. Sille ei ole minimivaatimusta, ja se on kaikille jäsenille samansuuruinen. Jäsenten maksamat osuusmaksut muodostavat vesiosuuskunnan toiminnan alkupääoman. Osuusmaksun suuruutta päätettäessä on hyvä arvioida: kuinka paljon vesiosuuskunnan toiminnan käynnistämiseen tarvitaan varoja mikä on sopivan suuruinen summa kyläläisten sitouttamiseksi vesiosuuskuntaan. Liian iso osuusmaksu ja epävarmuus vesiosuuskunnan toiminnasta voi karkottaa jäseniä, kun taas liian pieni osuusmaksu ei sitouta riittävästi jatkoon. Osuusmaksun suuruus on vaihdellut viime aikoina euron välillä. Rakentamishankkeen käynnistäminen Kun vesiosuuskunta on saatu perustetuksi, voi varsinainen rakentamishanke alkaa. Hankkeen etenemisestä vastaa osuuskuntakokouksen valitsema hallitus. Hallituksen kokoukset etenevät etukäteen laadittujen esityslistojen mukaan, ja niistä pidetään aina pöytäkirjaa. Sihteeri kirjaa pöytäkirjoihin hallituksen tekemät päätökset ja mahdolliset eriävät mielipiteet. Viimeistään tässä vaiheessa on rakentamishankkeelle valittava projektipäällikkö, joka voi olla osuuskunnan toimitusjohtaja, joku hallituksen jäsen tai ulkopuolinen asiantuntija (konsultti). Henkilön on oltava vesihuoltohankkeen rakennuttamisen ammattilainen. Vesiosuuskunnan tulee kilpailuttaa kaikki hankinnat ja ostopalvelut voimassaolevien säädösten mukaisesti. Vesiosuuskunnan hallitus vastaa kilpailutuksesta, mutta antaa yleensä käytännön toteutuksen projektipäällikön tehtäväksi. Kiinteistöjen liittymissopimukset Ennen rakentamisen alkamista tulee liittyjien kanssa tehdä liittymissopimukset Niiden on hyvä olla tehtyinä jo ennen rakennussuunnittelun alkamista, jotta tiedetään varmasti, mitkä kiinteistöt liittyvät keskitettyyn verkostoon. Liittymissopimusten mukana toimitetaan liittyjille myös sopimusehdot, joissa on määrätty liittymismaksu.

5 Vesiyhtymä Rekisteröimättömässä vesiyhtymässä jäsenet ostavat yhdessä esimerkiksi jätevedenpuhdistamon, joka tulee yhteisomistukseen. Asennus-, hankinta- ja huoltohinnat voidaan jakaa tasan jokaisen jäsenen kesken tai suhteessa jokaisen kiinteistön aiheuttamaan jätevesikuormitukseen. Kuva 3: Vesiyhtymä kolmelle kiinteistölle Kemiössä. Rekisteröimättömän vesiyhtymän ja vesiosuuskunnan erona on, että osuuskunta on selkeästi laissa säännelty oikeushenkilö. Osuuskunnan perustamisesta, purkamisesta, jäsenyydestä, päätöksenteosta ja taloudenpidosta löytyvät lain mukaiset normit ja myös käytännöt. Vesiyhtymien toiminta perustuu taas yhteiseen kirjalliseen sopimukseen, jossa on määrätty osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Nämä kannattaa myös usein kirjata rasitteina kiinteistörekisteriin. Vesiyhtymän toiminnassa tehtävät sitoumukset koskevat kaikkia osallisia. Niiden välisiä suhteita arvioidaan kiistatapauksissa yleisen sopimusoikeuden perusteella, sekä yhteisomistussuhteista annetun lain nojalla. Vesiyhtymät sopivat erityisesti pienempiin yhteispuhdistamokohteisiin, jonne ei haluta osuuskunnan raskasta hallintoa. Vesiyhtymän toimintaa tai sääntöjä ei ole yleensä tarvetta muuttaa myöhemmin. Kuva 4: Vesiyhtymä seitsemälle kiinteistölle Alavetelissä. Osa kiinteistöistä on liitetty viettoviemäröinnillä osa paineviemäröinnille yhteispuhdistamolle.

6 Tuet: Tukea hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen voi hakea mm. kunnalta, alueelliselta ympäristökeskukselta ja joissain tapauksissa maakunnan liitolta ja Te-keskukselta Kunnan myöntämä talousjätevesiavustus Kunta voi osallistua hankkeeseen rahallisen tuen lisäksi lainojen takaajana, suunnitteluapuna tai materiaalisin avustuksin Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää vesihuoltoavustusta ja antaa asiantuntijatukea Maakuntaliitto voi myöntää maakunnan kehittämisrahaa Mikäli tukia ei myönnetä, kannattaa hyödyntää kotitalousvähennys verotuksessa Lisätietoa: Vesiosuuskunnan ABC Uudenmaan ympäristökeskus (2005): Kattava opas vesiosuuskunnista Osuuskunnan perustajan opas. Vesiosuuskuntatietoa ja valmiita lomakepohjia Lisätietoa tuista Suomen ympäristökeskuksen sivuilta