RAKENNUSHISTORIA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSIÄ

Transkriptio

1 Muistiinpanoja, tulkitsijana Selja Flink Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä Museoviraston kanssa järjestivät seminaarin RAKENNUSHISTORIA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSIÄ valtiokohteissa tiistaina Kulttuuritalolla klo SK = Senaatti-kiinteistöt MV = Museovirasto 1. ja 2. Avauspuheenvuorot, Juha Lemström SK ja Mikko Härö MV - ensimmäinen restaurointi Colosseum: tutkimus, restaurointi, raportointi, sama kaava on hyväksi havaittu edelleen - selvitysten integroimisessa rakennuttamisen prosesseihin vaatii vielä kehittämistä - valtion rakennusperinnön vaalimisopasta ollaan uudistamassa 3. Katsaus rakennushistoriaselvityksen alkuhistoriaan, Jarkko Sinisalo MV Moniulotteinen menneisyys sisältää monenlaisia juuria. Alku oli rakennushistorian perustutkimusta, esim. kirkkojen historia. Linnojen, kirkkojen ja kartanoiden tutkimushankkeet. Venetsian julistuksen vaatimus rakennushistoriallisesta tutkimuksesta ennen restaurointia. Restaurointi on tyypillisin syy selvitykseen nykyäänkin luvulla tehtiin osittain nykyisiä muistuttavia selvityksiä, harvakseltaan, tunnistettuja rakennusmuistomerkkejä. Tekijät olivat taidehistorioitsijoita, Museoviraston tutkijakuntaa, menetelmät taidehistorian ja historian maailmasta: arkistolähteet pääosassa itse rakennuksen tutkimisen kustannuksella. Painotus suunnittelu- ja rakennushistoriasta sekä arkkitehtuurissa. Rakennuksen nykytila ei niin tärkeää, sidos muutostarpeisiin löyhä. Esteettis-kvalitatiivinen näkökulma: rakennusperintö ei ollut jakamaton kokonaisuus, vaan "rusinoita pullassa". Tyylihistoriallinen selvittäminen oli tärkeää. 4. Rakennushistoriaselvitys Rakennushallituksesta Senaatin aikaan, Marjatta Erwe 35 vuoden muistelmia, ei takuuta yksityiskohdista. Rakennushallituksessa ura alkoi 1978, silloin korjausrakentamista ei vielä arvostettu. Perustettiin korjaus- ja muutostöitä suunnitteleva ja ohjaava komuryhmä ("romu-ryhmä"), koska huomattiin että peruskorjaus vaatii omaa erityisosaamista. Museovirasto tuotti hankkeen perustamis- ja esisuunnitelmaan (PES) historiaosuuden, max A4. Museoviraston edustaja oli mukana hankkeen kaikissa suunnittelukokouksissa. Rakennussuojelutavoitteet määriteltiin suunnitteluprosessin aikana. Valtionneuvoston linna, Ateneum, Säätytalo korjattiin ilman rakennushistoriaselvitystä. Peruskorjaukset suunnitteli rakennushallituksen virka-arkkitehti, korjaamista pidettiin ehkä vähän toisarvoisena tehtävänä. Suomenlinnassa oli Museovirastolla oma yksikkö, joka hallitsi arkistotiedot, tieto tuotiin suunnittelukokouksiin. Jossain vaiheessa 1980-luvulla (asetus valtion rakennuksista) alettiin miettiä omaa selvitystyötä, jotta osattaisiin "miehittää" hanke oikein. Aluksi palkattiin kesäharjoittelijoita, mm. Veikko Kunnas. Rakennusselvitykselle luotiin sisältörunko, perustiedot jotka kerättiin kaikista asetussuojelukohteista. Yhteistyötä oli pohjoismaisten rakennushallitusten kanssa, yhteisenä ongelmana talotekniikan sijoittaminen arvorakennuksiin. Keksittiin kolmiportainen suojeluvyöhykkeisyys (ei muutoksia, muutokset mahdollisia, muutokset sallittuja). 1

2 Suomenlinnan seminaarin jälkeen alettiin arvostaa rakennuksessa tehtävää tutkimusta, Valtioneuvoston linna ensimmäisenä hankkeena. Kiinteistölaitoksessa tilanne alussa sekava, samoin Senaatissa. Senaatissa luotiin Erkki Ahon johdolla arvokiinteistöille strategia ja toimintaohjeet. Aluksi RHS:t tehtiin suorahankintoina Museoviraston antaman listan perusteella kilpailutettiin ensimmäisen kerran puitesopimuskumppanit. Keskustelua: Schalin: Muutokseen vaikutti myös se, että 1970-luvulla alkoi arkkitehtuuri historian opetus, Vilhelm Helanderin luennot. Rakentaminen alettiin nähdä "vuosirenkaina" eikä alkuperäinen ollut enää automaattisesti arvokkain. 5. KORJAUSHANKKEEN TUEKSI Pekka Lehtinen MV Rakennushistoriaselvitykset ovat jo vuosia olleet vakiintunut käytäntö valtion kohteissa Museoviraston ja Senaatin yhteistyössä. Suojelukohteessa ja muissa arvorakennuksissa ja oikeastaan missä tahansa korjaamisessa kohde täytyy tuntea, ennen kuin korjauksia lähdetään suunnittelemaan. Sisältö on jo melko vakiintunut: Historia arkistosta, nykytilanne paikan päällä, yhteenveto ja analyysi, mikä rakennus oikein onkaan kyseessä. Hyvä rakennushistoriaselvitys: oikea-aikainen, käytettävissä kun tietoa tarvitaan. Kartoittaa keskeiset lähteet, koluaa lähteet ja nurkat kattavasti. Antaa kokonaiskuvan kohteesta. Esittelee tulokset selkeästi ja tiiviisti. On helppokäyttöinen ja havainnollinen, toimii kerralla lukien + suunnittelun aikana hakemistona. On hyvin toimitettu. Jos jää lukematta ja käyttämättä, on turha. Hyvä selvitys vetää puoleensa... Olisi kiinnostavaa tehdä kansainvälistäkin kartoitusta, kuinka hyvin suomalaiset selvitykset pärjäävät. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy / Johanna Luhtala ja Markku Manninen - Helanderin kurssit taustana, oppi katsomaan myös rakenteita eikä vain tiloja ja pintoja. - rakennushistorian selvittäminen oli suunnittelevan arkkitehdin työnä - ensimmäinen erillinen RHS-toimeksianto 2000-luvun alussa, Tilkan selvitys SMOLNA JA HAAPANIEMENKATU 4 Aloituskokous on tärkeä, tilaajan ja museoviranomaisen kanssa tavoitteiden tarkentaminen. Arkistotyön määrää on vaikea arvioida. Uudemmasta kohteesta on vähemmän arkistolähteitä, yleisten taustojen selvittäminen tärkeää (normit, mitoitusjärjestelmät ym). Inventointi paikan päällä, paljon kuvia, analysointi jo paikan päällä. Ohjausryhmän kokoukset tärkeitä. Itse rakennus ja sen arkistolähteet ohjaavat selvitystyötä, kaikki rakennukset ovat kiinnostavia. Arkkitehtitoimisto Okulus Oy / Mikko Bonsdorff ja Kati Winterhalter - selvityksiä tehty 2000-luvun alusta saakka - työmaadokumentoinnit (Tuomiokirkko, Arppeanum) ovat vaikuttaneet myös selvitysten työtapaan. 7. AIKA + TILA > TIETO Rakennus ja myös tekijän persoona ohjaavat selvityksen tekemistä. 2

3 8. OMINAISPIIRTEIDEN MÄÄRITTELY SUOJELURATKAISUN VALMISTELUNA Jarkko Sinisalo MV RHS:iä tehdään myös rakennussuojelu- tai kaavasuojelupäätösten tausta-aineistoksi. Myös valtion luopuessa kiinteistöistään, syntyy tarve selvittää historia ja tarkentaa suojelua. Osa kohteista on sellaisia, joissa kohteella ei ole suojelupäätöstä, mutta asiasta on jonkinlainen orastava konsensus. Tämä koskee sekä uudempia rakennuksia että vanhempia, vähemmälle huomiolle jääneitä, esim. virastotaloja. Näiden selvitysten erityistehtävänä tuoda esille onko tarvetta suojelulle ja sisältöä mahdolliseen suojelupäätökseen. Lisäävät tietoa hyvin arvokkaistakin hyvin tuntemattomista sektoreista. Valtion asetuksella suojellut, kun omistaja vaihtuu eli valtio luopuu omistuksestaan, samalla tarkistetaan suojelun taso vahvistettu laki rakennusperinnön suojelusta. Suojelupäätöksessä ilmaistava mahdollisimman tarkoin, mikä on suojelun kohde, esim. sisätilat tarkemmin. Suojelumääräyksessä voidaan jopa viitata rakennushistoriaselvitykseen. Joskus selvitystä tehdään jo toiseen kertaan, päivitystä tarvitaan uuden suojelupäätöksen pohjaksi. Arkkitehdit Mustonen Oy / Olli Helasvuo, Niina Svarström: - työtapa on keskusteleva, jotta tulkinnasta tulee yleispätevä 9. UUDEMMAN ARKKITEHTUURIN KOHTEELLE ARVOSTUSTA - minikatsaus muutamaan vastaavaan rakennukseen, jotta näkee onko ko rakennus tyypillinen vai epätyypillinen aikakaudelleen, koska esim. muita rhs:iä ei ole. - tieto tekee asiantuntijaksi arvottamaan - rakennushistorian analyysi on tulkinta, ei totuus. Asiantuntijuus on luottamuskysymys, perusteet läpinäkyviä. - paras selvitys on valmis ja julkaistu! Ark-byroo / Marianna Heikinheimo - monialainen työryhmä antaa hyvät valmiudet erityyppisten kohteiden selvityksiin - palveluyritys, myös arkeologiset selvitykset ja konservointisuunnittelu 10. TULLIHALLITUS, LUOVUTUSKOHDE / 2.POLVEN RHS 11. Luovutuskohteiden RHS:t, Esa Pentikäinen SK - pyrkimys päästä kohteista eroon joko myymällä tai kehittämistoimenpiteillä - lähes 500 kohdetta, arvokohteita ja tavallisia - kohteet pääasiassa tehty valtion käyttöön, eivätkä välttämättä sovellu yksityiseen käyttöön, kaavassakin Y. - pitkä prosessi, Taivallahden kasarmin kehittäminen kestänyt 10 vuotta, tyhjillään olo näkyy rakennuksessa - ostajan kommentti RHS:stä: hyötynä löytyy tarina, brandi esim. uusille asunnoille. Käyttötarkoituksen muutos voi olla radikaali, joskus selvitykset siihen nähden liian tarkkoja. Kommentti: Uuden rakennussuojelulain mukainen suojelupäätös voi vaatia pikkutarkkuutta. 3

4 12. SELVITYKSET TÄYDENNYSRAKENTAMISEN JA KAAVOITUKSEN POHJA-AINEISTONA Jarkko Sinisalo MV Valtiolla on myös laajempia kulttuuriympäristöjä, kuten vankiloita, sairaaloita, oppilaitoksia ym. Selvitystarpeita voi tulla joko alueen täydennysrakentamisesta johtuen tai luovutustilanteissa. Kulttuuriympäristöselvitys tarkoittaa laajemman alueen rakennushistorian selvitystyötä. Aikaisemmin ei maltettu selvittää vähempiarvoisia rakennuksia, kuin ehkä luettelomaisesti. Tällöin alueen rakentumisen historia jäi vähäiselle käsittelylle. Nykyään ajatellaan, että kaikki rakennukset alueella palvelevat samaa käyttötarkoitusta, tarkastellaan myös toimialakehityksen kannalta. Nykyään Museovirasto pyrkii opastamaan nimenomaan tarkastelua tästä näkökulmasta. On otettava kantaa aika vaatimattomiinkin rakennuksiin ja rakennusryhmiin, kulkuväylät, viheralueet kaikki ne jäljet, jotka toiminta on alueelle jättänyt. Aluetta voi käsitellä kolmijakoisesti: Alue kokonaisuutta, osa-alueita ja yksittäisiä rakennuksia, tarpeesta ja tilanteesta riippuen. Kati Salonen ja Mona Schalin arkkitehdit / Mona Schalin: 13. YMPÄRISTÖHISTORIAN SELVITYS, haasteena havainnollisuus ja tarkoituksenmukaisuus - ympäristöhistorianselvitysten rajanveto rakennushistoriaselvityksiin häilyvä - usein tilaus tulee kaavoitusviranomaiselta ja konsultilta toivotaan arvotusta, mieluiten arvotus tehdään yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän kanssa. Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen / Hannu Puurunen: 14. Kauhavan Lentosotakoulun rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuva selvitys - puukaupunkien inventoinnit 1970-luvulla ensimmäisiä laajojen alueiden selvityksiä, suojelukaavan pohjaksi - lakkautettavat laitokset, Senaatin myyntikohteina: Konnunsuon vankila - Kauhava: toiminta loppuu 2014, selvitys on jo käynnissä, 2,5 kk aikaa selvittämiseen! Laaja alue, 50 rakennusta, paljon ilmakuvia. - säilyneisyyden arviointi (ulkoasu, sisätila), suojelutavoitteet tekee Museovirasto - tässä esitetty aineisto on tarkoitettu väliraporttivaiheeseen, jonka perusteella Museovirasto pääsee muodostamaan kantaansa alueen suojelutavoitteisiin. Tällainen kaksivaiheinen käsittely on tärkeä, kun hankkeilla on kireä aikataulu. Se antaa sekä viranomaisille että tekijälle työstöaikaa, ja samalla prosessin aikana käydään luontevaa vuoropuhelua. 15. Arkeologinen kulttuuriperintö kulttuuriympäristöselvityksissä, Veli-Pekka Suhonen MV - muistutus siitä, että arkeologinen kulttuuriperintö on olemassa ja pitäisi huomioida selvityksissä - hiki-opas = Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, toim. Marianna Niukkanen - usein arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö menevät päällekkäin, esim. linnoitussaaret, luovutus valtiolta: rakennuksia, raunioita, linnoitteita. 16. Rakennushistoriaselvitystä tilaamassa, Selja Flink, SK Keskustelua kysymyksistä: Oikea hinta: halvin ja kallein pois, niin kiusaus tarjota alihintaan pienenee. 4

5 Konsultin koulutuksessa voisi arvostaa myös opetuskokemusta eli tiedonvälityksen osaamista. 17. Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa, Jutta Kuitunen MV - julkaisuista vastaa Museoviraston kirjasto (ISBN) - tutkimusraporttien säilytysmuoto on paperi, sivut irrallisina + numeroituna - sähköiset aineistot liitetään tietokantaan, jos toimitetaan ja jos ei ole kielletty 18. KEHITYSSUUNTIA, Pekka Lehtinen MV Aikaisempi käsitys oli, että on laajoja ja suppeita rakennushistoriaselvityksiä jako ehkä kuitenkin toisenlainen, selvityksiä tehdään erilaisiin tarpeisiin. Vanhoihin selvityksiin joudutaan usein palaamaan. Työmenetelmät ovat kehittyneet, digitaaliset järjestelmät ehkä tulossa, 3D-tietomallit. Säilyneisyyskaaviot pitäisi saada digitaalisena suunnittelun pohjaksi. Arvottaminen ja selvityksen tekijän rooli siinä on ollut paljon esillä tänään. Selvitys on aikaan ja paikkaan sidottu paketti, selvityksen tekijä saa syvän näkemyksen, jonka luovuttaa suunnittelevalle arkkitehdille raporttimuodossa. Olisi paikallaan käyttää selvittäjän asiantuntemusta suunnittelun osana, niin että tämä osallistuisi keskusteluun. Tiedon täydentymisen problematiikka työmaavaiheessa, tavallaan RHS-raportti vanhenee heti työmaan alkaessa. Vaativissa restauroinneissa on jo käytetty rakennushistoriakonsulttia, tapa ei ole vielä vakiintunut. Restaurointiraportti on yleistymässä, raportointiin voisi omalta osaltaan käyttää samaa konsulttia. Tiedon kumuloituminen ja sen hallinta ovat haasteena, auttavatko tietotekniset järjestelmät. 19. Työmaalta / työmaalle lisätietoa, Jaakko Holma MV - Jyväskylän liikunta- ja terveytieteellisen tiedekunnan laitos 1971 Alvar Aalto - RHS 1998 huonetilainventointi, uusi RHSX (6 viikkoa aikaa) - päätettiin teettää dokumentointi työmaavaiheessa, kierros kerran viikossa, tieto välittyi suunnittelijoille - myös työntekijät perehdytetään historiatietoon, urheiluhistoriallinen tarina auttoi tässä - mahdollisimman tarkat tiedot, että pystyy palvelemaan rekonstruktiota (joka oli valittu linjaksi) - liikuntasali toimi varastopaikkana tavaroille, jotka oli ajateltu palautettavaksi paikalleen - sisäilmakorjaus, rakennuksen ja käyttäjän välinen luottamus mennyt. Tiedotusta tehdyistä korjauksista, seminaari. Mikko H: tarvittaisiin hankkeen läpi kulkeva rakennushistoriakonsultti. Kati W: Konsekvenssianalyysin malli terveisinä Ruotsista: Kun RHS on tehty ja pääsuunnittelija valittu, pääsuunnittelija tekee analyysin, miten mikäkin toimenpide vaikuttaisi. 20. Olavinlinnan tietojärjestelmä, historiadokumenttien hallinta sijaintitietojen pohjalta, Päivi Hakanpää MV - hyvä muistaa, että sähköisissä järjestelmissä ei ole kaikkea aineistoa eikä järjestelmä analysoi tietoa - valmisteluvaihe helpottuu - resurssit pysäyttivät hankkeen, ja kohteen omistuskin on vaihtumassa Kommentti: - Toiveena kansallinen projekti, jossa saataisiin em. kaltainen julkinen järjestelmä 5

6 LOPPUKESKUSTELU - Kaikki konsultit kehittävät menetelmiä oma-aloitteisesti, viranomaistahokin tukee. Se missä ketju katkeaa, on usein suunnittelu. Palaute käyttäjiltä toiveena, työn tilaaja voisi toimia välittäjänä. - rhs myös dokumentoi mahdollisesti purettavan rakennuksen - Pitääkö rhs jättää työmaa-ajaksi auki vai ei? Vai työ pitää saada valmiiksi kerralla. Usein aito kritiikki syntyy vasta kun työ on valmis. - Kiehtova ajatus avata jokin rakennus kokonaan, kuitti kuitilta Paljon on tulkintaa ja päättelyä, absoluuttinen totuus karkaa aina käsistä. - Rakennusvalvontaan tulee paljon toinen toistaan hienompia raportteja. Arvottamista tehtäisiin mielellään konsultin kanssa, vaikka tilaaja ei olisikaan halukas. - Pääsuunnittelijan tehtäväluetteloon säilytettävien asioiden valvonta (luettelo tms). 6