Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen

Transkriptio

1 /KSV/EL KORJATTU Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen inventoinnin tarkistaminen olemassa olevien aineistojen pohjalta Työohjelma Tiivistelmä Taustaa Työssä tarkistetaan olemassa olevaa selvitystä muinaismuistolailla suojellusta Ensimmäisen maailmansodan aikaisesta maalinnoitusvyöhykkeestä. Linnoitusvyöhykkeen suojelutavoitteiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen yhteensovittaminen on yksi yleiskaavatyön haasteista. Tässä työssä kootaan linnoitusvyöhykkeen kohteista ajantasaistetut tiedot hyödyntäen olemassa olevaa aineistoa kuten arkisto- ja rekisteritietoja. Työssä tarkistetaan myös kohteiden tila ja paikkatiedot saatavilla olevien kartta-, ilmakuva-, ilmalaserkeilaus-, ym. aineistojen pohjalta. Tietoja hyödynnetään yleiskaavatyössä ja ne muodostavat aineiston jota voidaan myöhemmin käyttää linnoituskohteiden maastoinventointien suunnittelussa. Vuonna 2012 käynnistetty Helsingin uusi yleiskaavatyö ajankohtaistaa linnoitusvyöhykkeen inventointitietojen tarkistamisen ja ajanmukaistamisen. Helsingin kaupungin kasvua tullaan ohjaamaan enenevässä määrin jo rakennetuille alueille ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Tämä edellyttää mm. olemassa olevien alueiden määrätietoista täydennysrakentamista ja tiivistämistä. Yleiskaavatyön kannalta esikaupunkivyöhyke on verkostokaupunkirakenteen kehittämisen ja täydennysrakentamisen painopistealuetta. Tästä seuraa myös maankäytön muutoksia. Erityisesti keskukset ja isojen liikenneväylien varret ovat muuttuvan ja tehostuvan maankäytön alueita. Linnoitusvyöhyke sijoittuu kaupunkirakenteessa suurelta osin juuri esikaupunkialueille. Helsingin kaupunkirakenteessa on useita muistumia maalinnoitukseen kuuluneista rakenteista mm. katuverkon linjauksina ja sen mukaan rajautuneina korttelialueina. Osa säilyneistä kohteista on myös piha-alueilla. Kaupungin rakentuessa edelleen on viime vuosina linnoituslaitteita aika ajoin arvioitu asemakaavahankkeiden yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset ovat olleet Suomessa muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä 1970-luvun alusta

2 lähtien. Vyöhykkeestä on tehty viimeisin selvitys ja sitä tukeva hoito-ohje vuonna 1996: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä, Sirkku Laine. Selvityksen on tilannut Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja se tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Inventoinnissa on kartoitettu vyöhykkeen kohteet ja niiden sen hetkinen kunto. Inventoinnin tarkoituksena oli saada varma ja mahdollisimman kattava tieto kaikista säilyneistä venäläisten rakennuttamista Helsingin maalinnoituksen linnoituslaitteista Helsingin kaupungin alueella. Tämän tiedon avulla voitiin kaupungin kehittämistä ja rakentamista suunnitella ja ohjata siten, että säilyneet linnoituslaitteet saataisiin osaksi toimivaa kaupunki- ja virkistysaluerakennetta. Helsingin kaupungin viherosasto teki ehdotuksen kymmenvuotissuunnitelmaksi linnoituslaitteiden hoidosta vuonna Viherosasto kunnosti vuosittain joitakin uusia kohteita sekä ylläpitää jo raivattujen alueiden kuntoa. Kunnostettuja kohteita on mm. Länsi-Helsingissä sekä Viikin ja Kivikon asuinalueiden puistoissa. Linnoitusvyöhykkeen selvityksestä on kulunut jo yli 15 vuotta ja kohdetiedot kaipaavat päivitystä. Tiedoissa on virheitä, ja museotoimen rekistereissä on selvityksestä puuttuvia kohteita. Osa selvityksen kohteista on sittemmin tuhoutunut tai niiden kunto on heikentynyt. Muinaismuistolaki ja linnoitusvyöhyke Sirkku Laineen Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä, Hoito-ohje (1996) mukaan: Helsingin maa- ja merilinnoitus on valtakunnallisesti merkittävä historiallinen kohde. Sen yksittäiset toisistaan erillään sijaitsevat osat muodostavat yhdessä suojeltavan kokonaisuuden. Pääpiirteissään kaikki nykypäivään saakka säilyneet linnoituslaitteet ovat suojelukohteita, joiden rauhoitusluokitus on I tai II. I-luokan kohde on valtakunnallisesti merkittävä ja sen säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. II-luokan kohteiden arvon selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Hävinneet ja pahasti vaurioituneet kohteet ovat luokassa III. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja linnoitusvyöhyke Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) inventointi on uudistettu vuonna Tähän inventointikokonaisuuteen on otettu mukaan myös pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitukset. Linnoitusvyöhykkeestä on aluerajauksina esitetty 27 merkittävää osakokonaisuutta, joista 18 on Helsingin alueella. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi

3 Työn sisältö ja selvityksen tarkistamisen tavoitteet Esitystapa ja vaadittavat asiakirjat rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Selvityksellä haetaan hyviä ja ajantasaistettuja pohjatietoja ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitusvyöhykkeen kohteista, mutta siihen sisältyy myös linnoitusvyöhykkeeseen liittyvät toisen maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet kuten ilmantorjuntapatterit. Työ koskee koko Helsingin kaupungin aluetta, pois lukien saaristoalueet. Tarkastelu painotetaan käynnissä olevan yleiskaavatyön tarpeisiin. - Työssä tulee selvittää ja koota eri tahojen hallussa olevat arkisto- ja rekisteriaineistot linnoituskohteista. - Lähtökohtana on olemassa olevan selvityksen (Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä, 1996 Sirkku Laine) tietojen päivittäminen. - Tehtävään sisältyy linnoituskohteiden tilan ja paikkatietojen läpikäynti ja tarkistaminen saatavilla olevien kartta-, ilmakuva-, ilmalaserkeilaus-, ym. aineistojen pohjalta. Selvityksen aineisto kootaan raportiksi ja digitaaliseksi kartaksi sekä paikkatietona. Aineisto tuotetaan sekä raporttimuodossa että paikkatietona. Työn tuloksena laaditaan A4- kokoinen julkaisuvalmis raportti, jossa tekstiä on havainnollistettu valokuvien ja karttojen avulla. Raportin kokoamisessa noudatetaan oheista Digitaalisen aineiston käyttöohjetta (LIITE 2). Digitaalisessa muodossa olevassa kartassa ovat kartoitetut maalinnoitteet arvotettuna rauhoitusluokkiin koko kaupungin alueelta. Paikkatietoaineisto toimitetaan tilaajalle MapInfo TAB- tai ESRI Shape -muodossa EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmässä. Maalinnoituksen kohteet esitetään aineistossa kohteen muodon kuvaavina monikulmioina (polygoneina), joiden ominaisuustietona ovat Museoviraston käyttämät kohteen yksilöivät tunnisteet ja olennaiset tiedot kuten rauhoitusluokka. Inventoinnissa käytetään SALAVAN (Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimukset) laatuvaatimustasoa dokumentoinnin tarkkuudessa.

4 Raportoinnissa suositellaan noudatettavan lisäksi arkistonmuodostajan ohjeita. Työn ohjaus Omistus- ja julkaisuoikeudet Työn kesto Aikataulu Työtä ohjaa kaupunkisuunnitteluviraston määrittelemä ohjausryhmä. Työhön tulee sisältyä 3 kokousta sekä mahdollisuus kommentoida projektisuunnitelmaa, väliraporttia ja loppuraporttia. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto saa täydet omistus- ja julkaisuoikeudet työn pohjalta syntyneeseen aineistoon. Kaupunki pidättää oikeuden muunnella ja julkaista sekä luovuttaa kolmansille osapuolille muunneltavaksi ja julkaistavaksi kaikkea työssä syntynyttä aineistoa. Aineisto toimitetaan tilaajalle "digitaalinen aineisto" -ohjeen mukaisesti. Työ alkaa toukokuussa Työn kestoksi on arvioitu 4kk ja työn tulee olla valmis viimeistään syyskuussa Raporttia ja tuloksia hyödynnetään kaavaluonnoksen valmistelussa ja kaavaselostuksessa. Seuraava aikatauluhahmotelma pyydetään huomioimaan ja sisällyttämään tarkennettuna tarjoukseen. - Työ alkaa toukokuussa 2014 jolloin järjestetään aloituskokous (arviolta aikaisintaan 13.5.). - Väliraportti valmis elokuun 2014 alussa, jolloin 2. kokous ja väliraportin kommentointi. - Loppuraportti kommenteille syyskuun 2014 alussa ja 3. kokous. - Julkaisuvalmis raportti luovutetaan viimeistään Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja tietoja - LIITE: Maalinnoitusvyöhykkeen kuntoluokitus vuodelta 1996 sekä RKY (2009) alueet - Laine, Sirkku (1996): Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. - Lagerstedt, J. & Saari, M Krepost Sveaborg - Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen maailmansodan aikana

5 - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto - HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET - tunnistaminen ja suojelu, MARIANNA NIUKKANEN, Museovirasto rakennushistorian osasto Muinaismuistolaki SALAVA -

6